Isänpäivä on isänpäivä

Eräs australialainen feministi, joka ei ansaitse tulla nimetyksi, on ehdottanut että isänpäivä korvattaisiin ”erityisen henkilön päivällä”. Tätä onkin jo kokeiltu sekä maailmalla, että meillä koto-Suomessa, jossa jotkin liberaaleina itseään pitävät päiväkodit ovat ottaneet nimityksen kokeilukäyttöön. Siis päiväkodit! Että tällainen feministis-propagandistinen vasemmistoaivopesu kodistetaan nykyään jo kaikkein vastustuskyvyyttömimpiin ihmisiin, eli pieniin lapsiin! Kuinka hävytöntä ja raakaa toimintaa. Vastustan tätä ehdottomasti.

Isänpäivä on isän päivä. ”Erityisen henkilön päivä” on ensinnäkin jo sanana typerä hirviö, minkä lisäksi se on totaalisen seksistinen miessukupuolta kohtaan. Ei kukaan ole koskaan ehdottanut, eikä edes kehtaisi ehdottaa, äitienpäivän poistamista, muuttamista tai muuten raiskaamista. Miksi tämä feministinen hyökkäys kohdistuu vain miehiin? Koska kaikkihan ne kohdistuvat. Isänpäivä on jo muutenkin alemmassa arvossa kuin äitienpäivä. Äitienpäivä on kauniissa toukokuussa, kun isänpäivä on kurjassa marraskuussa (marras tarkoittaakin kuolemaa), ja tämän lisäksi äitienpäivä on virallinen liputuspäivä, isänpäivä vain vakiintunut. Kumma ettei kukaan ole ottanut tätä pientä lakiasiaa korjatakseen.

Jokainen, joka on isä, on ansainnut oman juhlapäivänsä, kuten myös jokainen joka on äiti. Nykysuomessa vanhemmuutta ei ilmeisesti korosteta tarpeeksi, koska syntyvyys laskee hälyttävästi koko ajan. Etenkin tässä tilanteessa vanhemmuudesta pitäisi palkita kaikin keinoin, ja isän- ja äitienpäivät ovat vain yksi muodollinen tunnustus asiasta. Minusta myös jokainen isä ja äiti ansaitsisivat vanhemmuudestaan vähintään yhden palkallisen vapaapäivän vuodessa.

Miksi ihmeessä kukaan haluaisi poistaa isänpäivän? Sitä on yritetty perustella sillä että kaikilla ei ehkä ole isää. No, kaikilla on oikeasti isä, koska lapsia ei synny pelkistä naisista. Jos isä on kuollut, on se surullinen tapaus, mutta tällöin isänpäivänä voi muistella edesmennyttä isää, ja vaikka käydä tämän haudalla. Jos isä on jättänyt äidin ja lapsensa, on tapaus edelleen valitettava, mutta ei sekään anna oikeutta vielä muilta isänpäivää pois. Isänpäivä on sekä kaikkien isien, että kaikkien lapsien oikeus. Se hyvin marginaalinen vähemmistö, joka ”kärsii” isänpäivästä, ei oikeuta luopumaan tästä perinteestä. Nykyään on vallalla sellainen ilmapiiri, että marginaaliset vähemmistöt kuvittelevat oikeudekseen pompotella vallitsevaa yhteiskuntaa ja enemmistöä aivan mielin määrin. Sellainen peli ei vetele, vaan vähemmistöt pysykööt marginaalissa. Ei yksi ihminen saa pilata tuhannen muun juhlapäivää (saati sitten yksi feministi miljardien ihmisten), vain sillä verukkeella että jollekin voi (ehkä) tulla siitä vähän paha mieli. Kasvakaa jo aikuisiksi feministit, ja lopettakaa tällainen naurettava pelleily! Maailmassa on oikeitakin ongelmia, sekä miehillä että naisilla, ja isänpäivä ei ole yksi niistä, ei lähelläkään.

Luin myös kuinka joku yritti säälittävästi perustella isänpäivän tuhoamista sillä että kyseessä on verrattain uusi perinne (1940-luvun lopulla Suomessa aloitettu), mutta tällä samalla naurettavalla perusteella voisi perustella aivan mitä tahansa, kuten naisten äänioikeuden poistamista (vasta 1900-luvun alusta ollut käytössä) tai jotakin muuta vastaavaa. Ei perinteen tarvitse olla ”ikiaikainen” (sana jota kyseinen henkilö käytti) ollakseen vaalimisen arvoinen. Jos sinä et halua viettää isänpäivää, voit häpäistä oman isäsi ihan yksinäsi.

Joten näpit irti isänpäivästä, se ei ole teidän (feministien) päivänne, ettekä te voi siihen koskea. Aion tulevaisuudessakin viettää isänpäivää hamaan kuolemaani asti, ja siirtää perinteen jälkeläisilleni. Tänä isänpäivänä menen vanhempieni luokse, veljieni kanssa, ja vietämme yhdessä isänpäivää, isäni kunniaksi, joka on meidät siittänyt.

Hyvää isänpäivää kaikille isille! Ikuisesti.

Synnytystalkoot

Millä Suomen väkiluvun saisi nousuun? Suomessa syntyy nimittäin huomattavan vähän lapsia, trendi joka on havaittavissa kaikissa länsimaissa, sekä muutamissa Itä-Aasian erittäin teollistuneissa valtioissa, kuten Japanissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa (sekä muissa Kiinalle kuuluvissa pikkupaikoissa Hong Kongissa sekä Macaossa) ja Singaporessa. Suomen keskimääräinen lapsiluku on 1,57, mikä tarkoittaa tietenkin väestön vähenemistä, koska kahdesta ihmisestä syntyy keskimäärin vähemmän kuin kaksi uutta ihmistä. Suomi on tässä EU:n keskitasoa, maailman keskiarvoa huomattavasti alempana. Euroopassa Suomea huonommin asiat ovat esimerkiksi Saksalla, Espanjalla ja Italialla, kun taas Ranskalla menee hitusen paremmin (lapsiluku 2,0), ja Ruotsissakin lapsia syntyy näennäisesti enemmän (1,9), joskin tässä tilastot hieman valehtelevat, koska mukaan lasketaan Ruotsin valtavasta maahanmuutosta aiheutunut syntyvyyden lisäys. Silti mikään Euroopan maa ei yllä tasolle, jossa väestö uudistuisi normaalisti, lähimpänä on Ranska, mutta kunnolliseen uudistumiseen vaadittaisiin 2,1 lasta per äiti. Länsimaihin laskettavista valtioista suhteellisen hyvin menee ainoastaan yhdellä, Israelilla, jossa lapsiluku on 3,1. Tämä johtuu tietenkin olosuhteiden pakosta, ja juutalaiset tiedostavat kyllä hyvin selvästi että heidän on lisäännyttävä, jotteivat muslimit ylikansoita ja valloita heidän omaa maataan.

Suomi ei ole sodassa tällä hetkellä minkään maan kanssa, joten siltä taholta on turha odottaa parannusta syntyvyystilastoihin. Viime sotien jälkeenhän syntyvyys lähti huimaan nousuun, ja suuret ikäluokat syntyivät jälleenrakentamaan Suomea teollistuneeksi valtioksi. Kehitys onkin ollut hyvää, kunnes syntyvyys lähti vuosisadan loppupuolella laskuun, jolle ei ole loppua näkyvissä. Kehitys on enemmän kuin huolestuttava, ja esimerkiksi Japanin esimerkkiä seuraamalla voimme todeta seurauksien olevan katastrofaaliset koko yhteiskunnalle.

Koko maailman ongelma on ihmisten ylisuureksi lisääntynyt määrä, mutta siitä ei voida syyttää länsimaita, joissa kaikissa syntyvyys on kääntynyt laskuun jo aikaa sitten, kun taas Nigerin kaltaisissa maissa, joissa lapsiluku lähentelee kahdeksaa, on ongelman todellinen syy. Myös Kiinan (18,7 % maailman väestöstä) ja Intian (17,7% maailman väestöstä) kaltaiset väestöjätit ovat suuri osa ongelmaa, vaikka Kiinassa syntyvyys onkin saatu pidettyä diktatuurin ansiosta kohtuullisen alhaisena viime vuosisadan loppupuolella (jotain hyötyä siitäkin). Lista maailman maista, joissa syntyvyys on korkeimmillaan, on karua luettavaa. Kaksikymmentä ”tuotteliainta” maata sijaitsevat kaikki Afrikassa, eikä länsimaita näy listalla hyvin pitkään aikaan. Israel löytyy listan sijalta 63, ja ensimmäinen Euroopan maa, Ranska sijalta 122. Suomi on sijalla 173. Maailmassa on kuitenkin vain 196 valtiota. Myös tämänhetkisiä väestömääriä vertailtaessa Suomi on maailman valtioiden listalla sijalla 114, ja kattaa 0,1% osuuden maapallon ihmisistä.

Huoli suomalaisten säilyvyydestä on siis todellinen, koska tyhjä tila täyttyy aina ihmisistä, niin kuin valtatyhjiö valtioista tai muista entiteeteistä. Jos suomalaiset eivät rupea pian synnyttämään enemmän lapsia kuin nykyään (mielellään yli 2), aiheutuu tästä Suomelle vakavia ongelmia. Ongelmia syntyy kun väestöpyramidi kääntyy päälaelleen, eli suurin osa kansasta on vanhuksia, eikä lisääntymisiässä olevaa nuorisoa. Kuka maksaa vanhusten eläkkeet, kun maksajia on paljon vähemmän kuin saajia? Verojtulojen pieneneminen on vain yksi ongelma muiden joukossa, eikä edes pahin. Vakavin seuraus voi olla koko Suomen valtion hajoaminen, suomalaisen kulttuurin tuhoutuminen ja suomalaisten ihmisten häviäminen. Näin voi oikeasti tapahtua, sillä ei mikään kulttuuri ole automaattisesti sellaisessa asemassa, että se säilyisi ikuisesti. Kulttuurien on aina täytynyt taistella paikastaan historian suuressa kertomuksessa, ja toisen ovat voittaneet, mutta lukemattoman monet muut hävinneet.

Häviämissana on suomen kielessä kuvaava, se tarkoittaa sekä taistelun ja kilpailun häviämistä, että kadotusta, unohdusta, poispyyhkimistä. Tämä on Suomen, suomalaisen kulttuurin ja suomalaisuuden kohtalona, jollei asian puolesta taistella jatkuvasti. Tänne otetaan nykyään maahanmuuttajia maista ja kulttuureista, joilla ei ole, ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaan mitään tekemistä Suomen ja suomalaisuuden kanssa. Tämä on yksinkertaisesti surkea asia. Mitä enemmän Suomeen otetaan maahanmuuttajia, sitä pienemmäksi käy suomalaisten osuus väestöstä. Pakolaisten ja muiden mamujen määrä ei vielä uhkaa koko Suomen väestöä, mutta kun otetaan huomioon heidän huomattavan korkea lapsilukunsa, se että heitä otetaan jatkuvasti lisää, eikä pakolaisten turva kehitysmaista näytä mitää ehtymisen merkkejä, sekä se että suomalaisten itsensä lapsiluku laskee jatkuvasti, on tuhon siemenet kylvetty.

