keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Perusteita olla uskomatta jumalaan: 7. Jeesus ei todista jumalasta

Seitsemäs "perustelu" jumalan puolesta keskittyy Jeesuksen persoonaan. Jeesus oli mahdollisesti historiallinen hahmo, tosin hänet mainitaan vain Raamatussa ja juutalaisen historioitsijan Josephuksen teksteissä. Jos hän on ollut olemassa, hän on ollut ihminen, ei mitään muuta.

7. Jeesuksen persoona

Jeesus oli joko mielisairas, huijari tai se, joka hän sanoi olevansa, eli ihmiseksi tullut Jumala. Ainoa historiallisesti ja loogisesti kestävä johtopäätös hänen persoonastaan on se, että Jumala on olemassa, ja Jeesus oli ihmiseksi tullut Jumala.

Logiikka on tästä niin kaukana kuin voi olla! Uskontohyypiöt eivät tajua logiikasta mitään, heillä ei ole mitään käsitystä siitä mitä voidaan pitää todisteena jostain ja miten päädytään loogiseen johtopäätökseen. Seuraavaksi poikkeuksellisesti koko teksti Uuden Testamentin "totuudellisuudesta", sillä on yhtä pitkää argumentaatiovirhettä koko viesti!

Uudessa Testamentissa on neljän eri kirjoittajan kuvaukset Jeesuksen elämästä.
Kertojat itse määrittelevät kerrontansa historiallisten tapahtumien ja silminnäkijätodistusten taltioinniksi.
Kertoja voi sanoa että hänen kertomansa on totta, mutta se ei varmista että hän puhuu totta.
Tämäntyyppisellä kertovalla fiktiolla ei ollut mitään yhtymäkohtia sen ajan olemassaoleviin kirjallisuuslajeihin.
Sen ajan olemassaoleviin kirjallisuudenlajeihin todellakin kuului historiallisten tapahtumien ja silminnäkijätodistusten taltiointi.

Seurakunta on historiallinen fakta. On selvää, etteivät kristityt suhtautuneet evankeliumeihin viihdekirjallisuutena.
Vaikka kuinka tahansa suuri ihmisryhmä pitäisi tekstiä totena, se ei takaa sen totuudenmukaisuutta.

Historiallinen romaani tai romanssi?
Onko evankeliumit kirjoitettu tietoisesti "historiallisena romanssina" tai "historiallisena romaanina" - kertomakirjallisuutena, joka ehkä perustuu todelliselle henkilölle, mutta ei välttämättä - ja jota siksi ei pidä ottaa todellisena historiana tai elämänkertana?
Historiallinen fiktio on myöhäisempi kirjallisuuden suunta, jota esiintyy vasta myöhään Uuden Testamentin kirjoittamisen jälkeen.
Ja ennen jotakin tiettyä vuotta ihminen ei ole osannut käyttää mielikuvitustaan kirjoittamisessa?

Lähin antiikin kirjallisuuden tyylisuunta, historiallinen romanssi, käsitteli aivan muita aiheita ja eroaa selvästi Uudesta Testamentista.
Antiikin kirjallisuudesta löytyy erittäin vähän proosamuotoista, pitempää kertomakirjallisuutta ei-kuninkaallisesta tai ei-myyttisestä henkilöstä, joka jollain tavalla olisi voinut vaikuttaa evankeliumeihin. Kirjallisuudesta löytyy hallitsijoita, jumalia tai seikkailuja käsittelevää runoutta.
"Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas". Ehkäpä kirjoittajat pitivät häntä tärkeänä henkilönä?
Antiikin muu kirjallisuus ei vaikuta Uuden Testamentin "oikeellisuuteen".

Kreikkalais-roomalaisessa kirjallisuudessa ihmeidentekjiäaihe on erittäin harvinainen eikä sillä ole mitään yhtymäkohtia Uuteen Testamenttiin. Yli 300 vuoteen ennen UT:ta ei esiintynyt tällaista aihetta. Vasta Jeesuksen ja evankeliumeiden jälkeen aihetta alkoi esiintyä - selvästi juuri evankeliumeiden vaikutuksesta - eli roomalainen kertomakirjallisuus on saanut vaikutteita evankeliumeista, ei päinvastaoin.
Myös muut fiktiivisen kirjallisuuden lajit ennen ja jälkeen keisari Neron ovat kaukana evankeliumin kertomuksista.
Tekstin aihe ei tee siitä totta. Tekstin omaperäisyys ei tee siitä totta.

Evankeliumin kirjoittajilla ei ollut mitään
aikansa kirjallisuuslajia mallina kertomuksilleen.
Ja tämäkö oli paras mitä keksitte todisteeksi siitä että Uusi Testamentti olisi totta? Säälittävä yritys! Se että evankeliumin kirjoittajilla ei ollut mitään aikansa kirjallisuuslajia mallina kertomuksilleen ei millään tavalla todista niiden oikeellisuuden puolesta. Logiikasta ei ole tässä tekstissä tietoakaan!

Seuraavaksi todistellaan miksi Uusi Testamentti ei voi olla legendaa.

Tekstit, jotka on kirjoitettu näin pian Jeesuksen toiminnan jälkeen, eivät voi olla legendoja.
Myytti ei saa jalansijaa, kun aikalaiset ja silminnäkijät ovat vielä elossa ja paikalla.
Tässä käsitellään vain sitä ettei Uusi Testamentti ole legendaa, eli sukupolvien kuluessa muuttuvaa ja paisuvaa tarinaa. Tässä ei käsitellä mitenkään sitä, että Uusi Testamentti voisi olla minkäänlaista fiktiota. Vaikka todistellaan että Uusi Testamentti ei ole legendaa, se ei tarkoita ettei se olisi fiktiota. Olemattoman huono hämäykseen pyrkivä puolustus!

Koko viesti pyrkii todistamaan että Jeesus on historiallinen henkilö ja Uusi Testamentti on historiallinen dokumentti, mutta mikään ei todista sen puolesta että Jeesuksen ihmeteot olisivat totta. Kukaan ei voi nousta kuolleista, Jeesuskin oli vain ihminen. Luultavasti ensimmäisiä lumelääkkeiden hyödyntäjiä tosin.

Toteutuneet Vanhan testamentin ennustukset vahvistavat väitteen jumaluudesta
Todennäköisyys sille, että edes osa n. 300:sta Vanhan testamentin Messias-ennustuksesta olisi voinut sattumalta toteutua Jeesuksen kohdalla, on niin olematon, ettei koko maailmankaikkeus riitä sen havainnollistamiseen. Suurin osa ennustuksista on sellaisia, ettei niihin voinut vaikuttaa itse.

Vanhan Testamentin "ennustukset" ovat epämääräisiä, suurinta osaa niistä ei voi edes pitää ennustuksina, sillä ennustusten täytyisi olla tarkkoja kuvauksia tulevista tapahtumista. Uuden Testamentin kirjoittajat, jotka pitivät Jeesusta messiaana, kirjoittivat Jeesuksesta juuri niin kuin Vanhassa Testamentissa ennustettiin, jotta Jeesusta pidettäisiin messiaana. Juutalaiset, jotka kirjoittivat Vanhan testamentin, joiden pyhä kirja se on, eivät edes itse pitäneet Jeesusta messiaana, eivätkä pidä vieläkään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti