Kansakunnan tila 2016

Kirjoitin edellisen Kansakunnan tila -artikkelini vuonna 2013, ja päätin nyt tehdä vuoden aluksi uuden, koska kolmessa vuodessa moni asia on muuttunut, ja pelkästään huonompaan suuntaan. Edellinen artikkelini käsitteli suurta joukkoa erilaisia aiheita maahanmuutosta graffiteihin, mutta kaikki muut aiheet tuntuvat nyt niin vähäpätöisiltä verrattuna tähän yhteen, että en viitsi käyttää ollenkaan tilaa niiden käsittelemiseen tällä kertaa. Sitä paitsi mielipiteeni niistä ovat pysyneet lähestulkoon samoina. Ainut aihe, mikä nyt merkitsee, on maahanmuutto. Se voi tuhota koko länsimaisen kulttuurin, ja hyvin varmasti niin tekeekin. Tietenkään tämä ei tapahdu yhdessä päivässä tai vuodessakaan, mutta vuosikymmenissä ja sadoissa se tapahtuu. Senpä takia sitä on hankala huomata ennen kuin on jo liian myöhäistä. Nyt kuitenkaan ei vielä ole, joten on tartuttava härkää sarvista ja mamua niskasta, ja heitettävä niin kauas kuin pystyy.

Maahanmuutosta on tullut Suomen ja kaikkien länsimaiden suurin ongelma viimeisen kolmen vuoden aikana. Kun nyt katson vuoden 2013 Kansakunnan tila -kirjoitustani, huomaan miten olen parjannut Perussuomalaisia ja muita rasisteja oikein olan takaa. Mielipiteeni on muuttunut paljonkin tänä aikana. Vaikken edelleenkään pidä Persuja muuna kuin rasismilla ratsastavana tyhmien ihmisten puolueena, enkä ikinä voisi äänestää heitä, olen päätynyt heidän kanssaan tahtomattani samaan lopputulokseen: Suomeen ei voida ottaa yhtään maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajia on yksinkertaisesti tulossa tänne liikaa, ja he edustavat sekä sukupuolisesti, että kulttuurillisesti sellaista väestöä, joka ei tee Suomelle hyvää. 90% tulijoista on miehiä, ja ikäluokassa 15-30 on Suomessa jo ennestään naisia 20 000 vähemmän kuin miehiä. Siis yhtään uutta miestä ei todellakaan kaivata Suomeen, päin vastoin he lisäävät suomalaisten nuorten sinkkumiesten ahdinkoa entisestään (en ole itse sinkku, mutta pidän heidän puoliaan, koska tiedän miltä yksinäisyys tuntuu). Kaikki ne harvat naiset jotka Suomeen tulevat ovat myös tiukasti miestensä kontrollissa, yhtään yksinäistä naista ei tänne tule, eikä yhtään sellaista, jolle sallittaisiin avioliitto suomalaisen miehen kanssa.

Kun suurin osa näistä ulkomaalaisistakin miehistä jää vaille naista, on tuloksena vain sekasortoa ja lopulta väkivaltaa. Kaikkihan tietävät että naisen puute ajaa miehen turmioon. Jos mies on yksin tai vain muiden miesten seurassa, ajautuu hän helposti väärille poluille, eikä pysty hallitsemaan elämäänsä. Lopulta naisen kaipuu ajaa miehen väkivaltaiseen toimintaan, joka voi tarkoittaa raiskaamista, kidnappaamista, pahoinpitelyjä, tappoja, murhia, tai muuta vastaavaa. Tätähän meistä kukaan ei halua. Arabikulttuuri, jonka piiristä suurin osa nykyään maahan tulevista ihmisistä kuuluu, on myös tunnettu väkivaltaisesta machoilustaan. Siellä miesten pitää olla koviksia, jotka määräävät naisen paikan ja ottavat tämän silloin kuin itse mieli tekee. Suomessa tällainen ei ole mahdollista, mutta mihinkäs ihmiset tavoistaan pääsisivät, joten tämän seurauksena on odotettavissa lisää väkivaltaa.

Uusi vuosi 2016 alkoi erittäin vastenmielisissä, surullisissa ja hälyttävissä merkeissä, kun Saksan Kölnissä, sekä Suomessa, arabimiehet järjestivät suurin joukoin suunniteltuja joukkohäirintöjä ja raiskausyrityksiä naisia kohtaan. En ole varma onnistuivatko he raiskaamaan ketään, ainakaan Helsingissä, mutta Kölnissä yli 500 naista teki rikosilmoituksen ahdistelevista miesjoukkioista. Kölniin oli kerääntynyt tuhansittain (!!!!) arabimiehiä ainoana tarkoituksenaan järjestelmällinen naisten joukkohäirintä ja raiskaaminen. Samoin mielin oli Helsingin keskustaan uutena vuotena kokoontunut yli tuhat (!) arabimiestä, ja useat naiset kertoivat tällöin tapahtuneesta ahdistelusta. Eräskin miesjoukko oli repinyt tyttären äidistään erilleen ja väkisin nuollut tämän kaulaa ja kasvoja. Äitiä oli pahoinpidelty kun tämä oli yrittänyt estää miehiä käymästä käsiksi tyttöönsä.

Tällainen eläimellinen käytös on saatava loppumaan. Parhaiten siihen tehoaa teloittaminen. Päät poikki kaikilta arabeilta jotka kokoontuivat uutena vuotena Helsingin keskustaan (ja Kölniin). Toisiksi tehokkain keino on steriloiminen, eikä mikään lälly nykyaikainen kemiallinen kastraatio, vaan vanha kunnon kuohitseminen leikkaamalla ruosteisella sirpillä penis ja kivekset irti. Ilman puudutusta tietenkin. Tällaisia rangaistuksiahan ISIS itsekin käyttää.

Kolmantena, laimeimpana, vaihtoehtona on häirintään syyllistyneiden, eli käytännössä kaikkien, karkottaminen. Takaisin Syyriaan ja Irakiin vain, aivan sama onko siellä sota ja kuolemantuomio odottamassa. Se on heidän ongelmansa. Vielä suuremmassa määrin siksi että kaikki asekuntoiset nuoret miehet pakenevat noista maista, missä heitä kipeimmin tarvittaisiin. Jättävät oman maansa terroristeille! Ja omat vaimonsa ja tyttärensä raiskattaviksi! Kuinka häpeällistä pelkuruutta, ja kehtaavat kutsua vielä itsejään miehiksi. Tänne sitten tullaan raiskaamaan meidän naisiamme, ei käy sanon minä!

Tähän asti tällainen puhe on ollut täysin natsipropagandana pidettyä soopaa, jota on kuullut vain Perussuomalaisten suista, ainakin suvakkien mielestä. Mutta asiat ovat muuttuneet muutaman viime vuoden aikana nyt niin rajusti, että tällainen puhe ei ole enää tuulesta temmattua jorinaa, vaan ikävä kyllä täyttä totta. Ja hirvittävää sellaista. Kukaan suvakkikaan ei voi enää olla niin sokea ettei näkisi maahanmuuton vakavia ongelmia. Monet entiset kovan linjan suvakit, jotka olivat avosylin ottamassa pakolaisia vastaan esimerkiksi Saksaan ja Suomeen, ovat muuttuneet täysin kun ovat nähneet omin silmin millaisia eläimiä Eurooppaan on päästetty sankoin joukoin. Esimerkiksi Angela Merkel halusi Saksaan aiemmin runsain määrin uusia ihmisiä, mutta hän on muuttanut mielensä kun arabit raiskasivat hänen sukulaistyttönsä. Samanlaisia tarinoita on monia.

Tästä tulee ihan mieleen äärioikeistolaisten ennen julmalta kuulostanut toivomus: "Toivottavasti mamut raiskaavat tuon suvakkinaisen, niin siitäpähän oppii millaista kulttuuria hän tänne on tuomassa". Tämä on oikeasti käynyt nyt toteen! Mamut todella raiskaavat suvakkinaisia, ja kaikkia muitakin naisia. Tämä ei ole vitsi, eikä panettelua. Ei kiihotusta kansanryhmää vastaan, tämä on arkipäivää nykypäivän Suomessa. Sitä se ei saisi olla. Kaikki raiskaajat on teloitettava, kuohittava tai karkotettava. Oikeus päättäköön sitten minkä se näistä valitsee, mutta toimettomaksi ei voida enää jäädä.

Kauhea kaksinaismoralistinen omaa hyvyyden kilpeä kiillottava propagandapuhe suvakkien suista on kuitenkin kuulunut tämänkin asian tiimoilta. Suvakit väittävät ettei naisten hyväksikäyttö ole ennenkään kiinnostanut niitä ihmisiä, jotka nyt kovaan ääneen valittavat mamujen toteuttamasta hyväksikäytöstä. Myös Helsingin poliisijohdon kommentti, jossa todettiin asian olevan Suomessa uusi, on nostattanut vastalauseiden myrskyn, ja täysin väärin perustein. Kun mitään ei ymmärretä, ei sitten mitään...

Naisten seksuaalinen ahdisteluhan ei tietenkään sinällään ole uusi ilmiö. Sehän itse asiassa on jo vuosituhansia vanha perinne kautta koko maailman. Niin kauan kuin on ollut miehiä ja naisia, ovat miehet ahdistelleet naisia. Miksikö? Koska mies haluaa enemmän seksiä kuin nainen, koska siittiöt ovat halpoja ja munasolut arvokkaita, ja sen takia naisella on valta valita kumppaninsa, ja miehen taas tulee yrittää siittää niin monta naista kuin mahdollista. Tämä on evoluutiobiologiaa, ja se selittää kaiken inhimillisen käyttäytymisen. Toisissa kulttuureissa kuitenkin naisten hyväksikäyttö on suvaittavaa, toisissa ei. Edellisiin kuuluvat esimerkiki arabialainen kulttuuri, jälkimmäiseen nykyaikainen länsimainen. Kumpikaan ei välttämättä ole toistaan parempi, mutta nykyajan länsimaiset ihmiset eivät enää siedä naisten raiskaamista tai muutakaan vastaavaa. Jos tänne tulee erilaisen kulttuurin edustajia, joiden moraali on meihin verrattuna keskiaikaisella asteella, syntyy tästä väkisinkin suuria ristiriitoja. Kulttuurimme ovat perustavanlaatuisesti erilaiset, ja täysin keskenään yhteensovittamattomat.

Naisten ahdistelu on siis tavallaan miehille luonnollista, koska naiset eivät anna aina kun miehet haluavat. Ihminen on kuitenkin länsimaissa kehittynyt jo moraalisesti sille asteelle että miehet pystyvät (joskus pitkin hampain, mutta pystyvät kuitenkin) selättämään eläimellisimmät halunsa, eivätkä raiskaa naisia, jos nämä sanovat seksiehdotukseen ei. Arabimiehille tällainen on täysin käsittämätöntä, ja heille on ihan sama mitä nainen vastaa, he ottavat hänet joka tapauksessa. Sama pätee afrikkalaisiin miehiin, ja moniin muista kehitysmaista kotoisin oleviin ihmislajin uroksiin.

Vaikkei naisten ahdistelu ole uusi ilmiö, on mamujen järjestelmällisesti toteuttama joukkoahdistelu täysin uutta Suomessa, ja muuallakin länsimaailmassa. En osaa sanoa onko tuhansien miesten kokoontuminen yhteen paikkaan ainoana tarkoituksenaan raiskata niin monta naista kuin mahdollista jonkinlainen uudenvuodenperinne Lähi-Idässä, mutta jos on, voisi ydinsotakin olla hyvä ratkaisu koko kulttuurin pois pyyhkimiseksi maapallon pinnalta, koska tuollaisella raiskauskulttuurilla ei ole maailmalle enää mitään annettavaa. Se on syöpä joka leviää koko ajan Eurooppaan ja lopulta tuhoaa sen. Hitaasti ja varmasti, jollei sitä heti alkuunsa leikata pois.

Niin käsittämättömän pöyristyttävä oli uutinen tuhannen maahanmuuttajamiehen kokoontumisesta Helsinkiin, tänne lintukotoon, ahdistelemaan suunnitelmallisesti naisia, etten voi kuin hämmästellä minkälainen täysin moraaliton ja kieroutunut mieliala vallitsee noitten eläinten keskuudessa. Mitä ihmettä nuo ukot mahtoivat ajatella? Oliko heillä jokin tapahtumakutsu Facebookissa, tyyliin: "Naisten joukkoraiskaustapahtuma uutena vuotena Helsingin Rautatientorilla, kaikki muslimit mukaan! Nyt saadaan pesää, ja jos ei saada niin otetaan väkivalloin ja ylivoimalla! Allahu akbar!!!" Hirvittävää.

Ja sitten vielä suvakit kehtaavat tarttua poliisin johdon kommenttiin, jossa vain todettiin ilmiön olevan Suomessa uusi. Ettekö te idiootit nyt ymmärrä kontekstia lainkaan?!? Tietenkään naisten ahdistelu ylipäätään ei ole Suomessa uutta! Tietenkin poliisi tarkoitti järjestäytynyttä mamujen toteuttamaa joukkoahdistelua! Todella typerä ja halpa veto on myös haukkua ihmisiä siitä että he eivät muka ennen välittäneet naisten ahdistelusta tippaakaan. Mistäs te suvakit sen muka tiedätte? Ette te oikeasti tunne muita ihmisiä. Minä olen aina kunnioittanut naisia, ja olen vaatinut raiskaajia kuohittaviksi, en pelkästään mamuja, vaan ihan kaikkia. Kyse ei ole rasismista, kyse on naisten suojelemisesta ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisesta. Sekä tietenkin länsimaisen kulttuurin pelastamisesta. Ja onko teistä, suvakit, järkevää nyt haukkua ihmisiä jotka puolustavat teitä! Teistä kun kumminkin suurin osa on naisia, koska naiset ovat alttiimpia propagandalle, ja "empaattisempia", mikä usein johtaa mamujen hyysäykseen. Miehet näkevät asiat analyyttisemmin, eivätkä lankea niin helposti valheelliseen aatteeseen.

Tuoreen uutisen mukaan, Ruotsissa, tuossa entisessä iloisessa kansankodissa, nykyisin kovasti kehitysmaata kohti suuntaavassa uppoavassa laivassa, on jo nyt huomattava miesongelma. Tämä johtuu vain ja ainoastaan mamuista. Koska mamuista edelleenkin yhdeksän kymmenestä on nuoria miehiä, ei heille mitenkään voi riittää naisia. Tämä asettaa kaikki ruotsalaiset naiset raiskauksen vaaraan, kaikki ruotsalaiset miehet pahoinpitelyn vaaraan, ja koko maan yhteiskuntarauhan erittäin heikoille kantimille. Uusimpien tietojen mukaan Ruotsin miestilanne on jo pahempi kuin Kiinassa! Voitteko kuvitella, pahempi kuin Kiinassa, tuossa naisia vihaavassa ja tyttövauvoja systemaattisesti murhaavassa ja abortoivassa kehitysmaassa. Tämä ei ole enää hälyttävää, tämä on katastrofi!

Jos maahanmuuttajia, kaikkia heistä, ei karkoteta heti, johtaa tämä lopulta kansanmurhaan. Tämäkään ei ole vitsi. Ei myöskään kehotus murhaamiseen, mutta se tulee joskus tapahtumaan halusimmepa sitä tai emme. Kaikki muistanevat varmaan mitä tapahtui Saksassa ja muualla Euroopassa juutalaisille toisen maailmansodan aikaan. Kun juutalaiset alettiin nähdä uhkana, ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin yrittää murhata heidät kaikki. Tämä siis natsien mielestä, mutta he saivat iskostettua ajatuksen tavallistenkin ihmisten mieliin. Minä en ole edelleenkään natsi, todettakoon se vielä kerran, en myöskään antisemiitti. Päin vastoin, minä pidän juutalaisista ja kunnioitan heitä suuresti. Juutalaiset olivat menestyksekkäästi sopeutuneet Eurooppalaiseen kulttuuriin, ja juuri tämän kansan parista ihmiskunnan kirkkaimmat mielet ovatkin syntyneet. Johtuiko tämä sitten natsien juutalaisiin toteuttamasta tahattomasta "rodunjalostuksesta", kun vain fiksuimmat pääsivät pakenemaan kaasukammioita, sitä ei voida varmasti sanoa, mutta joka tapauksessa juutalaisista ei ollut Euroopalle varsinaista haittaa.

Miten tämä liittyy maahanmuuttajiin sitten, saattaa joku nyt kysyä? No, esimerkin avulla. Vaikka juutalaiset olivat sopeutuneet hyvin Eurooppaan ja heistä oli tullut menestyneitä Eurooppalaisia, eivät he olleet luopuneet omasta kulttuuristaan, vaan olivat ylpeitä siitä. Tämä on täysin luonnollista ja inhimillistä, eikä sinäänsä mitenkään paheksuttavaa. Kaikki ihmiset haluavat pitää kiinni omasta kulttuuristaan, se on heillä verissä. Kuitenkin nykyään Euroopan ongelman muodostavat muslimit. Ja nimenomaan ihan oikean ongelman, toisin kuin juutalaiset. Juutalaiset eivät olleet ongelma ennen kuin natsit keksivät heidät syntipukeiksi kaikkeen mihin Saksa oli pakotettu ensimmäisen maailmansodan hävittyään. Juutalaisethan eivät tehneet mitään pahaa muille Eurooppalaisille. Muslimit ovat eri juttu. Muslimit ja muut kehitysmaiden mamut tekevät jatkuvasti hallaa kaikille maille joihin he saapuvat. He vääristävät maiden väestörakenteen, he romuttavat talouden, he tuhoavat länsimaisen kulttuurin, he alistavat naisia, he tuhoavat sekulaarin kehityksen, joka oli jo pitkällä Euroopassa. He ovat oikeasti suuri haitta. Heistä kaikki haluavat eroon, eivät vain "natsit".

Miten tällainen kehitys muka olisi hyväksi? Miten tällainen kehitys ei mukamas johtaisi laajamittaiseen sisällissotaan, maailmansotaan tai joukkotuhontaan? Edellinen Euroopassa tapahtunut joukkomurha tapahtui Bosnian sodassa vuonna 1992. Se tunnetaan nimellä Srebrenican verilöyly, ja siinä tapettiin 8000 muslimia. He kaikki olivat miehiä ja poikia, siis miespuolisia. Muslimeista on aina haluttu eroon Euroopassa. Mitäs luulette että kun ne vielä 9 miljoonaa Syyriassa omaa pakoaan suunnittelevaa ihmistä vyöryvät hyökyaallon lailla meidän maanosaamme, mitä siitä seuraa? Ei mitään hyvää. Tämä voi oikeasti johtaa, ja hyvin todennäköisesti johtaakin, keskitysleirien tapaisiin leireihin, joihin tulijat viedään, kun ei heille ole tilaa enää muualla. Sitten heitä aletaan vähitellen surmata, ensin pieniä määriä, sitten laajamittaisesti. Näin tällaiset asiat tapahtuvat. Keskitysleirit eivät ole natsien keksintöä, ne otettiin käyttöön ensi kertaa 1860-luvulla Yhdysvaltain sisällissodassa, jossa vastapuolen sotilaita näännytettiin nälkään ja pakkotyöhön leireillä. Etelä Afrikassa, joka oli Ison-Britannian siirtomaa 1880-luvulla, Britit tappoivat omilla leireillään buureja, eli Alankomaalaista alkuperää olevia ihmisiä, jotka olivat asettuneet alueelle jo aiemmin. Natseilla oli toki Konzentrationslagerinsa, Neuvostoliitossa oli gulagit, nykyään Pohjois-Koreassa on omat keskitysleirit. Eivät ne ole menneen talven lumia, tai vain yksittäin "pahaksi" kuvitellun kulttuurin tuote. Ne ovat luonnollinen ja ennustettavissa oleva ratkaisu ongelmaan, joka syntyy kun erilaisia ihmisiä on liikaa tietyssä paikassa. Ei sen kummempaa.

Kansanmurha tulee tapahtumaan, sanokaa minun sanoneen, jollei tätä kehitystä katkaista alkuunsa ja arabikulttuurin edustajia ja afrikkalaisia palauteta omiin maanosiinsa takaisin.

Toisaalta siitä saattaisi olla hyötyäkin, jos unohdamme hetkeksi inhimillisen kärsimyksen ja siitä seuraavan syyllisyydentunnon ja itserankaisun. Juutalaiset ovat maailman maallistunein uskontokunta. Tämä johtuu nimenomaan siitä että heitä surmattiin niin paljon keskitysleireillä. Kun Jahve ei vastannutkaan rukouksiin niin kyllähän siinä usko karisee. Selvinneet juutalaset kävelivät leireiltä ulos ateisteina, mikä on ehkä ainut hyvä puoli jonka holokaustista voi keksiä. Sama tekisi hyvää eritoten muslimeille, jotka ovat maailman nykyisten uskontojen harjoittajista kaikkein uskovaisimpia ja sitä kautta väkivaltaisimpia. Allahin kutsukin haihtuu kuin savu ilmaan krematorion piipuista.

Adoptio pitää kieltää kaikilta

Olen vakaasti sitä mieltä että adoptio pitäisi kieltää kokonaisuudessaan, kaikilta ihmisiltä, ja useastakin syystä:

1. Adoptio on osa kehitysmaiden ongelmaa, ja he tuovat sen meille. Tätä ei voida enää sallia. Jos kehitysmaiden ihmiset hankkivat lapsia yli oman tarpeensa, heille pitää tulla siitä taloudellisia ja psykologisia seurauksia, jotta he oppisivat ettei niin voi tehdä. Ongelmien siirtäminen kehittyneiden maiden harteille ei ratkaise niitä, lakaisee vain maton alle, minkä jäälkeen kehitysmaiden ihmiset voivat jatkaa moraalitonta ja kestämätöntä käytöstään. Kyse on moraalisesta periaatteesta, josta ei saa luistaa: kehitysmaiden ongelmat ovat niiden omia ongelmia, meidän ongelmamme ovat meidän. Ei puututa muiden maiden ongelmiin, eikä varsinkaan viedä omia ongelmiamme muualle.

2. Kansainvälinen adoptio on ihmiskauppaa, aivan selkeästi. Lapsia tuotetaan rikkaiden kehittyneiden maiden ihmisten lemmikeiksi, hyväksikäyttämällä köyhiä naisia sijaissynnyttäjinä. Esimerkiksi Intiassa on viime vuosina runsaasti yleistynyt kohdunvuokraus ulkomaalaisille adoptiohakijoille, mikä tarkoittaa käytännössä köyhien naisten orjuuttamista synnytyskoneiden asemaan aivan minimaalisella korvauksella. TV-dokumenttikin on aiheesta tehty, jossa selvisi että naisia kohdellaan kuin muitakin ihmiskaupan uhreja, orjina tai karjana, josta nyhdetään kaikki hyöty irti, ja parittaja vie rahat.

3. Adoptio yksinhuoltajalle täytyy kieltää, sillä yhdellä ihmisellä, oli hän sitten mies tai nainen, ja kuinka hyvä vanhempi tahansa, ei ole henkisiä eikä fysikaalisia resursseja toimia molempina eri sukupuolia edustavina vanhempina. Mies voi olla ainoastaan isä ja nainen äiti. Lapsi kuitenkin tarvitsee kunnolliseksi ja ehyeksi ihmiseksi kasvaakseen kummankin vanhemman aktiivista läsnäoloa, sekä isän että äidin.

4. Adoptio samaa sukupuolta oleville pareille täytyy pysyäkin kiellettynä, sillä lapsesta ei tule normaalia ihmistä, eikä henkisesti tasapainoista yksilöä, jollei hänellä ole isää ja äitiä kasvattajinaan. Kaksi miestä tai kaksi naista ei korvaa yhtä miestä ja naista, sillä he, vain toista sukupuolta edustavina henkilöinä, eivät pysty eläytymään vastakkaisen sukupuolen rooliin, sielunmaisemaan, eivätkä fyysiseenkään puoleen käytännössä ollenkaan, mikä vaikeuttaa suunnattomasti kasvuiässä olevan ihmisenalun tasapainoista kehitystä. Poika tarvitsee miehen mallin ja tyttö naisen, mutta sen lisäksi poika tarvitsee naisen ja tyttö miehen mallin, jotta oppii toimimaan aikuisenakin vastakkaisen sukupuolen kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Terve sukupuolinen kehitys vaatii molempia eri sukupuolia edustavia vanhempia, jotka ovat aktiivisesti läsnä lapsensa arjessa.

 5. Adoptio perheeseen, jossa ei ole kaikki kunnossa, on lapselle haitaksi. Vaikka lapsella olisikin isä tai äiti, mutta jos toinen tai molemmat heistä ovat juoppoja, narkomaaneja, tupakoitsijoita, muiden päihteiden käyttäjiä tai muuten lusmuja, ei lapsesta kehity kunnollista kansalaista ja rehellistä veronmaksajaa. Adoptiotilanteessa lapsensaanti tulee evätä kaikilta joilla on huume- tai alkoholiongelma, kaikilta jotka tupakoivat, eivät maksa veroja, ovat liian köyhiä, sairaita, hulluja, vammaisia tai muuten epäsopivia lapsen vanhemmiksi. Esimerkiksi moraalinen lepsuilu ja älyllinen laiskuus olisivat adoption estäviä tekijöitä. Toki näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden tulisi voida estää myös biologisen lapsen hankinta, mutta ennen kuin tarpeeksi tehokas valvontametodi tätä varten keksitään, on adoptio helpompi kieltää.

 6. Adoptio riistää lapselta oikeuden omiin vanhempiinsa. Ainoastaan lapsen biologiset vanhemmat voivat olla hänelle oikeita vanhempia. Jokaisessa ihmisessä on sisään rakennettuna kaipuu biologisiin vanhempiinsa, tästä kertoo jo sekin että käytännössä kaikki adoptoidut tahtovat löytää oikeat vanhempansa sen jälkeen kun kerrotaan että hänet on erotettu heistä. Adoptiossa elävälle lapselle valehdellaan läytännössä koko tämän lapsuusikä siitä keitä hänen omat vanhempansa ovat. Tämä on suurin vale mitä lapselle voi kertoa. Minulle ei tule mieleen mitään suurempaa kauhua kuin se, että omat vanhempani eivät olisikaan minua kasvattaneet. Totuuden paljastuminen voi olla kova paikka monelle ihmiselle, ja potentiaalisesti traumatisoiva kokemus.

7. Adoptio usein tapahtuu vieraista maista, esimerkiksi Kiinasta Suomeen. Tämä osaltaan nakertaa pala palalta suomalaista kulttuuria ja suomalaisten kansakuntaa. Vaikka kansalaisuuden voi adoptoitu saadakin, kansallisuutta ei hänellä koskaan tule olemaan, paitsi oman kansansa, jonka vanhemmista hän on syntynyt. Kiinan kansaan kuuluva lapsi tulee ikuisesti olemaan kiinalainen, suomen kansaan kuuluva suomalainen. Vaikka kiinalainen menisi naimisiin suomalaisen kanssa, ja saisi lapsen, tulisi tästä sekarotuinen, puoliksi kiinalainen, puoliksi suomalainen, eikä tämä kokisi oikeasti kuuluvansa kumpaankaan kansakuntaan. Tämä taas on omiaan aiheuttamaan levottomuutta näissä irrallisissa mielissä, joille ei löydy oikeaa kotimaata ja -kansaa. Jokainen Suomeen adoptoitu ulkomaalainen horjuttaa kantasuomalaisten asemaa ja köyhdyttää Suomen kansaa. Erilaisuus ei ole rikkaus, sillä se johtaa lopulta siihen että kaikkien geenit ovat sekoittuneet kaikkien kanssa, eikä erillisiä kansakuntia enää ole. Tämä on etenkin kulttuurien kannalta suunnaton menetys, kun kaikki ihmiset ovat samanlaisen valtakulttuurin kasvatteja. Tuo valtakulttuuri tulee luultavasti olemaan anglo-amerikkalainen kulttuuri, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta se ei ole meidän kulttuurimme. Eikä se ole kiinalaisten kulttuuri. Kaikkein pahiten kärsisivät pienet kulttuurit (mm. eskimot, intiaanit, aboriginaalit, maorit, suomalaiset), jotka tulisivat tuhoutumaan täysin, kun kaikki näyttäisivät samoilta, katsoisivat samoja tosi-tv-ohjelmia ja puhuisivat vain huonoa englantia. Myös genetiikan kannalta sekoittuminen olisi huono juttu, sillä erilaisten variaatioiden määrä vähenisi, kun kaikki lähestyisivät samanlaista lopputulosta, ”sekaihmistä”, joka voisi olla alttiimpi pandemioille ja muille taudeille. Tämä voisi koitua koko ihmiskunnan kohtaloksi.

 8. Adoptio vieraan kansan pariin riistää lapselta oikeuden tuntea oma verenperintönsä. Omien vanhempiensa tietämisen lisäksi ihmiselle on erityisen tärkeää tuntea myös oma kansansa, sen maa, kieli, kulttuuri ja perinteet. Vieraisiin maihin adoptoidut lapset menettävät tämän kokonaan, he eivät koskaan saa tuntea todellisia juuriaan ja heistä kasvaa irrallisia ihmisiä. Monilla paikoiltaan irtirevityillä ihmisillä, ja kokonaisilla kansakunnilla (kuten intiaaneilla ja eskimoilla) tämä on johtanut vakavaan kuulumattomuuden tunteeseen, masennukseen, alkoholismiin ja itsemurhiin. Vaikka adoptiolapsi aikuistuttuaan muuttaisikin takaisin oman kansansa pariin, ei hän koskaan tulisi sopeutumaan sinne täysin, sillä häneltä on viety lapsuuden kokemus omassa maassaan, ja hänestä on yritetty kasvattaa jotakin muuta kuin mitä hän pohjimmiltaan on.

9. Vieraasta maasta adoptoidut eivät koskaan kasva omaa kulttuuriaan jatkamaan. Tämä on heidän velvollisuutensakin kansansa jäseninä, ja adoptio varastaa tuolta kansalta yksilön. Entä jos hänestä olisikin tullut kansansa suuri johtaja, pelastaja, vallankumouksellinen diktatuurin kaataja? Adoptio usein kun tapahtuu maista, joista muutenkin pakenevat kaikki kynnelle kykenevät yksilöt, eli ne yhteiskunnan kykenevimmät. Tämä omalta osaltaan rapauttaa tuota kansakuntaa entisestään kun vain kykenemättömimmät jäävät maahan. Aivovuoto on kehitysmaiden pahimpia ongelmia, koska lopulta jäljellä ei ole muita kuin keskenään taistelevia sotalordeja ja muita rikollisia. Maa on käytännössä tuhoutunut, kansakunta on revitty juuriltaan irralleen, eikä tule enää koskaan kotiutumaan minnekään. Voidaan katsoa mustalaisten tilannetta ja todeta että näin on käynyt.

10. Adoptio on moraalisesti väärin, koska se antaa ”lisääntymisen” mahdollisuuden niille, joiden kuuluisi kuolla pois sukuaan jatkamatta. Maailma on jo ylikansoittunut, mikä on aiheuttanut hedelmällisyyden laskua. Tämä johtuu siitä että kun parantuneen ruokavalion ja hygienian ansiosta yhä useampi ihminen selviää lisääntymisikään asti, on luonnon ollut pakko kehittää keinoja kehityksen hillitsemiseksi. Tämä tapahtuu ihan luonnostaan, kun nekin, jotka ennen olisivat surkeina ja sairaalloisina kuolleet jo lapsuudessa, saavuttavat nyt sukukypsyyden, niin heidän sukusolunsa ovat normaalia huonompia. Kun usean sukupolven ajan ovat nämä heikommatkin yksilöt päässeet lisääntymään keskenään, on ihmisten yleinen hedelmällisyys laskenut siihen pisteeseen asti että haitallisten mutaatioiden kertautuessa sukupolvi sukupolvelta on nykyään monia ihmisiä jotka ovat käytännössä täysin lisääntymiskyvyttömiä. Kun hevonen ja aasi yhtyvät tehdäkseen jälkeläisen, siitä syntyy muuli, joka kahden eri lajin risteytyksena on steriili. Samoin on käynyt ihmisille. Tämä on erityisesti länsimaiden ongelma, koska kehitysmaissa kaikkein heikoimmat yhä kuolevat nälkään ja tauteihin, mikä onkin elämän luonnollinen olotila. Ihminen on kehittänyt jopa keinohedelmöityksen, koeputkilapset ynnä kaiken maailman hedelmällisyyshoidot, mitkä osaltaan pahentavat ongelmaa. Kaikkein toivottomimmat tapaukset joutuvat turvautumaan paremman puutteessa adoptioon, jos heidän mielestään lapsi on pakko saada. Mikään pakko se ei ole, jos se ei kerran luonnollisesti onnistu. Olisikin itse asiassa parempi että ihmiset, jotka eivät kykene biologisia lapsia saamaan, eläisivät elämänsä ilman lapsia, koska ”näin oli tarkoitettu”, vaikken mihinkään jumalaan uskokaan. Lisäksi se lapsi on aina ryöstetty joiltain toisilta, miten sellaisen tiedon kanssa voisi elää puhtaalla omallatunnolla?

11. Adoptio lisää ylikansoitusta, ja siten tuhoaa maailmaa. Kehitysmaissa lapsiluku on järjestäänkin valtavan paljon suurempi kuin kehittyneissä maissa, sillä edellämainituissa köyhät hankkivat lapsia vanhuutensa turvaksi, ja useita sen takia että edes joku selviäisi aikuiseksi asti. He ovat kuitenkin karkeasti aliarvioineet omat olonsa, sillä paljon useampi selviää aikuiseksi, kuin olisi tarvis. Tämä on väistämättä johtanut väestöräjähdykseen kehitysmaissa, mikä on käytännössä pilannut nuo maat kokonaan aiheuttamalla sotia ja nälänhätää. Tämän lisäksi köyhien hankkimat lapset eivät ole tehty rakkaudesta ja oikeasta halusta jälkeläisiin, vaan ainoastaan oman edun tavoittelusta ja taloudellisen hyödyn ajattelusta, jolleivät sitten ole raiskauksen, tai muun ehkäisyn puutteessa suoritetun onnettoman aktin epätoivottuja hedelmiä. Adoptio taas, se ottaa kehitysmaiden köyhiltä lapsenpyöräyttäjiltä pois heidän ei-toivottuja lapsiaan, ja näin opettaa heille sellaista löyhää sukupuolimoraalia, että lapsia voi tehtailla miten paljon tahansa välittämättä seurauksista, sillä ylimääräiset voi aina antaa adoptoitaviksi. Saavat varmaan rahaakin siitä, mikä on todella törkeän moraalitonta, omien lastensa myyminen! Köyhien täytyy itse elättää kaikki jälkeläisensä, jotta he oppisivat hieman hillitsemään villinä rehottavaa eläimellistä sukupuoliviettiään. Varsinkin miehet tulisi pakottaa lapsikatraidensa elättäjiksi, jotta ylikansoitusta saataisiin hillittyä tehokkaammin.

Mikä on elämän arvo, ja miksi toisen elämä on toista arvokkaampi?

Tämä blogikirjoitus on henkistä jatkoa leijonanmetsästys-artikkelilleni. Siinä pohdin mikä ajaa miehen metsälle, ja tässä taas mietiskelen laajemmin ja filosofisemmin mistä elämän itsensä arvo rakentuu, ja miksi kaikkien elämä ei ole yhtä arvokas.


 * * *

Mistä aiheutuu arvo eliölajin elämälle? Ja miksi toisten lajien ja yksilöiden elämät ovat arvokkaampia kuin toisten? Nämä ovatkin mielenkiintoisia kysymyksiä, jotka varmaankin ovat jääneet epäselviksi monille, koska niitä ei koulun biologian- tai filosofiantunneilla opeteta (ja filosofiaa aletaan opettaa vasta lukiossa, ja vain yhden pakollisen kurssin verran, ja mikä häpeällisintä, kaikkien ihmisten ei ole pakko käydä tuota yleissivistävää opinahjoa ollenkaan).

Eliökuntaan kuuluu kaikki elollinen, jonka evoluutio on järjestänyt hienoksi elämän puuksi (Noh, oikeasti Carl von Linné ja kumppanit ovat olleet lajinmäärityksessä asialla, mutta kuitenkin), jonka juurakon kaikkein varhaisimmista elämän yksisoluisista muodoista on meillä vieläkin jäänteenä esimerkiksi bakteerit ja alkueliöt. Jonkin streptokokin tai ameeban elämällä ei toki ole ihmisen kannalta mitään merkitystä. Mutta onko sillä minkään kannalta mitään merkitystä? Ei ole, sillä yksisoluisia eliöitä on niin valtavan suuri määrä, sekä lajeina että yksilöinä, että yhden yksilön tai lajinkaan menetyksellä ei ole luonnon tasapainon, ekosysteemin, eikä minkään muunkaan kannalta käytännössä ollenkaan merkitystä. Bakteerit ja muut myös lisääntyvät jakaantumalla, eli jokainen yksilö on edeltäjänsä klooni (mutaatiot jakaantumisessa saavat aikaan, alunperin ja yhä edelleenkin, uusia lajeja). Tämän takia jos yksikin tietyn lajin bakteeri selviää hengissä vaikka minkälaisesta basillien holokaustista, voi koko laji toipua ennalleen lyhyessäkin ajassa, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Siispä triljoonienkaan yksilöiden menetyksellä ei ole noille olennoille mitään väliä. Tämän takia bakteerien hävittäminen onkin niin vaikeaa ihmiselle, suorastaan mahdotonta. Ihmisen bakteerienhävitysvimma myös kertoo arvostuksestamme noita luontokappaleita kohtaan: eli sitä ei ole.

Siirtykäämme yksisoluisista eteenpäin. Kasvit ovat aika kaukana ihmisestä, mutta kaikki me olemme niillekin sukua. Sukulaisuudella on kuitenkin turha lähteä spekuloimaan, sillä elämän puun oksamme ovat eronneet niin monia satoja miljoonia vuosia sitten, että edes summittaisen sukupuun tekeminen on jo vaikeaa. Varmaa kuitenkin on, että samoista soluista olemme kaikki kehittyneet evoluution avulla. No, onko kasveilla tunteet? Tällaista on väitetty vuosien varrella, ja vaikka kuinka kasvihuoneensa tomaatteja kastelevalle muorille syntyisi sellainen mielikuva että kasvit piristyvät aina kun hän niille juttelee, johtuu kyseinen kemiallinen ilmiö kuitenkin hänen uloshengitysilmansa hiilidioksidista (jota kasvit käyttävät ravinnokseen yhdessä auringonvalon ja veden kanssa), eikä suinkaan niistä mieltäylentävistä metafyysisistä keskusteluista, joita hän on vegetatiivisessa tilassa oleville kaukaisille pikkuserkuilleen suoltanut.

Jotkin kasvit osaavat liikkua. Kaikki tietenkin kasvamalla kokoa, ja useimmat kukat ainakin kääntymällä päivän mittaan aurinkoa kohti (saadakseen maksimaalisen annoksen fotoneita), sekä avaamalla terälehtensä aamulla ja sulkiessaan ne iltahämärissä, mutta on myös olemassa oikeasti paikasta toiseen liikkuvia kasvikunnan edustajia. Eräät puut voivat kasvattaa uusia ilmajuuria ja juurruttaa ne etäämmäs itsestään. Samaan aikaan niiden takanapäin olevat juuret kuolevat ja irtoavat maasta. Kasvi jatkaa uusien juurten kasvattamista tietyyn suuntaan (kenties hedelmällisemmälle maalle päin, jos se on jo imenyt kaiken ravinnon omasta maaperästään), kunnes se pikku hiljaa on siirtänyt paikkansa kokonaan toisaalle. Kävelevä puu on totta! Tämän lisäksi se lännenelokuvista tuttu rekvisiittaporukan kyhäilemä ja autiokulissikaupungin kadulle kierittämä risupallero perustuu oikeaan kasviin. Tuo revonhäntä-niminen kasvi liikkuu tuulen mukana pyörien, kunnes (lähinnä sattuman) ansiosta osuu uudelle juurtumisen arvoiselle paikalle.

Kuinka arvokasta kasvien elämä sitten on? No, esimerkiksi Amazonasin sademetsien raivaaminen lihakarjan laidunmaaksi, jotta sinäkin saat sitä "sataprosenttista naudanlihaa" BigMac:isi väliin, on erittäin haitallista ekosysteemin ja ilmakehän kannalta. Amazonasissa asuu ehkä jopa 60% maapallon maaeläimistä ja kasveista, ja tuon ekosysteemin tuhoutuminen olisi katastrofi sekä luonnon monimuotoisuudelle, että ihmisellekin. Lisäksi sademetsän puut ovat valtava hiilinielu, joka tuottaa hiilidioksidista happea ehkäistäkseen näin ilmastonmuutosta (jota tosin ei voi enää ehkäistä, mutta ainakin hieman lievittää). Kasvien, ja yleisesti eliölajien koko vaikuttaa myös niiden elämän arvokkuuteen. Biljoonan bakteerin tappaminen ei ole mitään verrattuna puun kaatamiseen. Näitten välimaastoon asettuu kukkakimpun poimiminen kedolta. Mutta ei se yhdenkään puun elämä kauhean arvokas ole, jollei puu yksilönä sitten ole arvokas, esimerkiksi luonnontieteellisistä tai kulttuurihistoriallisista syistä, esimerkiksi olemalla lajinsa ainut, suurin, vanhin tai muuten omalaatuisin ja mielenkiintoisin yksilö, tai jos siihen liittyy joku ainutlaatuinen tarina, ja ihmiset tuntevat sen ja pitävät siitä.

Ehkä juuri tarina on se mikä saa ihmiset "rakastamaan" jotakin luontokappaletta, enemmän kuin mikään muu syy saa samanlaista tunnetta aikaan. Aioin käydä sienikunnan (sienet ovat läheisempää sukua eläimille kuin sienille, mutta elämältään vähemmän arvokkaita kuin suuremmat puut) läpi tarkemmin, mutta hypätään nyt suoraan eläimiin. Selkärangattomia on eniten, kuten hyönteiset, hämähäkkieläimet, nilviäiset, kaikenlaiset madot yms. Niittenkään elämä ei järin suuresti ihmistä liikuta. Esimerkiksi hyttyset voisi tappaa kaikki sukupuuttoon, sillä niistä ei ole kuin haittaa, mokomat parasiitit. Edes pikkulintujen ruokavalio ei siitä tarpeettomasti kärsisi, sillä ne syövät paljon muutakin. Selkärangattomat eläimet, jotka kiistatta ovat omalta kannaltamme tärkeämpiä ja kiinnostavampia kuin mitkään edellä mainituista eliölajeista, voidaan jakaa kaloihin, sammakkoeläimiin, matelijoihin, lintuihin ja nisäkkäisiin, tässä nimenomaisessa evolutionaarisesti nousevassa järjestyksessä. Kaloista kehittyivät sammakkoeläimet (joista jotkut nousivat maalle), sammakkoeläimistä matelijat, matelijoista sekä linnut että nisäkkäät (eri kehityslinjoista tietenkin). Nisäkkäitä pidetään arvokkaimpana ja kehittyneimpänä selkärankaisten luokista, koska me itse, ihmiset, kuulumme niihin.

On tälle ajattelulle muutakin perua. Nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, ainoana luokkana lintujen kanssa, synnyttävät eläviä poikasia, imettävät niitä yms. Meidän luokkamme on kehittyneempi kuin muut eläinten luokat. Kertoohan siitä jo ihmisen ja muiden nisäkkäiden suunnaton valta-asema tertiääri- ja kvartäärikauden maailmassa. Dinosaurusten kuoltua, ja muututtua linnuiksi, on Maa ollut nisäkkäiden valtakunta. Luomakunnan kruunuksi on itseoikeutetusti nostanut ihminen itsensä, kaikista maailman tunnetuista lajeista älykkäin. Älyllä kuitenkin on enemmän merkitysta kuin muilla ominaisuuksilla.

Kun kaikki tämä tiedetään, voidaan tehdä lista eliölajeista niiden elämien arvokkuusjärjestyksessä, alkaen arvottomimmasta ja päättyen arvokkaimpaan:

1. virukset (ei olla päästy yhteisymmärrykseen siitä ovatko ne eläviä vai elottomia)
2. bakteerit (ja muut yksisoluiset eliöt)
3. kasvit (levät, jäkälät, ruohot, heinät, kukat, pensaat ja puut yms.)
4. sienet (myrkylliset sienet, syömäkelvottomat sienet, syötävät sienet, herkulliset sienet)
5. selkärangattomat eläimet (madot, hyönteiset, hämähäkkieläimet, nilviäiset yms.)
6. selkärankaiset eläimet (kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut, sekä...)
7. ...nisäkkäät (esim. koiraeläimet, kissaeläimet, sorkkaeläimet, valaat, lepakot, jyrsijät, karhut)
8. ...kädelliset
9. ...ihmisapinat
10. ...ihminen (Homo sapiens)

Tämän listan päätteenä olevan ihmisten sukupuun lajeista ainoa nykyään elossa oleva, Homo sapiens, on tietenkin itseoikeutetusti sen tärkein laji. Meitä lähimpänä tärkeitä ovat bonobot, eli kääpiösimpanssit tai kongonsimpanssit. Sen jälkeen tavalliset simpanssit, gorillat, orangit, muut apinat ja kädelliset. Jos neanderthalilaisia (Homo neanderthalensis) vielä olisi lajina olemassa (me sekoituimme heihin, ja kaikkien ei-afrikkalaisten geeneissä on 2-4% heiltä perimäämme), antaisimme varmasti heillekin ihmisarvon nykypäivänä. Espanjassa on puhuttu jopa simpanssien ihmisarvosta, mutta liekö jäänyt vain puhumisen asteelle.

Filosofisen pohdiskelumme mukaan on vähemmän paha tappaa simpanssi kuin ihminen, hyväksytympää surmata hevonen kuin simpanssi, sallitumpaa lopettaa ahven kuin hevonen, parempi murhata hyttynen kuin ahven, siedettävämpää likvidoida korvasieni kuin hyttynen, kelvollisempaa teurastaa voikukka kuin korvasieni, suotavampaa nitistää ameeba kuin voikukka, sekä soveliaampaa mestata papilloomavirus kuin ameeba.

Kysymys kuuluukin nyt, jatkuuko tämä lista myös ihmislajin sisäpuolelle? Ja miksipä ei jatkuisi, sillä sitä voi soveltaa kaikkiin maailman eliölajeihin, sekä myös elottomiin olentoihin, jotka ovat arvoasteikossa niiden alapuolella (virusten alla ovat esimerkiksi jalokivet, mineraalit, metallit yms., vaikka moni pitäisi timanttia flunssavirusta arvokkaampana, nyt kuitenkin mietitään elämän arvokkuutta, eikä timantilla ole elämää). Eläinlajien sisäisten rotujen ja alalajien, sekä kasvilajien lajikkeiden kohdalla voidaan noudattaa samaa järjestelyä. Hyödyllisimmät, kehittyneimmät, sopeutuneimmat, terveimmät, kauneimmat ja hedelmällisimmät ovat meitä eniten mieleen, minkä lisäksi ne ovat myös elämässään vähemmän tuota kaikkea olevia lajitovereitaan arvokkaampia.

Totta kai samaista jaoittelua voidaan soveltaa aivan yhtä hyvin ihmislajin sisälläkin. Homo sapiens -genus:han nimittäin jakaantuu kolmeen päärotuun, jotka ovat kaukasidinen, mongolidinen ja negridinen. Näitten sisällä esiintyy myös alarotuja, joita on tutkittu harmittavan vähän, mutta joista on kuitenkin sen verran luotettavaa tietoa että ne voidaan nimetä ja erotella. Kaukasidit jakaantuvat muun muassa nordideihin, mediterraaneihin ja alpiineihin, negridit kongoideihin, kapoideihin ja australideihin, sekä mongolidit mongooleihin ja intiaaneihin. Nämä ihmislajin rodut ja alarodut muodostavat oman hierarkiansa, jossa alkukantaisimmat ovat kehittyneempiä alempana. Tämä keksittiin jo vuosisatoja sitten, mutta natsien hävittyä toisen maailmansodan, ovat rotuteoriat "unohtuneet" monilta. Vanhojen systeemien mukaan Kaukasidit ovat korkeimmalla kehitysasteella, Mongolidien tullessä hieman jäljessä, ja Negridien ollessa pahnan pohjimmaisia. Negridien rodun sisällä australidit ovat kaikkein kehittymättömimpiä, silläpä he elivät vielä kaksisataa vuotta sitten täysin kivikautista metsästäjä-keräilijäelämää, kunnes eurooppalaiset toivat sivistyksen maahan.

Kaukasideista nordideja, eli pohjois-eurooppalaisia (niitä natsien virheellisesti arjalaisiksi kutsumia ihmisiä) pidettiin kehittyneimpinä, sopeutuneimpina ja varsinkin älyllisesti ylivertaisimpina, ja siksipä parhaina kaikista ihmisistä. Kyllähän heidän ylivertainen maailmanherruuskin sen todisti (germaanikansat siis kuuluvat nordideihin, ja germaanikansoja ovat muun muassa ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset, Euroopan nykyiset suurvallat, sekä amerikkalaiset, noista edellisistä polveutuen). Vielä nostettiin mies kaikessa voimassaan, tarmokkuudessaan, aikaansaavuudessaan ja älykkyydessään naisen yläpuolelle, koskapa ei nainen ollut saanut yksinään mitään aikaan koko maailmanhistoriassa. Siinä ei paljon astiankuivauskaapin keksiminen paina atomin halkaisemisen tai kuuraketin rinnalla.

Nykyään kuitenkin asetelma on käännetty päälaelleen, ja syyllisiä tähän ovat feministit. Heidän mielestään nainen on aina ollutkin tasavertainen miehen kanssa, mikä ei voisi olla kauempana totuudesta. Nykyään nainen tosin on mennyt jo miehen edelle, sillä henkinen kulttuuri kaikkialla länsimaissa suosii naisia ja naismaista käytöstä enemmän kuin miehiä ja heille ominaisia luonteenpiirteitä. Pojat menestyvät juuri sen takia tyttöjä huonommin koulussa (jossa opettajista suurin osa on naisia), koska opetusmetodit on tehty ahkeria tyttöopiskelijoita silmälläpitäen. Miehet ja naiset ovat niin erilaisia etteivät he edes opi samoja asioita samalla tavalla. Tämä on useammankin blogikirjoituksen aihe, mutta ei mennä siihen nyt tämän pidemmälle.

Joka tapauksessa nykyään naisen henki on miehen henkeä arvokkaampi. Ja on se sitä tavallaan ollut aina, koska naisia suojeltiin vihollisilta miesten hengellä. Tämä liittyy taas evoluutiobiologiaan, mutta sen te tiedättekin jo (sperma on halpaa, munasolut kalliita). Naisen hengen ylemmyys näkyy esimerkiksi uutisoinnissa ja ihmisten asenteissa siihen. Jos mies murhaa toisen miehen, siitä saadaan pikku uutinen lehtien kolmossivun alanurkkaan. Jos mies tappaa naisen, revittelevät keltaiset roskalehdet juttua viikkotolkulla etusivuillaan. Jos nainen tappaa naisen, reaktio on sama. Jos nainen tappaa miehen, niin siitä vasta hullunmylly syntyykin, kuten tapaus Auer osoittaa. Anneli Auer selkeästi murhasi oman miehensä (ikkuna, josta keksitty ulkopuolinen murhaaja olisi mukamas tullut sisään, oli rikottu sisäpuolelta, mikä on sataprosenttinen todiste murhan lavastamisesta ulkopuolisen tekemäksi), mutta juttua pyöriteltiin vuositolkulla eri oikeusasteissa, ja murhaaja vapautettiin lopulta kaikista syytteistä, vaikka hänen omat lapsensakin pelkäävät häntä (sanoivat pelkäävänsä että äiti tappaisi myös sijaisvanhemmat, joiden luona lapset elivät turvassa). Nainen kun ei voi olla syyllinen miehensä murhaan, näin kansa, ja kansan parista koottu valamiehistä arvelee (on muuten häpeällisen tyhmä systeemi käyttää tuomion päättäjinä amatöörejä!).

Naiset saavat jatkuvasti miehiä lievempiä tuomioita täysin samoista rikoksista, ja kaikenmaailman esimerkkejä on runsaasti. Kuitenkin vielä naisen elämää arvokkaampaa on nykyään lapsen elämä. Entisaikoina lapsen elämä ei ollut minkään arvoinen, ellei hänestä kasvanut aikuinen, tai ellei hän ollut kruununperijä. Epämuodostuneita, vammaisia ja muuten ei-toivottuja lapsia surmattiin ja jätettiin heitteille jatkuvasti. Nykyään sellainen on kiellettyä, joten peruuttamattoman vahingon tapahduttua vanhemmat joutuvat tekemään kotisynnytyksen ja tukehduttamaan vauvan tyynyllä ja kaivamaan sen pihamultaan, jottei lapsenmurhaajan leima stigmatisoisi heitä iäksi. Ankarista tuomioista nyt puhumattakaan. Totta kuitenkin on että lapsi ei ymmärrä mitään vielä synnyttyään, ja olisi kaikkein järkevintä että sen jälkeen tapahtuneen voisi vielä perua ns. jälkiabortilla. Jos esimerkiksi lapsi onkin vammainen, sillä sehän ei ole ihmisarvoista elämää, eikä kukaan sellaista lasta oikeasti halua (väittävät mitä väittävätkään).
Lapsen elämän arvostamisesta yli kaiken toimii myös äskettäinen uutinen siitä kun joku 16-vuotias tyttö laski yön pimeydessä (ehkä humalassa) pyllyllään puista hyppyrimäkeä alas, iski päänsä tai kaulansa sen poikki kulkeneeseen vaijeriin (jonka tarkoitus oli nimenomaan estää alas laskeminen ilman lupaa. Siitähän nousi tietenkin myrsky sosiaalisessa mediassa, jossa vaadittiin hyppyrimäen turvallisuudesta vastaavia ihmisiä vastuuseen, vaikka turvatoimet olivat täysin kohtuulliset ja siitä laskeminen oli kielletty. Oma vikansa oli, kun kuoli. Luonnonvalinta teki tehtävänsä. Ei kannata olla tyhmä.

Leijonanmetsästys – miksi mies ei enää saa olla mies?

Leijonaa mä metsästän. 

Tahdon saada suuren.

Amerikkalainen hammaslääkäri, jonka nimeä en viitsi mainita, sillä hän on joutunut jo ajojahdin ja vainon kohteeksi, on ampunut metsästysmatkallaan kuuluisan Zimbabwelaisen leijonan, joka oli nimetty Ceciliksi.

Cecil oli luonnonpuistossa asunut vanha mustaharjainen leijona (urosleijonan harja tummuu sen vanhetessa), joka oli laumansa johtaja. Hammaslääkäri oli maksanut yhteensä 55 000 dollaria kahdelle matkaoppaalle/salametsästäjälle, jotka olivat kuolleen eläimen ruhon avulla houkutelleet Cecil-leijonan ulos luonnonpuistosta, jolloin hammaslääkäri oli ampunut eläimen.

Ampuminen tapahtui jousella ja nuolella, mutta leijona ei kuollut yhteen osumaan. Sitä seurattiin seuraavien neljänkymmenen tunnin ajan, ja kiinni saatua se ammuttiin kiväärillä kuoliaaksi. Leijonan metsästys tapahtui teoriassa luonnonpuiston ulkopuolella, jolloin se oli laillinen kaato, mutta käytännössä salametsästäjät olivat sen houkutelleet ulos suojelualueelta tappamista varten.

Netti räjähti taas sellaiseen raivoon ettei moista ole nähty vähään aikaan. Protesteja järjestettiin jopa ihan oikeassa elämässä, mihin peruslaiska nettiaktivisti ei viitsi useinkaan tulla, hammaslääkäri vaimoineen joutui painumaan maan alle, ja sulkemaan klinikkansa toistaiseksi. Heidän talollaan ja hänen klinikallaan parveili vihaisia ihmisiä, jotka jättivät paikalle herjausviestejä sekä tappouhkauksia. Näitä kuultiin ja nähtiin netissä vielä paljon enemmän. Hammaslääkärin nettisivut myös sabotoitiin, samoin kuin hänen tähtiarvionsa (yhdestä viiteen) eräällä hammaslääkärien vertailusivustolla.

Kertakaikkisen typerää toimintaa. Jolla ei sitä paitsi ole mitään merkitystä. Afrikassa elää nykyään noin 30 000 leijonaa. Leijona (Panthera leo) on uhanalainen laji, muttei läheskään siinä määrin kuin esimerkiksi tiikeri (Panthera tigris), joita on jäljellä enää vain noin 3200 yksilöä. Leijonia saa lain mukaan metsästää tietyillä alueilla, jos luvat ovat kunnossa. Käytännössä tätä on hankala, joskus miltei mahdoton, valvoa, minkä tämäkin tapaus taas osoitti. Kuitenkin tässä haukutaan nyt väärää puuta, ja aivan mahdottoman liian suurella magnitudilla.

Todellisia syyllisiä ovat itä-aasialainen lumelääketeollisuus, afrikkalaiset salametsästäjät sekä salakuljettajat. Rikollisia organisaatioita kaikki. Palataan niihin kuitenkin hieman myöhemmin.

Yksittäinen ihminen, tämä hammaslääkäri, joka ampui hieman kyseenalaisia keinoja käyttäen Cecil-leijonan, teki väärin. Siitä olemme lähes kaikki varmasti samaa mieltä. Cecil oli kuuluisa eläin ainakin Zimbabwessa, mikä teki siitä erityisen arvokkaan. Muita arvokkuuden nostajia olivat sen urossukupuoli, korkea ikä, asema laumansa johtajana, suuri koko, sekä muutenkin vaikuttava ulkonäkö. Se oli kertakaikkiaan majestettinen ilmestys, joka ansaitsi tittelinsä aläinkunnan kuninkaana. En mitenkään tahdo olla villieläinten ja uhanalaisten eläinten tappamisen puolella tällä kirjoituksellani, tulkoon se ainakin selväksi. Cecilin elämä oli itsessäänkin arvokas, joten sen riistäminen ilman mitään erityisempää syytä oli väärin.

Kuitenkin Ceciliä ei tuntenut juuri kukaan niistä ihmisistä, jotka nettiraivoa alkoivat ulos syytää. Kukaan ei olisi tiennyt elääkö vai kuoleeko tuo eläin, eikä kukaan olisi välittänyt. Joka tapauksessa Cecil oli jo siinä iässä että se oli luultavasti jälkeläisensä tehnyt. Mitään perustavanlaatuista haittaa ekosysteemille tai edes leijonalaumalle ei eläimen kuolemasta tapahtunut.

Ihmisten on näköjään nykyään erittäin vaikea käsittää, miksi tällaista tapahtuu. Minäpä kerron miksi.
Noh, nykyaikana länsimainen ihminen ei joudu enää metsästämään omaa ruokaansa, vaan sen saa valmiina supermarketin hyllyiltä. Ihminen ei joudu rakentamaan omaa taloaan, koska niitä saa tilattua valmiina elementteinä, ja mikä vielä helpompaa, voi muuttaa jo valmiiseen asuntoon, kenties kerrostaloon, jossa on keskuslämmitys. Ei tarvitse sitten hakata halkoja kesällä ja lämmittää niillä pirttiä talvella. Vaatteet ja kaiken muunkin kulutustavaran voi ostaa tavarataloista tai mikä vielä helpompaa, tilata suoraan netistä kotiovelle. Toimituskulut ja palautuksetkin ovat nykyään Zalandossa ilmaiset. Nälkää, kylmyyttä eikä muutakaan puutetta tarvitse ihmisen enää koskaan nähdä. Suomalainen ei ole kuollut nälkään sitten 1800-luvun. Jokaisella on nykyään tietokone sekä kännykkä, monella vielä joku tabletinkuvatus, joka on sentään täysi turhake. Viihdettä tulee joka tuutista ja sitä voi passiivisesti seurata 24/7, kunnes kuolee pois.

Kaikki on yksinkertaisesti tehty liian helpoksi, niin ettei elämässä ole enää minkäänlaista haastetta. Ihminen ei saa enää onnistumisen kokemuksia, eikä varsinkaan kokea seikkailuita, kun kaikki on modernisoitu, automatisoitu, sähköistetty ja tylsistetty. Eksistentiaalinen ahdistus valtaa alaa niin nuorten kuin vanhempienkin mielissä, koska mitään järkevää sisältöä elämälle ei enää keksitä. Youtube-julkisuus ei ole sitä, ainakaan jos ja kun kaikki suomalaiset vloggarit ovat vain valittavia teinejä, jotka kertovat tyhjänpäiväisyyksiä omasta elämästään, jossa ei kerta kaikkiaan tapahdu mitään.

Vielä kaikkein karuimmin on modernisoinnin kirves iskenyt perinteisesti miehisinä pidettyihin harrastuksiin ja ammatteihin. Mies ei nimittäin enää saa olla mies tässä länsimaisessa yhteiskunnassa. Eikä poika saa olla poika. Miehiset harrasteet on pakolla ja tarkoituksella yritetty tunkea mahdollisimman ahtaalle ja kokonaan pyyhkiä pois ihmisten mielistä, sillä eihän nyt feministeille sovi että mies toteuttaa miehisiä tarpeitaan. Aina ovat miehet vonganneet naisia, ja kehuskelleet valtauksillaan toisilleen. Nyt se on yhtäkkiä mätipussimaista toimintaa. Naiset eivät ymmärrä sitä miksi mies, joka valloittaa monta naista on paljon suurempi sankari kuin nainen, joka valloittaa monta miestä. Koska sperma on halpaa, ja munasolut kalliita, kertoo meille evoluutiopsykologia. Tämän takia naisen on edullisempaa hankkia vain yksi kumppani, kun taas miehen geenien jatkumisen kannalta on paras jos tämä parittelee mahdollisimman monen naaran kanssa. Siksi naisella on valta valita parisuhteessa, koska halukkaita miehiä on aina tarjolla, miehen taas täytyy taistella muitten miesten kanssa siitä kuka saa kenkäkin naisen.