Sen sijaan pitäisi kylvää suomalaisten keskuudessa rakkauden siementä. Kirjaimellisesti. Mutta ihmiset eivät enää tee tarpeeksi lapsia. Syy on monelta osin, ikävä kyllä, nuorten naisten. Ja feministien. Feministit, jotka ovat päässeet nyt valtaan kaikkialla länsimaissa, ovat agitoineet sellaisen ajatuksen että nainen ei enää saa olla äiti. Äitiyttä, joka on ollut naisten ikiaikainen ja kunnioitettu tehtävä, on ruvettu halveksimaan, ja sen katsotaan nykyään suorastaan loukkaavan naisen itsemääräämisoikeutta. Elämän tarkoitus kuitenkin on lisääntyä, ja kaikilla pitäisi olla DNA:hansa koodattuna käsky tuottaa mahdollisimman paljon jälkeläisiä oman sukunsa tulevaisuuden varalle, on kummallista että feministinen aivopesu on ottanut niin lujan otteen nykynuorisosta. Toki osassa miehistäkin on vikaa, kaikki eivät heistäkään halua lapsia, mutta ongelma on erityisen kärjistynyt juuri naisten kohdalla.

Miehiä kun riittäisi teoriassa yksikin siittämään kaikki Suomen naiset. Sperma on halpaa, ja munasolut kalliita, kaikki tietänevät tämän tosiasian. Yksittäisellä naisella onkin siis huomattavasti yksittäistä miestä korkeampi vastuu suomalaisten populaation lisäämisestä. Käytännössä lisääntymisen pitäisi olla velvollisuus valtiota ja yhteiskuntaa kohtaan. Näinhän ennen olikin, vaikkei sitä sen suuremmin tarvinnut mainostaa, nyt kuitenkin tänä rappion aikakautena, jona moraali ei enää ole muodissa, se on tyystin unohtunut.

Sen sijaan asiat ovat kääntyneet päälaelleen, ja kun poliitikko hyväntahtoisesti ehdottaa ”synnytystalkoita”, ovat kaikki ihmiset, mutta erityisesti naiset, tuohtuneita, jopa raivoissaan tästä. Että miten se kehtaa puuttua ihmisten yksityiselämään sillä lailla. Ei tarvitsisi puuttua, jos te hoitaisitte velvollisuutenne, mutta kun ette hoida. Miehillä on asevelvollisuus, naisilla pitäisi olla synnytysvelvollisuus, vähintään kaksi lasta. Tämä koskisi tietenkin vain synnytyskelpoisia yksilöitä, ei perinnöllisten sairauksien kantajia, mielisairaita henkilöitä, vammaisia, liikalihavia, tyhmiä yms. Myös riittävän köyhät ihmiset voitaisiin vapauttaa velvoitteestaan, tai sitten heiltä voisi ottaa lapset sijaisperheeseen, jotta näistä ei kasvaisi uusia köyhiä. Jos löytyisi tarpeeksi halukkaita, synnytysvelvollisuuden voisi hoitaa luovuttamalla munasolunsa siajissynnyttäjän käyttöön, mutta tämä ei liene tässä tilanteessa realistisesti mahdollista. Koeputkihedelmöitykset ja muut vastaavat vaativat kuitenkin vielä ihmisen kantamaan lasta kohdussaan, mikä tietenkin on hyvä asia, alatiesynnytyskin kun on terveellisin vaihtoehto lapselle.

Tunnen henkilökohtaisesti vähintään kahdeksantoista nuorta itseni ikäistä naista, jotka eivät koskaan aio hankkia lapsia. Kahdeksantoista! Lisäksi on parikymmentä muuta, joista epäilen samaa, mutta asia ei ole koskaan tullut ilmi. Sen sijaan tunnen vain yhdeksän ihmistä/pariskuntaa, joilla on lapsi (ja vain yksi kullakin). Ja minulla on kuitenkin Facebookissa 268 kaveria (tai ”kaveria”), joista suurin osa (99,5%) edustaa omaa ikäluokkaani, 20-30-vuotiaita ihmisiä, jotka ovat parhaassa lapsentekoiässään.

Tämä on selvästi nuorten naisten asenneongelma, sillä tunnen vain yhden itseni ikäisen miehen, joka ei halua lapsia. Sen sijaan olen keskustellut useammankin miehen kanssa, jotka harmittelivat sitä etteivät heidän tyttöystävänsä halua lapsia, eivätkä he ole onnistuneet löytämään sellaista naista, joka haluaisi. Kuulun myös itse tähän joukkoon, vaikka muuten tyytyväinen parisuhteeseeni olenkin. Ja kun sanoin, että miehet harmittelivat tätä asiaa, vähättelin. He olivat suorastaan maansa myyneitä. On todella murskaavan masentavaa jos emme löydä omanikäistemme naisten parista lisääntymishaluisia yksilöitä. Suvun jatkaminen on todella voimakas vietti, ja ainakin minulle elämän päätarkoitus. Tietenkin elämällä saa ja kannattaa olla muitakin tarkoituksia, niitä voi kukin itselleen keksiä (nykyään vallalla olevan pohjattoman hedonismin sijaan suosittelen itseään paremmaksi ihmiseksi kehittämistä), mutta tämä ei saa poistaa halua suvunjatkamiseen.

Ehkä ihmiskunta voi paremmin silloin kun ehkäisykeinot olivat tehottomampia. Nykyään kun on kondomien lisäksi ehkäisypillerit, -kierukat, sun muut. Etenkin vasektomiat ja muut hedelmättömäksi tekevät leikkaukset pitäisi kieltää lailla, mikäli ei kaikkia ehkäisyvälineitä. Nykyään itsensä saa leikellä hedelmättömäksi kuka tahansa 30-vuotias, kyllä siihen nyt ainakin pitäisi vaatia parin munasolun (tai spermanluovutuksen) verran, niin etteivät tämän ihmisen geenit mene hukkaan, ja joku voisi saada siitä kipeästi kaipaamansa avun lapsettomuuteen. Nytkin julkisissa kulkuvälineissä mainostetaan lapsettomuusklinikkaa, eikä munasolunluovuttajia koskaan ole tarpeeksi (spermanluovuttajia sitä vastoin on, mutta sperma onkin halpaa).

Kysyn nyt kuitenkin teiltä naiset, miksi ette halua lapsia? Miksi äiteys ei enää kiinnosta? Miksi ura menee perheen edelle? Miksi koette että lapsi tuhoaa teidän elämänne (suora lainaus eräältäkin naiselta)? Miksi pelkäätte äiteyttä? Miksi vihaatte lapsia? Miksi ette tunne viettiä jatkaa sukua? Miksi teitä ei kiinnosta Suomen ja ihmiskunnan tulevaisuus?

Leijonanmetsästys – miksi mies ei enää saa olla mies?

Leijonaa mä metsästän. 

Tahdon saada suuren.

Amerikkalainen hammaslääkäri, jonka nimeä en viitsi mainita, sillä hän on joutunut jo ajojahdin ja vainon kohteeksi, on ampunut metsästysmatkallaan kuuluisan Zimbabwelaisen leijonan, joka oli nimetty Ceciliksi.

Cecil oli luonnonpuistossa asunut vanha mustaharjainen leijona (urosleijonan harja tummuu sen vanhetessa), joka oli laumansa johtaja. Hammaslääkäri oli maksanut yhteensä 55 000 dollaria kahdelle matkaoppaalle/salametsästäjälle, jotka olivat kuolleen eläimen ruhon avulla houkutelleet Cecil-leijonan ulos luonnonpuistosta, jolloin hammaslääkäri oli ampunut eläimen.

Ampuminen tapahtui jousella ja nuolella, mutta leijona ei kuollut yhteen osumaan. Sitä seurattiin seuraavien neljänkymmenen tunnin ajan, ja kiinni saatua se ammuttiin kiväärillä kuoliaaksi. Leijonan metsästys tapahtui teoriassa luonnonpuiston ulkopuolella, jolloin se oli laillinen kaato, mutta käytännössä salametsästäjät olivat sen houkutelleet ulos suojelualueelta tappamista varten.

Netti räjähti taas sellaiseen raivoon ettei moista ole nähty vähään aikaan. Protesteja järjestettiin jopa ihan oikeassa elämässä, mihin peruslaiska nettiaktivisti ei viitsi useinkaan tulla, hammaslääkäri vaimoineen joutui painumaan maan alle, ja sulkemaan klinikkansa toistaiseksi. Heidän talollaan ja hänen klinikallaan parveili vihaisia ihmisiä, jotka jättivät paikalle herjausviestejä sekä tappouhkauksia. Näitä kuultiin ja nähtiin netissä vielä paljon enemmän. Hammaslääkärin nettisivut myös sabotoitiin, samoin kuin hänen tähtiarvionsa (yhdestä viiteen) eräällä hammaslääkärien vertailusivustolla.

Kertakaikkisen typerää toimintaa. Jolla ei sitä paitsi ole mitään merkitystä. Afrikassa elää nykyään noin 30 000 leijonaa. Leijona (Panthera leo) on uhanalainen laji, muttei läheskään siinä määrin kuin esimerkiksi tiikeri (Panthera tigris), joita on jäljellä enää vain noin 3200 yksilöä. Leijonia saa lain mukaan metsästää tietyillä alueilla, jos luvat ovat kunnossa. Käytännössä tätä on hankala, joskus miltei mahdoton, valvoa, minkä tämäkin tapaus taas osoitti. Kuitenkin tässä haukutaan nyt väärää puuta, ja aivan mahdottoman liian suurella magnitudilla.

Todellisia syyllisiä ovat itä-aasialainen lumelääketeollisuus, afrikkalaiset salametsästäjät sekä salakuljettajat. Rikollisia organisaatioita kaikki. Palataan niihin kuitenkin hieman myöhemmin.

Yksittäinen ihminen, tämä hammaslääkäri, joka ampui hieman kyseenalaisia keinoja käyttäen Cecil-leijonan, teki väärin. Siitä olemme lähes kaikki varmasti samaa mieltä. Cecil oli kuuluisa eläin ainakin Zimbabwessa, mikä teki siitä erityisen arvokkaan. Muita arvokkuuden nostajia olivat sen urossukupuoli, korkea ikä, asema laumansa johtajana, suuri koko, sekä muutenkin vaikuttava ulkonäkö. Se oli kertakaikkiaan majestettinen ilmestys, joka ansaitsi tittelinsä aläinkunnan kuninkaana. En mitenkään tahdo olla villieläinten ja uhanalaisten eläinten tappamisen puolella tällä kirjoituksellani, tulkoon se ainakin selväksi. Cecilin elämä oli itsessäänkin arvokas, joten sen riistäminen ilman mitään erityisempää syytä oli väärin.

Kuitenkin Ceciliä ei tuntenut juuri kukaan niistä ihmisistä, jotka nettiraivoa alkoivat ulos syytää. Kukaan ei olisi tiennyt elääkö vai kuoleeko tuo eläin, eikä kukaan olisi välittänyt. Joka tapauksessa Cecil oli jo siinä iässä että se oli luultavasti jälkeläisensä tehnyt. Mitään perustavanlaatuista haittaa ekosysteemille tai edes leijonalaumalle ei eläimen kuolemasta tapahtunut.

