Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tappaminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tappaminen. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. marraskuuta 2015

Lopettakaa lippujen käyttäminen profiilikuvina!

Lopettakaa niitten Facebookin profiilikuvasuotimien käyttäminen, hyvät ihmiset!
Te kaikki jotka niitä käytätte olette tekopyhiä lurjuksia. Ette ehkä tiedä sitä itse jos satutte olemaan sen verran vajaita, niin kuin moni "kavereistani", joka niitä käyttää, onkin, tai sitten ette vain välitä siitä että olette tekopyhiä. Ehkä te ajattelette että muut eivät sitä huomaa. No, minä ainakin huomaan sen, ja moni muu. Meitä ärsyttää teidän hypokriittinen käytöksenne, koska te ette oikeasti ole soliddaarisia maailmanparantajia ja sellaisia kaikista välittäviä toistenpuolestarukoilijoita kuin haluatte muiden olettaa teidän olevan.

Ei. Te olette sosiaalisen median pohjasakkaa. Niitä ihmisiä, jotka sortuvat kaikkiin muotivirtauksiin ja pinnallisiin villityksiin vailla minkäänlaista ymmärrystä maailman oikeasta menosta, saati sitten todellista välittämistä muista ihmisistä. Teille on tärkeintä oman kilpenne kiillottaminen, sen jossa lukee: "Minäpa olenkin parempi ihminen kuin te kaikki muut yhteensä!"

Perinteinen ja sosiaalinen media tietenkin lietsoo tällaista toimintaa julkaisemalla ainoastaan uutisia Pariisin erittäin valitettavasta ja hirvittävästä terrori-iskusta, muttei kerro sanallakaan Indonesian yhtä lailla kauheasta luonnonkatastrofista, jossa koko saarivaltio on laittoman ja typerän kaskeamisen ansiosta tulessa, mikä on tappanut ihmisiä ja varmasti myös uhanalaisia eläinlajeja. Facebook taas julkaisee Ranskan lipun värisen suotimen (jonka raidat oli tehty tasapaksuiksi, vaikka oikeassa Ranskan lipussa sininen raita on hieman muita kapeampi, jotta se näyttäisi optisesti paremmalta liehuessaan siltä sivulta kiinnitettynä tankoon, kyllä vexillologian harrastaja tällaiset huomaa!), ja kehottaa kaikkia käyttäjiään asettamaan sen profiilikuvansa päälle, koska näin: "Annat tukesi ranskalaisille ja pariisilaisille, sekä iskujen uhreille".

Ensinnäkin, miten se vaikuttaa mihinkään, jos minä vaihdan profiilikuvakseni Ranskan lipun? Minä arvostan Ranskan valtiota ja kansaa suuresti, koska se ja he ovat saaneet suuria aikaan maailmanhistoriassa, ja tuomitsen jyrkästi kaikenlaisen terrorismin, ja kaikki terroristit pitäisi mielestäni nylkeä eläviltä, mutta miten ihmeessä Ranskanlippu profiilikuvanani Facebookissa vaikuttaisi yhtään mihinkään?

Minulla ei ole yhtään ranskalaista kaveria Facebookissa. Eikä ole monella "kaverillanikaan", jotka tuon kuvan ovat profiilikuvakseen valinneet. Miten se kuva siis vaikuttaisi ranskalaisiin, pariisilaisiin tai terroriteon uhreihin? Kuvitteleeko joku hourupää tosissaan että pariisilaiset selaisivat nyt ihan innoissaan täysin sattumanvaraisia Facebook-profiileja nähdäkseen kuinka moni tuntematon ihminen jostain Suomesta välittää heistä? Tai ainkin väittää välittävänsä.

Ja, vaikka joku tapahtumista kärsinyt ihminen sattuisikin näkemään tuntemattoman ihmisen, tai vaikka tutunkin, profiilikuvassa Ranskan lipun, mitä sitten?!? Miten se vaikuttaa mihinkään? Se on sama kuin turman uhrien puolesta rukoileminen, ei siis niin minkäänlaista vaikutusta.

Toiseksi, ihminen, joka väittää tällä tavoin välittävänsä toisten ihmisten inhimillisestä kärsimyksestä, ei oikeasti siitä välitä pätkän vertaa. Se, joka rukoilee muitten ihmisten puolesta on hölmö ja naiivi typerys, koska yliluonnollista ei ole olemassa, eikä rukoilu vaikuta muihin ihmisiin (eikä itse rukoilijaankaan muuten kuin psykosomaattisesti, tai lumevaikutuksella). Se taas joka rukoilee muitten ihmisten puolesta ja kertoo siitä julkisesti (esim. sosiaalisessa mediassa) on sekä typerys, että äärimmäisen itsekäs, itserakas, huomionkipeä ja tekopyhä ihminen. Tällöin vaikutuksena on rukoilijan toivomuksen mukaan se, että muut näkevät hänen olevan ns. "parempi ihminen", kuin mitä he ovat. Jos lukija ei kuitenkaan ole tyhmä kuin saapas (niin kuin ikävä kyllä useimmat ovat), hän huomaa heti että rukoilija kiillottaa nyt vain omaa sädekehäänsä ja paisuttelee entistäänkin pöhöttynyttä egoaan.

Kaikenlaisia typerääkin typerämpiä FB-suodatinkampanjoita on ollut lähiaikoina, kuten sateenkaarilippu, "meillä on unelma", "Je suis Charlie", "TAH DON" jne. Mikään näistä ei ole oikeasti vaikuttanut mihinkään. Kaikki tietävät että te pidätte itseänne suvaitsevaisina ihmisinä muutenkin, ei sitä tarvitse joka kuukausi hieroa vasten kaikkien kasvoja. Tuollainen käytös on vain omahyväistä ja todella tekopyhää ajanhaaskausta ja muiden ärsyttämistä. Pyydän hartaasti, ihmiset, lopetetaan se kaikenlaisten suotimien ja muiden "solidaarisuutta" esittävien profiilikuvien käyttö nyt tähän, eikös niin.

Voin kertoa järkyttävän typerän esimerkin eräästä järkyttävän typerästä kaverin "kaverista" (ei sentään omasta "kaverista"). Tämä nainen (useimmat näistä "solidaarisuuden" toitottajista ovat olleet naisia), oli ladannut Instagramiin (miten turha sovellus!) kuvan omasta itkevästä silmästään (!) ja kertoi englanniksi rukoilevansa Pariisin iskujen uhrien puolesta. Tämä sama nimenomainen ihminen oli noin kuukausi takaperin sanonut (kuulin sen omin korvin) ettei hän välitä muista ihmisistä tippaakaan, eikä oikeastaan mistään mikä ei häntä itseään kosketa. Nyt kuitenkin se tippa vieri sitä poskea pitkin niin dramaattisesti, että!

Tällaiset tekopyhät ihmiset pistävät sapen kiehumaan niin pahasti, että tekisi mieli haistattaa pitkät heille kaikille ja poistaa kavereista lopullisesti (kyseinen henkilö ei minun "kaverini" onneksi olekaan, mutta moni muu ärsyttävä henkilö on). Heitä pitäisi oikeastaan läpsiä avokämmenellä pitkin kasvoja, ja huuta kurkku suorana: "EI, lopeta jo tuo valehtelu, senkin tekoihminen!" Sillä tekoihmisiä he ovat, ja mitään en vihaa niin kuin valehtelua ja tekoihmisiä.



Loppukaneetti:

Ranska on hieno maa, yksi maailman parhaista. Terrorismi on todella syvältä, kaikki terroristit pitäisi tappaa. Kaikki islaminuskoiset eivät ole terroristeja, mutta uusien tutkimustulosten mukaan maailman 1,8 miljardista (!) muslimista jopa 15-25% (eli n. 300 miljoonaa!!!) on radikaaleja islamisteja, eli terroristeja tai näitten tukijoita, joten aivan syystä islamia voidaan kutsua väkivallan uskonnoksi, ja se pitäisi voida kieltää länsimaissa kokonaan. Islam ei myöskään kuulu suomalaiseen, ranskalaiseen tai mihinkään muuhunkaan sivistyneeseen länsimaiseen kulttuuriin, ja vaikka islamilla olikin oma kulta-aikansa, se oli keskiajalla, ja on jo ajat sitten päättynyt, ja nyt olisikin aika kuopata lopullisesti tuo vihamieliseksi ideologiaksi taantunut elinvoimansa loppuun käyttänyt koko maailmalle öykkäröivä uskonnnonretale. Näitä, eikä useimpia muitakaan länsimaissa tapahtuneita terrori-iskuja olisi tapahtunut, jollei muslimeja ja muita epäeurooppalaista kulttuuria edustavia maahanmuuttajia olisi päästetty Eurooppaan. Meillä on vielä mahdollisuus pelastaa romahtava Eurooppa ja muut länsimaat islamin invaasiolta. Kaikki islaminuskoiset maahanmuuttajat on karkotettava ja rahdattava vaikka väkisin takaisin Lähi-Itään. Kaikki Afrikan venepakolaiset on upotettava Välimereen ja Syyrian sodan ihmistulva on saatava loppumaan pommittamalla Assad ja hänen armeijansa maan rakoon. NATO ja Napalm kehiin välittömästi. Samalla pitää hankkiutua lopullisesti eroon muistakin terroristeista, kuten ISIS:istä ja Al-Qaidasta, ehkäpä taktisilla ydinkärjillä. Sivulliset uhrit jäänevät satoihintuhansiin, se on valitettavaa mutta ehdottoman välttämätöntä länsimaiden tulevaisuuden sekä maailmanlaajuisen rauhan turvaamiseksi. Tällä on myös positiivinen vaikutus liikaväestön kontrolloinin kanssa, koska maapallo ei pysty nytkään elättämään meitä kaikkia. Sitä paitsi ihmiset Lähi-Idän kehitysmaissa lisääntyvät muutenkin paljon kovempaa (kauhistuttavaa) tahtia kuin me länsimaalaiset (mikä on myös vakava ongelma, johon pitäisi puuttua heti).

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Leijonanmetsästys – miksi mies ei enää saa olla mies?

Leijonaa mä metsästän. 
Tahdon saada suuren.

Amerikkalainen hammaslääkäri, jonka nimeä en viitsi mainita, sillä hän on joutunut jo ajojahdin ja vainon kohteeksi, on ampunut metsästysmatkallaan kuuluisan Zimbabwelaisen leijonan, joka oli nimetty Ceciliksi.

Cecil oli luonnonpuistossa asunut vanha mustaharjainen leijona (urosleijonan harja tummuu sen vanhetessa), joka oli laumansa johtaja. Hammaslääkäri oli maksanut yhteensä 55 000 dollaria kahdelle matkaoppaalle/salametsästäjälle, jotka olivat kuolleen eläimen ruhon avulla houkutelleet Cecil-leijonan ulos luonnonpuistosta, jolloin hammaslääkäri oli ampunut eläimen.

Ampuminen tapahtui jousella ja nuolella, mutta leijona ei kuollut yhteen osumaan. Sitä seurattiin seuraavien neljänkymmenen tunnin ajan, ja kiinni saatua se ammuttiin kiväärillä kuoliaaksi. Leijonan metsästys tapahtui teoriassa luonnonpuiston ulkopuolella, jolloin se oli laillinen kaato, mutta käytännössä salametsästäjät olivat sen houkutelleet ulos suojelualueelta tappamista varten.

Netti räjähti taas sellaiseen raivoon ettei moista ole nähty vähään aikaan. Protesteja järjestettiin jopa ihan oikeassa elämässä, mihin peruslaiska nettiaktivisti ei viitsi useinkaan tulla, hammaslääkäri vaimoineen joutui painumaan maan alle, ja sulkemaan klinikkansa toistaiseksi. Heidän talollaan ja hänen klinikallaan parveili vihaisia ihmisiä, jotka jättivät paikalle herjausviestejä sekä tappouhkauksia. Näitä kuultiin ja nähtiin netissä vielä paljon enemmän. Hammaslääkärin nettisivut myös sabotoitiin, samoin kuin hänen tähtiarvionsa (yhdestä viiteen) eräällä hammaslääkärien vertailusivustolla.

Kertakaikkisen typerää toimintaa. Jolla ei sitä paitsi ole mitään merkitystä. Afrikassa elää nykyään noin 30 000 leijonaa. Leijona (Panthera leo) on uhanalainen laji, muttei läheskään siinä määrin kuin esimerkiksi tiikeri (Panthera tigris), joita on jäljellä enää vain noin 3200 yksilöä. Leijonia saa lain mukaan metsästää tietyillä alueilla, jos luvat ovat kunnossa. Käytännössä tätä on hankala, joskus miltei mahdoton, valvoa, minkä tämäkin tapaus taas osoitti. Kuitenkin tässä haukutaan nyt väärää puuta, ja aivan mahdottoman liian suurella magnitudilla.

Todellisia syyllisiä ovat itä-aasialainen lumelääketeollisuus, afrikkalaiset salametsästäjät sekä salakuljettajat. Rikollisia organisaatioita kaikki. Palataan niihin kuitenkin hieman myöhemmin.

Yksittäinen ihminen, tämä hammaslääkäri, joka ampui hieman kyseenalaisia keinoja käyttäen Cecil-leijonan, teki väärin. Siitä olemme lähes kaikki varmasti samaa mieltä. Cecil oli kuuluisa eläin ainakin Zimbabwessa, mikä teki siitä erityisen arvokkaan. Muita arvokkuuden nostajia olivat sen urossukupuoli, korkea ikä, asema laumansa johtajana, suuri koko, sekä muutenkin vaikuttava ulkonäkö. Se oli kertakaikkiaan majestettinen ilmestys, joka ansaitsi tittelinsä aläinkunnan kuninkaana. En mitenkään tahdo olla villieläinten ja uhanalaisten eläinten tappamisen puolella tällä kirjoituksellani, tulkoon se ainakin selväksi. Cecilin elämä oli itsessäänkin arvokas, joten sen riistäminen ilman mitään erityisempää syytä oli väärin.

Kuitenkin Ceciliä ei tuntenut juuri kukaan niistä ihmisistä, jotka nettiraivoa alkoivat ulos syytää. Kukaan ei olisi tiennyt elääkö vai kuoleeko tuo eläin, eikä kukaan olisi välittänyt. Joka tapauksessa Cecil oli jo siinä iässä että se oli luultavasti jälkeläisensä tehnyt. Mitään perustavanlaatuista haittaa ekosysteemille tai edes leijonalaumalle ei eläimen kuolemasta tapahtunut.

Ihmisten on näköjään nykyään erittäin vaikea käsittää, miksi tällaista tapahtuu. Minäpä kerron miksi.
Noh, nykyaikana länsimainen ihminen ei joudu enää metsästämään omaa ruokaansa, vaan sen saa valmiina supermarketin hyllyiltä. Ihminen ei joudu rakentamaan omaa taloaan, koska niitä saa tilattua valmiina elementteinä, ja mikä vielä helpompaa, voi muuttaa jo valmiiseen asuntoon, kenties kerrostaloon, jossa on keskuslämmitys. Ei tarvitse sitten hakata halkoja kesällä ja lämmittää niillä pirttiä talvella. Vaatteet ja kaiken muunkin kulutustavaran voi ostaa tavarataloista tai mikä vielä helpompaa, tilata suoraan netistä kotiovelle. Toimituskulut ja palautuksetkin ovat nykyään Zalandossa ilmaiset. Nälkää, kylmyyttä eikä muutakaan puutetta tarvitse ihmisen enää koskaan nähdä. Suomalainen ei ole kuollut nälkään sitten 1800-luvun. Jokaisella on nykyään tietokone sekä kännykkä, monella vielä joku tabletinkuvatus, joka on sentään täysi turhake. Viihdettä tulee joka tuutista ja sitä voi passiivisesti seurata 24/7, kunnes kuolee pois.

Kaikki on yksinkertaisesti tehty liian helpoksi, niin ettei elämässä ole enää minkäänlaista haastetta. Ihminen ei saa enää onnistumisen kokemuksia, eikä varsinkaan kokea seikkailuita, kun kaikki on modernisoitu, automatisoitu, sähköistetty ja tylsistetty. Eksistentiaalinen ahdistus valtaa alaa niin nuorten kuin vanhempienkin mielissä, koska mitään järkevää sisältöä elämälle ei enää keksitä. Youtube-julkisuus ei ole sitä, ainakaan jos ja kun kaikki suomalaiset vloggarit ovat vain valittavia teinejä, jotka kertovat tyhjänpäiväisyyksiä omasta elämästään, jossa ei kerta kaikkiaan tapahdu mitään.

Vielä kaikkein karuimmin on modernisoinnin kirves iskenyt perinteisesti miehisinä pidettyihin harrastuksiin ja ammatteihin. Mies ei nimittäin enää saa olla mies tässä länsimaisessa yhteiskunnassa. Eikä poika saa olla poika. Miehiset harrasteet on pakolla ja tarkoituksella yritetty tunkea mahdollisimman ahtaalle ja kokonaan pyyhkiä pois ihmisten mielistä, sillä eihän nyt feministeille sovi että mies toteuttaa miehisiä tarpeitaan. Aina ovat miehet vonganneet naisia, ja kehuskelleet valtauksillaan toisilleen. Nyt se on yhtäkkiä mätipussimaista toimintaa. Naiset eivät ymmärrä sitä miksi mies, joka valloittaa monta naista on paljon suurempi sankari kuin nainen, joka valloittaa monta miestä. Koska sperma on halpaa, ja munasolut kalliita, kertoo meille evoluutiopsykologia. Tämän takia naisen on edullisempaa hankkia vain yksi kumppani, kun taas miehen geenien jatkumisen kannalta on paras jos tämä parittelee mahdollisimman monen naaran kanssa. Siksi naisella on valta valita parisuhteessa, koska halukkaita miehiä on aina tarjolla, miehen taas täytyy taistella muitten miesten kanssa siitä kuka saa kenkäkin naisen.

No, tämä oli vain yksi pienenpieni esimerkki, näitä on nimittäin iso liuta muitakin. Sotia ei enää ole. Kuulostaa varmaan hurjalta kun sanon että sodat ovat miesten harrastuksia, mutta niin se on aina ollut. Naiset eivät halua sotia, miehillä sotiminen taas on verissä. Koska sotia ei enää täällä ole, lähtevät maahanmuuttajat (joilla on machokulttuuri, eli heitä ei ole femininisoitu vielä) Syyrian sotimaan. Suomalainen juo itsensä humalaan ja menee nakkikioskin jonoon haastamaan riitaa tappelun toivossa. Jotain tästä kertoo niin jalkapallohuliganismi, jääkiekko-otteluiden säännönmukainen tappelus kuin myös sellaisten uusien urheilulajien kuin Ultimate Fighting Championship-ilmestyminen. Ennen oli gladiaattoritaisteluita, sitten typerä kristinusko kielsi ne muka moraalittomina, vaikka useimmat kristityt nauttivat kisojen katselusta. Sitten niistä kehittyivät härkätaistelut, nuo Ernest Hemingwayn, miehisen miehen esikuvan, suosikkiharrasteisiin lukeutuvat taistot joissa mies ottaa mittaa eläimestä. Nyt naiset ovat kieltämässä härkätaistelutkin, koska eläinten suojelu ja jotain blaablaablaa...

Metsästys on perinteisesti aina ollut miesten alaa. Kivikauden metsästäjä-keräilijäkulttuureista lähtien on nainen aina ollut nuotion äärellä juoruamassa, laittamassa ruokaa ja hoitamassa penskoja, kun taas miehet ovat olleet keskenään metsällä, juron puhumattomina (jottei saaliseläin kuulisi) keihäs tai jousi kädessään valmiina iskemään tai ampumaan. Nykyään metsästys tapahtuu usein ruutiasein, koska se on helmpompaa, mutta silti metsästyksen vetovoima ei ole kokonaan kadonnut. Eläinaktivistit, joista suurin osa on naisia, joista suurin osa on myös feministejä, vastustavat metsästystä kiihkeästi, riippumatta siitä tapahtuuko se ruoanhankintaan, eläinten ylisuuren kannan harventamiseen (hirvet, citykanit yms.) vai trofeenkeräilyyn.

Trofee, eli metsästysmuisto, on seinällä vaikuttava ilmestys. Vaikka vastustankin uhanalaisten lajien salametsästystä, en voi kuin ihailla täytettyjä eläimiä, niiden taljoja, päitä ja sarvia. Mielestäni ne ovat todella vaikuttavia ja vanhan hyvän ajan tyylikkyyttä uhkuvia sisustuselementtejä, joihin liittyy vieläpä hienoja tarinoita ja muistoja.

Trofeemetsästys on miehinen laji. Toki sitä muutama nainenkin on harrastanut, mutta se on erittäin maskuliininen harrastus, josta kaikki tosimiehet nauttisivat, jos pääsisivät kokeilemaan. Nyt ajojahdin kohteeksi joutunutta hammaslääkäriä syyllistetään hänen omista haluistaan miehenä, ja koko juttu pyrkii ilmiselvästi (eläinaktivistien ja muiden feministien johdatuksella) kokonaan metsästyksen kieltämiseen lailla. Kaiken metsästyksen. Feministit näkevät tämän maskuliinisen harrastuksen vaarantavan heidän oman agendansa, eli miehien feminiinistämisen. Koska feministien mielestä kaikki maskuliiniset ja miehiset tavat, halut, himot ja harrastukset ovat pahasta, on ne tuhottava tai laimennettava sille tasolle että ne vastaavat heidän feminiinisiä ja naisellisia ihanteitaan. Jos tämä toteutuisi, olisi miehisyyden loppu lähellä, sillä miehiltä kiellettäisiin yksi toisensa perään (niin kuin moni asia onkin jo keilletty) kaikki heidän rakastamansa asiat. Kaikki jotka saavat heidät tuntemaan olonsa oikeasti miehiksi.

Voitteko kuvitella (ilmeisesti ette) kuinka suuria tunteita ja ajatuksia tuon nimeltämainitsemattoman hammaslääkärin päässä on täytynyt liikkua hänen metsästäessään suurta urosleijonaa Afrikan savannilla. Hän sentään ampui sen jousella ja nuolella! Siinä on sitten miehinen mies. Ei tuollainen mies tuntisi itseään yhtään miksikään eikä hän kestäisi elämäänsä, jos joutuisi olemaan vain tylsä hammaslääkäri yhdeksästä viiten viitenä päivänä viikossa, ja sitten iltaisin katsoisi vain jotain saippuasarjaa televisiosta. Ei sellainen ole oikeaa elämää! Ei sellainen ole varsinkaan miehen elämää. Mies kaipaa välillä luontoon ja seikkailuun, hän kaipaa adrenaliinia vereensä (monetkaan urheilulajit eivät voi sitä jännitystä tarjota, mitä oikeaan seikkailuun kuuluu). Mies tuntee oikeasti elävänsä kun toinen eliö kuolee! Elämän ja kuoleman kamppailu, ah, ei mikään ole sen suurempaa tässä maailmassa.

Onko olemassa yhtään naisten harrastusta mikä olisi kielletty tai mitä yritettäisiin kieltää? Ei taida olla. Ruoanlaitto, kodinhoito, lasten hoito, sisustaminen, virkkaus, vaatteiden shoppailu, kukka-asetelmien sommittelu, puutarhanhoito yms. Ei niistä ole vaaraa kellekään, eikä niitä siis olla kieltämässäkään. Miesten harrastukset, kuten taisteleminen, tappeleminen, metsästäminen, trofeiden keräily, härkätaistelut, urheilukalastus yms. yritetään kaikki kieltää ja tilalle tuoda jotakin femininisoivaa. Miesten elinvoimaa, viriliteettiä (latinan vir = mies) yritetään kaikin keinoin kahlita. Me, miehet, tulemme taistelemaan sitä vastaan viimeiseen asti. Teillä, feministeillä, ei ole mitään oikeutta tulla sanomaan mitä me miehet saamme harrastaa ja mitä emme. Eivätkä ne pelottavan aggressiiviset harrastukset, kuten tappeleminen ja metsästäminen, oikeasti tee pahaa miehille itselleen eikä ulkopuolisille (no, jokunen eläin joskus ehkä kuolee), päin vastoin. Jos mies ei saa toteuttaa maskuliinisia unelmiaan, väkivaltafantasioista puhumattakaan, hänen tukahdutettu persoonallisuutensa ja miehisyytensä kasvaa kieroon, mistä voi seurata hirveitä. Näistä femininisoiduista miehistä, jotka elävät naisvaltaisen henkisen yhteiskunnan tossun alla tulee niitä koulusurmaajia, massamurhaajia, sarjaraiskaajia ja muita sekopäitä, joita te naisetkin kaikkein eniten pelkäätte. Antakaa miesten siis harrastaa omia juttujaan aivan rauhassa, ei teidän tarvitsekaan ymmärtää (eivät miehetkään ymmärrä teidän juoruilukerhojanne ja zumbaamista), kunhan hyväksytte tosiasian. Miehet ja naiset ovat aina olleet erilaisia ja tulevat aina olemaankin. Miesten naisistamisen tulee loppua!

 * * *

Jatka lukemista tällä artikkelilla, jossa paneudun filosofisemmin siihen, mikä antaa arvon minkäkin eliölajin elämälle, ja miksi kaikkien elämä ei ole saman arvoista.

torstai 12. maaliskuuta 2015

Lapsiviha on sallittua nyky-yhteiskunnassamme

Ilmeisesti lapsiin kohdistuva viha ja vaino on sallittua nyky-yhteiskunnassamme, kun taas kaikkia muita ihmisryhmiä kohdellaan poliittisen korrektiuden silkkihansikkain. Tietenkään valkoinen lihaasyövä heteromies ei kuulu tähän kategoriaan, koska me olemme kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella, meitä ei saa edes mainita olevan olemassa.

Sattuipa äskettäin että erään entisen opettajani vaimo – nämä kummatkin ihmiset ovat äärivasemmistolaisia – latasi kuvan Facebookiin, jossa hän seisoo tuima ilme kasvoillaan kirves kädessä. Kuvatekstissä luki: "Good night kids. (Preparations)", eli suomeksi: "Hyvää yötä lapset. (Valmisteluja)". Asetelmasta ja naisen päällä olleesta mekosta tuli muutenkin mieleen Hohto-kauhuelokuva, jossa myöskin käytellään kirvestä. Selvästi kuvassa valmistauduttiin murhaamaan lapsia kirveellä.

Kuva oli aivan selvä provokaatio lapsia vastaan, niin kuin eräs kommentoijistakin huomasi. Kuvan lataaja ja hänen miehensä yrittivät tietenkin puolustella kantaansa, vaikka tapaus oli ilmeinen. Kommenteissä moni muu taas kirjoitti että: "Paras ikinä" Huippu!", mikä on erittäin huolestuttavaa. Tällainen lapsiviha nimittäin saa nykyään paljon kannatusta vasemmiston ja suvaitsevaiston edustajien keskuudessa. Entinen opettajani ja hänen vaimonsa ovat tunnettuja anarkistisesta luonteestaan ja siitä etteivät aio koskaan hankkia lapsia. Tiedän että ainakin pariskunnan nainen vihaa lapsia koko sydämestään. Tällainen on varsin yleistä jopa minun tuttavapiirissäni, vaikka koitankin välttää vasemmistolaista ääriajattelua kannattavia henkilöitä. Tunnen useita nuoria, kauniita, terveitä ja hedelmällisiä naisia, jotka vapaaehtoisesti aikovat jättää lapsensa hankkimatta. He kaikki oikeasti vihaavat lapsia, ovat sanoneet sen ääneenkin, ja täysin häpeilemättä, jopa jonkinlaista ivaa tihkuvaa ylpeyttä äänessään. Enemmän kuin huolestuttavaa, tämä on surkeaa.

Nuoret naiset (ja jotkut miehetkin) kuvittelevat että elämän tarkoitus on vain pitää hauskaa, "bilettää", ryypätä, käyttää huumeita, harrastaa irtosuhteita ja olla vastuuntunnoton ja selkärangaton yksilö. Nämä ihmiset eivät yleensä äänestä, eivät halua käydä töissä, eivätkä sitten hanki lapsiakaan, koska "yhteiskunta pakottaa heidät siihen". No, ei se kyllä pakota, mutta hyvää se heille tekisi.

Se kommentoija, joka oikeudella kritisoi tätä ällöttävää lapsimurhia ihannoivaa propagandakuvaa, joka muka taitavasti oli yritetty verhoilla avantgardistisen "taidevalokuvauksen" kaapuun, esitti järkevän mietteen siitä, miten absurdia lapsiviha oikeasti on, verrattuna mihin tahansa muuhun ihmisryhmään (ei niihin miehiin tietenkään, meitä saa haukkua ja lyödä ihan vapaasti kuka tahansa ja miten kovaa tahansa). Jos nimittäin vaihdettaisiin tuon kuvan kuvatekstissä lasten tilalle esimerkiksi naiset, vanhukset, vammaiset, ulkomaalaiset, tietyn ei-kristillisen uskon edustajat, erirotuiset ihmiset, vasemmistolaiset, homot tai muut seksuaalivähemmistöt, niin johan syntyisi äläkkä, ja noin puolet Facebook-kavereista katoaisi kuvan lataajalta ensimmäisen tunnin aikana. Joku tekisi vielä rikosilmoituksenkin.

Mutta nyt, kun kirvesmurhafantasian kohteena ovat lapset, se onkin hauskaa ja oivaltavaa mustaa huumoria. Hah. Ei paljon naurata. Mikä siinä on, että niitä lapsia pitää vihata niin paljon? Miksi mitään muuta ihmisryhmää ei saa vihata samalla tavalla? Lapsia kuuluu rakastaa, eritoten omia lapsia, heissä on meidän kaikkien tulevaisuus ja ihmiskunnan jatkuvuus. Koko elämän tarkoitus! Miten se on niin hankala käsittää tai hyväksyä?

Monia muita ihmisryhmiä olisikin syytä vähän harventaa kirveellä, esimerkiksi miksi vammaiset saavat vapaasti olla väkivaltaisia hoitajiaan ja omaisiaan kohtaan? Jos terve ihminen käyttäytyy väkivaltaisesti, hän joutuu siitä edesvastuuseen, ja toivottavasti vankilaan. Jos vammainen, tai vaihtoehtoisesti höpsähtänyt vanhus puree, lyö ja potkii hoitajaraukkoja, jotka pyyteettömästi uhrautuvat näitä turhakkeita hoitamaan, niin väkivallantekijät eivät saa tästä mitään sanktioita! Käsittämätön epäkohta! Linnaan vaan kaikki, tai sittenkin mieluummin letkut irti hengityskoneesta!

Kuitenkin jos tällaisia vähemmistöryhmiä edes erehtyy asiallisestikin kritisoimaan, saa heti hirvittävän määrän lokaa ja faecesta niskaansa, sellaisten ihmisten taholta, jotka itse vihaavat toisia ihmisryhmiä. Naurettavien suvakkien mielestä ainoastaan heillä on ylimmäinen oikeus määritellä keille saa nauraa ja keitä pilkata, ja keitä taas pitää kohdella kuin kukkaa kämmenellä. Ei se niin mene, ei heillä ole sellasita määräysvaltaa muihin ihmisiin, eikä pidäkään olla. Varsinkaan kun heidän ajatusmaailmansa on täysin kieroutunut ja ylösalainen. Moraalitonta ihmiskunnan pohjasakkaa sanon minä!

Pyydän, että voitaisiin lopettaa se lapsiin kohdistuva vihamielisyys, ainakin julkisesti. Lapsethan eivät ole syyllisiä lapseuteensa tai syntymäänsä. Vanhempia teidän kuuluisi vihata, jos lapsia vihaatte. Mutta ei, tehdän olette itsekin aikuisia, millä te perustelisitte sitten aikuisvihanne? Niinpä niin, lapsiviha on aivan yhtä naurettavaa. Ja jos välttämättä vaaditte oikeudeksenne vihata ja pilkata julkisesti lapsia, niin sitten minäkin vaadin oikeudekseni vihata ja pilkata julkisesti kaikkia ihmisryhmiä, esimerkiksi teille ah-niin-rakkaita-poliittisia-keppihevosia seksuaalivähemmistöjä, eli homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transuja. Myös vammaisia, erirotuisia, uskiksia, tyhmiä, läskejä, rumia, sairaita, hulluja ja naisiakin jos siltä tuntuu.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Miksi naiset eivät sodi, eivätkä miehet hoida lapsia

Miksi miehet sotivat, mutta naiset eivät? Miksi naisia ei haluttu ennen päästää armeijoihin ja nykyäänkin heitä katsotaan hieman epäillen, jos he sinne tahtovat mennä? Miksi miehillä on asevelvollisuus, mutta naisilla ei? Nämä ovat kysymyksiä, jotka pulpahtavat aina aika ajoin esiin, kun uudet sukupolvet niitä miettivät, varsinkin ne, joille asepalvelus on ajankohtainen.

Evoluutiobiologia kertoo meille miksi asiat ovat niin kuin ne nyt ovat.

Mies ja nainen ovat kaksi erillistä olentoa. Totta kai, molemmat ovat Homo sapiens -nimisen ihmislajin edustajia, ja kummatkin arvokkaita. Mutta yhtäläisiä ja samanlaisia he eivät ole. He eivät myöskään ole yhtä arvokkaita. Mutta älkää toki feministit vielä vetäkö hernettä nenäänne, sillä oikeasti mies on se, jonka henki ja elämä häviää arvokkudessa naiselle. Nyt voitte hymyillä omahyväisen tyytyväistä virnettänne siellä ruutujenne takana kaikki sosiaalioikeuden soturit.

Mies on korvattavissa helposti. Naisen korvaaminen on paljon vaikeampaa. Tämä johtuu seksuaalisesta luonnonvalinnasta ja sukupuolisesta lisääntymisestä. Näin on muillakin eläinlajeilla. Lähes kaikilla suvullisesti lisääntyvillä eläinlajeilla urokset ovat naaraita aggressiivisempia. Se on sääntö, ei poikkeus. Näin on myös ihmisellä.

Faktahan on että sperma on halpaa, ja munasolut kalliita. Tähän lauseeseen voi tiivistää koko asian. Koska mies pystyy teoriassa elämänsä aikana hedelmöittämään tuhansia naisia, mutta nainen saamaan enimmillään vain kolmisenkymmentä lasta (jos selviää kaikista synnytyksistä edes hengissä), on naisen panos yhteisön hyväksi suurempi. Naisia tarvitaan enemmän kuin miehiä. Jos muinainen heimo menetti puolet miehistään, sillä ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä jäljelle jääneet miehet kykenivät (ja varmasti mielellään myös halusivat) siittää heimon naisten kanssa uuden sukupolven, niin että lapsia syntyi aivan yhtä paljon, kuin jos puolet heimon miehistä ei olisi kuollutkaan. Sen sijaan jos puolet heimon naisista menehtyi, sitä oli paljon hankalampi korvata. Se tiesi heti sitä että seuraava sukupolvikin puolittui. Naisia olisi täytynyt ryöstää lisää jostakin. Ja usein näin tapahtuikin.

Ihmisten ammatit, ja ennen kuin toimia edes nimitettiin ammateiksi, tehtävät ovat aina jakaantuneet tukupuolten kesken miesten ja naisten hommiin. Tämäkin on geeneihin kirjoitettu. Naisella on luonnostaan suurempi hoivavietti, ei pelkästään omiaan, vaan myös muitten lapsia kohtaan. Miehellä taas ilmenee paljon suurempaa aggressiivisuutta, josta on hyötyä heimoa puolustettaessa ja ruokaa metsästettäessä. Nainen itse asiassa saa jopa hormonipiikin imettäessään lasta. Jotkut naiset jäävät jopa koukkuun tällaisiin piikkeihin. Mies, vaikka kuinka rakastaisi omaa lastaan ja ruokkisi häntä tuttipullosta, ei tällaista hormoniannosta voi milloinkaan siitä saada. Senkin takia lastenhoito on luontaisest aina ollut naisten vastuulla, koska naiset ovat siitä tykänneet, ja miehet eivät niin siitä ole välittäneet. Miehille taas on kuulunut kaikki raskas työ, asumusten rakentamisesta ja metsästämisestä sotimiseen.