No, tämä oli vain yksi pienenpieni esimerkki, näitä on nimittäin iso liuta muitakin. Sotia ei enää ole. Kuulostaa varmaan hurjalta kun sanon että sodat ovat miesten harrastuksia, mutta niin se on aina ollut. Naiset eivät halua sotia, miehillä sotiminen taas on verissä. Koska sotia ei enää täällä ole, lähtevät maahanmuuttajat (joilla on machokulttuuri, eli heitä ei ole femininisoitu vielä) Syyrian sotimaan. Suomalainen juo itsensä humalaan ja menee nakkikioskin jonoon haastamaan riitaa tappelun toivossa. Jotain tästä kertoo niin jalkapallohuliganismi, jääkiekko-otteluiden säännönmukainen tappelus kuin myös sellaisten uusien urheilulajien kuin Ultimate Fighting Championship-ilmestyminen. Ennen oli gladiaattoritaisteluita, sitten typerä kristinusko kielsi ne muka moraalittomina, vaikka useimmat kristityt nauttivat kisojen katselusta. Sitten niistä kehittyivät härkätaistelut, nuo Ernest Hemingwayn, miehisen miehen esikuvan, suosikkiharrasteisiin lukeutuvat taistot joissa mies ottaa mittaa eläimestä. Nyt naiset ovat kieltämässä härkätaistelutkin, koska eläinten suojelu ja jotain blaablaablaa...

Metsästys on perinteisesti aina ollut miesten alaa. Kivikauden metsästäjä-keräilijäkulttuureista lähtien on nainen aina ollut nuotion äärellä juoruamassa, laittamassa ruokaa ja hoitamassa penskoja, kun taas miehet ovat olleet keskenään metsällä, juron puhumattomina (jottei saaliseläin kuulisi) keihäs tai jousi kädessään valmiina iskemään tai ampumaan. Nykyään metsästys tapahtuu usein ruutiasein, koska se on helmpompaa, mutta silti metsästyksen vetovoima ei ole kokonaan kadonnut. Eläinaktivistit, joista suurin osa on naisia, joista suurin osa on myös feministejä, vastustavat metsästystä kiihkeästi, riippumatta siitä tapahtuuko se ruoanhankintaan, eläinten ylisuuren kannan harventamiseen (hirvet, citykanit yms.) vai trofeenkeräilyyn.

Trofee, eli metsästysmuisto, on seinällä vaikuttava ilmestys. Vaikka vastustankin uhanalaisten lajien salametsästystä, en voi kuin ihailla täytettyjä eläimiä, niiden taljoja, päitä ja sarvia. Mielestäni ne ovat todella vaikuttavia ja vanhan hyvän ajan tyylikkyyttä uhkuvia sisustuselementtejä, joihin liittyy vieläpä hienoja tarinoita ja muistoja.

Trofeemetsästys on miehinen laji. Toki sitä muutama nainenkin on harrastanut, mutta se on erittäin maskuliininen harrastus, josta kaikki tosimiehet nauttisivat, jos pääsisivät kokeilemaan. Nyt ajojahdin kohteeksi joutunutta hammaslääkäriä syyllistetään hänen omista haluistaan miehenä, ja koko juttu pyrkii ilmiselvästi (eläinaktivistien ja muiden feministien johdatuksella) kokonaan metsästyksen kieltämiseen lailla. Kaiken metsästyksen. Feministit näkevät tämän maskuliinisen harrastuksen vaarantavan heidän oman agendansa, eli miehien feminiinistämisen. Koska feministien mielestä kaikki maskuliiniset ja miehiset tavat, halut, himot ja harrastukset ovat pahasta, on ne tuhottava tai laimennettava sille tasolle että ne vastaavat heidän feminiinisiä ja naisellisia ihanteitaan. Jos tämä toteutuisi, olisi miehisyyden loppu lähellä, sillä miehiltä kiellettäisiin yksi toisensa perään (niin kuin moni asia onkin jo keilletty) kaikki heidän rakastamansa asiat. Kaikki jotka saavat heidät tuntemaan olonsa oikeasti miehiksi.

Voitteko kuvitella (ilmeisesti ette) kuinka suuria tunteita ja ajatuksia tuon nimeltämainitsemattoman hammaslääkärin päässä on täytynyt liikkua hänen metsästäessään suurta urosleijonaa Afrikan savannilla. Hän sentään ampui sen jousella ja nuolella! Siinä on sitten miehinen mies. Ei tuollainen mies tuntisi itseään yhtään miksikään eikä hän kestäisi elämäänsä, jos joutuisi olemaan vain tylsä hammaslääkäri yhdeksästä viiten viitenä päivänä viikossa, ja sitten iltaisin katsoisi vain jotain saippuasarjaa televisiosta. Ei sellainen ole oikeaa elämää! Ei sellainen ole varsinkaan miehen elämää. Mies kaipaa välillä luontoon ja seikkailuun, hän kaipaa adrenaliinia vereensä (monetkaan urheilulajit eivät voi sitä jännitystä tarjota, mitä oikeaan seikkailuun kuuluu). Mies tuntee oikeasti elävänsä kun toinen eliö kuolee! Elämän ja kuoleman kamppailu, ah, ei mikään ole sen suurempaa tässä maailmassa.

Onko olemassa yhtään naisten harrastusta mikä olisi kielletty tai mitä yritettäisiin kieltää? Ei taida olla. Ruoanlaitto, kodinhoito, lasten hoito, sisustaminen, virkkaus, vaatteiden shoppailu, kukka-asetelmien sommittelu, puutarhanhoito yms. Ei niistä ole vaaraa kellekään, eikä niitä siis olla kieltämässäkään. Miesten harrastukset, kuten taisteleminen, tappeleminen, metsästäminen, trofeiden keräily, härkätaistelut, urheilukalastus yms. yritetään kaikki kieltää ja tilalle tuoda jotakin femininisoivaa. Miesten elinvoimaa, viriliteettiä (latinan vir = mies) yritetään kaikin keinoin kahlita. Me, miehet, tulemme taistelemaan sitä vastaan viimeiseen asti. Teillä, feministeillä, ei ole mitään oikeutta tulla sanomaan mitä me miehet saamme harrastaa ja mitä emme. Eivätkä ne pelottavan aggressiiviset harrastukset, kuten tappeleminen ja metsästäminen, oikeasti tee pahaa miehille itselleen eikä ulkopuolisille (no, jokunen eläin joskus ehkä kuolee), päin vastoin. Jos mies ei saa toteuttaa maskuliinisia unelmiaan, väkivaltafantasioista puhumattakaan, hänen tukahdutettu persoonallisuutensa ja miehisyytensä kasvaa kieroon, mistä voi seurata hirveitä. Näistä femininisoiduista miehistä, jotka elävät naisvaltaisen henkisen yhteiskunnan tossun alla tulee niitä koulusurmaajia, massamurhaajia, sarjaraiskaajia ja muita sekopäitä, joita te naisetkin kaikkein eniten pelkäätte. Antakaa miesten siis harrastaa omia juttujaan aivan rauhassa, ei teidän tarvitsekaan ymmärtää (eivät miehetkään ymmärrä teidän juoruilukerhojanne ja zumbaamista), kunhan hyväksytte tosiasian. Miehet ja naiset ovat aina olleet erilaisia ja tulevat aina olemaankin. Miesten naisistamisen tulee loppua!

 * * *

Jatka lukemista tällä artikkelilla, jossa paneudun filosofisemmin siihen, mikä antaa arvon minkäkin eliölajin elämälle, ja miksi kaikkien elämä ei ole saman arvoista.

Voiko rumasta tulla kaunis?

Olen käsitellyt kauneutta, rumuutta ja ulkonäköihanteita aiemminkin, koska se on minua erityisesti kiinnostava aihe, josta olen lukenut paljon, ja tehnyt testejä, eli niin sanottuja "ihmiskokeita".

Kauniilla ihmisillä menee yleisesti ottaen paremmin kuin rumilla, se nyt ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä. Jos työhaastattelutilanteessa olisi kaksi täysin yhtä pätevää hakijaa, olisi pakko tehdä valinta jonkin muun seikan perusteella, ja näistä muista seikoista havaittavin ja voimakkain on totta kai ulkonäkö. Ulkonäön perusteella voi saada työtä, tai menettää työpaikan kauniimmalle tai komeammalle hakijalle.

Itse ainakin palkkaisin mieluummin kauniin kuin ruman työntekijän, jos kumpikin hakija on yhtä pätevä kyseiseen työhön. Silloinhan pätevyydellä ja muilla meriiteillä ei ole mitään merkitystä, koska kummatkin olisivat työssä yhtä hyviä. On siis täysin perusteltua antaa työpaikka näennäisen mielivaltaisen päätöksen perusteella jommallekummalle, joka sattuu yleensä olemaan se kauniimpi osapuoli. Koska miksi katselisin mieluummin rumaa kuin kaunista työntekijää omassa firmassani tai työpaikallani?

Jos oletetaan että kummankin luonne on myös hyvä, en keksi mitään syytä olla palkkaamatta aina sitä kauniimpaa tai komeampaa ehdokasta. Ja kauniiden ihmisten luonne yleensä on hyvä, koska ulkoinen kauneus antaa heille itsevarmuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta, joka ilmenee sosiaalisuutena ja iloisuutena, asioina, joita varsinkin nykyisessä työmaailmassa suuresti arvostetaan. Vaikka olenkin itse introvertti, en haluaisi olla pelkästään introverttien kanssa töissä, sillä kaikki tekisivät vain omaa juttuaan eikä yhteistyöstä tulisi mitään. Tai ainakin se olisi hirveää pakottamista. Tietenkään ylisosiaalisia höseltäjiä en jaksa, mutta se on eri asia kuin olla normaalin sosiaalinen, eikä mikään äärettömän sisäänpäinkääntynyt erokoitunut emoilijanörtti.

Rumat ihmiset ovat yleensä sosiaalisesti ahdistuneita ja syrjäänvetäytyviä, koska rumuus aiheuttaa heille huonon itsetunnon. Minä tiedän mistä puhun, sillä olen itse ollut ruma! Kasvonpiirteeni ovat aina olleet hyvät, mutta kärsin nuorena finneistä, vaikkei minulla mitään pahaa aknea olllutkaan. Kuitenkin tunsin itseni rumaksi, ja häpesin luokkakuvaan menemistä ja ylipäänsä ihmisten kanssa liiallista oleilua. Vetäydyin mieluitenkin yksikseni piirtämään tai lukemaan. Varsinkaan vastakkeisen sukupuolen edustajille en uskaltanut puhua, koska luulin että he pitäisivät minua vastenmielisen näköisenä. Tätä kesti kunnes parannuin vaivasta.

Kukaan ei siis voi väittää ettenkö tietäisi miltä tuntuu olla ruma ja "halveksittu". Ainakin kuvittelin sellainen olevani. Kauneus kuitenkaan ei ole katsojan silmässä, sillä on yleisesti kauniina ja rumina pidettäviä asioita. Kauniina pidetään sopusuhtaisia ja symmetrisiä kasvoja, joissa ei ole virheitä. Virheitä ovat esimerkiksi häiritsevän suuret luomet, maksaläiskät, näkyvät syntymämerkit, pahat arvet, finnit ja akne.

Myöskin luonnollisuutta arvostetaan suuresti, varsinkin kaikkien tyylitietoisten keskuudessa. Tähän kategoriaan kuuluvat luonnolliset kulmakarvat, ehkä kauniiksi nypittyinä, mutta eivät varsinkaan pois leikattuina ja tussilla piirrettyinä, minkälainen hirvittävä muotioikku on tälläkin hetkellä nuorison vitsauksena ympäri länsimaailman. Muita luonnollisuudesta poikkeavia, ja siis rumina yleisesti pidettäviä, asioita ovat lävistykset, tatuoinnit, epäluonnolliset hiusvärit kuten pinkki, sivulta kaljuksi leikatut tukat, irokeesit, ja muut kauheat hiuskuontalot. Myös erityinen likaisuus ja saastaisuus, johon kategoriaan kuuluvat esim. rastatukat, leikkaamattomat parrat sekä limaiset setämies-viikset, ovat ehdottomasti vältettäviä asioita.

Vanhuuteen liitettävät piirteet ovat myöskin ei-haluttuja: rypyt, velttona roikkuva iho esim. leuan alla, hiusten harveneminen niin miehillä kuin naisilla, tukan harmaantuminen, pälvikalju jne. Ja tietenkin sairauksiin viittaavat epämuodostumat, paiseet, erikoisen värinen iho, naisilla kasvava parta tai viikset ynnä muut geenivirheet.

Nyt netissä kiertää kulovalkean tavoin viraalivideo, jossa englantilainen nuori nainen tai tyttö näyttää miten meikittömyys sosiaalisessa mediassa aiheuttaa vihakommenttien ryöpyn hänen kuvilleen. Hänellä on siis akne. Ja kuten muistamme, akne kuuluu niihin rumiin piirteisiin joista kukaan ei tykkää. Siis ihan oikeasti, ei varmasti yksikään ihminen koko ihmiskunnan historiassa ole tykännyt finneistä! Kaikki vihaavat niitä, kukaan ei halua niitä itseensä, niitä toivotaan ainoastaan pahimmalle vihamiehelle. Kukaan ei myöskään haluaisi kumppanikseen sellaista ihmistä, jolla on häiritsevä akne. Tietenkään aina ei ole valinnanvaraa, mutta jos saisi päättää niin kaikki haluaisivat eroon koko vitsauksesta.

Minä vihaan aknea, mutta vihaan myös tuota videota, joka nyt kerää säälipisteitä internetin suvaitsevaisten keskuudessa. Video on nimittäin laskelmoidun propagandistinen ja ällöttävän sentimentaalinen jo moneen kertaan nähtyjä trooppeja ja klišeitä kierrättävä yritelmä vedota ihmisten tunteisiin ja hylätä rationaalinen ajattelu, vain sen takia että hänelle tuli nyt paha mieli. Kyseinen tekele, joka on graafisesti tyylikkäästi suunniteltu valkoisella tekstillä synkän mustalla pohjalla, joka ei käytä ihmisääntä ollenkaan välttääkseen näin helposti aiheutuvan korniuden, luottaa täysin käsinkirjoitettuihin ja hieman heiluviksi animoituihin kommentteihin, jotka ympäröivät vakavannäköisen ja surumielisen naisen kasvoja ja jotka lisääntyvät määrässä ja nopeudessa loppua kohti, samalla kun kamera on vaihtanut supertarkkaan erikoislähikuvaan poskelle vierähtävästä kyyneleestä, ja kaikki tämä melodramaattisen mollivoittoisen pianomusiikin soidessa taustalla.

Yäk! Hirvittävän laskelmoitua kuraa. Jos nainen on tehnyt videon itse, mitä suuresti epäilen, on onnentoivotus paikallaan, olet onnistunut kopioimaan kaikki mahdolliset "hyvien ihmisten" vietteihin vetoavat alkukantaiset prinsiipit, joita toistamalla ja toistamalla saat varmasti töitä jonkun Greenpeacen tai Amnesty internationalin propagandaosastolta. Tällaisten tuotteiden on yleensä tarkoitus ihmisten sääliin ja omaantuntoon vedoten kerätä maksimaaliset voitot omistajan taskuun kehitysmaiden lasten tai sairaiden vammaisten kustannuksella, milloin nyt minkäkin syyn varjolla, mutta tässä tapauksessa lienee vain suurehkolla rahasummalla palkattu ammattilaisryhmä suorittaneen työnsä kylmän rauhallisesti luoden sillä näkyvyyttä tälle viraalihitiksi kaavaillulle videopätkälle.

Koko projekti epäoriginaaliudessaan huokuu tarkasti suunniteltua suvaitsevaisten kosiskelua sekä niin suurta epäinhimillisyyttä, että se panee ajattelemaan onkohan kyseinen juttu nyt totta laisinkaan. Toki uskon että kommentit ovat aitoja, ne nyt eivät ole internetin maailmassa päivän enemmän liikkuneelle mitenkään uusia, yllättäviä tai järkyttäviä, mutta naisen kuvatut tunteet ja reaktiot tähän pikku "testiinsä" panevat epäilemään. Kyllä kai hän nyt etukäteen tiesi, mitä tuleman pitää, eikai hän mikään debiili ole?

