Synnytystalkoot

Millä Suomen väkiluvun saisi nousuun? Suomessa syntyy nimittäin huomattavan vähän lapsia, trendi joka on havaittavissa kaikissa länsimaissa, sekä muutamissa Itä-Aasian erittäin teollistuneissa valtioissa, kuten Japanissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa (sekä muissa Kiinalle kuuluvissa pikkupaikoissa Hong Kongissa sekä Macaossa) ja Singaporessa. Suomen keskimääräinen lapsiluku on 1,57, mikä tarkoittaa tietenkin väestön vähenemistä, koska kahdesta ihmisestä syntyy keskimäärin vähemmän kuin kaksi uutta ihmistä. Suomi on tässä EU:n keskitasoa, maailman keskiarvoa huomattavasti alempana. Euroopassa Suomea huonommin asiat ovat esimerkiksi Saksalla, Espanjalla ja Italialla, kun taas Ranskalla menee hitusen paremmin (lapsiluku 2,0), ja Ruotsissakin lapsia syntyy näennäisesti enemmän (1,9), joskin tässä tilastot hieman valehtelevat, koska mukaan lasketaan Ruotsin valtavasta maahanmuutosta aiheutunut syntyvyyden lisäys. Silti mikään Euroopan maa ei yllä tasolle, jossa väestö uudistuisi normaalisti, lähimpänä on Ranska, mutta kunnolliseen uudistumiseen vaadittaisiin 2,1 lasta per äiti. Länsimaihin laskettavista valtioista suhteellisen hyvin menee ainoastaan yhdellä, Israelilla, jossa lapsiluku on 3,1. Tämä johtuu tietenkin olosuhteiden pakosta, ja juutalaiset tiedostavat kyllä hyvin selvästi että heidän on lisäännyttävä, jotteivat muslimit ylikansoita ja valloita heidän omaa maataan.

Suomi ei ole sodassa tällä hetkellä minkään maan kanssa, joten siltä taholta on turha odottaa parannusta syntyvyystilastoihin. Viime sotien jälkeenhän syntyvyys lähti huimaan nousuun, ja suuret ikäluokat syntyivät jälleenrakentamaan Suomea teollistuneeksi valtioksi. Kehitys onkin ollut hyvää, kunnes syntyvyys lähti vuosisadan loppupuolella laskuun, jolle ei ole loppua näkyvissä. Kehitys on enemmän kuin huolestuttava, ja esimerkiksi Japanin esimerkkiä seuraamalla voimme todeta seurauksien olevan katastrofaaliset koko yhteiskunnalle.

Koko maailman ongelma on ihmisten ylisuureksi lisääntynyt määrä, mutta siitä ei voida syyttää länsimaita, joissa kaikissa syntyvyys on kääntynyt laskuun jo aikaa sitten, kun taas Nigerin kaltaisissa maissa, joissa lapsiluku lähentelee kahdeksaa, on ongelman todellinen syy. Myös Kiinan (18,7 % maailman väestöstä) ja Intian (17,7% maailman väestöstä) kaltaiset väestöjätit ovat suuri osa ongelmaa, vaikka Kiinassa syntyvyys onkin saatu pidettyä diktatuurin ansiosta kohtuullisen alhaisena viime vuosisadan loppupuolella (jotain hyötyä siitäkin). Lista maailman maista, joissa syntyvyys on korkeimmillaan, on karua luettavaa. Kaksikymmentä ”tuotteliainta” maata sijaitsevat kaikki Afrikassa, eikä länsimaita näy listalla hyvin pitkään aikaan. Israel löytyy listan sijalta 63, ja ensimmäinen Euroopan maa, Ranska sijalta 122. Suomi on sijalla 173. Maailmassa on kuitenkin vain 196 valtiota. Myös tämänhetkisiä väestömääriä vertailtaessa Suomi on maailman valtioiden listalla sijalla 114, ja kattaa 0,1% osuuden maapallon ihmisistä.

Huoli suomalaisten säilyvyydestä on siis todellinen, koska tyhjä tila täyttyy aina ihmisistä, niin kuin valtatyhjiö valtioista tai muista entiteeteistä. Jos suomalaiset eivät rupea pian synnyttämään enemmän lapsia kuin nykyään (mielellään yli 2), aiheutuu tästä Suomelle vakavia ongelmia. Ongelmia syntyy kun väestöpyramidi kääntyy päälaelleen, eli suurin osa kansasta on vanhuksia, eikä lisääntymisiässä olevaa nuorisoa. Kuka maksaa vanhusten eläkkeet, kun maksajia on paljon vähemmän kuin saajia? Verojtulojen pieneneminen on vain yksi ongelma muiden joukossa, eikä edes pahin. Vakavin seuraus voi olla koko Suomen valtion hajoaminen, suomalaisen kulttuurin tuhoutuminen ja suomalaisten ihmisten häviäminen. Näin voi oikeasti tapahtua, sillä ei mikään kulttuuri ole automaattisesti sellaisessa asemassa, että se säilyisi ikuisesti. Kulttuurien on aina täytynyt taistella paikastaan historian suuressa kertomuksessa, ja toisen ovat voittaneet, mutta lukemattoman monet muut hävinneet.

Häviämissana on suomen kielessä kuvaava, se tarkoittaa sekä taistelun ja kilpailun häviämistä, että kadotusta, unohdusta, poispyyhkimistä. Tämä on Suomen, suomalaisen kulttuurin ja suomalaisuuden kohtalona, jollei asian puolesta taistella jatkuvasti. Tänne otetaan nykyään maahanmuuttajia maista ja kulttuureista, joilla ei ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaan mitään tekemistä Suomen ja suomalaisuuden kanssa. Tämä on yksinkertaisesti surkea asia. Mitä enemmän Suomeen otetaan maahanmuuttajia, sitä pienemmäksi käy suomalaisten osuus väestöstä. Pakolaisten ja muiden mamujen määrä ei vielä uhkaa koko Suomen väestöä, mutta kun otetaan huomioon heidän huomattavan korkea lapsilukunsa, se että heitä otetaan jatkuvasti lisää, eikä pakolaisten turva kehitysmaista näytä mitää ehtymisen merkkejä, sekä se että suomalaisten itsensä lapsiluku laskee jatkuvasti, on tuhon siemenet kylvetty.

Sen sijaan pitäisi kylvää suomalaisten keskuudessa rakkauden siementä. Kirjaimellisesti. Mutta ihmiset eivät enää tee tarpeeksi lapsia. Syy on monelta osin, ikävä kyllä, nuorten naisten. Ja feministien. Feministit, jotka ovat päässeet nyt valtaan kaikkialla länsimaissa, ovat agitoineet sellaisen ajatuksen että nainen ei enää saa olla äiti. Äitiyttä, joka on ollut naisten ikiaikainen ja kunnioitettu tehtävä, on ruvettu halveksimaan, ja sen katsotaan nykyään suorastaan loukkaavan naisen itsemääräämisoikeutta. Elämän tarkoitus kuitenkin on lisääntyä, ja kaikilla pitäisi olla DNA:hansa koodattuna käsky tuottaa mahdollisimman paljon jälkeläisiä oman sukunsa tulevaisuuden varalle, on kummallista että feministinen aivopesu on ottanut niin lujan otteen nykynuorisosta. Toki osassa miehistäkin on vikaa, kaikki eivät heistäkään halua lapsia, mutta ongelma on erityisen kärjistynyt juuri naisten kohdalla.

Miehiä kun riittäisi teoriassa yksikin siittämään kaikki Suomen naiset. Sperma on halpaa, ja munasolut kalliita, kaikki tietänevät tämän tosiasian. Yksittäisellä naisella onkin siis huomattavasti yksittäistä miestä korkeampi vastuu suomalaisten populaation lisäämisestä. Käytännössä lisääntymisen pitäisi olla velvollisuus valtiota ja yhteiskuntaa kohtaan. Näinhän ennen olikin, vaikkei sitä sen suuremmin tarvinnut mainostaa, nyt kuitenkin tänä rappion aikakautena, jona moraali ei enää ole muodissa, se on tyystin unohtunut.

Sen sijaan asiat ovat kääntyneet päälaelleen, ja kun poliitikko hyväntahtoisesti ehdottaa ”synnytystalkoita”, ovat kaikki ihmiset, mutta erityisesti naiset, tuohtuneita, jopa raivoissaan tästä. Että miten se kehtaa puuttua ihmisten yksityiselämään sillä lailla. Ei tarvitsisi puuttua, jos te hoitaisitte velvollisuutenne, mutta kun ette hoida. Miehillä on asevelvollisuus, naisilla pitäisi olla synnytysvelvollisuus, vähintään kaksi lasta. Tämä koskisi tietenkin vain synnytyskelpoisia yksilöitä, ei perinnöllisten sairauksien kantajia, mielisairaita henkilöitä, vammaisia, liikalihavia, tyhmiä yms. Myös riittävän köyhät ihmiset voitaisiin vapauttaa velvoitteestaan, tai sitten heiltä voisi ottaa lapset sijaisperheeseen, jotta näistä ei kasvaisi uusia köyhiä. Jos löytyisi tarpeeksi halukkaita, synnytysvelvollisuuden voisi hoitaa luovuttamalla munasolunsa siajissynnyttäjän käyttöön, mutta tämä ei liene tässä tilanteessa realistisesti mahdollista. Koeputkihedelmöitykset ja muut vastaavat vaativat kuitenkin vielä ihmisen kantamaan lasta kohdussaan, mikä tietenkin on hyvä asia, alatiesynnytyskin kun on terveellisin vaihtoehto lapselle.

Tunnen henkilökohtaisesti vähintään kahdeksantoista nuorta itseni ikäistä naista, jotka eivät koskaan aio hankkia lapsia. Kahdeksantoista! Lisäksi on parikymmentä muuta, joista epäilen samaa, mutta asia ei ole koskaan tullut ilmi. Sen sijaan tunnen vain yhdeksän ihmistä/pariskuntaa, joilla on lapsi (ja vain yksi kullakin). Ja minulla on kuitenkin Facebookissa 268 kaveria (tai ”kaveria”), joista suurin osa (99,5%) edustaa omaa ikäluokkaani, 20-30-vuotiaita ihmisiä, jotka ovat parhaassa lapsentekoiässään.

Tämä on selvästi nuorten naisten asenneongelma, sillä tunnen vain yhden itseni ikäisen miehen, joka ei halua lapsia. Sen sijaan olen keskustellut useammankin miehen kanssa, jotka harmittelivat sitä etteivät heidän tyttöystävänsä halua lapsia, eivätkä he ole onnistuneet löytämään sellaista naista, joka haluaisi. Kuulun myös itse tähän joukkoon, vaikka muuten tyytyväinen parisuhteeseeni olenkin. Ja kun sanoin, että miehet harmittelivat tätä asiaa, vähättelin. He olivat suorastaan maansa myyneitä. On todella murskaavan masentavaa jos emme löydä omanikäistemme naisten parista lisääntymishaluisia yksilöitä. Suvun jatkaminen on todella voimakas vietti, ja ainakin minulle elämän päätarkoitus. Tietenkin elämällä saa ja kannattaa olla muitakin tarkoituksia, niitä voi kukin itselleen keksiä (nykyään vallalla olevan pohjattoman hedonismin sijaan suosittelen itseään paremmaksi ihmiseksi kehittämistä), mutta tämä ei saa poistaa halua suvunjatkamiseen.

Ehkä ihmiskunta voi paremmin silloin kun ehkäisykeinot olivat tehottomampia. Nykyään kun on kondomien lisäksi ehkäisypillerit, -kierukat, sun muut. Etenkin vasektomiat ja muut hedelmättömäksi tekevät leikkaukset pitäisi kieltää lailla, mikäli ei kaikkia ehkäisyvälineitä. Nykyään itsensä saa leikellä hedelmättömäksi kuka tahansa 30-vuotias, kyllä siihen nyt ainakin pitäisi vaatia parin munasolun (tai spermanluovutuksen) verran, niin etteivät tämän ihmisen geenit mene hukkaan, ja joku voisi saada siitä kipeästi kaipaamansa avun lapsettomuuteen. Nytkin julkisissa kulkuvälineissä mainostetaan lapsettomuusklinikkaa, eikä munasolunluovuttajia koskaan ole tarpeeksi (spermanluovuttajia sitä vastoin on, mutta sperma onkin halpaa).

Kysyn nyt kuitenkin teiltä naiset, miksi ette halua lapsia? Miksi äiteys ei enää kiinnosta? Miksi ura menee perheen edelle? Miksi koette että lapsi tuhoaa teidän elämänne (suora lainaus eräältäkin naiselta)? Miksi pelkäätte äiteyttä? Miksi vihaatte lapsia? Miksi ette tunne viettiä jatkaa sukua? Miksi teitä ei kiinnosta Suomen ja ihmiskunnan tulevaisuus?

Adoptio pitää kieltää kaikilta

Olen vakaasti sitä mieltä että adoptio pitäisi kieltää kokonaisuudessaan, kaikilta ihmisiltä, ja useastakin syystä:

1. Adoptio on osa kehitysmaiden ongelmaa, ja he tuovat sen meille. Tätä ei voida enää sallia. Jos kehitysmaiden ihmiset hankkivat lapsia yli oman tarpeensa, heille pitää tulla siitä taloudellisia ja psykologisia seurauksia, jotta he oppisivat ettei niin voi tehdä. Ongelmien siirtäminen kehittyneiden maiden harteille ei ratkaise niitä, lakaisee vain maton alle, minkä jäälkeen kehitysmaiden ihmiset voivat jatkaa moraalitonta ja kestämätöntä käytöstään. Kyse on moraalisesta periaatteesta, josta ei saa luistaa: kehitysmaiden ongelmat ovat niiden omia ongelmia, meidän ongelmamme ovat meidän. Ei puututa muiden maiden ongelmiin, eikä varsinkaan viedä omia ongelmiamme muualle.

2. Kansainvälinen adoptio on ihmiskauppaa, aivan selkeästi. Lapsia tuotetaan rikkaiden kehittyneiden maiden ihmisten lemmikeiksi, hyväksikäyttämällä köyhiä naisia sijaissynnyttäjinä. Esimerkiksi Intiassa on viime vuosina runsaasti yleistynyt kohdunvuokraus ulkomaalaisille adoptiohakijoille, mikä tarkoittaa käytännössä köyhien naisten orjuuttamista synnytyskoneiden asemaan aivan minimaalisella korvauksella. TV-dokumenttikin on aiheesta tehty, jossa selvisi että naisia kohdellaan kuin muitakin ihmiskaupan uhreja, orjina tai karjana, josta nyhdetään kaikki hyöty irti, ja parittaja vie rahat.

3. Adoptio yksinhuoltajalle täytyy kieltää, sillä yhdellä ihmisellä, oli hän sitten mies tai nainen, ja kuinka hyvä vanhempi tahansa, ei ole henkisiä eikä fysikaalisia resursseja toimia molempina eri sukupuolia edustavina vanhempina. Mies voi olla ainoastaan isä ja nainen äiti. Lapsi kuitenkin tarvitsee kunnolliseksi ja ehyeksi ihmiseksi kasvaakseen kummankin vanhemman aktiivista läsnäoloa, sekä isän että äidin.

4. Adoptio samaa sukupuolta oleville pareille täytyy pysyäkin kiellettynä, sillä lapsesta ei tule normaalia ihmistä, eikä henkisesti tasapainoista yksilöä, jollei hänellä ole isää ja äitiä kasvattajinaan. Kaksi miestä tai kaksi naista ei korvaa yhtä miestä ja naista, sillä he, vain toista sukupuolta edustavina henkilöinä, eivät pysty eläytymään vastakkaisen sukupuolen rooliin, sielunmaisemaan, eivätkä fyysiseenkään puoleen käytännössä ollenkaan, mikä vaikeuttaa suunnattomasti kasvuiässä olevan ihmisenalun tasapainoista kehitystä. Poika tarvitsee miehen mallin ja tyttö naisen, mutta sen lisäksi poika tarvitsee naisen ja tyttö miehen mallin, jotta oppii toimimaan aikuisenakin vastakkaisen sukupuolen kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Terve sukupuolinen kehitys vaatii molempia eri sukupuolia edustavia vanhempia, jotka ovat aktiivisesti läsnä lapsensa arjessa.

 5. Adoptio perheeseen, jossa ei ole kaikki kunnossa, on lapselle haitaksi. Vaikka lapsella olisikin isä tai äiti, mutta jos toinen tai molemmat heistä ovat juoppoja, narkomaaneja, tupakoitsijoita, muiden päihteiden käyttäjiä tai muuten lusmuja, ei lapsesta kehity kunnollista kansalaista ja rehellistä veronmaksajaa. Adoptiotilanteessa lapsensaanti tulee evätä kaikilta joilla on huume- tai alkoholiongelma, kaikilta jotka tupakoivat, eivät maksa veroja, ovat liian köyhiä, sairaita, hulluja, vammaisia tai muuten epäsopivia lapsen vanhemmiksi. Esimerkiksi moraalinen lepsuilu ja älyllinen laiskuus olisivat adoption estäviä tekijöitä. Toki näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden tulisi voida estää myös biologisen lapsen hankinta, mutta ennen kuin tarpeeksi tehokas valvontametodi tätä varten keksitään, on adoptio helpompi kieltää.

 6. Adoptio riistää lapselta oikeuden omiin vanhempiinsa. Ainoastaan lapsen biologiset vanhemmat voivat olla hänelle oikeita vanhempia. Jokaisessa ihmisessä on sisään rakennettuna kaipuu biologisiin vanhempiinsa, tästä kertoo jo sekin että käytännössä kaikki adoptoidut tahtovat löytää oikeat vanhempansa sen jälkeen kun kerrotaan että hänet on erotettu heistä. Adoptiossa elävälle lapselle valehdellaan läytännössä koko tämän lapsuusikä siitä keitä hänen omat vanhempansa ovat. Tämä on suurin vale mitä lapselle voi kertoa. Minulle ei tule mieleen mitään suurempaa kauhua kuin se, että omat vanhempani eivät olisikaan minua kasvattaneet. Totuuden paljastuminen voi olla kova paikka monelle ihmiselle, ja potentiaalisesti traumatisoiva kokemus.

7. Adoptio usein tapahtuu vieraista maista, esimerkiksi Kiinasta Suomeen. Tämä osaltaan nakertaa pala palalta suomalaista kulttuuria ja suomalaisten kansakuntaa. Vaikka kansalaisuuden voi adoptoitu saadakin, kansallisuutta ei hänellä koskaan tule olemaan, paitsi oman kansansa, jonka vanhemmista hän on syntynyt. Kiinan kansaan kuuluva lapsi tulee ikuisesti olemaan kiinalainen, suomen kansaan kuuluva suomalainen. Vaikka kiinalainen menisi naimisiin suomalaisen kanssa, ja saisi lapsen, tulisi tästä sekarotuinen, puoliksi kiinalainen, puoliksi suomalainen, eikä tämä kokisi oikeasti kuuluvansa kumpaankaan kansakuntaan. Tämä taas on omiaan aiheuttamaan levottomuutta näissä irrallisissa mielissä, joille ei löydy oikeaa kotimaata ja -kansaa. Jokainen Suomeen adoptoitu ulkomaalainen horjuttaa kantasuomalaisten asemaa ja köyhdyttää Suomen kansaa. Erilaisuus ei ole rikkaus, sillä se johtaa lopulta siihen että kaikkien geenit ovat sekoittuneet kaikkien kanssa, eikä erillisiä kansakuntia enää ole. Tämä on etenkin kulttuurien kannalta suunnaton menetys, kun kaikki ihmiset ovat samanlaisen valtakulttuurin kasvatteja. Tuo valtakulttuuri tulee luultavasti olemaan anglo-amerikkalainen kulttuuri, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta se ei ole meidän kulttuurimme. Eikä se ole kiinalaisten kulttuuri. Kaikkein pahiten kärsisivät pienet kulttuurit (mm. eskimot, intiaanit, aboriginaalit, maorit, suomalaiset), jotka tulisivat tuhoutumaan täysin, kun kaikki näyttäisivät samoilta, katsoisivat samoja tosi-tv-ohjelmia ja puhuisivat vain huonoa englantia. Myös genetiikan kannalta sekoittuminen olisi huono juttu, sillä erilaisten variaatioiden määrä vähenisi, kun kaikki lähestyisivät samanlaista lopputulosta, ”sekaihmistä”, joka voisi olla alttiimpi pandemioille ja muille taudeille. Tämä voisi koitua koko ihmiskunnan kohtaloksi.

 8. Adoptio vieraan kansan pariin riistää lapselta oikeuden tuntea oma verenperintönsä. Omien vanhempiensa tietämisen lisäksi ihmiselle on erityisen tärkeää tuntea myös oma kansansa, sen maa, kieli, kulttuuri ja perinteet. Vieraisiin maihin adoptoidut lapset menettävät tämän kokonaan, he eivät koskaan saa tuntea todellisia juuriaan ja heistä kasvaa irrallisia ihmisiä. Monilla paikoiltaan irtirevityillä ihmisillä, ja kokonaisilla kansakunnilla (kuten intiaaneilla ja eskimoilla) tämä on johtanut vakavaan kuulumattomuuden tunteeseen, masennukseen, alkoholismiin ja itsemurhiin. Vaikka adoptiolapsi aikuistuttuaan muuttaisikin takaisin oman kansansa pariin, ei hän koskaan tulisi sopeutumaan sinne täysin, sillä häneltä on viety lapsuuden kokemus omassa maassaan, ja hänestä on yritetty kasvattaa jotakin muuta kuin mitä hän pohjimmiltaan on.

9. Vieraasta maasta adoptoidut eivät koskaan kasva omaa kulttuuriaan jatkamaan. Tämä on heidän velvollisuutensakin kansansa jäseninä, ja adoptio varastaa tuolta kansalta yksilön. Entä jos hänestä olisikin tullut kansansa suuri johtaja, pelastaja, vallankumouksellinen diktatuurin kaataja? Adoptio usein kun tapahtuu maista, joista muutenkin pakenevat kaikki kynnelle kykenevät yksilöt, eli ne yhteiskunnan kykenevimmät. Tämä omalta osaltaan rapauttaa tuota kansakuntaa entisestään kun vain kykenemättömimmät jäävät maahan. Aivovuoto on kehitysmaiden pahimpia ongelmia, koska lopulta jäljellä ei ole muita kuin keskenään taistelevia sotalordeja ja muita rikollisia. Maa on käytännössä tuhoutunut, kansakunta on revitty juuriltaan irralleen, eikä tule enää koskaan kotiutumaan minnekään. Voidaan katsoa mustalaisten tilannetta ja todeta että näin on käynyt.

10. Adoptio on moraalisesti väärin, koska se antaa ”lisääntymisen” mahdollisuuden niille, joiden kuuluisi kuolla pois sukuaan jatkamatta. Maailma on jo ylikansoittunut, mikä on aiheuttanut hedelmällisyyden laskua. Tämä johtuu siitä että kun parantuneen ruokavalion ja hygienian ansiosta yhä useampi ihminen selviää lisääntymisikään asti, on luonnon ollut pakko kehittää keinoja kehityksen hillitsemiseksi. Tämä tapahtuu ihan luonnostaan, kun nekin, jotka ennen olisivat surkeina ja sairaalloisina kuolleet jo lapsuudessa, saavuttavat nyt sukukypsyyden, niin heidän sukusolunsa ovat normaalia huonompia. Kun usean sukupolven ajan ovat nämä heikommatkin yksilöt päässeet lisääntymään keskenään, on ihmisten yleinen hedelmällisyys laskenut siihen pisteeseen asti että haitallisten mutaatioiden kertautuessa sukupolvi sukupolvelta on nykyään monia ihmisiä jotka ovat käytännössä täysin lisääntymiskyvyttömiä. Kun hevonen ja aasi yhtyvät tehdäkseen jälkeläisen, siitä syntyy muuli, joka kahden eri lajin risteytyksena on steriili. Samoin on käynyt ihmisille. Tämä on erityisesti länsimaiden ongelma, koska kehitysmaissa kaikkein heikoimmat yhä kuolevat nälkään ja tauteihin, mikä onkin elämän luonnollinen olotila. Ihminen on kehittänyt jopa keinohedelmöityksen, koeputkilapset ynnä kaiken maailman hedelmällisyyshoidot, mitkä osaltaan pahentavat ongelmaa. Kaikkein toivottomimmat tapaukset joutuvat turvautumaan paremman puutteessa adoptioon, jos heidän mielestään lapsi on pakko saada. Mikään pakko se ei ole, jos se ei kerran luonnollisesti onnistu. Olisikin itse asiassa parempi että ihmiset, jotka eivät kykene biologisia lapsia saamaan, eläisivät elämänsä ilman lapsia, koska ”näin oli tarkoitettu”, vaikken mihinkään jumalaan uskokaan. Lisäksi se lapsi on aina ryöstetty joiltain toisilta, miten sellaisen tiedon kanssa voisi elää puhtaalla omallatunnolla?

11. Adoptio lisää ylikansoitusta, ja siten tuhoaa maailmaa. Kehitysmaissa lapsiluku on järjestäänkin valtavan paljon suurempi kuin kehittyneissä maissa, sillä edellämainituissa köyhät hankkivat lapsia vanhuutensa turvaksi, ja useita sen takia että edes joku selviäisi aikuiseksi asti. He ovat kuitenkin karkeasti aliarvioineet omat olonsa, sillä paljon useampi selviää aikuiseksi, kuin olisi tarvis. Tämä on väistämättä johtanut väestöräjähdykseen kehitysmaissa, mikä on käytännössä pilannut nuo maat kokonaan aiheuttamalla sotia ja nälänhätää. Tämän lisäksi köyhien hankkimat lapset eivät ole tehty rakkaudesta ja oikeasta halusta jälkeläisiin, vaan ainoastaan oman edun tavoittelusta ja taloudellisen hyödyn ajattelusta, jolleivät sitten ole raiskauksen, tai muun ehkäisyn puutteessa suoritetun onnettoman aktin epätoivottuja hedelmiä. Adoptio taas, se ottaa kehitysmaiden köyhiltä lapsenpyöräyttäjiltä pois heidän ei-toivottuja lapsiaan, ja näin opettaa heille sellaista löyhää sukupuolimoraalia, että lapsia voi tehtailla miten paljon tahansa välittämättä seurauksista, sillä ylimääräiset voi aina antaa adoptoitaviksi. Saavat varmaan rahaakin siitä, mikä on todella törkeän moraalitonta, omien lastensa myyminen! Köyhien täytyy itse elättää kaikki jälkeläisensä, jotta he oppisivat hieman hillitsemään villinä rehottavaa eläimellistä sukupuoliviettiään. Varsinkin miehet tulisi pakottaa lapsikatraidensa elättäjiksi, jotta ylikansoitusta saataisiin hillittyä tehokkaammin.

Afrikkalaiset kastroitaviksi

Persujen varavaltuutettu Olli Sademies jatkaa muiden puolueen umpirasistien, Jussi Halla-ahon, Teuvo Hakkaraisen, James Hirvisaaren ja Olli Immosen linjaa rotuhygienian kannattajana. Ja hyvä niin, sillä eihän nyt puolueen edustajan sovi hylätä puolueen aatteita, ja samalla omia aatteitaan vain sen takia että pitäisi mukamas miellyttää jotain kansaa. Kansa on kuitenkin aina väärässä.

Kaikki tiedämme että Perussuomalaiset on umpirasistinen puolue, jonka kaikki jäsenet varmasti toivoisivat negridien koko rodun joukkotuhoamista, niin että mustat on pyyhitty pois maailmankartalta ja -historiasta, näin tehden tilaa valkoiselle miehelle. Turha sitä on kiistää, poliittisen korrektiuden nimissä valehdella jotain puppua medialle, kyllä he sitä syvästi toivovat. Niin kuin toivoo moni muukin suomalainen, länsimaalainen ja muu valkoisen rodun edustaja. Sehän on valkoisen ihmisen märkä päiväuni, ei enää niitä haisevia, likaisia, meluavia, aggressiivisia ja tyhmiä afrikkalaisia missään. Mikä ihana rauha ja hiljaisuus, pax humana, sivistyksen ja kehityksen aikakausi ilman maahanmuuton ongelmia; nälänhätää, köyhyyttä, AIDS:ia, Ebolaa ja muita sairauksia, liikakansoitusta, jatkuvia sisällissotia, luonnon saastuttamista, resurssien tuhlaamista, loputonta kehitysapua, korruptiota, taikauskoa, ihmissyöntiä, ihmiskauppaa, salametsästystä ynnä monia muita viheliäisiä ongelmia, joita negridit ovat onnistuneet maailmaan luomaan.

Lehdet uutisoivat tietenkin joka kerta kun joku persuista päästää tällaisen "aivopierun" kuin Sademies nyt tällä kertaa oli Facebook-sivulleen kirjoittanut:
"Maahanmuuttajat asettavat sosiaaliturvamme koetukselle. Afrikassa sosiaaliturva perustuu suureen lapsilukuun, minkä ansiosta muutamat lapset elävät pitempään ja kykenevät huolehtimaan vanhemmistaan.
Kun afrikkalaiset saapuvat "pakolaisina" Suomeen, jatkavat he täällä sikiämistään samaan tahtiin, vaikka vähempikin riittäisi.
Niinpä, jottei totaalista romahdusta tulisi, on maahanmuuttajien lapsimäärää rajoitettava. Kolme lasta maksimissaan. Se edellyttäisi pakkosterilisaatiota afrikkalaisille miehille, mikä tehokkaimmin hillitsisi heidän vyöryään maahamme ansaitsemaan nussimalla parempaa elintasoa."
(30 henkilöä tykkää tästä.)

Onko tämä rasistinen kirjoitus? No onhan se, aika selvästi. Onko se väärin? Ei ole, tottahan se on joka sana. Onko se kiihotus kansanryhmää vastaan, tai muun rikoksen tunnusmerkit täyttävä? Ei taida olla. Mitä siis sitten? En tiedä, mutta lehdet vain haluavat rahastaa tällaisilla myyvillä artikkeleilla, tyhmä kansa maksaa, ja "suvaitsevaisiksi" itseään kutsuvat voivat taas pahastua, solvata nimettyjä ihmisiä netissä pelkurimaisesti anonymiteetin suojista ja samalla kiillottaa kuviteltua kilpeään "hyvyyden puolustajana". Ja pah!

Eihän ensinnäkään kenenkään ajatuksia voi tuomita. "Ajatusrikos" ei vielä ainakaan ole rikos (huh sentään!), ja toivottavasti siitä ei koskaan sellaista tule, vaikka suvakkeja se kovasti miellyttäisikin. Toisekseen, tämä kirjoitus oli totta. Se ei sisältänyt totuuden siementä (vitsi tarkoitukseton), se oli totta. Afrikasta "pakolaisina" Suomeen tulee lähinnä ainoastaan miehiä. Miksikö? No se viittä lasta mukanaan raahaava ja vesiämpäriä kaksikymmentä kilometriä päänsä päällä kantava raskaana oleva nainen ei pääse, eikä jaksa matkustaa yhtään minnekään omasta kotimaastaan. Sitä vastoin hänen lonkkaa savimajan edustalla vetävä, ja ruoka-aikaa odottava miehenretkunsa lähtee kyllä heti ensimmäisen tilaisuuden tultua livohkaan, ettei tarvitse kuunnella naisen valituksia siitä ettei hän tee mitään töitä, eikä tarvitse huolehtia siitä lapsikatraastakaan, eikä niistä kahden naapurin lapsikatraasta, jotka hän on myös siittänyt. Tuo alemman älykkyyden, mutta korkeamman sukupuolivietin omistava mieshenkilö on aivan täpinöissään päästessään "pakolaisena" hyvinmenestyvään länsimaahan elämään sen veronmaksajien kustantaman avokätisen sosiaaliturvan avulla, ja jakamaan epätoivottua siementään jokaiseen vähän halvempaan yksinäiseen naiseen, joka on peruspetterinsä jättänyt, ja kaipaa "eksoottista" rakastajaa, vaikka suhteesta oikeasti on rakkaus kaukana. Varmaankin vanha urbaanilegenda viidakon ykien palmunrungon kokoisista jormista kummittelee edelleenkin hutsunnäköiseksi itsensä meikkaavien yökerhokävijäin kahden aivosolun välillä.

Ehdottomasti pitäisi steriloida! Tai suoraan teloittaa! Siis mitä ihmettä, kysyn jälleen kerran, miksi tästä nousi niin suuri haloo? Kenelle tuli ensinnäkin yllätyksenä että persut ovat rasistinen puolue? Ainoastaan tynnyrissä kasvaneelle idiootille. Kuka hämmästyi siitä että suomalaisten enemmistö ei oikeasti tykkää maahanmuuttajista, ja kaikkein vähiten mustaihoisista sellaisista? Ei kai se nyt ole uusi juttu kenellekään.

Jos joku on oikeasti tätä vastaan, niin pyydän häntä ensi töikseen ratkaisemaan kaikki maahanmuuton ongelmat jollain muulla keinoin. Ja kun vastausta ei hänen elinaikanaan tule, pitää jo varhaisemmassa vaiheessa, eli nyt, ottaa käyttöön kovemmat otteet. Ensin (vaikka heti) voidaan muuttaa lakeja niin, että kehitysapu lopetetaan kokonaan. Kaikki tiedämme että mikään kehitysapu ei ole onnistunut nostamaan kehitysmaita kehittyneitten maitten joukkoon. Mikään määrä miljardeja ei riitä. Se kaikki raha menee korruptioon ja sisällissotiin, sekä diktaattorien taskuihin. Kaikki hanat kiinni ja heti.

Seuraavaksi voidaan sulkea rajat (jo tänä vuonna), ei enää uusia pakolaisia eikä maahanmuuttajia yhdestäkään kehitysmaasta. Niitä on jo liikaa, eikä kukaan oikeasti halua enempää. Miksi suomalaisten pitäisi auttaa, vaikka suomalaiset eivät ole aiheuttaneet mitään kehitysmaiden ongelmista. Suomella ei koskaan ollut siirtomaita esimerkiksi. Eikä orjia. Sääli kyllä, olisi meilläkin kunniakkaampi ja loistokkaampi historia, sekä enemmän rakennettua suurmonumentteja, jotka nyt loistavat poissaolollaan pääkaupunkimme kaupunkikuvassa.