Ihmisten on näköjään nykyään erittäin vaikea käsittää, miksi tällaista tapahtuu. Minäpä kerron miksi.
Noh, nykyaikana länsimainen ihminen ei joudu enää metsästämään omaa ruokaansa, vaan sen saa valmiina supermarketin hyllyiltä. Ihminen ei joudu rakentamaan omaa taloaan, koska niitä saa tilattua valmiina elementteinä, ja mikä vielä helpompaa, voi muuttaa jo valmiiseen asuntoon, kenties kerrostaloon, jossa on keskuslämmitys. Ei tarvitse sitten hakata halkoja kesällä ja lämmittää niillä pirttiä talvella. Vaatteet ja kaiken muunkin kulutustavaran voi ostaa tavarataloista tai mikä vielä helpompaa, tilata suoraan netistä kotiovelle. Toimituskulut ja palautuksetkin ovat nykyään Zalandossa ilmaiset. Nälkää, kylmyyttä eikä muutakaan puutetta tarvitse ihmisen enää koskaan nähdä. Suomalainen ei ole kuollut nälkään sitten 1800-luvun. Jokaisella on nykyään tietokone sekä kännykkä, monella vielä joku tabletinkuvatus, joka on sentään täysi turhake. Viihdettä tulee joka tuutista ja sitä voi passiivisesti seurata 24/7, kunnes kuolee pois.

Kaikki on yksinkertaisesti tehty liian helpoksi, niin ettei elämässä ole enää minkäänlaista haastetta. Ihminen ei saa enää onnistumisen kokemuksia, eikä varsinkaan kokea seikkailuita, kun kaikki on modernisoitu, automatisoitu, sähköistetty ja tylsistetty. Eksistentiaalinen ahdistus valtaa alaa niin nuorten kuin vanhempienkin mielissä, koska mitään järkevää sisältöä elämälle ei enää keksitä. Youtube-julkisuus ei ole sitä, ainakaan jos ja kun kaikki suomalaiset vloggarit ovat vain valittavia teinejä, jotka kertovat tyhjänpäiväisyyksiä omasta elämästään, jossa ei kerta kaikkiaan tapahdu mitään.

Vielä kaikkein karuimmin on modernisoinnin kirves iskenyt perinteisesti miehisinä pidettyihin harrastuksiin ja ammatteihin. Mies ei nimittäin enää saa olla mies tässä länsimaisessa yhteiskunnassa. Eikä poika saa olla poika. Miehiset harrasteet on pakolla ja tarkoituksella yritetty tunkea mahdollisimman ahtaalle ja kokonaan pyyhkiä pois ihmisten mielistä, sillä eihän nyt feministeille sovi että mies toteuttaa miehisiä tarpeitaan. Aina ovat miehet vonganneet naisia, ja kehuskelleet valtauksillaan toisilleen. Nyt se on yhtäkkiä mätipussimaista toimintaa. Naiset eivät ymmärrä sitä miksi mies, joka valloittaa monta naista on paljon suurempi sankari kuin nainen, joka valloittaa monta miestä. Koska sperma on halpaa, ja munasolut kalliita, kertoo meille evoluutiopsykologia. Tämän takia naisen on edullisempaa hankkia vain yksi kumppani, kun taas miehen geenien jatkumisen kannalta on paras jos tämä parittelee mahdollisimman monen naaran kanssa. Siksi naisella on valta valita parisuhteessa, koska halukkaita miehiä on aina tarjolla, miehen taas täytyy taistella muitten miesten kanssa siitä kuka saa kenkäkin naisen.

No, tämä oli vain yksi pienenpieni esimerkki, näitä on nimittäin iso liuta muitakin. Sotia ei enää ole. Kuulostaa varmaan hurjalta kun sanon että sodat ovat miesten harrastuksia, mutta niin se on aina ollut. Naiset eivät halua sotia, miehillä sotiminen taas on verissä. Koska sotia ei enää täällä ole, lähtevät maahanmuuttajat (joilla on machokulttuuri, eli heitä ei ole femininisoitu vielä) Syyrian sotimaan. Suomalainen juo itsensä humalaan ja menee nakkikioskin jonoon haastamaan riitaa tappelun toivossa. Jotain tästä kertoo niin jalkapallohuliganismi, jääkiekko-otteluiden säännönmukainen tappelus kuin myös sellaisten uusien urheilulajien kuin Ultimate Fighting Championship-ilmestyminen. Ennen oli gladiaattoritaisteluita, sitten typerä kristinusko kielsi ne muka moraalittomina, vaikka useimmat kristityt nauttivat kisojen katselusta. Sitten niistä kehittyivät härkätaistelut, nuo Ernest Hemingwayn, miehisen miehen esikuvan, suosikkiharrasteisiin lukeutuvat taistot joissa mies ottaa mittaa eläimestä. Nyt naiset ovat kieltämässä härkätaistelutkin, koska eläinten suojelu ja jotain blaablaablaa...

Metsästys on perinteisesti aina ollut miesten alaa. Kivikauden metsästäjä-keräilijäkulttuureista lähtien on nainen aina ollut nuotion äärellä juoruamassa, laittamassa ruokaa ja hoitamassa penskoja, kun taas miehet ovat olleet keskenään metsällä, juron puhumattomina (jottei saaliseläin kuulisi) keihäs tai jousi kädessään valmiina iskemään tai ampumaan. Nykyään metsästys tapahtuu usein ruutiasein, koska se on helmpompaa, mutta silti metsästyksen vetovoima ei ole kokonaan kadonnut. Eläinaktivistit, joista suurin osa on naisia, joista suurin osa on myös feministejä, vastustavat metsästystä kiihkeästi, riippumatta siitä tapahtuuko se ruoanhankintaan, eläinten ylisuuren kannan harventamiseen (hirvet, citykanit yms.) vai trofeenkeräilyyn.

Trofee, eli metsästysmuisto, on seinällä vaikuttava ilmestys. Vaikka vastustankin uhanalaisten lajien salametsästystä, en voi kuin ihailla täytettyjä eläimiä, niiden taljoja, päitä ja sarvia. Mielestäni ne ovat todella vaikuttavia ja vanhan hyvän ajan tyylikkyyttä uhkuvia sisustuselementtejä, joihin liittyy vieläpä hienoja tarinoita ja muistoja.

Trofeemetsästys on miehinen laji. Toki sitä muutama nainenkin on harrastanut, mutta se on erittäin maskuliininen harrastus, josta kaikki tosimiehet nauttisivat, jos pääsisivät kokeilemaan. Nyt ajojahdin kohteeksi joutunutta hammaslääkäriä syyllistetään hänen omista haluistaan miehenä, ja koko juttu pyrkii ilmiselvästi (eläinaktivistien ja muiden feministien johdatuksella) kokonaan metsästyksen kieltämiseen lailla. Kaiken metsästyksen. Feministit näkevät tämän maskuliinisen harrastuksen vaarantavan heidän oman agendansa, eli miehien feminiinistämisen. Koska feministien mielestä kaikki maskuliiniset ja miehiset tavat, halut, himot ja harrastukset ovat pahasta, on ne tuhottava tai laimennettava sille tasolle että ne vastaavat heidän feminiinisiä ja naisellisia ihanteitaan. Jos tämä toteutuisi, olisi miehisyyden loppu lähellä, sillä miehiltä kiellettäisiin yksi toisensa perään (niin kuin moni asia onkin jo keilletty) kaikki heidän rakastamansa asiat. Kaikki jotka saavat heidät tuntemaan olonsa oikeasti miehiksi.

Voitteko kuvitella (ilmeisesti ette) kuinka suuria tunteita ja ajatuksia tuon nimeltämainitsemattoman hammaslääkärin päässä on täytynyt liikkua hänen metsästäessään suurta urosleijonaa Afrikan savannilla. Hän sentään ampui sen jousella ja nuolella! Siinä on sitten miehinen mies. Ei tuollainen mies tuntisi itseään yhtään miksikään eikä hän kestäisi elämäänsä, jos joutuisi olemaan vain tylsä hammaslääkäri yhdeksästä viiten viitenä päivänä viikossa, ja sitten iltaisin katsoisi vain jotain saippuasarjaa televisiosta. Ei sellainen ole oikeaa elämää! Ei sellainen ole varsinkaan miehen elämää. Mies kaipaa välillä luontoon ja seikkailuun, hän kaipaa adrenaliinia vereensä (monetkaan urheilulajit eivät voi sitä jännitystä tarjota, mitä oikeaan seikkailuun kuuluu). Mies tuntee oikeasti elävänsä kun toinen eliö kuolee! Elämän ja kuoleman kamppailu, ah, ei mikään ole sen suurempaa tässä maailmassa.

Onko olemassa yhtään naisten harrastusta mikä olisi kielletty tai mitä yritettäisiin kieltää? Ei taida olla. Ruoanlaitto, kodinhoito, lasten hoito, sisustaminen, virkkaus, vaatteiden shoppailu, kukka-asetelmien sommittelu, puutarhanhoito yms. Ei niistä ole vaaraa kellekään, eikä niitä siis olla kieltämässäkään. Miesten harrastukset, kuten taisteleminen, tappeleminen, metsästäminen, trofeiden keräily, härkätaistelut, urheilukalastus yms. yritetään kaikki kieltää ja tilalle tuoda jotakin femininisoivaa. Miesten elinvoimaa, viriliteettiä (latinan vir = mies) yritetään kaikin keinoin kahlita. Me, miehet, tulemme taistelemaan sitä vastaan viimeiseen asti. Teillä, feministeillä, ei ole mitään oikeutta tulla sanomaan mitä me miehet saamme harrastaa ja mitä emme. Eivätkä ne pelottavan aggressiiviset harrastukset, kuten tappeleminen ja metsästäminen, oikeasti tee pahaa miehille itselleen eikä ulkopuolisille (no, jokunen eläin joskus ehkä kuolee), päin vastoin. Jos mies ei saa toteuttaa maskuliinisia unelmiaan, väkivaltafantasioista puhumattakaan, hänen tukahdutettu persoonallisuutensa ja miehisyytensä kasvaa kieroon, mistä voi seurata hirveitä. Näistä femininisoiduista miehistä, jotka elävät naisvaltaisen henkisen yhteiskunnan tossun alla tulee niitä koulusurmaajia, massamurhaajia, sarjaraiskaajia ja muita sekopäitä, joita te naisetkin kaikkein eniten pelkäätte. Antakaa miesten siis harrastaa omia juttujaan aivan rauhassa, ei teidän tarvitsekaan ymmärtää (eivät miehetkään ymmärrä teidän juoruilukerhojanne ja zumbaamista), kunhan hyväksytte tosiasian. Miehet ja naiset ovat aina olleet erilaisia ja tulevat aina olemaankin. Miesten naisistamisen tulee loppua!

 * * *

Jatka lukemista tällä artikkelilla, jossa paneudun filosofisemmin siihen, mikä antaa arvon minkäkin eliölajin elämälle, ja miksi kaikkien elämä ei ole saman arvoista.