Kyllä, kyseisen videon nainen oli ihan normaalin nätin näköinen meikin kanssa, mutta ilman meikkiä teki hieman pahaa katsoa hänen akneen riivaamia kasvojaan (vaikka paljon pahempiakin on nähty), vaikka kuinka yrittäisi olla kiltti ja solidaarinen. Se vaan tekee pahaa. Sitä ajattelee miten tuotakin ihmistä varmasti masentaa, ja itse samanlaisia tunteita kokeneena voin kyllä ymmärtää hänen tuskansa. Huono iho ei kuitenkaan sillä katoa mihinkään että jätetään meikkaamatta, mitä tälläkin videolla yritettiin hyväksyttää. Huonostihan siinä kävi. Meikit kun on nimenomaan kehitetty naisten kauneutta lisäämään ja mahdollisia rumia piirteitä piilottamaan.

Olkaa naiset onnellisia siitä että te saatte käyttää meikkiä. Miehet eivät saa, ja sen takia teinipojissa on paljon enemmän "rumia" kuin teinitytöissä. On miehissä enemmän rumia muutenkin, kahdesta syystä johtuen: naisten suuri enemmistö on kauniita, miehistä vain osa, ja toinen; nuoret miehet eivät peseydy tarpeeksi, mikä auheuttaa iho-ongelmia. Kuitenkin osa naisistakin kärsii finneistä, mutta he voivat sen kätevästi peittää meikeillä. Miehille se ei ole sallittua, sillä heitä pidettäisiin homoina jos he meikkaisivat, ja siksipä miehet joutuvat kärsimään iho-ongelmistaan enemmän. Se on pienempi paha kuin maineen menetys kavereiden silmissä.

Videon loppupuolella nainen meikkaa itsestään taas hyvännäköisen, ja saa paljon kehuja ulkonäöstään. Kyllä minuakin ärsyttää kun naiset saavat Facebookissa aina kommentteja ulkonäöstään, mutta niin se nyt vain menee. Minua ärsyttää siinä useampi asia: se että sitä tekevät aina vain naiset toisilleen, sitä eivät juuri koskaan tee miehet. Naiset ottavat tahallaan itsestään heruttelukuvia ja lataavat ne nettiin, ja sitten vielä joskus ihmettelevät niitten keräämiä vastauksia. Nainen meikkaa itsensä ja ottaa otollisimmasta mahdollisesta kamerakulmasta itsestään omakuvan (nykyään ns. "selfie"), käsittelee sitä Photoshopilla ja pistää päälle Instagram-filttereitä. Hän jakaa sen Facebook-seinällään tai asettaa profiilikuvakseen ja kerää huomattavan määrän tykkäyksiä.

Kaikkien hänen naispuolisten ystäviensä kommentit ovat tyyliin: "Oi miten kaunis", "Ihana", ja "Kaunisihanarakkain<3<3<3!!!1!". Tällainen ärsyttää koska jos kuka tahansa tavallinen mies laittaisi samanlaisen kuvan nettiin, siitä tykkäisi ehkä hänen äitinsä ja kolme kaveria. Äiti voisi kehuakin jotain, mutta kukaan ei sanoisi miestä komeaksi. Ei kukaan. Varsinkaan toiset miehet. Naiset sen sijaan jatkuvasti kehuvat toistensa ulkonäköä. Mies jos menee kehumaan, niin pidetään helposti "creepynä". Tämä on myös ongelma, mutta sille ei voi tehdä juurikaan mitään, koska naisten käytöstä on lähes mahdotonta tässä asiassa muuttaa.

Videon nainen sai myös sellaista palautetta lopetettuaan kolmen kuukauden meikittömyysjaksonsa, että "Olet huijari, ja oikeasti ruma", "Meikit pitäisi lailla kieltää", ynnä muuta vastaavaa. Tottahan se on että meikit ovat huijausta. Vähän niinkuin kauneusleikkausket. Jälkimmäiset pitäisi mielestäni oikeasti kieltää, meikkaamista ei. Kauneusleikkaus on liian huijausta, sillä se ei periydy. Kiinassa eräs mies haastoi vaimonsa oikeuteen, koska tämä ei ollut kertonut leikelleensä kasvojaan (ilmeisen runsaasti), ja heidän yhteisestä lapsestaan oli tullut ruma. Kyllähän se oli petos, ja mies sai korvauksia, kuten asiaan kuuluukin. Ikävä kyllä tehtyä ei saa tekemättömäksi ja lapsi oli edelleen ruma. Tällaisten välttämiseksi kauneusleikkaukset tulee kieltää välittömästi ja kokonaan, rumat karsiutukoot pois elämän puun oksilta.

Meikkaamista taas ovat harrastaneet kaikki naiset kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Se on täysin suotavaa ja jopa kannustettavaa, sillä useimmat, elleivät kaikki, naiset näyttävät paremmalta meikattuina. Myös virheiden piilottaminen on meikillä sallittua. Ei meikki kuitenkaan niin paljon ketään huijaa, etteikö kukaan huomaisi asiaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ei sillä muuteta epämuodostuneita kasvoja symmetrisiksi, sillä korkeintaan tasoitetaan ihoa ja muuta vastaavaa. Pikkujuttuja, joilla nyt ei ole niin väliä terveiden geenienkään jatkuvuuden kohdalla. Se kuitenkin parantaa naisen itsetuntoa, jos saa kauniin ihon itselleen, vaikka sitten meikkaamalla. Kuitenkin liiallista pakkelikerrosta tulisi välttää, sillä se näyttää sekä epäaidolta, epätoivoiselta että rumalta.

Miksi siis jättäisi meikkaamatta? En keksi yhtään syytä. Varsinkin, jos on huono iho, yleensä ohimenevä nuoruuden ilmiö, niin eikö sitä nyt kannattaisi meikata piiloon? Ei se kauhean hankalaakaan voi olla. Tietenkään aina ei tarvitse olla meikkiä, jos on luonnostaan hyvän tai normaalin näköinen, niin esimerkiksi yksityisissä oloissa ei tarvitse meikata. Tietenkään, maalaisjärkeä saa käyttää. Mutta julkisilla paikoilla liikkuessa se voisi olla ihan tervetullutta.

En ymmärrä miksi tämä nyt on mukamas niin suuri sosiaalinen asia, sellainen johon feministit ja muut "sosiaalisen oikeuden soturit" (vai ovatko he aina samoja ihmisiä?) innokkaasti tarttuvat ja sitä riepottelevat. Kenties se on vain keino saada lisää näkyvyyttä, kun suurempia ongelmia ja varsinkaan ratkaisuja mihinkään ei heidän suunnaltaa usein kuulu.

Siispä vinkki rumalle naiselle, joka kärsii finneistä. Meikkaa ne piiloon. Pieni vaiva, suuri hyöty. Tulee itselle ja kaikille kanssaeläjille parempi mieli. Vielä haluaisin antaa keinoja finnien välttämiseen ja poissaamiseen niille onnettomille poloisille jotka tuosta viheliäisestä vaivasta kärsivät: puhkaise finni, desinfioi se ja laita hammastahnaa sen päälle, niin se kuivuu nopeammin. Kannattaa käyttää valkoista tahnaa, muuten näkyy liikaa. Yön yli voi jättää. Clearasil ultra oli ainut aine joka minua auttoi, sitä kannattaa myös kokeilla. Pese myös kasvot aina kun ne ovat hikiset tai muuten likaiset. Kasvoja ei saisi turhaan kosketella (vaikka ihminen tekeekin sitä huomaamatta nelisenkymmentä kertaa päivässä), ja muista myös pestä kädet. Suihkussa kannattaa käydä usein ja pestä kasvot saippualla. Auringonvalo kuivattaa myös, joten pelkkä sisällä istuminen pahentaa asiaa.

Ovatko lesbot neitsyitä, ja muita kysymyksiä neitsyyteen liittyen

Jos lesbo on harrastanut seksiä vain toisten naisten kanssa, eikä koskaan miehen kanssa, onko hän silloin yhä neitsyt? Kiperä kysymys, mutta paneutukaamme aiheeseen sen mielenkiintoisuuden vuoksi perusteellisesti. Ensiksikin täytyy määritellä mitä tarkoitetaan neitsyydellä. Senhän luulisi olevan itsestään selvä käsite, mutta itse asiassa se ei sitä kaikille ole. Toivon selventäväni tällä kirjoituksella asiaan liittyviä väärinkäsityksiä.

Neitsyys on jokaisella toki synnyttyään, koska kukaan ei ole silloin vielä voinut sitä menettää. Tästä varmasti kaikki olemme samaa mieltä. Ihminen syntyy vailla seksuaalisuuttaan, se kehittyy vasta lapsuuden ja nuoruuden, joskus aikuisuudenkin, aikana. Esipuberteettinen lapsi ei ole kiinnostunut vielä kummastakaan sukupuolesta, eikä voi näin ollen kiihottuakaan vastakkaisen sukupuolen edustajista. Kun poika tai tyttö saavuttaa murrosiän, hänestä kasvaa täysikasvuinen mies tai nainen, ja samalla seksuaalinen olento. Tämän jälkeen hän voi myös menettää neitsyytensä. Raiskaus on erityistapaus johon palaan myöhemmin.

Kun ihminen on saavuttanut puberteetin, ja alkaa himoita vastakkaisen sukupuolen edustajia, on hänellä mahdollisuus seksiin heidän kanssaan, ja siis neitsyytensä menettämiseen. Nyt pääsemmekin asian ytimeen. Jos nainen makaa miehen kanssa, ja siis miehen penis menee naisen vaginaan, on kyseessä yhdyntä. Tällöin naisella oleva immenkalvo rikkoontuu, mistä tulee hieman verta. Ensimmäinen kerta naiselle onkin usein hieman kivulias juuri tämän takia. Immenkalvon rikkoutuminen on yleensä luotettava merkki siitä että nainen on menettänyt neitsyytensä. Tähän liittyy tosin poikkeuksia.

Jos naisella on harvinainen synnynnäinen vika, että häneltä puuttuu immenkalvo kokonaan, silloin se ei tietenkään voi rikkoontua. Immenkalvo voi myös hajota tamponia käytettäessä tai esimerkiksi ratsastettaessa. Tämä on valitettavaa, mutta näin joskus tapahtuu. Siispä immenkalvon ehjyyttä ei voida pitää absoluuttisena varmuutena naisen neitsuudestä. Lisäksi erityisesti arabimaissa, joissa morsiamen neitsyyttä vielä suuresti arvostetaan, on noussut suosioon plastiikkakirurginen toimenpide, jossa immenkalvo ommellaan takaisin ehjäksi. Tällainen häpeällinen valhetoiminta on huijausta ja suoranainen petos miestä kohtaan. Se tulisikin ehdottomasti olla lailla kiellettyä. Jos nainen ei malta pysyä poissa miehistä ennen avioliittoa, niin mitä sitä peittelemään. Totuus on kuitenkin tärkein.

Naisen neitsyyden menettäminen voidaankin siis määritellä immenkalvosta irrallaan, vaikka se onkin suurimmassa osassa tapauksia melko luotettava todiste. Nainen menettää neitsyytensä kun mies työntää peniksensä hänen vaginansa sisään. Työntöliikkeitä, tiettyä aktin kestoa, tai vaginaan laukeamista ei tarvita, neitsyys menee heti kun penis työntyy  vaginaan. Sehän on selvä, siihen on suostuttu, kumpikin sitä haluaa, neitsyys menee.

Tästä pääsemmekin miesten neitsyyteen, joskus myös "poikuudeksi" kutsuttuun. Traditionaalisestihan pojasta tulee mies kun hän menettää neitsyytensä. Kun saa naista. Mies menettää neitsyytensä työntämällä peniksensä vaginaan. Todella yksinkertaista, ei immenkalvoja eikä mitään.

Sitten kumpaakin sukupuolta koskevia kysymyksiä. Meneekö neitsyys jos harrastaa anaaliseksiä? Entä oraaliseksiä? Vastaus kumpaankin on ei. Vaikka noihin termeihin onkin liitetty sana "seksi", eivät ne ole ns. "oikeata" seksiä. Koska muutenhan masturboiminenkin olisi oikeaa seksiä, ja siitähän se on hyvin kaukana, kuten kaikki varmaan tiedämme. Ei kaikki "seksuaalinen" toiminta, tai kiihottava toiminta, ole seksiä. Jos tyydyttää itsensä yksin, ei voi menettää neitsyyttään. Ainoastaan lapsuuden viattomuuden, joka loppuu sillä hetkellä kun onanoi ensimmäisen kerran. Jos taas käyttää jotakin välinettä apuna, esimerkiksi nainen työntää dildon tai minkä tahansa pitkulaisen objektin vaginaansa, ei hän voi menettää neitsyyttään. Ei voi menettää mieskään, jos hän työntää peniksensä Fleshlightiin, tai vaikka pökkäisee puunkoloa. Entä jos nainen tyydyttää miehen käsillään? Ei, pelkkä "käsityö" ei riitä viemään neitsyyttä, sillä miten se eroaa itse tehdystä tyydytyksestä? Muuten sekin jouduttaisiin laskemaan neitsyyden viejien listaan.

Tämä johtaa debatin takaisin lesboihin. Jos nainen nimittäin sormettaa itseään, ei siitä tietenkään neitsyys lähde. Ja jos sen tekee toinen nainen, ei neitsyyttä ole edelleenkään menetetty. Noh, lesbojen makuukammariarsenaali on hieman rajoitetumpi kuin miehen ja naisen välinen sänkyrepertoaari, joten mitä he oikeastan voisivat tehdä neitsyyden menettämiseksi? Kummallakaan ei nimittäin ole penistä. Jos nainen tyydyttää itsensä dildolla, on kyseessä itsetyydytys. Jos toinen nainen (tai mieskin) tyydyttää naisen dildolla, on kyseessä avustettu itsetyydytys. Kummassakaan tapauksessa neitsyyttä ei ole menetetty, vaikka immenkalvo rikkoontuisikin. Sillä ei ole mitään väliä, mihin dildo on kiinnitetty, esim. vyöllä toisen naisen lanteille, jolloin hän pääsee "pökkäisemään" lesbokumppaniaan.

Ei, neitsyyden menettää vasta kun miehen penis työntyy sisälle naisen vaginaan. Tällaiset, "gold star"-lesboiksi kutsutut lesbot, jotka ovat harrastaneet "seksiä" vain toisten naisten kanssa, ovat edelleenkin neitsyitä. Neitsyys nimittäin tarkoittaa sitä että mies voi olla varma oman sukulinjansa veren puhtaudesta. Tämä merkitsee että miehen, joka nai naisen ja saa tämän kanssa lapsen, ei tarvitse olla huolissaan siitä että lapsi ei olisikaan hänen omansa. Jokaisen miehen suurin pelko, koska ainakaan ennen miehellä ei oikein ollut mitään keinoa varmentaa asiaa. Neitsyyden tarkistaminen ennen häävuoteeseen menoa olikin miehen paras keino asian varmistamiseen.

Sitten on vielä ne raiskaukset. Jos mies raiskaa naisen, joka on sukukypsä, nainen tietenkin menettää neitsyytensä. Jos nainen ei ole sukukypsä, neitsyys ei lähde häneltä, koska hän ei voi vielä tulla raskaaksi. Jos taas nainen "raiskaa" miehen, joka on sukukypsä, mies tottakai menettää neitsyytensä. Ja poikaa taas ei voi raiskata, koska tällä ei vielä seiso.