Tämän jälkeen (ehkä ensi vuonna) voimme ruveta steriloimaan afrikkalaisperäisiä (ja muitakin kehitysmaiden maahanmuuttaja-) ihmisiä, vaikka sitten meihiä, koska heillä suvunjatkamisvietti on kuitenkin suurin. Ensin kolme jälkeläistä siittäneeltä letkut poikki, myöhemmin (seuraavan vuonna) voidaan katkaista pillit kaksi kertaa naisen paksuksi panneelta mieheltä, ja sitten (vielä vuotta myöhemmin) repiä putket kahtia kaikilta uroksilta, jotka ovat spermaansa naiseen tunkeneet. Myöhemmin ulotetaan sterilisointikampanja koskemaan kaikkia maahanmuuttajia, lapsiluvusta riippumatta, koska muuten tilanne ei ikinä muutu. Täytyy ottaa huomioon myös toisen polven maahanmuuttajat, sekä puolimamut, ne, joitten afrikkalainen isäpappa on paneskellut suomineitoa.

Tällä tavoin pääsemme lopulta eroon maahanmuutto-ongelmasta. Sen jälkeen voimmekin ryhtyä viemään kehitysavun sijasta sterilisointiapua Afrikkaan ja muualle kehittymättömään maailmaan. Eikö tämä kuulostaisikin hyvältä ratkaisulta? Ketään ei tarvitse edes tappaa, käsittämättömän siistiä toimintaa! Aika korjaa kyllä sadon ja lopulta maailma on puhdas. Orjuuden pahin virhekin tulee korjattua, se että negridit unohdettiin palauttaa Amerikasta takaisin Afrikkaan silloin kun orjuus päättyi.

Tämä kirjoitus on ehkä (mustalla, hehheh) huumorilla sivelty, ehkä ei, tehkää omat päätöksenne. Sademiehelle haluaisin painottaa että kun tällaista seuraavan kerran päästät suustasi, niin pysy nyt hyvä mies sanojesi takana, äläkä rupea kiistelemään että "sehän oli pelkkä keskustelun avaus" ja "enhän minä nyt sentään oikeasti sterilisoisi ketään, sen piti toimia vain peloitteena". Ei se mikään avaus ollut, avautuminen pikemminkin, ja kyllähän sterilisoisist, jos et suoraan saisi saunan taa viedä.

Asia itsessäänhän oli hyvä ja miettimisen arvoinen. Jopa toteuttamisen.

Parinvalinnassa valta on naisilla, mutta miksi?

Tämä kirjoitus käsittelee parinvalintaa, yhtä suosikkiaiheistani, koska se liittyy niin suurelta osin evoluutiobiologiaan, mihin kaikki muukin enemmän tai vähemmän perustuu.

Ihmisen parinvalinnassahan naaras on se sukupuoli joka tekee valinnan. Kuitenkin uroksen tehtäväksi jää tehdä lähes kaikki työ parisuhteen alkuun saattamiseksi. En halua nyt mitenkään kuulostaa katkeralta vanhaltapojalta, koska sellainen en ole, kyse on vain ja ainoastaan evoluution meille kehittämistä mekanismeista, joita edelleenkin toteutamme, koska emme ole muuttuneet luolamiesajoista paljon yhtään.

Tutkimusten mukaan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä parisuhteen alkamisesta on päättänyt nainen. Naisella on selvä biologinen etu tässä asiassa puolellaan, koska lyhyesti sanottuna sperma on halpaa ja munasolut kalliita. Koska uros voi teoriassa saada loputtomasti jälkeläisiä, on miehelle edullisinta yrittää panna paksuksi niin monta vastakkaisen sukupuolen edustajaa kuin mahdollista. Naaras taas voi enimmilläänkin koko hedelmällisen ikänsä aikana saada vain noin toistakymmentä jälkeläistä, mistä johtuen naiselle on edullisinta "pihdata", eli olla antamatta seksiä kaikille haukkaille, jotta hän voisi paremmin valita kilpakosijoista sen sopivimman miehen jatkamaan sukuaan. Suvun jatkamiselle, ja omien geenien levittämisellehän koko elämä perustuu. Se on itse asiassa elämän ainut tarkoitus, ja se on koodattu DNA:hamme.
Sperma on halpaa ja munasolut kalliita myös sen vuoksi että mies ei voi tietää onko hänen kumppaninsa lapsi varmasti hänen siittämänsä. Ainoastaan nainen voi olla varma siitä, että puolet hänen geeneistään on hänen synnyttämässään jälkeläisessä. Koska mies ei koskaan voi olla tästä aivan varma, on hänen kannaltaan tärkeää yrittää saattaa raskaaksi mahdollisimman monta naista, jotta suurimmalla todennäköisyydellä hänen geeninsä jatkuisivat ainakin osassa niitten naisten lapsista, joiden kanssa hän on ollut sukupuoliyhteydessä. Naiselle riittää teoriassa yksikin lapsi (vaikka useampi on tietenkin parempi, koska muuten kaikki on yhden kortin varassa), ja hän ei tarvitse sen siittämiseen kuin yhden miehen, joten naisella on valtaa olla valikoiva sen suhteen että hän saa toisen puolen lapsensa geeneistä mahdollisimman hyvältä isäkandidaatilta.

Genetiikka siis kertoo meille miksi miehet haluavat enemmän seksiä kuin naiset. Miksi miehet haluavat sitä useampien naisten, kuin vain yhden kanssa. Ja miksi naisten halut ovat täysin päinvastaiset. Biologian sanelemana miehet joutuvat liehittelemään naisia päästäkseen näitten housuihin, ja naisilla taas on varaa olla hyvin valikoivia, ja päästää vain parhaimmat miehet sänkyynsä. Koska ihmisiä on monen eri tasoisia, jotkin yksilöt jäävät kokonaan ilman puolisoa. Näin on erityisesti miehillä, koska miehiä on ensinnäkin jo tilastollisesti enemmän kuin naisia (poikia syntyy kaikkialla hieman enemmän kuin tyttöjä, koska miesten kuolleisuus on suurempi kuin naisten, ja kehitysmaissa tyttölapsia vielä julmasti surmataan, koska typerät ihmiset eivät kunnioita naissukupuolen oikeuksia, eivätkä ymmärrä edes omaa etuaan), sekä hyvätasoisilla miehillä on enemmän kumppaneita kuin hyvätasoisilla naisilla. Korkeimman tason miehet saavat lähes kenet naisen tahansa, ja heillä niitä yleensä riittääkin varsin paljon. Korkeimman tason miehille kuitenkin kelpaavat myös tavalliset naiset, joten he putsaavat usein pöydän myös tavallisen tason miesten nenän edestä. Korkeimman tason naisille taas kelpaavat ainoastaan korkeimman tason miehet, eivätkä he hyväksy tavallisia miehiä kumppaneikseen. Tavalliset miehet tahtoisivat ylemmän tason naisia, mutta heillä ei siihen rahkeet riitä, sen sijaan he yleensä pariutuvat tavallisten naisten kanssa. Jos tavallisia naisia ei ole niin paljon saatavilla, koska ylemmän tason miehet ovat ne vieneet, voi tavallinen mies tyytyä myös alemman tason naiseen. Tavalliset naiset voivat saada ylemmän tason miehenkin, mutta kelpuuttavat myös tavallisen miehen, kun taas alemman tason miehiä he eivät halua. Alemman tason miehille kelpaisivat mitkä tahansa naiset, mutta heillä ei ole mahdollisuuksia kuin joihinkin alemman tason naisiin, sillä alemman tason naisetkin haluaisivat joko ylemmän tason miehen, tai tavallisen miehen, mutta jos näitä ei ole riittävästi saatavilla, saattavat he tyytyä myös alemman tason mieheen.