Tämä on luonnollinen olotila ja sitä vastaan on turha tapella. Monet itseään suvaitsevaisiksi kutsuvat sukupuolineutraaliutta ajavat hipit sitä yrittävät, mutta turhaan. Israelissa tehdyn kokeen mukaan, jossa sekä tyttöjä että poikia kohdeltiin aivan syntymästä saakka täysin samalla tavalla ja annettiin myöhemmin valita vapaasti ammattinsa, miehet ja naiset hakeutuivat tasan tarkkaan niille omille aihealueilleen ammatinvalinnassa. Tämä ilmiö oli kyseisessä testissä jopa voimakkaampi kuin normaalissa elämässä muuten. Luultavasti sen takia että jotkut nykyään tuputtavat sukupuoliroolien vanhentuneisuutta (mitä ne eivät ole), mikä saa jotkut hämillään olevat nuoret valitsemaan alan, jota he eivät luontaisesti olisi valinneetkaan. Tätä aiheuttavat myös sukupuolikiintitöt työ- ja opiskelupaikoissa. Olenkin vakaasti sitä mieltä että sukupuolikiintiöt ovat (yleensä naisia kohtaan) positiivista syrjintää (ja siis miehiä kohtaan haitallista), eikä sellaista pitäisi enää harjoittaa.

Perinteisistä sukupuolirooleista ei ole mitään haittaa, koska lapset normaalistikin suuntautuvat sillä lailla. Ei siinä opetus tai esimerkki paljon paina, kun se on koodattu jo perimäämme. Naisilla on suurempi hoivavietti kuin miehillä, ja miehillä suurempi voittamisen halu. Tuo yksinkertainen fakta, että siittiöt ovat halvempia kuin munasolut, selittää aivan kaiken yhteiskunnan jakautumisesta miesten ja naisten juttuihin ja sukupuolten eroista.

Miehet ovat aina sotineet keskenään. Naisia ei ole juuri koskaan päästetty siihen touhuun mukaan, koska ei siinä olisi mitään järkeä. Taistelemalla miehet ovat nimenomaan puolustaneet heimonsa, kaupunkinsa ja valtakuntansa naisväkeä. Jos naiset laitettaisiin etulinjaan puolustamaan itseään, olisi se varsin nurinkurista. Sodassa kuolee väistämättä ihmisiä, sen kaikki ovat aina tienneet. Miehissä on ollut aina varaa karsia, ja sota on itseasiassa jalostanut ihmistä, koska sairaimmat, tyhmimmät, huonokuntoisimmat ja muuten epäkelvot miehet ovat kuolleet ensin ja runsaslukuisimpina. Parhaimmat geenit ovat näin päässeet jatkamaan sukuaan. Sota onkin vain ihmisen keksimä keino nopeuttaa luonnonvalintaa, ja sinällään täysin luonnollinen asia. Kyllähän eläimetkin taistelevat keskenään jatkuvasti, simpanssit osaavat käydä jopa sotaa (järjestelmällisiä hyökkäyksiä toisia simpanssiheimoja vastaan, jopa teroitetuista kepeistä tehtyjä keihäitä käyttäen, pelkästään siitä syystä että eivät pidä muukalaisista lähellään).

Naiset jotka tahtovat armeijaan, sotivat ennen kaikkea omaa yhteisöään vastaan. Jos nainen kuolee sodassa, on sama kuin hän ei olisi onnistunut puolustamaan yhtä naista kotona. Miesten tehtävä on puolustaa naisia sodan tantereilla, niin kuin muuallakin. Miehet on sitä paitsi aina ollut helppo innostumaan sotimisesta sanomalla että se on miehistä toimintaa. Niin kuin se totta vie onkin.
Naisen paikka on kotona synnyttämässä perillisiä miehelleen ja hoitamassa lapsia. Näin se karusti sanottuna menee. Ei siinä auta itku markkinoilla. Kannattaisi naisten mieluummin olla onnellisiä siitä että ovat syntyneet naisiksi, sillä heitä ei pakoteta uhraamaan henkeään maansa (toisen sukupuolen) puolesta, niin kuin miesten kuuluu tehdä. Ei siinä, en valita, vaikka olenkin jyrkästi yleistä asevelvollisuutta vastaan (ja palkka-armeijan puolella), en missään nimessä haluaisi että naisten olisi pakko mennä miesten lailla sotavoimiin, mieluummin naisten täyskielto siellä saisi yhä olla voimassa.

Muistakaa siis että kun joku nainen valittaa miksi hän muka ei olisi sovelias armeijaan,
kyse ei ole siitä, etteivätkö naiset osaisi ampua, kyse on siitä että miehet eivät osaa synnyttää.

Tässä, niin kuin kaikissa muissakin asioissa, asioiden luonnollinen muuttumaton olotila on paras.

torstai 8. tammikuuta 2015

Terroristit teloitettaviksi

Ensinnäkin haluan toivottaa hyvää uutta vuotta 2015 kaikille lukijoilleni!

Sitten asiaan. Vuosi alkoi taas "hauskoissa" merkeissä kun ranskalaisen sanomalehden otimitukseen tehtiin terrori-isku, jossa kuoli 12 ja loukkaantui ainakin 11 ihmistä. Kolme terroristia ampui konetuliasein toimittajia ja pilapiirtäjiä, jotka olivat julkaisseet piirroksen/piirroksia Muhammadista.

Musulmaanien profeetta on heille niin pyhä ettei häntä saa kuvata, syynä on heidän mukaansa se, että jos joku piirtää kuvan profeetasta, ihmiset rupeavat palvomaan pelkkää kuvaa, mikä on epäjumalanpalvontaa. Samasta syystä Allahistakaan ei pidä kuvaa rustata.

Syy on tietenkin naurettava seuraavista syistä:

1. Jumalaa ei ole olemassa
2. Profeettoja (ihmisiä, jotka puhuvat jumalan kanssa) ei ole olemassa
3. Epäjumalia ei ole olemassa
4. Jumalanpalvonta ei vaikuta mihinkään
5. Epäjumalanpalvonta ei vaikuta mihinkään

Sen sijaan terrori-isku oli todellinen, ja siitä kärsivät niiden kahdentoista kuolleen ja yhdentoista haavoittuneen lisäksi heidän perheensä, ja oikeastaan koko länsimainen maailma, koska ääri-islamistinen terroriteko on aina isku koko länsimaista sivistystä vastaan.

Nuo demokratian viholliset, vanhoilliset kuvainraastajat ja rättipääterroristit tulisi lakaista pois Maan kamaralta lopullisesti. Heistä ei ole nykyaikana enää muuta kuin haittaa kaikelle muulle elämälle maapallolla. Myönnettäköön että arabialaisella sivilisaatiollakin oli suuruudenaikansa, keskiajalla, jolloin he säilyttivät antiikin tietoa ja kehittivät sitä eteenpäin, mikä sitten synnytti renessanssin Euroopassa. Mutta sen jälkeen ovat muslimit kulkeneet tasaista jyrkkää alamäkeä kohti omaa kulttuurillisen evoluutionsa umpikujaa. Heidän aikansa maailmassa on ohitse, se itseasiassa päättyi ensimmäiseen maailmansotaan ja Ottomaanien imperiumin hajoamiseen. Hyvästi, ei tule ikävä, senkin barbaarit!

Nyt kun on niin että muslimit jatkuvasti terrorisoivat aivan Euroopan ytimessäkin kunniaisia kansalaisia hirvittävillä ja silmittömillä väkivallanteoillaan, ei liene enää muuta mahdollisuutta kuin tarttua samanlaisiin keinoihin. Pannaan kova kovaa vastaan, kun mikään muu ei näytä tehoavan.

Ehdotankin siis että kunhan nyt nuo kolme mitätöntä surkimusmurhaajaa löydetään, heidät teloitetaan julkisesti keskellä Pariisia ristiinnaulitsemalla heidät. Tämä on ikivanha ja hyväksi havaittu kidutus/teloitustapa, peräisin jo muinaisesta Egyptistä, ja aiheuttaa uhreilleen kamalia tuskia noin kahden vuorokauden ajan, kunnes he viimein tukehtuvat kuoliaiksi heidän keuhkojensa painuessa kasaan naulitsemisasennosta johtuen. Tämä on oikea rangaistus näille raakalaisille, toki heidät tulee ruoskia ensin parillasadalla ruoskaniskulla, niin että selkänahka kuoritutuu irti.

Tämän lisäksi, koska kuolonuhreja on terrori-iskussa 12, valitkaamme satunnaisesti kymmenkertainen määrä, siis satakaksikymmentä, Ranskassa asuvaa muslimia, ja teloittakaamme heidätkin julkisesti. Koska he eivät ole tehneet mitään muuta väärää kuin muuttaneet maahan ja siittäneet potentiaalisia pahantekijöitä, hirtettäköön heidät, mikä on paljon nopeampi ja ristiinnaulitsemista vähemmän kivulias teloitustapa.

Eiköhän tällainen kostopolitiikka saisi viimein muslimitkin miettimään tekojensa seurauksia. Vaikka nuo hoopot taivastuskovaiset luulevatkin pääsevänsä neitsyitten (itse asiassa viinirypälten, neitsyiden ollessa käännösvirhe) kansoittamaan kuolemanjälkeiseen elämään, eivätkä sen takia välitä omasta henkirievustaan, joka nyt ei minkään arvoinen olekaan, luulisi heidän silti harkitsevan tekosiaan hieman enmmän etukäteen, kun huomaavat käyvänsä sotaa, jota eivät voi voittaa.

Totta kai alkuun terrori-iskut kiihtyisivät kun saraseenien keskenkasvuisen penikat yhteenkasvaneet kulmakarvat tutisten vannoisivat kostoa kaikille länsimaalaisille, mutta lopulta niiden olisi pakko loppua, kun niin moni muslimi olisi teloitettu. Kymmenkertainen määrä aina uhrien mukaan. Ehkä myös loukkaantuneet voitaisiin ottaa mukaan yhtälöön. Jos tämä ei auta, kiristetaan kerrointa sataan, ehkä vielä tuhanteenkin, johan loppuu tuulisäkkien ulvonta.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Isla Vistan murhaaja oli surkimus, jonka olisi kuulunut kuolla yksinäisyydessä

Yhdysvalloissa Californian osavaltiossa Isla Vistassa sattui juuri (23.5.2014) joukkomurha, jossa 22-vuotias pojankloppi, joka ei ansaitse nimeään mainittavan, vaan sietää painua unohdukseen omassa mitättömyydessään, murhasi kuusi ihmistä, haavoitti kolmeatoista, ja lopuksi tappoi tavalliseen koulusurmaajien raukkamaiseen tapaan itsensä välttyäkseen tekojensa seurauksilta.

Tästä artikkelista voitte lukea pitkiä pätkiä murhaajanatiaisen 173-sivuisesta (eipä päivittänyt taannoisen norjalaisjoukkomurhaajan 1500-sivun pamflettia) viimeisestä viestistä, jolla hän kertoo miten ja miksi suunnitteli rikoksensa. Mikähän hinku näillä joukkomurhaajilla on kirjoittamiseen?

Tiivistelmänä motiivi kauheille rikoksille oli vain ja ainoastaan se, että tytöt eivät olleet tuosta pojasta kiinnostuneita. Hän oli yksinäinen, ei saanut seksiä eikä tyttöystävää. Koskaan. No, eipä tuo knaappi kahdenkymmenenkahden vuoden ikäisenä vielä ollut mies eikä mikään.

Teksti avaa hyvin roiston mielenmaisemaa, ja siinä hän kertoo avoimesti miltä hänen pienen pollansa siällä tuntui. Murhaaja kertoi olleensa koko elämänsä yksin, olleensa jo pienenä hirvittävän kateellinen muille, ja tuntenut jatkuvasti itsensä alempiarvoiseksi kuin kaikki muut. Tätä hän tietysti olikin, koska kukaan ei ollut hänestä kiinnostunut eikä hän kestänyt elämäänsä kuin mies, vaan ryhtyi raukkamaisiin tekoihin. Tuo poika oli luovuttaja, häviäjä, raukka, luuseri, pelkuri, saamaton, mitätön, surkimus, ei mitään, täysi nolla. Hän oli evoluution umpikuja, DNA:n hukkapätkä, epäkelpo mutaatio, virheellinen yksilö, mitättömyydessä ja yksinäisyydessä kuolemaan tuomittu hylkiö, josta ei ollut mihinkään. Poju lähti tapporetkelle naisia vastaan, sen takia että nämä eivät antaneet hänelle seksiä eivätkä rakkautta. Yhtä älyvapaan idioottimaista virheellisen logiikan riemuvoittoa en olekaan vuosiin kuullut. Tämä aivokäpiö päätteli pienessä pollassaan, että jos hän ei saa naista, niin ei saa saada kukaan muukaan, eivätkä nämä naiset ansaitse elää. Kuitenkin vika oli hänessä itsessään, eikä kenessäkään muussa. Täydellinen ymmärtämättömyyden puute, kieroonkasvanut psyyke, sekä vääristynyt minäkuva johtivat typerryttävän naurettaviin lopppupäätelmiin ja ajoivat tämän idiootin kauheisiin tekoihin.
Asia on niin että hänen ei kuulunutkaan saada naista. Ei seksiä. Ei rakkautta. Ei elämänkumppania. Ei mitään. Ihmiset ovat syntyneet eriarvoisiksi. Toiset nyt vain ovat alempana kuin toiset. Tällaisille surkimuksille, joilla on aivan liian suuret luulot itsestään, olisi hyvä suorittaa jälkiabortti mitä pikimmin tällaisten taipumuksien huomaamisesta. Kyseisen tappajan olisi kuulunutkin kuolla yksin ja itkien omaa surkeuttaan, kenties päättää päivänsä oman käden kautta, jotteivat hänen epäkelvot geeninsä pääsisi jatkamaan tuhoontuomittua ihmislajin sukupuun haaraa. No, näinpä kävi, ettei hän päässyt levittämään rappeuttavaa perimäänsä eteenpäin, siitä ei edes ollut pelkoa, mutta prosessissa ikävä kyllä kuoli monta varmasti kelvollista ihmisyksilöä. Ja tämä on väärin. Ei ali-ihmisillä ole mitään oikeutta viedä hautaan mukanaan itseään ylempiarvoisia yksilöitä.

Eräs tämän karmean jutun asianhaaroista koskee jälleen kerran ampuma-aseiden saatavuutta. Kyllä, tuo nuorisorikollinen puukotti kaksi huonetoveriaan kuoliaaksi näiden nukkuessa, ja ajoi autolla muutamien päälle, mutta suurin osa tapoista tapahtui kolmen automaattisen (!) käsiaseen avulla. Olen kiivas aseiden vastustaja juuri tällaisten tapausten takia. Roisto oli ostanut ja saanut aseet haltuunsa lähimmästä asekaupasta vain jonkun lomakkeen täyttämällä, täysin laillisesti ja naurettavan helposti. Jos ruutiaseet kiellettäisiin siviiliväestöltä kokonaan, ei tällaisia koulusurmia ja muita ampumisia enää voisi tapahtua. Ei tuollainen surkea nolla saisi mitenkään asetta laittomasti käsiinsä, rikolliset nauraisivat hänet pihalle jos hän yrittäsi ostaa heiltä aseen, ja varmaan jopa ilmoittaisivat itse poliisille tuollaisen nulikan tappohaaveista. Edellinenkin Yhdysvaltain lastentarhamurhaaja käytti aseenaan äitinsä asekokoelmasta ottamaansa rynnäkkökivääriä (!!!). Tällaiselle on saatava piste, ja heti! Kaikki aseet pois siviileiltä kuolemantuomion uhalla välittömästi, ja ne on joka ikinen tuhottava perusteellisesti. Ainoastaan armeijalla ja poliisilla saa olla aseita. Täyttä roskaa on aselobbareiden väite, että aseistetut kansalaiset estäisivät mukamas tällaiset joukkomurhat. Yhtään joukkomurhaa ei ole estetty aseistettujen kansalaisten ansiosta Yhdysvalloissa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Ei ainuttakaan, ei yhden yhtä!
Ruudilla toimivien ampua-aseiden keksiminen on ollut yksi ihmiskunnan huonoimmista keksinnöistä. Se on vienyt sivilisaatiota täysin vääränlaiseen suuntaa, jossa kuolema on aivan liian helppo toteuttaa. Ampuma-ase antaa tappamisen mahdollisuuden nimenomaan sellaisia ihmisraunioille, joilla ei ole minkäänlaista kykyä ja ymmärrystä päättää toisten ihmisten elämästä. Hullu, idiootti ja lapsikin voi aseella tappaa toisen ihmisen, ja tämä on väärin.

Surkimuksilla on oikeus ainoastaan omaan Darwin-palkintoonsa, ei mihinkään muuhun.

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Kumpi on pahempi: seksi vai väkivalta?

Seksihän se on pahempi kuin väkivalta.
Usein kysytään miksi seksiä ei saa näyttää televisiossa mutta väkivaltaa saa?
Syy on yksinkertainen, mutta vihervasemmistolainen seksiriippuvainen pasifisti ei sitä ole ymmärtänyt. Syy on se, että lähes kaikki ihmiset tulevat harrastamaan seksiä, mutta juuri kukaan ei tule harrastamaan väkivaltaa. Sen lisäksi ihmiset ottavat vaikutteita televisiosta, mutta täytyy muistaa, että ihmisillä on kyky ymmärtää syitä ja seurauksia, heillä on moraali ja omatunto. Jo aivan pienillä lapsilla on tällainen ajattelukyky erittäin kehittynyt.
Jos lapsi näkee televisiosta väkivaltaa, hän voi ehkä tuntea pahaa oloa, jos on liian nuori sitä katsoakseen, mutta sen takia ohjelmilla on ikärajat, joita tuleekin valvoa tiukkaan. Jos lapsi näkee paljon väkivaltaa, hän voi turtua siihen. Mutta mitä sitten? Ei siinä ole mitään pahaa, ei väkivallan katselu tee lapsesta väkivaltaista ihmistä. Juuri sen takia että ihmisellä on käsitys tekojensa seurauksista, ei kukaan täysijärkinen ihminen toteuta väkivaltaisia ajatuksiaan, vaikka hän niitä kuinka saisi.
Sen sijaan, jos lapsi näkee televisiosta seksiä, ei hän näe siinä mitään pahaa, ainoastaan kiinnostavaa, joten hän saattaa sitä itse kokeilla. Usein liian nuorena. Liian nuorena seksin kokeileminen on lapsen kehitykselle ja terveydelle haitallista. Siksipä ei alaikäisten tule nähdä seksiä televisiossa ollenkaan.