Voiko rumasta tulla kaunis?

Olen käsitellyt kauneutta, rumuutta ja ulkonäköihanteita aiemminkin, koska se on minua erityisesti kiinnostava aihe, josta olen lukenut paljon, ja tehnyt testejä, eli niin sanottuja "ihmiskokeita".

Kauniilla ihmisillä menee yleisesti ottaen paremmin kuin rumilla, se nyt ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä. Jos työhaastattelutilanteessa olisi kaksi täysin yhtä pätevää hakijaa, olisi pakko tehdä valinta jonkin muun seikan perusteella, ja näistä muista seikoista havaittavin ja voimakkain on totta kai ulkonäkö. Ulkonäön perusteella voi saada työtä, tai menettää työpaikan kauniimmalle tai komeammalle hakijalle.

Itse ainakin palkkaisin mieluummin kauniin kuin ruman työntekijän, jos kumpikin hakija on yhtä pätevä kyseiseen työhön. Silloinhan pätevyydellä ja muilla meriiteillä ei ole mitään merkitystä, koska kummatkin olisivat työssä yhtä hyviä. On siis täysin perusteltua antaa työpaikka näennäisen mielivaltaisen päätöksen perusteella jommallekummalle, joka sattuu yleensä olemaan se kauniimpi osapuoli. Koska miksi katselisin mieluummin rumaa kuin kaunista työntekijää omassa firmassani tai työpaikallani?

Jos oletetaan että kummankin luonne on myös hyvä, en keksi mitään syytä olla palkkaamatta aina sitä kauniimpaa tai komeampaa ehdokasta. Ja kauniiden ihmisten luonne yleensä on hyvä, koska ulkoinen kauneus antaa heille itsevarmuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta, joka ilmenee sosiaalisuutena ja iloisuutena, asioina, joita varsinkin nykyisessä työmaailmassa suuresti arvostetaan. Vaikka olenkin itse introvertti, en haluaisi olla pelkästään introverttien kanssa töissä, sillä kaikki tekisivät vain omaa juttuaan eikä yhteistyöstä tulisi mitään. Tai ainakin se olisi hirveää pakottamista. Tietenkään ylisosiaalisia höseltäjiä en jaksa, mutta se on eri asia kuin olla normaalin sosiaalinen, eikä mikään äärettömän sisäänpäinkääntynyt erokoitunut emoilijanörtti.

Rumat ihmiset ovat yleensä sosiaalisesti ahdistuneita ja syrjäänvetäytyviä, koska rumuus aiheuttaa heille huonon itsetunnon. Minä tiedän mistä puhun, sillä olen itse ollut ruma! Kasvonpiirteeni ovat aina olleet hyvät, mutta kärsin nuorena finneistä, vaikkei minulla mitään pahaa aknea olllutkaan. Kuitenkin tunsin itseni rumaksi, ja häpesin luokkakuvaan menemistä ja ylipäänsä ihmisten kanssa liiallista oleilua. Vetäydyin mieluitenkin yksikseni piirtämään tai lukemaan. Varsinkaan vastakkeisen sukupuolen edustajille en uskaltanut puhua, koska luulin että he pitäisivät minua vastenmielisen näköisenä. Tätä kesti kunnes parannuin vaivasta.

Kukaan ei siis voi väittää ettenkö tietäisi miltä tuntuu olla ruma ja "halveksittu". Ainakin kuvittelin sellainen olevani. Kauneus kuitenkaan ei ole katsojan silmässä, sillä on yleisesti kauniina ja rumina pidettäviä asioita. Kauniina pidetään sopusuhtaisia ja symmetrisiä kasvoja, joissa ei ole virheitä. Virheitä ovat esimerkiksi häiritsevän suuret luomet, maksaläiskät, näkyvät syntymämerkit, pahat arvet, finnit ja akne.

Myöskin luonnollisuutta arvostetaan suuresti, varsinkin kaikkien tyylitietoisten keskuudessa. Tähän kategoriaan kuuluvat luonnolliset kulmakarvat, ehkä kauniiksi nypittyinä, mutta eivät varsinkaan pois leikattuina ja tussilla piirrettyinä, minkälainen hirvittävä muotioikku on tälläkin hetkellä nuorison vitsauksena ympäri länsimaailman. Muita luonnollisuudesta poikkeavia, ja siis rumina yleisesti pidettäviä, asioita ovat lävistykset, tatuoinnit, epäluonnolliset hiusvärit kuten pinkki, sivulta kaljuksi leikatut tukat, irokeesit, ja muut kauheat hiuskuontalot. Myös erityinen likaisuus ja saastaisuus, johon kategoriaan kuuluvat esim. rastatukat, leikkaamattomat parrat sekä limaiset setämies-viikset, ovat ehdottomasti vältettäviä asioita.

Vanhuuteen liitettävät piirteet ovat myöskin ei-haluttuja: rypyt, velttona roikkuva iho esim. leuan alla, hiusten harveneminen niin miehillä kuin naisilla, tukan harmaantuminen, pälvikalju jne. Ja tietenkin sairauksiin viittaavat epämuodostumat, paiseet, erikoisen värinen iho, naisilla kasvava parta tai viikset ynnä muut geenivirheet.

Nyt netissä kiertää kulovalkean tavoin viraalivideo, jossa englantilainen nuori nainen tai tyttö näyttää miten meikittömyys sosiaalisessa mediassa aiheuttaa vihakommenttien ryöpyn hänen kuvilleen. Hänellä on siis akne. Ja kuten muistamme, akne kuuluu niihin rumiin piirteisiin joista kukaan ei tykkää. Siis ihan oikeasti, ei varmasti yksikään ihminen koko ihmiskunnan historiassa ole tykännyt finneistä! Kaikki vihaavat niitä, kukaan ei halua niitä itseensä, niitä toivotaan ainoastaan pahimmalle vihamiehelle. Kukaan ei myöskään haluaisi kumppanikseen sellaista ihmistä, jolla on häiritsevä akne. Tietenkään aina ei ole valinnanvaraa, mutta jos saisi päättää niin kaikki haluaisivat eroon koko vitsauksesta.

Minä vihaan aknea, mutta vihaan myös tuota videota, joka nyt kerää säälipisteitä internetin suvaitsevaisten keskuudessa. Video on nimittäin laskelmoidun propagandistinen ja ällöttävän sentimentaalinen jo moneen kertaan nähtyjä trooppeja ja klišeitä kierrättävä yritelmä vedota ihmisten tunteisiin ja hylätä rationaalinen ajattelu, vain sen takia että hänelle tuli nyt paha mieli. Kyseinen tekele, joka on graafisesti tyylikkäästi suunniteltu valkoisella tekstillä synkän mustalla pohjalla, joka ei käytä ihmisääntä ollenkaan välttääkseen näin helposti aiheutuvan korniuden, luottaa täysin käsinkirjoitettuihin ja hieman heiluviksi animoituihin kommentteihin, jotka ympäröivät vakavannäköisen ja surumielisen naisen kasvoja ja jotka lisääntyvät määrässä ja nopeudessa loppua kohti, samalla kun kamera on vaihtanut supertarkkaan erikoislähikuvaan poskelle vierähtävästä kyyneleestä, ja kaikki tämä melodramaattisen mollivoittoisen pianomusiikin soidessa taustalla.

Yäk! Hirvittävän laskelmoitua kuraa. Jos nainen on tehnyt videon itse, mitä suuresti epäilen, on onnentoivotus paikallaan, olet onnistunut kopioimaan kaikki mahdolliset "hyvien ihmisten" vietteihin vetoavat alkukantaiset prinsiipit, joita toistamalla ja toistamalla saat varmasti töitä jonkun Greenpeacen tai Amnesty internationalin propagandaosastolta. Tällaisten tuotteiden on yleensä tarkoitus ihmisten sääliin ja omaantuntoon vedoten kerätä maksimaaliset voitot omistajan taskuun kehitysmaiden lasten tai sairaiden vammaisten kustannuksella, milloin nyt minkäkin syyn varjolla, mutta tässä tapauksessa lienee vain suurehkolla rahasummalla palkattu ammattilaisryhmä suorittaneen työnsä kylmän rauhallisesti luoden sillä näkyvyyttä tälle viraalihitiksi kaavaillulle videopätkälle.

Koko projekti epäoriginaaliudessaan huokuu tarkasti suunniteltua suvaitsevaisten kosiskelua sekä niin suurta epäinhimillisyyttä, että se panee ajattelemaan onkohan kyseinen juttu nyt totta laisinkaan. Toki uskon että kommentit ovat aitoja, ne nyt eivät ole internetin maailmassa päivän enemmän liikkuneelle mitenkään uusia, yllättäviä tai järkyttäviä, mutta naisen kuvatut tunteet ja reaktiot tähän pikku "testiinsä" panevat epäilemään. Kyllä kai hän nyt etukäteen tiesi, mitä tuleman pitää, eikai hän mikään debiili ole?

Kyllä, kyseisen videon nainen oli ihan normaalin nätin näköinen meikin kanssa, mutta ilman meikkiä teki hieman pahaa katsoa hänen akneen riivaamia kasvojaan (vaikka paljon pahempiakin on nähty), vaikka kuinka yrittäisi olla kiltti ja solidaarinen. Se vaan tekee pahaa. Sitä ajattelee miten tuotakin ihmistä varmasti masentaa, ja itse samanlaisia tunteita kokeneena voin kyllä ymmärtää hänen tuskansa. Huono iho ei kuitenkaan sillä katoa mihinkään että jätetään meikkaamatta, mitä tälläkin videolla yritettiin hyväksyttää. Huonostihan siinä kävi. Meikit kun on nimenomaan kehitetty naisten kauneutta lisäämään ja mahdollisia rumia piirteitä piilottamaan.

Olkaa naiset onnellisia siitä että te saatte käyttää meikkiä. Miehet eivät saa, ja sen takia teinipojissa on paljon enemmän "rumia" kuin teinitytöissä. On miehissä enemmän rumia muutenkin, kahdesta syystä johtuen: naisten suuri enemmistö on kauniita, miehistä vain osa, ja toinen; nuoret miehet eivät peseydy tarpeeksi, mikä auheuttaa iho-ongelmia. Kuitenkin osa naisistakin kärsii finneistä, mutta he voivat sen kätevästi peittää meikeillä. Miehille se ei ole sallittua, sillä heitä pidettäisiin homoina jos he meikkaisivat, ja siksipä miehet joutuvat kärsimään iho-ongelmistaan enemmän. Se on pienempi paha kuin maineen menetys kavereiden silmissä.

Videon loppupuolella nainen meikkaa itsestään taas hyvännäköisen, ja saa paljon kehuja ulkonäöstään. Kyllä minuakin ärsyttää kun naiset saavat Facebookissa aina kommentteja ulkonäöstään, mutta niin se nyt vain menee. Minua ärsyttää siinä useampi asia: se että sitä tekevät aina vain naiset toisilleen, sitä eivät juuri koskaan tee miehet. Naiset ottavat tahallaan itsestään heruttelukuvia ja lataavat ne nettiin, ja sitten vielä joskus ihmettelevät niitten keräämiä vastauksia. Nainen meikkaa itsensä ja ottaa otollisimmasta mahdollisesta kamerakulmasta itsestään omakuvan (nykyään ns. "selfie"), käsittelee sitä Photoshopilla ja pistää päälle Instagram-filttereitä. Hän jakaa sen Facebook-seinällään tai asettaa profiilikuvakseen ja kerää huomattavan määrän tykkäyksiä.