Nainen ei lähes koskaan jää yksin elämässään, hänen on aina enemmän tai vähemmän helppo löytää kumppani itselleen ja sukuaan jatkamaan. Miehillä ei ole asiat näin hyvin. Suuri määrä alemman tason miehiä jää ilman kumppania, koska alemmankaan tason naiset eivät heitä kelpuuta, tai sitten tavalliset miehet ovat vieneet kaikki saatavilla olevat alemman tason naiset, koska taasen ylemman tason miehet ovat vieneet kaikki tavalliset naiset (ylemmän tason naisten lisäksi).

Naisella yksin on valta päättää siitä kenen kanssa hän lisääntyy (nyt ehkäisyvälineiden ja raiskausten tuomitsemisen aikakaudella), kun taas miehellä tällaista mahdollisuutta ei koskaan ole. Miehen täytyy iskeä nainen, jotta suhde saa alkunsa, ja vaikka tämä vaikuttaisi siltä että miehellä on näin valinnan mahdollisuus täysin omissa käsissään, se on harhaa. Nainen on jo tehnyt valintansa omassa päässään, siinä vaiheessa kun hän päästää miehen lähestymään itseään iskemistarkoituksessa. Rakkauden huumassa mies luulee itse tehneensä päätöksen suhteen alkamisesta, mutta oikeasti valta oli kokonaan naisella. Jos sellainen mies yrittää iskeä naista, josta nainen ei ole kiinnostunut, sanoo nainen vain "ei", ja miehen yritys on ollut turha. Mies olisi halunnut, mutta nainen ei antanut, päätösvalta oli tässä tapauksessa ilman muuta naisen. Jos sellainen mies yrittää iskeä naista, josta nainen on vähän kiinnostunut, mutta joka ei kuitenkaan ole täysin ideaali, saattaa nainen pitää tätä varaehdokkaana, kunnes joko löytää paremman miehen, ja hylkää varaehdokkaan, tai jos ei löydä parempaa ennen kuin biologinen kellonsa alkaa lähestyä keskiyötä, hän valitsee varaehdokkaan kumppanikseen. Tällöinkin valinta on ilman muuta naisen eikä miehen. Jos naista lähentelee mies, josta hän on kiinnostunut, hän antaa miehen jatkaa iskuyrityksiään, kunnes on varma tämän sopivuudesta ja antaa myöten. Eli jokaisessa tapauksessa päätäntävalta kumppaninvalinnassa on naisen.
Kuitenkin noin kymmenen prosenttia parinvalinnasta tapahtuu toisinpäin, jolloin oikeasti miehellä on valta päättää suhteen alkamisesta. Tämä siis on harvinaista, muttei täysin poikkeuksellista. Kyseessä on tällöin aina ylemmän tason mies ja tavallinen nainen. Nainen tietää että häntä lähestyvä mies on häntä ylempänä sosiaalisessa hierarkiassa parinvalinnan markkinoilla, ja jos hän ei nyt tartu tilaisuuteen, ei hän luultavasti tule saamaan toista yhtä hyvää vaihtoehtoa. Nainen on lähes pakotettu suostumaan itseään ylemmän tason miehen kosioyritykseen, joten valta päättää on tässä ainoassa tapauksessa käytännössä miehellä. Ylemmän tason mies voi valita haluamansa itseään alemman naisen, ja voi olla varma että seksiä on tiedossa.

Mies ei tietenkään ajattele seksiä viiden sekunnin välein, niin kuin huono sanonta väittää, mutta tottakai se on miehelle tärkeämpi ja enemmän mielen kapasiteettia liikuttava asia kuin naiselle, kaikista edellämainituista syistä johtuen. Tämän takia voikin monista (erityisesti naisista) tuntua siltä että kaikki miehet ovat vain seksinnälkäisiä sikoja, jotka käyvät vieraissa minkä ehtivät ja hylkäävät naisen heti tämän tultua raskaaksi. Evoluution ansiosta miesten seksinnälkä on suurempi kuin naisten, sitä ei voi millään kiistää, mutta pelkästään seksiä ja koko ajan vain seksiä eivät kiihkeimmätkään miehet ajattele. Muuten ei tulisi elämisestä mitään. Koska miesten seksivietti kuitenkin on naisia keskimäärin suurempi, ja koska nymfomaaneja on paljon vähemmän kuin satyriaaseja (valtavan seksinnälkäisiä naisia vähemmän kuin valtavan seksinnälkäisiä miehiä), on epäsuhta valmis:
Mies joka ei saa kumppaniltaan seksiä, voi joko elää onnettomana ja puutteessa (ei, itsetyydytys ei todellakaan ole korvaavaa ja riittävää toimintaa), tai sitten hakea seksiä parisuhteen ulkopuolelta, eli pettää kumppaniaan. Useinkaan mies ei petä sen takia, että tahtoisi satuttaa naistaan, tai ei rakastaisi tätä, tai tahtoisi tehdä tälle mitään pahaa. Mies ei myöskään ilmiselvästi halua katkaista suhdetta naiseensa, jos hän käy pitkän aikaa vieraissa, ja salaa tämän vaimoltaan eläen täysin normaalia elämää tämän kanssa. Miehen ainut syy tehdä syrjähyppyjä on tällöin saada fyysisesti tarvitsemansa määrä seksiä elämäänsä, muuten hän on onneton. Hän ei halua vaarantaa parisuhdettaan, koska on siinä onnellinen ja rakastaa vaimoaan, mutta tämä ei vain halua seksiä yhtä paljon kuin miehensä. Tällaisessa tilanteessa on kaikkien kannalta parasta, että salasuhde pysyy salaisena hautaan asti. Jos mies menee kertomaan pettäneensä vaimoaan, on seuraamuksena lähes varmasti ero. Jos taas hän salaa asian aina ja ikuisesti, ei kenellekään tule paha mieli. Vaikka äkksieltään voisi kuvitella että suhteen tunnustaminen olisi epäitsekäs ja rehellinen hyvä teko, on se kaikkea muuta. Se on itse asiassa melko itsekäs teko, sillä paljastaminen parantaa ainoastaan pettäjän omaa mielialaa ja suo tälle hyvän omantunnon, ja näin on "synti" kuitattu. Sen sijaan viattomalle sivulliselle, eli petetylle naiselle, tuo syrjähypyn paljastuminen ainoastaan surua ja pahaa mieltä, kenties jopa vihaa ja katkeraa kaunaa. Jos salasuhde paljastuu, on kolme ratkaisua mahdollisia: joko nainen anteeksiantaa miehelleen, joka lupaa lopettaa salasuhteen (ja tällöin se olisi oikeasti syytä lopettaa, ja jos ei halua, niin sitten olisi erottava), toisena vaihtoehtona (jos nainen on saanut tietää suhteesta niin että mies ei tiedä hänen siitä tietävän) voi nainen parantaa omaa oloaan pettämällä salaa miestään jonkun toisen miehen kanssa kostoksi, ja näin paremmalla omalla tunnolla jatkaa suhdetta mieheensä (mutta suhde ei kuitenkaan koskaan enää tulisi olemaan sama), tai sitten nainen eroaa miehestään, koska ei kestä sitä että tämä on ollut toisen tai muiden naisten kanssa. Yhdeksässäkymmenessä prosentissa tapauksista käy tämä viimeinen vaihtoehto, koska naisen on hyvin vaikea, lähes mahdoton käsittää että mies ei petä sen takia etteikö rakastaisi vaimoaan ja tahtoisi olla tämän kanssa, vaan ainoastaan sen takia että hänen seksuaaliset tarpeensa eivät koe riittävää tyydytystä suhteessa, joka muuten on kummallekin onnellinen. Naisille ei siis ole suotuisaa pihdata, jos he haluavat pitää miehensä uskollisina, mutta kaikki naiset eivät vain halua tai jopa pysty sellaiseen yhdyntätahtiin, mitä miehet toivoisivat. Joskus on myös miesten nöyrryttävä, ja elää pienessä puutteessa aina aika ajoin, vaikka se pahalta saattaisikin tuntua, jos pitkäaikaisen suhteen molemminpuolinen onnellisuus menee miehen henkilökohtaisten tarpeiden edelle.