Väkivaltaa näkevät lapset myös ymmärtävät ettei ihmisille televisiossa oikeasti tehdä pahaa, se on ainoastaan näyttelemistä ja tehosteita, kun taas seksiä oikeasti harrastetaan, jos on pornografisesta materiaalista kyse.

Tämä on se ero. Älkää siis enää kukaan tulko valittamaan että väkivalta pois televisiosta ja seksiä tilalle. Te pornoriippuvaiset väkivallanvastustajat olette tekopyhiä omaneduntavoittelijoita, jotka ette ymmärrä ihmisen psyykestä mitään. Vaadin mieluummin enemmän väkivaltaa televisioon! Se kun on erittäin hauskaa katseltavaa!

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Talvisodan (muistomerkin) voisi unohtaa

Talvisotayhdistys ry-niminen yhdistys on Suomessa perustettu vuonna 2010 ajamaan talvisodan muistomerkkiä, tämän he kertovat omilla nettisivuillaan päätavoitteekseen.
Helsingin Sanomissakin kerrottiin muistomerkkihankkeesta, jonka olisi määrä valmistua vuodeksi 2015, sillä silloin tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Muistomerkin paikaksi on jo valittu kasarmitori, mikä sijaitsee pääesikunnan vieressä, ja siis soveltuu sotamuistomerkin paikaksi paremmin kuin muut Helsingin torit. Muistomerkin kustannusarviokin on jo tiedossa, se on 1,7 miljoonaa euroa. Aika paljon. Tuosta summasta kolmasosan maksaa Suomen valtio, kolmasosan Helsingin kaupunki ja kolmasosan talvisotayhdistys, arvatenkin keräysten avulla. Eli 566 666 € keräämällä kansalta omaantuntoon vedoten sekä 1 133 333 € keräämällä kansalta väkivallalla uhaten (siis verotuksen kautta).
En kuitenkaan valita summasta ja sen maksajaksi joutumisesta, vaikka toteankin sen olevan korkeahko, tuolla hinnalla pitäisi saada jo aika mahtava monumentti pystyyn.
Valitan kuitenkin siitä, miksi talvisodalle ylipäätään pitää muistomerkki rakentaa?

Suomen historiassa ei ole montaa merkittävää, muistamisen arvoista, mielenkiintoista tapahtumaa tapahtunut, varsinkaan positiivisessa mielessä. Koska koko kulttuurimme perustuu "talvisodan hengen" yhtenäistämään kansaan, joka oikeasti koostuu kahdesta heimosta (itä- ja länsi-), jotka ovat sotineet keskenään, on talvisodasta tullut Suomelle milteipä myyttinen kansaa yhdistävä tekijä, jokin joka on luonut Suomen valtion. Itsenäisyys ja sitä rataa.
Suomessa ei mitään muuta hehkuteta samalla tavalla kuin talvisotaa, sen ah niin urhoollisia sotilaita, jotka taistelivat Suomen puolesta ja voittivat pahan Neuvostoliiton, marsalkka Mannerheimia ynnä muuta sotaan liittyvää. On Talvisotayhdistys. On keräystä sotaveteraanien hyväksi. On yleinen asevelvollisuus, joka väkivalloin orjuuttaa koko kansan nuoret miehet pakkotyöhön vuosi vuodelta, kouluttaen heistä tappajia, jotka kuitenkaan eivät ole mitään verrattuna Rukajärven neljänkymmenen asteen pakkasissa hiihtäneille valkopukuisille sisseille, noille oikeuden puolustajille, pienen maan selkärangalle, Suomen hengelle.
(Itsekin olen hiihtänyt Rukajärvellä muuten, vaikkakaan aivan neljäänkymmeneen pakkasasteeseen ei ilma silloin kylmennytkään.)
Sodasta tehdään kirjoja (Tuntematon sotilas ym.) ja elokuvia (13 eri elokuvaa pelkästään talvi- ja jatkosodista, jotka ovat oikeasti osa samaa sotaa, toista maailmansotaa). Yleisradion suurin suomalainen -äänestyksessä vuonna 2004 valittiin suurimmaksi marsalkka Mannerheim, toiseksi sijoittui sodan ajan presidentti Ryti, kolmanneksi Neuvostoliitolta meitä suojellut presidentti Kekkonen ja neljänneksi talvisodan veteraani, nationalistinen kenraali Adolf Ehrnrooth.

Sotia ihannoidaan. Varsinkin talvisotaa. Jatkosotaa ei tietenkään siinä määrin, koska se hävittiin. Karjalaa vaaditaan takaisin. Valmistetaan jopa olutmerkkiä nimeltä Karjala, jonka tunnuksessa Suomen (alunperin Ruotsin) ja Venäjän miekat ottavat yhteen (otettu Karjalan vaakunasta). Suomen valtion vaakunassa leijona taasen tallaa jalkojensa alle Venäjän sapelia. Tällaisia vihamielisiä symboleja ei ehkä muualla suvaittaisi. Vai voisiko Saksan vaakunassa kotka tallata Daavidin tähteä jalkoihinsa? Tai Yhdysvaltain kotka repiä intiaanipäähinettä?
Suomen vaakunasta on jopa tullut uusnatsien, nationalististen rasistien ja muiden juntti-idioottien tärvelemä ekstremistisymboli, jonka käyttä kaulakoruna, tatuointina tai hupparinselkäprinttinä tarkoittaa automaattisesti sotaa ihannoivia, sitä kokemattomia, muukalaisvihamielisiä "patriootteja".

Talvisota pursuaa korvista ulos. Siitä kuulee joka vuosi itsenäisyyspäivänä, televisio esittää aina Tuntemattoman sotilaan, viime vuonna jopa molemmat elokuvaversiot. Sotaveteraaneille tehdään jatkuvasti keräyksiä, ja valitetaan kuinka huonosti heidän asiansa ovat. Asian kritisoiminen taas on välittömästi valtiopetoksen luokkaa lähentelevä loukkaus, jonka esittäjä saisi muuttaa pois Suomesta, koska ei osaa maan itsenäisyyttä tarpeeksi arvostaa.
Lopettakaa jo. Sota oli ja meni yli seitsemän vuosikymmentä sitten! Sodalla saatiin pidettyä Suomen itsenäisyys, mutta hyvin meni Suomella Venäjän suuriruhtinaskuntanakin, saatiin oma valuutta ja suomenkielen asema oli turvattu. Talvisota ei ollut niin merkittävä kuin annetaan ymmärtää. Talvisotayhdistys vertaa talvisotaa Marathonin taisteluun, jossa (muiden kreikkalais-persialaisten sotien taisteluiden, kuten Thermopylain ja Salamiin lisäksi) antiikin kreikkalaiset pysäyttivät Persian mahtavan imperiumin, joka olisi muutoin syönyt koko Euroopan. Marathon ja muut kreikkalaisten taistelut olivat paljon merkittävämpiä koko Euroopan ja länsimaisen kulttuurin, koko historiamme kannalta, kuin pienen syrjäisen pohjan perukoilla kyyhöttävän köyhän maapahasen kamppailu Neuvostoliiton kanssa itsenäisyydestä, jonka menetys ei olisi vaikuttanut juuri millään tavalla muun Euroopan historiaan.
Talvisodan voisi minun puolestani vaikka kokonaan unohtaa. Sodan ihannointiko on ainut mihin Suomen kansa kykenee? Tietenkään se ei unohdu, varmasti koskaan, ei sittenkään kun viimeisetkin sodan kokeneet ovat jo maatuneet, mutta silti sodan ihannointia pitäisi laimentaa, eikä lisätä kaiken maailman muistomerkeillä. Keskittykäämme Suomen valoisampiin puoliin, ja pyrkikäämme lisäämään niiden tällä haavaa harvalta vaikuttavaa joukkoa.

Ei se talvisota unohdu vaikkei mitään muistomerkkiä koskaan sille rakennettaisi. En väheksy sodan kokeneiden ihmisten panosta Suomen hyväksi, mutta olen enemmänkin surullinen heidän kärsimystensä johdosta, kuin ihannoisin heidän saavutuksiaan sodassa, eli ihmisten tappamista.