Kaikkien hänen naispuolisten ystäviensä kommentit ovat tyyliin: "Oi miten kaunis", "Ihana", ja "Kaunisihanarakkain<3<3<3!!!1!". Tällainen ärsyttää koska jos kuka tahansa tavallinen mies laittaisi samanlaisen kuvan nettiin, siitä tykkäisi ehkä hänen äitinsä ja kolme kaveria. Äiti voisi kehuakin jotain, mutta kukaan ei sanoisi miestä komeaksi. Ei kukaan. Varsinkaan toiset miehet. Naiset sen sijaan jatkuvasti kehuvat toistensa ulkonäköä. Mies jos menee kehumaan, niin pidetään helposti "creepynä". Tämä on myös ongelma, mutta sille ei voi tehdä juurikaan mitään, koska naisten käytöstä on lähes mahdotonta tässä asiassa muuttaa.

Videon nainen sai myös sellaista palautetta lopetettuaan kolmen kuukauden meikittömyysjaksonsa, että "Olet huijari, ja oikeasti ruma", "Meikit pitäisi lailla kieltää", ynnä muuta vastaavaa. Tottahan se on että meikit ovat huijausta. Vähän niinkuin kauneusleikkausket. Jälkimmäiset pitäisi mielestäni oikeasti kieltää, meikkaamista ei. Kauneusleikkaus on liian huijausta, sillä se ei periydy. Kiinassa eräs mies haastoi vaimonsa oikeuteen, koska tämä ei ollut kertonut leikelleensä kasvojaan (ilmeisen runsaasti), ja heidän yhteisestä lapsestaan oli tullut ruma. Kyllähän se oli petos, ja mies sai korvauksia, kuten asiaan kuuluukin. Ikävä kyllä tehtyä ei saa tekemättömäksi ja lapsi oli edelleen ruma. Tällaisten välttämiseksi kauneusleikkaukset tulee kieltää välittömästi ja kokonaan, rumat karsiutukoot pois elämän puun oksilta.

Meikkaamista taas ovat harrastaneet kaikki naiset kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Se on täysin suotavaa ja jopa kannustettavaa, sillä useimmat, elleivät kaikki, naiset näyttävät paremmalta meikattuina. Myös virheiden piilottaminen on meikillä sallittua. Ei meikki kuitenkaan niin paljon ketään huijaa, etteikö kukaan huomaisi asiaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ei sillä muuteta epämuodostuneita kasvoja symmetrisiksi, sillä korkeintaan tasoitetaan ihoa ja muuta vastaavaa. Pikkujuttuja, joilla nyt ei ole niin väliä terveiden geenienkään jatkuvuuden kohdalla. Se kuitenkin parantaa naisen itsetuntoa, jos saa kauniin ihon itselleen, vaikka sitten meikkaamalla. Kuitenkin liiallista pakkelikerrosta tulisi välttää, sillä se näyttää sekä epäaidolta, epätoivoiselta että rumalta.

Miksi siis jättäisi meikkaamatta? En keksi yhtään syytä. Varsinkin, jos on huono iho, yleensä ohimenevä nuoruuden ilmiö, niin eikö sitä nyt kannattaisi meikata piiloon? Ei se kauhean hankalaakaan voi olla. Tietenkään aina ei tarvitse olla meikkiä, jos on luonnostaan hyvän tai normaalin näköinen, niin esimerkiksi yksityisissä oloissa ei tarvitse meikata. Tietenkään, maalaisjärkeä saa käyttää. Mutta julkisilla paikoilla liikkuessa se voisi olla ihan tervetullutta.

En ymmärrä miksi tämä nyt on mukamas niin suuri sosiaalinen asia, sellainen johon feministit ja muut "sosiaalisen oikeuden soturit" (vai ovatko he aina samoja ihmisiä?) innokkaasti tarttuvat ja sitä riepottelevat. Kenties se on vain keino saada lisää näkyvyyttä, kun suurempia ongelmia ja varsinkaan ratkaisuja mihinkään ei heidän suunnaltaa usein kuulu.

Siispä vinkki rumalle naiselle, joka kärsii finneistä. Meikkaa ne piiloon. Pieni vaiva, suuri hyöty. Tulee itselle ja kaikille kanssaeläjille parempi mieli. Vielä haluaisin antaa keinoja finnien välttämiseen ja poissaamiseen niille onnettomille poloisille jotka tuosta viheliäisestä vaivasta kärsivät: puhkaise finni, desinfioi se ja laita hammastahnaa sen päälle, niin se kuivuu nopeammin. Kannattaa käyttää valkoista tahnaa, muuten näkyy liikaa. Yön yli voi jättää. Clearasil ultra oli ainut aine joka minua auttoi, sitä kannattaa myös kokeilla. Pese myös kasvot aina kun ne ovat hikiset tai muuten likaiset. Kasvoja ei saisi turhaan kosketella (vaikka ihminen tekeekin sitä huomaamatta nelisenkymmentä kertaa päivässä), ja muista myös pestä kädet. Suihkussa kannattaa käydä usein ja pestä kasvot saippualla. Auringonvalo kuivattaa myös, joten pelkkä sisällä istuminen pahentaa asiaa.

Kun kyllä onkin ei, raiskauksista ja valeraiskauksista

Feminismi on pilannut itsensä. Jos se joskus yritti olla tasa-arvoa ajava liike, mitä en usko, niin nyt se ei ainakaan sitä ole. Feminismin nimessä on latinan sana femina, eli nainen, ja miten vain toisen sukupuolen mukaan nimetty liike voisi ajaa kummankin sukupuolen asiaa? Ehei, heidän pyrkimyksensä "tasa-arvoon" lähti siitä että nainen oli alemmassa asemassa mieheen nähden, niin kuin on aina ollut, ja ratkaisu tähän oli ajaa vain naisten asiaa kunnes nainen olisi samalla tasolla miehen kanssa. Miehen samanaikaisiin ongelmiin ei kiinnitetty mitään huomiota. Kummallakin sukupuolella on nimittäin omat ongelmansa, eivätkä ne aina ole toisen sukupuolen vika. Mutta feminismi on keskittynyt vain naisten ongelmiin, ja sivuuttanut miehet lähes täysin, kunnes kaksituhattaluvulla se on jo kehittynyt niin äärisuuntaukseksi, että miehiä suorastaan vihataan.

Jos joku sanoo olevansa miesten asialla, tai puolustavansa miehiä, niin hän saa hirveät syytökset ja loanheitot niskaansa. Suoranaista vihaa ja väkivaltaakin, ainakin siihen yllyttämistä, esiintyy runsaasti itseään feministeiksi, mutta monien muiden feminatseiksi, kutsuvien naisten keskuudessa.

Hyvä, vai pitäisikö sanoa hirvittävä, esimerkki tästä feminatsimeiningistä on Internetissä laajalle levinnyt kuva, jota en viitsi tähän linkata (löydätte sen kyllä googlaamalla), jossa itseensä erittäin tyytyväinen tytöntyllerö pitelee yliopistokampuksella kädessään kylttiä jossa lukee (englannista suomennettuna):
"Tarvitsen feminismiä, koska ei on aina ei, mutta joskus kyllä ei ole kyllä".

Siis anteeksi MITÄ #€£\/€77!@?!?!? Kuinka tyhmä täytyy ihmisen olla! Kuinka välinpitämätön! Kuinka vastuuntunnoton! Kuinka paha ihminen!

Jos joku on luonteeltaan näin suorasti paha, hänet pitäisi panna keskitysleirin kaasukammioon välittömästi. Tajuatteko mitä tuo lause merkitsee?!? Se merkitsee feminatsien diktatuuria ihan suoraan! Sitä että nainen saa tehdä mitä haluaa, ja mies ei voi tehdä yhtään mitään mitä haluaa.

Avataanpa hieman. Koitan ensin rauhoittua tämän hirvittävän aivopierun jäljiltä. Tuon lauseen mukaan naisella on kaikki valta päättää miehen loppuelämästä. Nainen voi passittaa miehen elinkautiseen vankeuteen (Yhdysvalloissa, ja kuinka paljon raiskauksesta nyt Suomessa saakaan), vain oman tunteensa perusteella. Tässä on tietenkin kyse raiskauksen lavastamisesta.

Erittäin hälyttävä tilasto on se että puolet (kyllä, 50%!) "raiskauksista" on valetta. Mitään raiskausta ei koskaan tapahtunut. Mies joutuu siitä aina syylliseksi ja linnaan. Tämä on eräs suurimpia epäkohtia, joita faminismi on itse aiheuttanut. Valeraiskaus tapahtuu seuraavasti: nainen on hieman humalassa tai muiden aineiden vaikutuksen alaisena (silloin saa muutenkin syyttää itseään, jos ei kykene pitämään huolta itsestään), tai vain jonkin muun mielenoikkunsa takia haluaa harrastaa seksiä miehen kanssa. Aamulla, tai lähipäivien/viikkojen aikana naiselle tulee morkkis siitä että hän harrasti seksiä kyseisen miehen kanssa. Hän tekee ilmoituksen raiskauksesta, vaikka kumpikin oli suostuvainen seksiin silloin kun akti tapahtui. Sitten tulee raiskaustuomio, koska tässä on vain sana vasten sanaa ja "uhrin" sana painaa aina enemmän, varsinkin jos ilkeä sikamies on raiskannut pienen viattoman naisen. Tämän jälkeen nainen voi hyvällä omalla tunnolla sanoa itselleen ja kavereilleen että ei hän tuon miehen kanssa seksiä harrastanutkaan, vaan hänet raiskattiin. Miehen loppuelämä taas on pilalla. Epäreilumpaa tilannetta on hankala kuvitella!

Miksi sitten naiselle tulisi morkkis siitä että hän on vapaaehtoisesti harrastanut seksiä jonkun miehen kanssa. No, siihen on syynä miehen naamakerroin. Jos mies on riittävän komea, mitään tällaista ei koskaan tule hänelle tapahtumaan, hän voi paneskella naisia siellä sun täällä välittämättä mistään, ja kaikki naiset ovat tyytyväisiä. Jos taas mies on ruma, nössö, nyhverö, pelkuri, luuseri, tai jotain muuta negatiivista, jonka vain nainen määrittelee päänsä sisällä, naista hävettää että hän on tullut harrastaneeksi seksiä tämän miehen kanssa. Näin ollen keskitason ja alemman luokan miehillä on todella vaaralliset paikat naismarkkinoilla. Jos he joskus onnistuvatkin saamaan naista, niin siitä voi mennä koko loppuelämä piloille. Tästä on ihan tutkimustuloksiakin, jotka liittyvät perheväkivaltaan, mutta tämänkalataiset "raiskaukset" eivät ole siitä kaukana. Nimittäin lähes kaikki ne miehet, joiden vaimo tai naisystävä oli valheellisesti ilmiantanut perheväkivallasta, olivat ns. alemman tason miehiä. Kun nainen ei ole tyytyväinen kumppaniinsa, hänellä on aina mahdollisuus ilmiantaa tämä rikoksesta jota tämä ei ole tehnyt.