Jotkut nyt varmaan miettivät että miksi miehen naitsyys on vähemmän arvokas kuin naisen. Ja se onkin ihan oikeutettu kysymys. Tämä tietenkin johtuu evoluutiobiologiasta, joka selittää meille kaiken ihmisen seksuaaliseen käytökseen liittyvän. Koska aina on ollut niin että naisen on helpompi saada seksiä kuin miehen, mikä taas johtuu siitä että siittiöt ovat halpoja ja munasolut kalliita. Siis ensimmäisiä on paljon enemmän kuin jälkimmäisiä, ja näin ollen miehelle on evolutiivisesti edullisinta siittää niin monta naista kuin suinkin, ja naiselle taas päinvastoin, hänelle riittää yksi uskollinen kumppani.

Siksipä miehet haluavat seksiä kaikkien naisten kanssa, ja naiset vain harvojen ja valittujen. Luonnollinen kaari tästä on että naisen neitsyys on paljon halutumpi, ja siis arvokkaampi, kuin miehen. Eihän miehen neitsyydellä sitä paitsi tee mitään. Ei sillä ole minkäänlaista arvoa, koska sen menettämistä ei voi edes huomata. Miehelle on muutenkin edullisempaa parisuhdemarkkinoilla olla jo kokenut, ja naiselle taas kokematon. Naiset nimittäin tahtovat miehen, joka on jo valmiiksi hyvä sängyssä. Miehet tahtovat naisen jota voi ohjailla ja kouluttaa seksin saloihin.
Nämä asiat ovat päivänselviä, kunhan niitä tarkastellaan evoluutiobiologian valossa, joka onkin tieteenaloista lähimpänä sydäntäni.

P.S.
Neitsyyden menettämisestä on nykyaikana tullut nuorison keskuudessa jokin ihmeellinen asia, joka pitäisi tehdä mahdollisimman nuorena, vaikka tämä voi olla lapselle/nuorelle haitallistakin. Neitsyys on oikeasti arvokas asia, eikä sitä kannata heittää hukkaan heti ensimmäisen halukkaan vastaantulijan kanssa, ei liian nuorena, eikä antaa sitä väärälle ihmiselle. Ei edes miesten. Kyllä sitä ehtii myöhemminkin. Liiallinen seksualisoituminen on läpitunkenut yhteiskuntamme muutenkin. Annetaan lasten olla lapsia niin kauan kuin he itse haluavat.

Miksi naiset eivät sodi, eivätkä miehet hoida lapsia

Miksi miehet sotivat, mutta naiset eivät? Miksi naisia ei haluttu ennen päästää armeijoihin ja nykyäänkin heitä katsotaan hieman epäillen, jos he sinne tahtovat mennä? Miksi miehillä on asevelvollisuus, mutta naisilla ei? Nämä ovat kysymyksiä, jotka pulpahtavat aina aika ajoin esiin, kun uudet sukupolvet niitä miettivät, varsinkin ne, joille asepalvelus on ajankohtainen.

Evoluutiobiologia kertoo meille miksi asiat ovat niin kuin ne nyt ovat.

Mies ja nainen ovat kaksi erillistä olentoa. Totta kai, molemmat ovat Homo sapiens -nimisen ihmislajin edustajia, ja kummatkin arvokkaita. Mutta yhtäläisiä ja samanlaisia he eivät ole. He eivät myöskään ole yhtä arvokkaita. Mutta älkää toki feministit vielä vetäkö hernettä nenäänne, sillä oikeasti mies on se, jonka henki ja elämä häviää arvokkudessa naiselle. Nyt voitte hymyillä omahyväisen tyytyväistä virnettänne siellä ruutujenne takana kaikki sosiaalioikeuden soturit.

Mies on korvattavissa helposti. Naisen korvaaminen on paljon vaikeampaa. Tämä johtuu seksuaalisesta luonnonvalinnasta ja sukupuolisesta lisääntymisestä. Näin on muillakin eläinlajeilla. Lähes kaikilla suvullisesti lisääntyvillä eläinlajeilla urokset ovat naaraita aggressiivisempia. Se on sääntö, ei poikkeus. Näin on myös ihmisellä.

Faktahan on että sperma on halpaa, ja munasolut kalliita. Tähän lauseeseen voi tiivistää koko asian. Koska mies pystyy teoriassa elämänsä aikana hedelmöittämään tuhansia naisia, mutta nainen saamaan enimmillään vain kolmisenkymmentä lasta (jos selviää kaikista synnytyksistä edes hengissä), on naisen panos yhteisön hyväksi suurempi. Naisia tarvitaan enemmän kuin miehiä. Jos muinainen heimo menetti puolet miehistään, sillä ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä jäljelle jääneet miehet kykenivät (ja varmasti mielellään myös halusivat) siittää heimon naisten kanssa uuden sukupolven, niin että lapsia syntyi aivan yhtä paljon, kuin jos puolet heimon miehistä ei olisi kuollutkaan. Sen sijaan jos puolet heimon naisista menehtyi, sitä oli paljon hankalampi korvata. Se tiesi heti sitä että seuraava sukupolvikin puolittui. Naisia olisi täytynyt ryöstää lisää jostakin. Ja usein näin tapahtuikin.

Ihmisten ammatit, ja ennen kuin toimia edes nimitettiin ammateiksi, tehtävät ovat aina jakaantuneet tukupuolten kesken miesten ja naisten hommiin. Tämäkin on geeneihin kirjoitettu. Naisella on luonnostaan suurempi hoivavietti, ei pelkästään omiaan, vaan myös muitten lapsia kohtaan. Miehellä taas ilmenee paljon suurempaa aggressiivisuutta, josta on hyötyä heimoa puolustettaessa ja ruokaa metsästettäessä. Nainen itse asiassa saa jopa hormonipiikin imettäessään lasta. Jotkut naiset jäävät jopa koukkuun tällaisiin piikkeihin. Mies, vaikka kuinka rakastaisi omaa lastaan ja ruokkisi häntä tuttipullosta, ei tällaista hormoniannosta voi milloinkaan siitä saada. Senkin takia lastenhoito on luontaisest aina ollut naisten vastuulla, koska naiset ovat siitä tykänneet, ja miehet eivät niin siitä ole välittäneet. Miehille taas on kuulunut kaikki raskas työ, asumusten rakentamisesta ja metsästämisestä sotimiseen.

Tämä on luonnollinen olotila ja sitä vastaan on turha tapella. Monet itseään suvaitsevaisiksi kutsuvat sukupuolineutraaliutta ajavat hipit sitä yrittävät, mutta turhaan. Israelissa tehdyn kokeen mukaan, jossa sekä tyttöjä että poikia kohdeltiin aivan syntymästä saakka täysin samalla tavalla ja annettiin myöhemmin valita vapaasti ammattinsa, miehet ja naiset hakeutuivat tasan tarkkaan niille omille aihealueilleen ammatinvalinnassa. Tämä ilmiö oli kyseisessä testissä jopa voimakkaampi kuin normaalissa elämässä muuten. Luultavasti sen takia että jotkut nykyään tuputtavat sukupuoliroolien vanhentuneisuutta (mitä ne eivät ole), mikä saa jotkut hämillään olevat nuoret valitsemaan alan, jota he eivät luontaisesti olisi valinneetkaan. Tätä aiheuttavat myös sukupuolikiintitöt työ- ja opiskelupaikoissa. Olenkin vakaasti sitä mieltä että sukupuolikiintiöt ovat (yleensä naisia kohtaan) positiivista syrjintää (ja siis miehiä kohtaan haitallista), eikä sellaista pitäisi enää harjoittaa.

Perinteisistä sukupuolirooleista ei ole mitään haittaa, koska lapset normaalistikin suuntautuvat sillä lailla. Ei siinä opetus tai esimerkki paljon paina, kun se on koodattu jo perimäämme. Naisilla on suurempi hoivavietti kuin miehillä, ja miehillä suurempi voittamisen halu. Tuo yksinkertainen fakta, että siittiöt ovat halvempia kuin munasolut, selittää aivan kaiken yhteiskunnan jakautumisesta miesten ja naisten juttuihin ja sukupuolten eroista.

Miehet ovat aina sotineet keskenään. Naisia ei ole juuri koskaan päästetty siihen touhuun mukaan, koska ei siinä olisi mitään järkeä. Taistelemalla miehet ovat nimenomaan puolustaneet heimonsa, kaupunkinsa ja valtakuntansa naisväkeä. Jos naiset laitettaisiin etulinjaan puolustamaan itseään, olisi se varsin nurinkurista. Sodassa kuolee väistämättä ihmisiä, sen kaikki ovat aina tienneet. Miehissä on ollut aina varaa karsia, ja sota on itseasiassa jalostanut ihmistä, koska sairaimmat, tyhmimmät, huonokuntoisimmat ja muuten epäkelvot miehet ovat kuolleet ensin ja runsaslukuisimpina. Parhaimmat geenit ovat näin päässeet jatkamaan sukuaan. Sota onkin vain ihmisen keksimä keino nopeuttaa luonnonvalintaa, ja sinällään täysin luonnollinen asia. Kyllähän eläimetkin taistelevat keskenään jatkuvasti, simpanssit osaavat käydä jopa sotaa (järjestelmällisiä hyökkäyksiä toisia simpanssiheimoja vastaan, jopa teroitetuista kepeistä tehtyjä keihäitä käyttäen, pelkästään siitä syystä että eivät pidä muukalaisista lähellään).

Naiset jotka tahtovat armeijaan, sotivat ennen kaikkea omaa yhteisöään vastaan. Jos nainen kuolee sodassa, on sama kuin hän ei olisi onnistunut puolustamaan yhtä naista kotona. Miesten tehtävä on puolustaa naisia sodan tantereilla, niin kuin muuallakin. Miehet on sitä paitsi aina ollut helppo innostumaan sotimisesta sanomalla että se on miehistä toimintaa. Niin kuin se totta vie onkin.
Naisen paikka on kotona synnyttämässä perillisiä miehelleen ja hoitamassa lapsia. Näin se karusti sanottuna menee. Ei siinä auta itku markkinoilla. Kannattaisi naisten mieluummin olla onnellisiä siitä että ovat syntyneet naisiksi, sillä heitä ei pakoteta uhraamaan henkeään maansa (toisen sukupuolen) puolesta, niin kuin miesten kuuluu tehdä. Ei siinä, en valita, vaikka olenkin jyrkästi yleistä asevelvollisuutta vastaan (ja palkka-armeijan puolella), en missään nimessä haluaisi että naisten olisi pakko mennä miesten lailla sotavoimiin, mieluummin naisten täyskielto siellä saisi yhä olla voimassa.

Muistakaa siis että kun joku nainen valittaa miksi hän muka ei olisi sovelias armeijaan,
kyse ei ole siitä, etteivätkö naiset osaisi ampua, kyse on siitä että miehet eivät osaa synnyttää.

Tässä, niin kuin kaikissa muissakin asioissa, asioiden luonnollinen muuttumaton olotila on paras.

Pitäkää vegaanihaasteenne!

Valkoihoista länsimaista lihaa syövää kristittyä heteromiestä ollaan ajamassa yhä ahtaammalle. Ajojahtia pitävät yllä homot, vegaanit, vasemmistolaiset, anarkistit, feministit, multikulturalistit ynnä muut marginaaliryhmät.
Tämä nurkkaan ajo on oikeasti todellinen, mutta sitä ei vielä jokainen huomaa, koska valkoisella länsimaisella lihaa syövällä kristityllä heteromiehellä on ollut niin paljon enemmän oikeuksia kuin muilla ihmisryhmillä. Kuitenkin näitä etuoikeuksia, ansaittujakin, ollaan nyt ottamassa väkivalloin pois, yksi kerrallaan, ja sen voi kyllä huomata. Valkoisen heteromiehen on syytäkin olla huolissaan, koska tämä kehitys ei lopu ennen kuin häneltä on viety kaikki oikeudet, ne jotka hänelle kuuluvat.

Pelottavaa tässä on se, että koko ajatukselle vielä tässä vaiheessa naureskellaan päin naamaa, ja jos joku yrittää asiasta suunsa avata ja puolustaa oikeuksiaan, niin hänet lytätään heti maanrakoon patavanhoillisena rasistisena aikansa eläneen patriarkaatin edustajana. Tämä ei todellakaan ole realistinen kuva kaikista ns. "miesten oikeuksia" ajavista henkilöistä. Miesten oikeudet kirjoitin lainausmerkkeihin, koska siitäkin on tullut suvakeille jo jonkinlainen kirosana, koska on ollut näitä henrylaasasia ja muita, joiden mielestä naiset pitäisi alistaa seksipalvelukseen, miesten joutuessa armeijaan. Tällaista ajattelua en esimerkiksi minä kannata, koska seksipalvelus ja armeija eivät ole verrannollisia monellakaan tapaa, ja mielestäni asevelvollisuusarmeija pitäisi korvata ammattiarmeijalla mitä pikimmin, niin että miehiä ei enää syrjittäisi sukupuolensa perusteella asevelvollisuusasiassa.

Haluan myös tähdentää että olen vankasti ateisti, ja kannatan kirkon ja valtion erottamista toisistaan, kasteen, avioliiton, hautajaisten ja muiden sakramenttien yksinoikeuden hajottamista, niin että valtio huolehtii niistä kirkkojen sijaan, kirkollisveron poistamista sekä lapsikasteen kieltämistä, uskonnonopetuksen sekä uskonnollisten aamunavauksien ja kirkossakäyntien lakkauttamista kouluissa, näin ensi alkuun, kunnes uskonnot voidaan kieltää kokonaan.

En siis ole perinteinen valkoinen jumalaan uskova eurooppalainen karnivori heteromies, koska olen ateisti. Kuitenkin satun olemaan Euroopassa syntynyt, satun olemaan valkoihoinen, satun olemaan normaalisti lihaa syövä ihminen, satun tykkäämään normaalisti vastakkaisen sukupuolen edustajista, ja satun olemaan sukupuoleltani mies. Näille asioille en voi mitään, enkä haluaisikaan. Miksi siis minua ja lukemattomia muita kaltaisiani yritetään syrjiä, lannistaa, viedä oikeuksia, ahdistaa nurkkaan, ajaa takaa, syyttää erinäisistä ikävistä asioista ja lokeroida ahtaaseen muottiin, niin että kaikki maailman ihmiset olisivat samanlaisia. Tämä kaikki on vielä mukamas meidän omaa vikaamme. Ja kaikki muutkin maailman ongelmat!

Ihmiset eivät ole samanlaisia, yksikään ei ole täydellinen kopio toisesta. Koska nämä suvakit kovasti ainakin puheissaan vastustavat lokerointia, ryhmittelyä, yleistämistä ynnä muuta vastaavaa, niin luulisi että he huomaisivat mitä he ovat tekemässä meille enemmistön edustajille! Mutta ei, sitä he eivät näe, tai jos näkevätkin, niin pitävät suunsa visusti supussa, jottei meille valkenisi heidän suunnitelmiensa lopullinen päämäärä. Mutta voi kyllä se on jo valjennut, onhan se niin päivänselvästi nähtävissä, että vain tyhmä ei sitä huomaisi. Ja minua ei ainakaan kannata pitää tyhmänä. Tyhmät ihmiset eivät olisi alkuunkaan saaneet hankittua itselleen eniten etuuksia, se on fiksujen hommaa se. Ja fiksuudesta kuuluukin palkita, aivan kuten työstään paremmin suoriutuva ansaitsee parempaa palkkaa huonompaan työntekijään nähden. Tästä syystä toimitusjohtaja saa huomattavasti enemmän palkkaa kuin liukuhihnatyöntekijä, ja se on oikein. Niin sen kuuluukin mennä, muuten kehitys hidastuu toivottomasti.