Uunituoreen tutkimusraportin mukaan Suomen puolustus kestäisi nykyisellään Venäjän hyökkäystä hädin tuskin muutaman tunnin.
Я отдаю охотно (antaudun suosiolla)!

maanantai 17. joulukuuta 2012

Aseet pois epäkelvoilta

Taas sattui todella kauhistuttava tragedia Yhdysvalloissa, kaksikymmenvuotias pojankloppi surmasi 27 ihmistä koulussa, joista kaksikymmentä oli 6-7-vuotiaita pikkulapsia (ja yksi ampujan oma äiti heidän kotonaan). Järkyttävälle teolle ei saada selitystä, koska raukkamainen pelkuriterroristi ampui tietenkin itsensä samalla kertaa välttyäkseen seuraamuksilta.
Selitykseksi kelvatkoon taas kerran syrjintä, koulukiusaaminen, perheen hajoaminen, huono itsetunto, tunne riittämättömyydestä, ystävien puute, rakkauden puute, syrjäytyminen, vääristynyt oikeustaju, empatian kehittymättömyys, harhaiset kuvitelmat omasta vallasta ja samanmielisten hullujen sympatian saaminen internetistä.
Sanalla sanoen poika oli hullu. Aivan saman tekevää miten hän oli tullut hulluksi, hän oli hullu, jolla oli ase. Ainut asia mitä voidaan muuttaa on että hulluilta otetaan ase pois. Hulluja on ollut kautta historian ja tulee aina olemaan, jotkut omaavat jo synnyttyään huonot eväät maailmassa selviytymiseen, toisen kehittyvät hulluiksi, tai jäävät kehittymättä täysipäisiksi, ympäristön tai oman toiminnan vaikutuksesta.

Aivan sama. Hulluutta ei voida poistaa.

Aseet voidaan.Yhdysvalloissa on 89 asetta sataa ihmistä kohti, suunnilleen yhtä paljon kuin kaikissa muissa maailman maissa yhteensä. Suomi killuu tilastoissa kolmannella sijalla Jemenin jälkeen. Täälläkin on aivan liikaa aseita, noin 45 sataa ihmistä kohti. Osa on metsästysaseita, osa sodanaikaisia muistoja, osa urheiluaseita. Aivan sama. Kaikki pois. Piste. Sille ne massamurhat loppuvat, eivät mitenkään muuten.
Aseita saa ainoastaan olla armeijan ja poliisin käytössä, muut eivät niitä mihinkään tarvitse.
Armeijalla täytyy olla aseita, sillä muuten koko armeija on täysin tyhjänpäiväinen eikä pysty puolustautumaan ketään vastaan, koska muut armeijat eivät taatusti ole luopumassa aseistaan. Jos toisilla on, meilläkin täytyy olla, muuten meidät jyrätään. Vahvimman laki. Hyvä tietenkin olisi jos koko ihmiskunta saataisiin luopumaan aseista samalla kertaa, mutta näin ei tule ikipäivänä tapahtumaan, joten se on aivan turhaa haihattelua.
Poliisilla täytyy olla aseita, sillä vaikka aseet tehtäisiin laittomiksi, aina rikolliset niitä jostain saisivat käyttöönsä, joten poliisilla täytyy olla rikollisia vastaan vähintään yhtä järeät pakkokeinot käytössä.
Metsästäjät eivät tarvitse ampuma-aseita. Metsästys on vain harrastus. Sitä voi suorittaa ilman ruutikäyttöisiäkin aseita, kuten vanhanhyvänajan tyyliin jousella ja nuolilla. Tai keihäillä, verkoilla, ansoilla ym.
Urheiluammunta lajina on turha, ja sen voi lakkauttaa. Kaikki lajit ampumahiihdosta skeetiin on tarkoitettu joko ihmisten tai eläinten tappamisen harjoittamiseksi. Maalitauluun voi heittää vaikka tikkaa tai ampua hernepyssyllä. Tai sillä jousella tietenkin.
Asekeräilijät joutuvat luopumaan toimivista aseista ja keräilemään deaktivoituja aseita ja/tai replikoita, joita ei saa toimiviksi.
Aseenkantajat, jotka pitävät asetta itsepuolustukseksi, ja omaksi enemmän henkiseksi kuin fyysiseksi turvakseen, ovat enemmän riskitekijä kuin mitään muuta, ja heiltä aseet pitää ottaa pois aivan ensimmäisenä.

Näin estetään hullujen pääsy käsiksi aseisiin. Ainakin se tulisi olemaan äärimmäisen hankalaa verrattuna nykyiseen tilanteeseen jossa kuka tahansa voi ruveta murhaamaan viattomia sivullisia käden käänteessä. Yhdysvaltojenkin tuoreimmassa tapauksessa kloppi oli ottanut rynnäkkökiväärin äitinsä asekokoelmasta. Mihin äiti tarvitsee asetta? Mihin kokoelmallista aseita? Mihin rynnäkkökivääriä? Vastaus on: ei mihinkään. Pois vaan tuollaiset.
Varsinkin ihmetyttää miksi yksityishenkilöt saavat ostaa rynnäkkökivääreitä ja konetuliaseita, joita ei ole suunniteltu mihinkään muuhun kuin suurten ihmisjoukkojen tappamiseen mahdollisimman nopeasti.

Ruudin keksiminen on pilannut ihmiskunnan. Ruutiaseet pilasivat armeijat, sotilaat, ihmiset, yhteiskunnat, kaiken. Ennen vanhaan sotilaat olivat oikeita sotilaita, koulutetuja ammattilaisia, rautaisia miehiä hyvässä fyysisessä kunnossa, moraaliltaan suoraselkäisempiä, kunniallisempia, tottelevaisempia ja kaikin puolin pätevämpiä kuin nykysotilaat. Ampuma-aseet tekivät sotilaista pelkureita. Tai oikeastaan pelkureista sotilaita. Tämä on erittäin huono asia. Nykyään kuka tahansa voi olla tappaja. Se on aivan liian helppoa. Ase käteen, huido ympärillesi ja paina liipaisinta, varmaan joku jo kuoli. Jopa lapsi voi aseella tappaa, ja usein niin tekeekin, koska heitä värvätään kehitysmaissa sotilaiksi, jos on aikuisista miehistä pulaa. Naisiakin voi olla sotilaina nykyään, mikä on myös väärin. Ase antaa vallan päättää elämästä ja kuolemasta sellaisenkin ihmisen käsiin, joka ei ole kykenevä siitä päättämään. Toista oli ennen, miekkojen ja keihäiden jaloon aikaan, kun sotilaan täytyi oikeasti kohdata vihollinen silmästä silmään, iskeä terä hänen vatsaansa, saada pulppuavaa verta päällensä, nähdä kauhunilme toisen ihmisen kasvoilla ja tuntea hänen viimeinen henkäyksensa ja kaatuvan ruumiinsa paino sen lysähtäessä elottomana maahan. Se antoi varmasti perspektiiviä siitä mitä oikeasti eläminen, kuoleminen ja tappaminen merkitsee. Nykyisillä turhanpäiväisillä pelkuriraukoilla ei ole siitä mitään käsitystä. En väitä että itsellänikään olisi, vaikka olenkin harrastanut miekkailua, jousiammuntaa ja muita muinaisia aseita, niiden rakentamista, käyttöä ja erilaisia tekniikoita ihmisen hengiltä ottamiseen ja vaikka olen monet kerrat koittanut mahdollisimman elävästi kuvitella miltä tappaminen tuntuisi.
Silti en tule koskaan elämässni tappamaan ketään ihmistä, kaikkein viimeisimpänä itseäni, sillä rakastan elämää liian paljon.

Elämän rakastaminen on ominaisuus joka tuntuu kokonaan puuttuvan sellaisilta ihmishirviöiltä, jotka kykenevät terrori-iskuihin ja muihin hirmutekoihin. Toki nuokin hirviöt ovat ihmisiä, en yritä vieroittaa heitä itsestäni ja muista ihmisistä, mutta he ovat vajavaisia ihmisiä, alikehittyneitä yksilöitä. Heiltä puuttuu jotain. He ovat vammaisia. He ovat mielenvikaisia, hulluja, mielisairaita, mielipuolia, kieroonkasvaneita, ymmärrykseltään rajoittuneita, tai kokonaan todellisuuden tajun menettäneitä henkilöitä. Silti ihmisiä. Ikävä kyllä.

Ennen tällaisia tapauksia ei ollut. Miksikö? Siksi ettei tuollaisilla ihmiskunnan häpeätahroilla ollut välineitä purkaa omaa tuskaansa muihin. He tekivät itsemurhan. Kaikki kouluampujathan tekevät nykyään samalla itsemurhan. Jotkut puhuvat laajennetuista itsemurhista. Nuo massamurhaajat ajattelevat että lähtevät maailmasta vieden niin monta muuta ihmistä mukanaan kuin kykenevät. Se ajatus antaa heille edes jonkinlaisen vallantunteen, koska he ovat muuten täydellisesti epäonnistuneet surkeassa ja lyhyessä elämässään. Tällaista vallantunnetta ei nimenomaan tule missään nimessä sallia tuollaisille heikkoluontoisille aivokääpiöille. He ovat ihmislajin heikkoja yksilöitä, joiden on määrä kuolla pois jakamatta geenejään eteenpäin. Epäkelpojen ei kuulu selvitä. Ihminen on ruutiaseiden keksimisellä vienyt tarinaamme huonoon suuntaan, koska nyt moni kelvollinen kuolee samalla kun epäkelpo päättää päivänsä.