Nainen, sinä joka olet edes etäisesti miettinyt tällaista mahdollisuutta päässäsi, häpeä! Lopeta heti sellainen. Ota vastuu omista teoistasi. Jos panit vapaaehtoisesti rumaa ja läskiä sikamiestä, se oli sinun päätöksesi. Häpeä sitä ihan oman pääsi sisällä. Tai sitten voit miettiä miten onnelliseksi teit tuon varmasti yksinäisen miehen elämän, edes hetken ajaksi. Mutta todellakaan et rupea sepittämään mitään valheita, jotka pilaisivat toisen ihmisen elämän!

Ja miehille tiedoksi pari hyvää kikkaa miten välttyä oikeusmurhalta. Ensinnäkin, kannattaa välttää kaikkia naisia viimeiseen saakka, jotka identifioivat itsensä feministeiksi. He eivät ole seen väärti. Seuraavaksi, jos on mahdollista tehdä se huomaamatta, videoi tai äänitä koko seksisessio naisen kanssa. Moni on välttynyt vääriltä tuomioilta juuri tällaisten tallenteiden ansiosta. Jos et ole näin tehnyt, syystä tai toisesta, lähetä naiselle seuraavana aamuna tekstiviesti, jossa täytyy olla seuraavat asiat: "Minulla oli kivaa viime yönä, pääsitkö turvallisesti kotiin?" Sitten vain odottelet naisen vastausta kylmänhiki otsalla. Jos vastaus on tällainen: "Minullakin oli, ja pääsin, kiitos vain", olet turvassa. Viestit ovat tallentuneet kännykkääsi, ja voit esittää ne oikeudessa todisteina, jolloin nainen ei voi viedä sinua linnaan valheillansa.

Miten sitten voi ylipäänsä tietää onko nainen halukas seksiin vai ei?

Naisen mieli on usein oikukas. Kaikkein pelottavinsa on se, että se saattaa muuttua jopa kesken seksin, tai sitten kun kati on jo päättynyt. Kaikille täytyisi tietenkin olla selvää, että seksin jälkeen ei enää voi muuttaa mieltään siitä että halusiko sitä seksiä sittenkään vai ei. Tehty mikä tehty. Kaiken kukkuraksi seksi on ihan normaali ja aika vähäpätöinenkin asia. Jos on käytetty tarvittavaa suojausta, niin ettei tullut raskaaksi, eikä saanut mitään tauteja, minkäänlaista haittaa siitä ei ole. Harrasti sitä sitten minkälaisen tahansa ihmisen kanssa. Missään nimessä se, että tulee morkkis, oli sitten seksi ollut kehnoa tai mies ei ollutkaan niin komea kuin baarin hämyssä eilen näytti, ei tarkoita ettäkö kyseessä olisi ollut raiskaus. Kyseessä oli vain ja ainoastaan vapaaehtoinen seksi.

Jos nainen sanoo ei, tarpeeksi voimakkaasti ja ponnekkaasti, niin että mies sen kuulee ja ymmärtää, ja jos mies siitäkin huolimatta jatkaa, on kyseessä raiskaus. Mutta naisen täytyy vastustella niin että sen oikeasti ymmärtää. Hälyttävää on se, että jotkut naisen oikeasti kiihottuvat siitä, että he vastustelevat seksin aikana, he haluavat että mies ottaa heidät "väkisin", jopa leikisti raiskaa heidät! Tällainen käytös on omiaan hämäämään miestä. Mistä voi tietää tarkoittaako edes ei enää eitä, jos tällaiseen leikkiin ryhtyy. Jos nainen haluaa tulla "raiskatuksi", siitä täytyy keskustella miehen kanssa etukäteen, niin ettei mikään jää epäselväksi. Ja tällöin myös "raiskauksesta" haastaminen oikeuteen ei tule kuuloonkaan. Jos taas naisen kylläkin voi tarkoittaa eitä, ei mitään ole enää tehtävissä. Mies ei voi enää harrastaa seksiä naisten kanssa, koska voi milloin tahansa joutua syyttömänä lusimaan pitkääkin kakkua Hyvästi parisuhdemarkkinat, ihmislaji on tuomittu sukupuuttoon.

Ei, näin ei voi olla! Jos ei kerran on aina ei, niin sitten myös kyllä on aina kyllä. Päivänselvä asia. Eikä nainen voi yhtäkkiä kesken aktin vaihtaa mielipidettään siitä että suostuiko hän nyt tähän vai ei. Jos suostumus on jo tehty, jos se myöntävä vastaus, suullisesti tai kehonkielellä, on annettu, enää ei voi perääntyä. Tietenkään tätä ei kannata vetää ääripäähän. Tottakai jos mies sitoo naisen, joka alunperin suostui kevyeen pikku iltapäiväpanoon, ja raiskaa tätä raa'asti kolmen päivän ajan, silloin on kyse raiskauksesta. Mutta jos aivan normaalin seksiaktin aikana, johon on jo suostuttu, nainen yhtäkkiä vaimeasti huokaisee "ei", ja mies vielä jatkaa loppuun saakka, niin se ei kyllä lähellekään täytä raiskauksen tunnusmerkkejä.

Oikeat raiskaukset ovat tietenkin ikävä juttu, eivät murhaan tai tappoon, eivätkä usein edes pahoinpitelyyn verrattavai tekoja, mutta kuitenkin pahoja ja rikollisia asioita. Tällainen raiskausten keksiminen halventaa myös oikean raiskauksen uhriksi jääneitä. Häpeäisitte tekopyhät feminatsit!

Feminismistä, sovinismista, misogynismistä, joukkosurmista, nice guysta ja friendzonesta vielä kerran

En voi estää itseäni palaamasta tähän jo hyvin moneen kertaan koluamaani aiheeseen, eli miehen ja naisen seksuaalisiin eroihin.
Koska naiset eivät tunnu sitä käsittävän, eivät sitten millään. Tai oikeammin, eivät ehkä haluakaan käsittää. Sillä näin on heille parempi, he tuntevat saavansa enemmän arvostusta ja valtaa elämässään.

Asian pihvi on siis seuraava: Mies ei saa naista. Mies masentuu ja syyttää naisia siitä etteivät he ole kiinnostuneita hänestä. Naiset eivät edelleenkään ole kiinnostuneita hänestä. Sama toistuu useille kymmenille tuhansille miehille jatkuvasti ympäri maailmaa. Joku heistä jossain aina silloin tällöin tekee itsemurhan tai joukkosurman. Länsimaissa tapahtunut joukkosurma nousee aina uutisaiheeksi. Feminismi herää naisissa, jotka kokevat olevansa syytettyjä siitä etteivät antaneet miehelle. Mies, joka epätoivossaan ajautui murhaamaan, leimataan sairaaksi hulluksi, jonka ei kuulunutkaan saada. Tuhansien ja taas tuhansien lainkuuliaisten ja väkivallattomien miesten ääni jää kuulematta koska heidät vaiennetaan yhden murhaajan motiivilla. Feministit ovat tyytyväisiä, yksinjääneet miehet eivät. Tälle ei ole näkyvissä loppua nykyisen sosiaalipoliittisen ilmapiirin aikakaudella.

Asia on oikeasti vakava. Sen myöntävät myös feministit, vaikkakin eri syystä. Heidän mielestään asia on vakava sen takia että nykyinen ilmapiiri on misogynistinen, naista esineellistävä ja alentava. Oikeastaan asia on kuitenkin vähintään yhtä vakava sen takia että maailma ei ole miehelle yhtään sen reilumpi. Syyt ovat eri, mutta seurauksen yhtä vakavat, joskus jopa vakavammat miehelle. Monille miehille. Kun taas naisilla asiat ovat tällä saralla uskomattoman hyvin, näin yleisesti puhuttuna.

Ongelma on siinä että biologisista syistä naisen on täysin mahdollista saada juuri se eniten haluamansa mies puolisokseen ja naisella on myös mahdollisuus irtoseksiin milloin, missä ja kenen kanssa tahansa (tässä ei oteta huomioon sairaita, vammaisia, vanhuksia eikä lihavia naisia, jotka ovat vähemmistö). Miehellä ei tällaisia mahdollisuuksia ole lainkaan. Syyt ovat seuraavat: Mies tarvitsee seksiä naista paljon useammin, tästä johtuu että mies on aina halukas seksiin, kun taas nainen useinkaan ei, mikä johtaa epäsuhtaan seksimarkkinoilla naisten hyväksi. Halukkaita seksipartnereita on aina tarjolla naiselle kuin naiselle, mies joutuu kalastelemaan usein hyvinkin paljon pitempään ennen kuin tärppää. Myös parisuhdemarkkinoilla tilanne on samanlainen: Koska sperma on halpaa (mahdollisuus siittää käytännössä loputtomasti lapsia) ja munasolut kalliita (nainen voi synnyttää enimmillään vain noin 30 lasta elämänsä aikana), on naisella varaa olla valikoiva, ja miehen täytyy yrittää paritella mahdollisimman monen naisen kanssa. Nyky-yhteiskunnassa lasten tekemistä monen naisen kanssa ei kuitenkaan katsota hyvällä (ehkäisy on keksitty ja sen käyttöön on suuri sosiaalinen paine), minkä takia miehen ainut lisääntymisen turvaava asia on poistettu olemasta.
Koska mies ei voi lisääntyä enää kaikkien naisten kanssa ollakseen mahdollisimman varma siitä että edes osa naisten synnyttämistä jälkeläisistä kantaa hänen eikä kilpakosijoiden geenejä, on miehelläkin vain yksi vaihtoehto, hankkiutua pysyvään parisuhteeseen naisen kanssa. Tässä kohtaa parisuhdemarkkinoiden epäsuhta asettuu kyllä jyrkästi poikkiteloin miehiä vastaan. Koska naisella edelleenkin on mahdollisuus valita kumppaninsa, kun taas miehellä ei, jäävät monet miehet yksin. Asiaa vielä pahentaa se että miehiä on varsinkin naimaikäisten ikäluokassa enemmän kuin naisia.

Pieniä faktoja pöytään iskettyinä:
Nainen päättää parisuhteen alkamisesta 90%:ssa tapauksista.
Yhdeksän kymmenestä erosta on naisten hakemia.
Nainen vähättelee edellisten seksikumppaniensa ja poikaystäviensä määrää lähes poikkeuksetta.
Kun taas miehet tuppaavat noita lukuja reilusti liioittelemaan.
Tyttöjen murrosikä alkaa varhemmin kuin poikien, kun taas vaihdevuodet vievät lisääntymiskyvyn aikaisemmin kuin miehillä.
Tytöt menettävät neitsyytensä keskimäärin poikia nuorempana.
Naiset haluavat usein itseään vanhemman miehen ja miehet itseään nuoremman naisen.
Suomessa ikäluokassa 15 - 29 on miehiä 22 741 enemmän kuin naisia.
Vasta 55:stä ikävuodesta eteenpäin on naisia enemmän kuin miehiä.