Liikakansoitus ja syntyvyyden säännöstely

Liikakansoitus on nykyään jo vakava ongelma sillä Maapallon resurssit eivät riitä kaikille. Miljoonat ihmiset elävät nälässä ja köyhyydessä ja ihmisiä myös kuolee nälkään jatkuvasti.
Mitä asialle voi tehdä?
Köyhyyttä ei olla onnistuttu koskaan poistamaan eikä sitä kokonaan pystytäkään poistamaan, vaikka sitä vähentää voitaisiinkin. Sillä koko ajan kun köyhien maiden elintaso kasvaa, kuluvat luonnonvarat ja Maapallon resurssit kiihtyvää vauhtia ja köyhyys lisääntyy.
Maapallolla on resursseja, kuten öljyä ja mineraaleja, rajattu määrä. Öljy tulee loppumaan viimeistään 60 vuoden päästä. Oikeastaan sitä on vielä senkin jälkeen jäljellä, mutta niin hankalissa paikoissa (öljyhiekka) että sen ylös pumppaaminen ja puhdistaminen käy aivan liian kalliiksi, jolloin öljyntuotanto menettää kannattavuutensa ja loppuu kokonaan.
Mutta viis öljystä, jos ruoka ja vesi loppuvat. Öljyhän pyörittää "vain" kaikkea maailman liikennettä ja sivutuotteena pilaa ilmakehän päästöillään. Kehitysmaissa on kuitenkin usein pulaa kaikkein perustavanlaatuisimmista resursseista eli ruoasta ja vedestä. Ilman niitä ei voi kukaan elää. Vesihän ei maailmasta lopu, koska se vain muuttaa muotoaan, vettä haihtuu merestä auringon lämmön vaikutuksesta, vesihöyry tiivistyy pilviksi, joista vesi sataa maahan, maalla vesi virtaa jokiin ja järviin ja lopulta takaisin mereen. Mutta puhtaasta, juomakelpoisesta vedestä on pulaa monilla päiväntasaajan lähettyvillä sijaitsevilla alueilla, missä ei sada tarpeeksi, eikä kuiva maa pidä satanutta vettä pinnalla kauaa. Samoin ruoka on kortilla kehitysmaissa, joissa viljelysmaa on kuivunut tai sato muuten pilaantunut.
Näihin ongelmiin ei ole helppoa ratkaisua, mutta yksi asia on selvä. Ihmisiä on aivan liikaa. Maapallon kestokyky tuli vastaan jo vuonna 1980 ja nykyään tarvitsisimme 1,5 Maata tuottamaan tarpeeksi ravintoa ja resursseja kaikille. Ihmisten lisääntymistä olisi siis hyvä pystyä sääntelemään. Se olisi helpoin ratkaisu ruokapulaan: vähemmän syöjiä, enemmän ruokaa kaikille.
Maailman suurin syntyvyys on Nigerissä, jossa keskimääräinen lapsiluku on 7,52 (Suomen keskimääräinen lapsiluku on 1,73). Tuollainen lapsiluku on aivan kestämätön. Köyhät hankkivat lapsia vanhuutensa turvaksi, varmuuden vuoksi niin monta kuin mahdollista, jos osa ei selviä aikuiseksi asti. Kuitenkin moni selviää ja kehitysmaiden väkiluvut räjähtävät pian käsiin jos asialle ei tehdä mitään.
Mutta mitä asialle voisi tehdä?
Hankala kysymys. Syntyvyyden säännöstelyä on hankala toteuttaa maissa, joiden ihmiset ovat täysin tietämättömiä ehkäisyn merkityksestä ja hyödyista, ja joissa taikausko hallitsee ihmisten mieliä.
Ikävän esimerkin kertoi entinen biologian ja maantiedon opettajani, joka tekee vapaaehtoista avustustyötä Afrikassa. Hän oli yhdessä muiden kanssa opettamassa kondomin käyttöä afrikkalaisille. Avustustyöntekijät näyttivät selkeästi kepin avulla miten kondomi laitetaan päälle. Mutta kuinkas kävikään, illalla oli joka savimajan eteen isketty pystyyn keppi, jotka oli huputettu kyläläisille annetuilla ehkäisyvälineillä. Ei ole kyllä tyhmyyden määrällä mitään rajaa.
Samoin taikausko on vakava ongelma Afrikassa, sillä siellä päin kiertää uskomus jonka mukaan seksi neitsyen kanssa parantaa AIDS:in! Voiko järkyttävämpää harhaluuloa kuvitella! Tuon seurauksena AIDS:iin sairastuneet miehet raiskaavat nuoria tyttöjä, lapsia, jopa vauvoja! Sairasta touhua. Vauvoja on kuollut heidän sisäelintensä revettyä raiskausten seurauskena. Ja tauti vain leviää.

Syntyvyyden säännöstely olisi erittäin tärkeää kehitysmaissa, joissa syntyvyys yleisesti on hyvin korkeaa eikä ruokaa riitä kaikille. Apuun tarvittaisiin lainsäädäntöä, vahvoja hallituksia jotka myös pitäisivät kiinni lakien noudattamisesta, ehkäisyn opettamista kaikille jo nuoressa iässä sekä ehkäisyvälineiden jakamista kansalaisille. Hyvä esimerkki saatiin Kiinasta, jossa viime vuosisadalla aloitettu yhden lapsen politiikka tuotti kohtalaisen hyviä tuloksia, kun vanhempia sakotettiin ylimääräisistä lapsista. Ehkä sakottaminen ei toimi rahattomien afrikkalaisten keskuudessa, mutta jokin muu rangasituskeino voisi tulla tarpeeseen. Voisivat myös keksiä köyhät ihmiset itselleen muuta ajanvietettä kaislahameen heiluttamisen sijaan.