Myös valkoinen lihaasyövä heteromies ansaitsee parempaa, kuin mitä hänelle ollaan valmiit myöntämään. Kuka vastaa ihmiskunnan kehityksestä, teollisista ja tieteellisistä innovaatioista, ihmiskunnan yhteisestä kulttuurievoluutiosta, ellei hän? Vastaus on, ei kukaan. Kuinka moni tiedemies, nobelisti, keksijä, valtakunnanjohtaja ja tutkimusmatkailija on ollut valkoinen, ja kuinka moni musta? Kuinka moni heistä on ollut mies ja kuinka moni nainen? Kuinka moni heistä on ollut hetero ja kuinka moni homo? Kuinka moni heistä on syönyt lihaa ja kuinka moni ei?
Kaikki nämä asiat vaikuttavat ihmisen kyvykkyyteen, halusimme sitä tai emme. Ja voin esittää esimerkkejä, miksi:

Kaukaasialainen valkoinen rotu on hallinnut sekä maailmaa että keksinyt suurimman osan maailman keksinnöistä, ylivertaisen sopeutumiskykynsä, taidokkuutensa ja nerokkuutensa ansiosta. Kun Euroopassa elettiin antiikin kukoistuskautta, Afrikassa oli kivikausi meneillään. Kun Euroopassa elettiin valistuksen aikaa, Afrikassa olivat päässeet ehkä rautakaudelle. Ei ihmekään, että koko Afrikan valtava manner valloitettiin niin naurettavan helposti. Jos toinen on keksinyt konekiväärin ja toinen vain keihään, niin eihän siinä jälkimmäisellä ole mitään mahdollisuuksia.

Miehet ovat keksineet lähes kaikki merkittävät keksinnöt historiassa, koska jo luolamiesajoilta ovat peräisin sukupuoltemme erilaiset käyttäytymis- ja ajatusmallit. Kun naiset istuivat nuotion ääressä valmistamassa ruokaa, vaatteita tai juoruamassa, olivat miehet metsällä saalistamassa heimolle elantoa, keksimässä uusia aseita, sekä sotimassa muita heimoja vastaan.

Nämä ovat tietenkin yleistyksiä, sillä ei jokainen valkoinen lihaasyövä heteromies ole nero syntyessään. Ja myös naisissa on neroja, totta kai. Seikka on vain se, että heitä on feminiinisukupuolessa paljon vähemmän määrällisesti kuin maskuliinisessa. Miesten keskimääräinen älykkyys hajoaa Gaussin käyrällä enemmän kuin naisten, mikä selittää ryhmien erot älykkyydessä. Miehissä on siis enemmän sekä tyhmiä (mikä näkyy rikollisten miesten suhteettoman suurena määränä rikollisiin naisiin verrattuna), että älykkäitä (mikä selittää miesnerojen dominanssin). Naisten älykkyys asettuu enemmän kellokäyrän keskivaiheille, joten suurempi osa naisista on tavallisen älykkyyden omistavia. Sekä erittäin typeriä että erittäin fiksuja naisia on vähemmän kuin vastaavasti miehiä.

Heterous liittyy myös asiaan. Toki on ollut varmaankin neroja, jotka ovat olleet homoja, kuten usein kuultu, mutta todisteita vältellyt, väite Leonardo da Vincin "homoudesta" asian esittää, mutta jälleen keskimäärin heterous on äärimmäisen paljon "suositumpaa" viisaiden keskuudessa. Tämä selittyy muullakin kuin sillä, että homoja on vain vaivaiset viitisen prosenttia väestöstä. Homojen tieteilijöiden ja muiden tärkeiden miesten osuus on varmasti paljon vähemmän kuin tuo 5 %. Tämä johtuu siitä että homoseksi on haitallista. Niin ikävältä kuin se voi joistain kuulostaakin, tieteellinen tutkimus on osoittanut että peräaukkoon siitintä työnnettäessä eturauhanen voi vahingoittua, ja aiheuttaa eturauhassyöpää. Anaaliseksillä, erityisesti miesten välisellä on aina ollut myös muita haitallisia puolia, AIDS:in suuremmasta todennäköisyydestä vaginaaliseksiin verrattuna lähtien. Vaginaan lauennut penis itseasiassa pienentää omaa eturauhasen syöpänsä riskiä. Vaikutus hetero- ja homoseksillä on siis päinvastainen. Ja tämän on suunnitellut luonto, ei keksinyt ihminen. Valitusoikeutta siis ei ole.
Vielä uutena asiana: runsaasti naisen kanssa seksiä harrastavien miesten testosteronitaso nousee, mikä lisää rohkeutta, riskinottoa ynnä muita miehisiä ominaisuuksia, joita ilman ei löytöretkiä, valtakuntia tai suuria keksintöjä olisi tehty.

Lihansyönti taas liittyy asiaan sillä lailla, että ennen kuin ihminen rupesi syömään lihaa, hänen aivonsa eivät olleet merkittävästi kasvaneet evoluution tuloksena. Ihminen oli vielä ihan apinan tasolla, ja olisimme sinne saattaneet jäädäkin, ellei lihansyöntiä olisi alettu harjoittaa. Tämän keksivät tietenkin miehet, jotka vastasivat ruoan hankinnasta. Kun ihminen alkoi syödä lihaa, hänen aivonsa rupesivat kasvamaan. Kun ihminen vielä oppi kypsentämään ruokansa, tuli syömisestä paljon tehokkaampaa, sillä kypsennetty ruoka (liha) antaa 16-kertaisesti energiaa raakaan ruokaan verrattuna, ja lisäksi sen prosessointi, koska kypsentäminen on esisulattamista, vie elimistön sisällä vähemmän energiaa. Tällainen energiatehokkuuden kasvu loi mahdollisuuden ihmisen aivojen kasvulle. Ja niin ne kasvoivatkin noin 800 cm³ suuruisista Homo ergasterin aivoista noin 1600 cm³ kokoisiksi Homo sapiensin aivoiksi.

Lihansyönti on siis ollut ihmisen älyllisen evoluution suurin mahdollistava tekijä. Nyt tästä hyödyllisestä tavasta yritetään päästä eroon sillä verukkeella että eläinten tappaminen on mukamas väärin. Vai niin, no miten kasvit sitten eroavat eläimistä? Kasvit ja eläimet ovat eliöitä yhtä lailla, ne kaikki elävät, ja jos kaikki elämä on "pyhää", niin että mitään elävää ei saisi tappaa, tätä ohjetta noudattamalla kaikki eläimet, myös ihminen, kuolisivat sukupuuttoon varsin nopeasti.

Kasvissyönnissä vain ei ole mitään järkeä. Kaikki tuotantoeläimemme, etupäässä kana, porsas ja nauta, voivat lajeina paljon paremmin kuin ennen ja ovat huomattavasti runsaslukuisempia kuin luonnossa olisivat. Ilman sitä että ihminen syö niitä, ne saattaisivat olla vaarassa kuolla sukupuuttoon! Ihan oikeasti! Nyt kanoja on maapallolla 20 miljardia, siis moninkertaisesti ihmisten lukumäärä. Tästä saavat kanat kiittää lihansyöjiä. Sama pätee kaikkiin eläimiin, joita ihminen kasvattaa ruoakseen.

Asia on nyt kuitenkin niin että lihansyöjiltä yritetään viedä heidän ravintonsa pois!

Älkääkä yrittäkö kasvissyöjät muuta väittää, teidän juonenne on varsin läpinäkyvä! Ensin keksittiin ottaa väkisin yksi tavallinen ruoka-annos pois kouluista kerran viikossa, siis joka viikko! Kasvisruoka, joka kouluissa tunnetusti on vielä sekaruokaakin paljon pahempaa, laitettiin siihen tilalle. Tätä yritettiin kieltää eduskunnassa moniin syihin vedoten, mutta järkipuhe ei vegaanifanaatikkoihin auta, kun he ovat saaneet päähänsä ajaa omaa etuaan kaikkien edun edelle. Miksi ihmeessä kouluviikossa pitää olla päivä, jolloin ei ole tarjolla enemmistölle heidän ruokaansa?!? Sama kuin otettaisiin joka viikko yhtenä päivänä kasvisruoka pois, ja vaadittaisiin kasvissyöjiä syömään samaa kuin kaikki muutkin. Itse asiassa ei huono idea, ehkä oppisivatkin jotain!

Tämän jälkeen Madventures-miekkoset, nuo "hulvattomat ja rasavillit, aina niin tarkat yhteiskunnan kommentaattorit", siis äärivasemmistolaista huuto-kiroilu-anarkistista propagandaa tuputtavat, mutta kuitenkin perinteisestä mediasta palkkansa saavat, sekopäät keksivät "lihattoman lokakuun"! Kas kun ei hihattoman helmikuun, yhtä järjetön on tämäkin ajatus! Kokonainen kuukausi pitäisi siis lihansyojän olla syömättä lempiruokiaan vaan mahduttaa kurkustaan alas kasvissyöjien pöperöitä. Kokonainen kuukausi!?! Eläissäni en ole syönyt kasvisruokaa, joka olisi parempaa kuin liharuoka. Useimmat kasvisruoat ovat hyvin pahoja, ja nekin, jotka ovat melkein kelvollisia, tulisivat paljon paremmiksi, jos niihin lisäisi lihaa. Ja ehkä ottaisi joitain kasviksia pois. Kasvisruoasta jää myös aina nälkä, koska sitä pitäisi syödä ihan hillittömiä määriä, jotta vatsa tulisi täyteen ja siitä saisi tarpeeksi energiaa. Lihalla ei todellakaan ole tätä ongelmaa. Kunnon pihvin kun vetäisee, niin ai että tunte syöneensä ja olo on hyvä. Ei alkuunkaan sellainen raskas, miksi kasvissyöjät sitä väittävät. Ehkä se on vain tottumiskysymys. Mutta hälyttävää että joku on niin vieraantunut ihmisen luontaisesta ruokavaliosta, että hänen pitää totutella syömään sekaruokaa! Kasvissyönti on luonnonvastaista ja ominaista saaliseläimille. Haluaisitko olla saaliseläin? Ihminen on sitä mitä syö.

Kun ei lihaton lokakuukaan riittänyt, vaikka siihen kovasti kaikkia painostettiin niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa, ovat vegaaniterroristit keksineet taas uuden "tempauksen", eli iskun kaikkien tavallisten ihmisten vyön alle: se on nimeltään "vegaanihaaste", eli tarkoitus olisi olla syömättä lihaa tammikuun ajan. Taas!?! Vastahan se lokakuu oli, ja nyt taas tuputetaan tätä! EN HALUA!!! Haistakaa kukkanen, nimittäin lehmän läpi mennyt!

Ja nyt jos joku vegis kehtaakin urputtaa että: "No eihän se ole kenenkään tähän pakko suostua jos ei tahdo..." niin tekisi kyllä mieli iskeä kuonoon. Jos sen vertaa ei asioiden yhteyksistä ja seurauksista ymmärrä, niin ei kannata sitten suutaan avata. Paitsi jos sinne on menossa lihaa...

Seikka on se, että vaikka tällaisiin tempauksiin ei olisi "pakko" osallistua, on niihin jossain vaiheessa kuitenkin. Kun tällaisia ruvetaan lobbaamaan valtiollisella tasolla, samoin kuin ruohonjuuritasolla, kaikkialla, koko ajan ja kovaan ääneen, muuttuu yhteinen konsensus siihen suuntaan että niistä kieltäytyminen on paheksuttavaa. Ja se on vasta ensi askel kohti ekofasismin päämäärää, lihansyönnin tekemistä laittomaksi, ja vegaaniuden "ilosanoman" levittämistä kaikkialle, siis tunkemista lihansyöjien kurkusta alas, kirjaimellisesti! Erityisen hälyttävää on että varsinkin naisten keskuudessa tällainen vegaanius on saavuttanut suurta suosiota. Tämä nimittäin voi johtaa jossain vaiheessa siihen että lihaa syövän miehen on hankala löytää elämänkumppania. Erityisesti nuoret naiset, fiksutkin sellaiset, kannattavat tulvaisuudessa enenevässä määrin kasvissyöntiä, ja jopa paheksuvat lihaa syöviä, joiden määrä ei miehissä ainakaan heti tule kauheasti vähenemään. Tämä johtaa epäsuhtaan parisuhdemarkkinoilla, koska lihansyöjä ja kasvissyöjä eivät helposti pysty asumaan toistensa luona ja olemaan yhdessä. Tämä on moneen kertaan havaittu erittäin ongelmalliseksi, ja saattaa johtaa suhteen päättymiseen. Siinä vaiheessa kun lihaa syöviä naisia on liian vähän, että he ovat todellakin kiven alla, joutuu moni mies tyytymään kasvissyöjänaiseen, koska kukaan ei halua olla kokonaan ilmankaan, on tämä parempi kuin ei mitään. Siltä ainakin aluksi tuntuu, mutta lopulta saattaa johtua ajattelemaan että parempi olisikin ollut olla yksin, koska nainen haluaa ilman muuta vaikuttaa miehensä ruokailutottumuksiin, niin että tämäkin lopettaisi lihansyönnin kokonaan. Ensin vähentämällä, lopulta kaikki liha on "korvattu" kasviksilla. "Kun se liha on niin kallistakin", kyllä nämä väitteet on kuultu. Mies kuitenkin on se, joka ne ruoat yleensä kustantaa. Törkeää jos hän ei saa syödä itse sitä mitä haluaa. Liha ei ole epäterveellistä, mistä tahansa lihoo, jos sitä syö liian paljon, eikä kuluta tarpeeksi.

Kun lihansyöjämiehen ja kasvissyöjänaisen liitto on päättynyt eroon, on se yleensä tapahtunut kauan ennen kuin he ovat ehtineet hankkia jälkikasvua. Nämä miehet jäävät siis yksin, samoin ne, jotka eivät huoli ensinkään kasvissyöjäkumppania, koska tietävät että tämä yrittää kuitenkin muuttaa heitä ihmisinä, vaikka valehtelsii mitä muuta. Toista ihmistä ei kuitenkaan ole mahdollista muuttaa, ainoastaan itseään. Tässä vegaanit eivät koskaan katso peiliin, vaan normaalit ihmiset ovat aina niitä jotka ovat väärässä, ja heidät pitää pyrkiä muuttamaan. Strategiana on että pikku hiljaa lihansyöjät kuolevat sukupuuttoon, niin sanotusti, koska tällainen vegaanien keksimä pseudoevoluutio suosii kasvissyöjiä lihansyöjien kustannuksella. Jos lihansyöjämies jää ilman kumppania, ei hän kykene hankkimaan jälkikasvua, kun taas kasvissyöjänainen saa jonkun toisen miehen, joka suostuu kääntymään kasvissyöjäksi, puolisokseen, ja lastensa isäksi (kun eivät naiset voi vielä tehdä lapsia ilman miestä, huh sentään, tulevaisuudessa jos tämä on mahdollista, niin kaikki on miesten osalta lopussa!). Tällä tavoin kun lihansyöjät eivät pääse jatkamaan sukuaan, he häviävät yksi kerrallaan olemasa, kuoltuaan vanhuuteen yksin ja masentuneina. Kun viimeinenkin sekaruoan puolustaja on laskettu sankarihautaan, on paha viimein voittanut, ja vegaaniuden ällöttävä kasvishaju leijuu kaikkialla maailmassa tämän surullisen suursodan merkkinä.

Minua ihan oikeasti huolestuttaa ja surettaa tällainen kehitys. Kun kasvissyöntiä ja vegaaniaatetta tuputetaan joka tuutista jatkuvasti, se voi oikeasti muuttaa yhteiskuntaamme huonoon suuntaan. Lopetetaan tällainen nyt kun se on vielä mahdollista. Minä ainakin aion taistella viivytystaistelua kasvissyöntiä vastaan kynsin hampain ja väsymättä hetkeksikään. Liha antaa siihen minulle energiaa, ja ah... kun se on niin hyvääkin vielä! Taidanpa lähteä tästä heti kauppaan ja ostaa itselleni oikein kunnon härän sisäfileepihvin, joka kuuluu syödä verisenä, NAM!