Kaikesta tästä seuraa että monet nuoret, juuri otollisimmassa kehittymisiässä olevat miehet, jäävät ilman seksiä ja ilman parisuhdetta. Ja kyllä, niin ikävältä kuin se voi teistä kuulostaakin, se on osittain naisten vika.

Nyt Facebookissa on suurta suosiota kerännyt ryhmä "Geek Women Unite Finland", joka ei ota poliittisesti agitoivasta nimestään päätellen jäsenekseen kuin naisia (myös vastaus tähän kysymykseen on annettu, ryhmä on vain hameväelle). Heitä siellä onkin jo yli kolmetuhatta. Enemmän kuin nörtteys, tuntuu keskustelijaporukkaa yhdistävän vain naiseus (siis naiseuden aate, ja siitä kehittyneenä myös feminismi). Ryhmän keskustelut ovat julkisia, joten tällainen kaksilahkeinenkin pääsee niitä lukemaan. Kommentoida en tohdi, sillä en usko että ryhmä, jossa Y-kromosomin haltijoita ei suvaita jäseniksi, katsoisi hyvällä meidän "putkiaivojen" mielipiteitäkään.

Tänään siellä keskusteltiin suurella intohimolla (koskapas ei feministien keskuudessa!) miehestä, joka kertoi olleensa yksinäisyydestään ja neitsyydestään niin masentunut, että oli suunnitellut koulusurmaa. Tämä rehellinen tilitys tuntui tulevan suurimmalle osalle naisista täytenä yllätyksenä ja järkytyksenä, eikai vain tällaisia miehiä voi olla olemassa? Tottakai voi, ja on. Paljonkin. Voin itsekin myöntää että itsemurha on käynyt mielessä, samoin muiden ihmisten tappaminen. Tosin naisiin en ole ikinä voinut kuvitellakaan kohdistavani väkivallantekojani, ne ajatukset liittyivät aina liikasuuren miespopulaation harventamiseen, luonnonvalinnan nopeuttamiseen ja parisuhdemarkkinoiden helpottamiseen meille kaikille. Tietenkään en koskaan olisi voinut toteuttaa näitä väkivaltaisia haaveitani, koska en ole impulsiivinen enkä aggressiivinen ihminen. Päin vastoin, minua rationaalisempaa ja loogisempaa ajattelijaa saa hakea. Eikä löydä. Kuitenkin olen ollut samalla tavalla maentunut kuin artikkelin suomalainen mies, yksin jäämisen vuoksi. En ole kuitenkaan heikko yksilö, joten en sortunut huumeisiin tai mihinkään päihteisiin peittääkseni pahaa oloani.
Lehtijutun mies oli kärsinyt kahdeksan vuotta masennuksesta, ja aivan sama vuosiluku on totta minunkin kohdallani.

Voin hieman kertoa teille kaikille, miltä se oikeasti miehestä tuntuu, kun ei saa tyttöystävää eikä edes seksiä, milloinkaan:

Kaikkein eniten olin aina seksuaalisesta heräämisestäni (noin 15 v.) saakka halunnut vain oman tyttöystävän itselleni. En halunnut olla yksin. Olin ujo poika (olen vieläkin ujo, vaan en enää poikanen) enkä uskaltanut puhua tytöille aluksi mitään. Kesti vuosia ennen kuin uskalsin puhua tytöille, saati sitten olla heidän kaverinsa. Kun olin saanut itseni rohkaistua olemaan heidän ystävänsä, jatkui kaipuu saada tyttöystävä kuitenkin jatkuvasti. Se vain paheni ajan myötä. Tuntui että kaikilla tytöillä oli jo poikaystävät, ja niin varmasti monesti olikin. Siis ainakin niillä, joista olin vähääkään kiinnostunut. En kuitenkaan ole lainkaan pahannäköinen, komeaksikin kehuttu, erittäin hyväkäytöksinen ja tahdikas, huomaavainen, auttavainen herrasmies. Minkäänlaista misogynististä käytöstä en ole milloinkaan edes kuvitellut harrastavani, enkä pidä naisia objekteina, vaan ihmisyksilöinä. Kaikesta tästä huolimatta, vaikka yritin olla hauska ja kiinnostava ihminen, ei kukaan halunnut olla kanssani. Nyky-yhteiskunnassa miehen kun odotetaan tekevän aina aloite, vaikka päätösvalta kuitenkin on naisella. Nuorille miehille ladataan näin valtavia paineita suhteen aloittamiselle. Kun vuosia kului, oloni muuttui vain pahemmaksi ja yksinäisyyteni ja masennukseni syveni. Haudoin tuhoisia ajatuksia, mitkä vain pahensivat oloani. Mietin yhä uudestaan ja uudestaan mikä minussa on vialla, koska kukaan ei halua olla kanssani, vaan on mielummin muiden poikien kanssa, jotka mielestäni eivät olleet monestikaan edes yhtä hyviä poikaystäviä kuin minä olisin ollut (olen edelleenkin tätä mieltä, olen tavannut vain muutaman naisen, jolla on yhtä hyvä poikaystävä, jollaisen he ansaitsisivat). Sain pakitkin naiselta johon olin ihastunut, ja hän kohteli minua tylysti, ensin valehtelemalla, ja sitten kun oli jo herättänyt valtavan innostuksen ja onnen minussa, lataamalla kylmän totuuden päin naamaa ja kävelemällä pois. Hän vielä sanoi haluavansa olla kavereita kanssani, eli jouduin "kaverivyöhykkeelle", mutta valettahan se oli sekin, emme ole olleet kavereita enää sen jälkeen.
Seksin perässä en ole juossut koskaan, eivätkä irtosuhteet minua kiinnosta. En osaa iskeä naisia, enkä voisi olla humalaisen kanssa sukupuoliyhteydessä. Itsehän en juo lainkaan, koska tahdon pitää pääni selvänä ja harkintakykyni vakaana kaikissa tilanteissa. Näin ollen olin halunnutkin säästää ensimmäistä kertaani rakastamalleni naiselle. Nyt monet naiset tuntuvat kuvittelevan että kaikki miehet ovat vain seksin perässä, mutta tästä ei monesti todellakaan ole kyse. On varmasti paljon niitä nuoria yksinäisiä miehenalkuja, jotka toivoisivat vain hellyyttä ja läheisyyttä itselleen, että saisivat tuntea itsensä rakastetuiksi ja että saisivat toista rakastaa. Onko tässä mitään väärää? No ei ole.
Kuten artikkelissa kuvatulle miehellekin, myös minulle kävi aivan samoin heti kun sain viimein tyttöystävän itselleni, ahdistus ja masennut loppui kuin seinään. Feministit kovasti yrittävät väittää että tämä masennus johtui muista syistä, ja yrittävät vierittää sitä miehen harteille, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Vaikka sanotaankin että onnellisuuden pitäisi lähteä itsestä, ei se aina ole mahdollista. Jos elämästä vain puuttuu puolet, niin siinä ei mitään onnellisuuksia sisimmästä löydetä. Onhan minulla kuitenkin opiskelupaikka (no viimein), työpaikka (jota itselläni ei ollut/ole), ystäviä (vain muutamia), perhe (kenellä ei?), eivät todellakaan ole riittäviä syitä tuntea itseään onnelliseksi, jos se kaikkein tärkein, se mitä on elämässään jo kahdeksan vuoden ajan kaikista eniten halunnut, oma rakkain, puuttuu! Nuo feministisivuilla kirjoittelevat nuoret ja hyvännäköiset naiset eivät ilmiselvästikään voi käsittää miltä tällainen oikeasti miehestä tuntuu, koska he itse ovat aivan varmasti kaikki saaneet miestä/miehen itselleen (tai toisen naisen, mikä ei liene erikoista näissä ympyröissä). Nuori kaunis nainen ei voi mitenkään ymmärtää sitä masennusta mikä seuraa kun mies ei saa tyttöystävää itselleen vaikka miten yrittää, koska nuori kaunis nainen saa kenet tahansa! Muistaisitte naiset tämän tästä lähtien. Olisi kaikilla helpompi elää yhdessä tällä pallolla.

Ärsyttää kun feministien mielestä mies ei saisi haluta naista. Varsinkaan seksuaalisesti, muttei myöskään näköjään romanttisesti. Naisen pitäisi saada kulkea vapaana kaikista haluista, katseista ja ajatuksista, joita miehille luonnollisesti ilmaantuu. Tietenkään raiskaaminen ja hyväksikäyttö ei ole kenenkään kohdalla sallittavaa, mutta naiset voisivat joskus ajatella myös vastakkaisen sukupuolen tunteita. Nimenomaan tunteita, sillä monet miehet eivät ole seksin perässä. Moni mukava mies haluaisi itselleen elämänkumppanin, jota rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä. Onneksi minä olen jo löytänyt omani, josta en aio koskaan luopua, mutta kannan huolta kaikkien niiden oikeasti mukavien miesten puolesta, joihin naiset eivät viitsi uhrata aikaansa, koska he kuitenkin voivat saada jonkun paremman, kunhan vain löytävät sellaisen. Olen itse ollut tuossa tilanteessa, enkä toivo sitä kenellekään, se syö miestä todella paljon.

Parinvalinnassa valta on naisilla, mutta miksi?

Tämä kirjoitus käsittelee parinvalintaa, yhtä suosikkiaiheistani, koska se liittyy niin suurelta osin evoluutiobiologiaan, mihin kaikki muukin enemmän tai vähemmän perustuu.

Ihmisen parinvalinnassahan naaras on se sukupuoli joka tekee valinnan. Kuitenkin uroksen tehtäväksi jää tehdä lähes kaikki työ parisuhteen alkuun saattamiseksi. En halua nyt mitenkään kuulostaa katkeralta vanhaltapojalta, koska sellainen en ole, kyse on vain ja ainoastaan evoluution meille kehittämistä mekanismeista, joita edelleenkin toteutamme, koska emme ole muuttuneet luolamiesajoista paljon yhtään.

Tutkimusten mukaan yhdeksässä tapauksessa kymmenestä parisuhteen alkamisesta on päättänyt nainen. Naisella on selvä biologinen etu tässä asiassa puolellaan, koska lyhyesti sanottuna sperma on halpaa ja munasolut kalliita. Koska uros voi teoriassa saada loputtomasti jälkeläisiä, on miehelle edullisinta yrittää panna paksuksi niin monta vastakkaisen sukupuolen edustajaa kuin mahdollista. Naaras taas voi enimmilläänkin koko hedelmällisen ikänsä aikana saada vain noin toistakymmentä jälkeläistä, mistä johtuen naiselle on edullisinta "pihdata", eli olla antamatta seksiä kaikille haukkaille, jotta hän voisi paremmin valita kilpakosijoista sen sopivimman miehen jatkamaan sukuaan. Suvun jatkamiselle, ja omien geenien levittämisellehän koko elämä perustuu. Se on itse asiassa elämän ainut tarkoitus, ja se on koodattu DNA:hamme.
Sperma on halpaa ja munasolut kalliita myös sen vuoksi että mies ei voi tietää onko hänen kumppaninsa lapsi varmasti hänen siittämänsä. Ainoastaan nainen voi olla varma siitä, että puolet hänen geeneistään on hänen synnyttämässään jälkeläisessä. Koska mies ei koskaan voi olla tästä aivan varma, on hänen kannaltaan tärkeää yrittää saattaa raskaaksi mahdollisimman monta naista, jotta suurimmalla todennäköisyydellä hänen geeninsä jatkuisivat ainakin osassa niitten naisten lapsista, joiden kanssa hän on ollut sukupuoliyhteydessä. Naiselle riittää teoriassa yksikin lapsi (vaikka useampi on tietenkin parempi, koska muuten kaikki on yhden kortin varassa), ja hän ei tarvitse sen siittämiseen kuin yhden miehen, joten naisella on valtaa olla valikoiva sen suhteen että hän saa toisen puolen lapsensa geeneistä mahdollisimman hyvältä isäkandidaatilta.

Genetiikka siis kertoo meille miksi miehet haluavat enemmän seksiä kuin naiset. Miksi miehet haluavat sitä useampien naisten, kuin vain yhden kanssa. Ja miksi naisten halut ovat täysin päinvastaiset. Biologian sanelemana miehet joutuvat liehittelemään naisia päästäkseen näitten housuihin, ja naisilla taas on varaa olla hyvin valikoivia, ja päästää vain parhaimmat miehet sänkyynsä. Koska ihmisiä on monen eri tasoisia, jotkin yksilöt jäävät kokonaan ilman puolisoa. Näin on erityisesti miehillä, koska miehiä on ensinnäkin jo tilastollisesti enemmän kuin naisia (poikia syntyy kaikkialla hieman enemmän kuin tyttöjä, koska miesten kuolleisuus on suurempi kuin naisten, ja kehitysmaissa tyttölapsia vielä julmasti surmataan, koska typerät ihmiset eivät kunnioita naissukupuolen oikeuksia, eivätkä ymmärrä edes omaa etuaan), sekä hyvätasoisilla miehillä on enemmän kumppaneita kuin hyvätasoisilla naisilla. Korkeimman tason miehet saavat lähes kenet naisen tahansa, ja heillä niitä yleensä riittääkin varsin paljon. Korkeimman tason miehille kuitenkin kelpaavat myös tavalliset naiset, joten he putsaavat usein pöydän myös tavallisen tason miesten nenän edestä. Korkeimman tason naisille taas kelpaavat ainoastaan korkeimman tason miehet, eivätkä he hyväksy tavallisia miehiä kumppaneikseen. Tavalliset miehet tahtoisivat ylemmän tason naisia, mutta heillä ei siihen rahkeet riitä, sen sijaan he yleensä pariutuvat tavallisten naisten kanssa. Jos tavallisia naisia ei ole niin paljon saatavilla, koska ylemmän tason miehet ovat ne vieneet, voi tavallinen mies tyytyä myös alemman tason naiseen. Tavalliset naiset voivat saada ylemmän tason miehenkin, mutta kelpuuttavat myös tavallisen miehen, kun taas alemman tason miehiä he eivät halua. Alemman tason miehille kelpaisivat mitkä tahansa naiset, mutta heillä ei ole mahdollisuuksia kuin joihinkin alemman tason naisiin, sillä alemman tason naisetkin haluaisivat joko ylemmän tason miehen, tai tavallisen miehen, mutta jos näitä ei ole riittävästi saatavilla, saattavat he tyytyä myös alemman tason mieheen.

Nainen ei lähes koskaan jää yksin elämässään, hänen on aina enemmän tai vähemmän helppo löytää kumppani itselleen ja sukuaan jatkamaan. Miehillä ei ole asiat näin hyvin. Suuri määrä alemman tason miehiä jää ilman kumppania, koska alemmankaan tason naiset eivät heitä kelpuuta, tai sitten tavalliset miehet ovat vieneet kaikki saatavilla olevat alemman tason naiset, koska taasen ylemman tason miehet ovat vieneet kaikki tavalliset naiset (ylemmän tason naisten lisäksi).

Naisella yksin on valta päättää siitä kenen kanssa hän lisääntyy (nyt ehkäisyvälineiden ja raiskausten tuomitsemisen aikakaudella), kun taas miehellä tällaista mahdollisuutta ei koskaan ole. Miehen täytyy iskeä nainen, jotta suhde saa alkunsa, ja vaikka tämä vaikuttaisi siltä että miehellä on näin valinnan mahdollisuus täysin omissa käsissään, se on harhaa. Nainen on jo tehnyt valintansa omassa päässään, siinä vaiheessa kun hän päästää miehen lähestymään itseään iskemistarkoituksessa. Rakkauden huumassa mies luulee itse tehneensä päätöksen suhteen alkamisesta, mutta oikeasti valta oli kokonaan naisella. Jos sellainen mies yrittää iskeä naista, josta nainen ei ole kiinnostunut, sanoo nainen vain "ei", ja miehen yritys on ollut turha. Mies olisi halunnut, mutta nainen ei antanut, päätösvalta oli tässä tapauksessa ilman muuta naisen. Jos sellainen mies yrittää iskeä naista, josta nainen on vähän kiinnostunut, mutta joka ei kuitenkaan ole täysin ideaali, saattaa nainen pitää tätä varaehdokkaana, kunnes joko löytää paremman miehen, ja hylkää varaehdokkaan, tai jos ei löydä parempaa ennen kuin biologinen kellonsa alkaa lähestyä keskiyötä, hän valitsee varaehdokkaan kumppanikseen. Tällöinkin valinta on ilman muuta naisen eikä miehen. Jos naista lähentelee mies, josta hän on kiinnostunut, hän antaa miehen jatkaa iskuyrityksiään, kunnes on varma tämän sopivuudesta ja antaa myöten. Eli jokaisessa tapauksessa päätäntävalta kumppaninvalinnassa on naisen.
Kuitenkin noin kymmenen prosenttia parinvalinnasta tapahtuu toisinpäin, jolloin oikeasti miehellä on valta päättää suhteen alkamisesta. Tämä siis on harvinaista, muttei täysin poikkeuksellista. Kyseessä on tällöin aina ylemmän tason mies ja tavallinen nainen. Nainen tietää että häntä lähestyvä mies on häntä ylempänä sosiaalisessa hierarkiassa parinvalinnan markkinoilla, ja jos hän ei nyt tartu tilaisuuteen, ei hän luultavasti tule saamaan toista yhtä hyvää vaihtoehtoa. Nainen on lähes pakotettu suostumaan itseään ylemmän tason miehen kosioyritykseen, joten valta päättää on tässä ainoassa tapauksessa käytännössä miehellä. Ylemmän tason mies voi valita haluamansa itseään alemman naisen, ja voi olla varma että seksiä on tiedossa.

Mies ei tietenkään ajattele seksiä viiden sekunnin välein, niin kuin huono sanonta väittää, mutta tottakai se on miehelle tärkeämpi ja enemmän mielen kapasiteettia liikuttava asia kuin naiselle, kaikista edellämainituista syistä johtuen. Tämän takia voikin monista (erityisesti naisista) tuntua siltä että kaikki miehet ovat vain seksinnälkäisiä sikoja, jotka käyvät vieraissa minkä ehtivät ja hylkäävät naisen heti tämän tultua raskaaksi. Evoluution ansiosta miesten seksinnälkä on suurempi kuin naisten, sitä ei voi millään kiistää, mutta pelkästään seksiä ja koko ajan vain seksiä eivät kiihkeimmätkään miehet ajattele. Muuten ei tulisi elämisestä mitään. Koska miesten seksivietti kuitenkin on naisia keskimäärin suurempi, ja koska nymfomaaneja on paljon vähemmän kuin satyriaaseja (valtavan seksinnälkäisiä naisia vähemmän kuin valtavan seksinnälkäisiä miehiä), on epäsuhta valmis:
Mies joka ei saa kumppaniltaan seksiä, voi joko elää onnettomana ja puutteessa (ei, itsetyydytys ei todellakaan ole korvaavaa ja riittävää toimintaa), tai sitten hakea seksiä parisuhteen ulkopuolelta, eli pettää kumppaniaan. Useinkaan mies ei petä sen takia, että tahtoisi satuttaa naistaan, tai ei rakastaisi tätä, tai tahtoisi tehdä tälle mitään pahaa. Mies ei myöskään ilmiselvästi halua katkaista suhdetta naiseensa, jos hän käy pitkän aikaa vieraissa, ja salaa tämän vaimoltaan eläen täysin normaalia elämää tämän kanssa. Miehen ainut syy tehdä syrjähyppyjä on tällöin saada fyysisesti tarvitsemansa määrä seksiä elämäänsä, muuten hän on onneton. Hän ei halua vaarantaa parisuhdettaan, koska on siinä onnellinen ja rakastaa vaimoaan, mutta tämä ei vain halua seksiä yhtä paljon kuin miehensä. Tällaisessa tilanteessa on kaikkien kannalta parasta, että salasuhde pysyy salaisena hautaan asti. Jos mies menee kertomaan pettäneensä vaimoaan, on seuraamuksena lähes varmasti ero. Jos taas hän salaa asian aina ja ikuisesti, ei kenellekään tule paha mieli. Vaikka äkksieltään voisi kuvitella että suhteen tunnustaminen olisi epäitsekäs ja rehellinen hyvä teko, on se kaikkea muuta. Se on itse asiassa melko itsekäs teko, sillä paljastaminen parantaa ainoastaan pettäjän omaa mielialaa ja suo tälle hyvän omantunnon, ja näin on "synti" kuitattu. Sen sijaan viattomalle sivulliselle, eli petetylle naiselle, tuo syrjähypyn paljastuminen ainoastaan surua ja pahaa mieltä, kenties jopa vihaa ja katkeraa kaunaa. Jos salasuhde paljastuu, on kolme ratkaisua mahdollisia: joko nainen anteeksiantaa miehelleen, joka lupaa lopettaa salasuhteen (ja tällöin se olisi oikeasti syytä lopettaa, ja jos ei halua, niin sitten olisi erottava), toisena vaihtoehtona (jos nainen on saanut tietää suhteesta niin että mies ei tiedä hänen siitä tietävän) voi nainen parantaa omaa oloaan pettämällä salaa miestään jonkun toisen miehen kanssa kostoksi, ja näin paremmalla omalla tunnolla jatkaa suhdetta mieheensä (mutta suhde ei kuitenkaan koskaan enää tulisi olemaan sama), tai sitten nainen eroaa miehestään, koska ei kestä sitä että tämä on ollut toisen tai muiden naisten kanssa. Yhdeksässäkymmenessä prosentissa tapauksista käy tämä viimeinen vaihtoehto, koska naisen on hyvin vaikea, lähes mahdoton käsittää että mies ei petä sen takia etteikö rakastaisi vaimoaan ja tahtoisi olla tämän kanssa, vaan ainoastaan sen takia että hänen seksuaaliset tarpeensa eivät koe riittävää tyydytystä suhteessa, joka muuten on kummallekin onnellinen. Naisille ei siis ole suotuisaa pihdata, jos he haluavat pitää miehensä uskollisina, mutta kaikki naiset eivät vain halua tai jopa pysty sellaiseen yhdyntätahtiin, mitä miehet toivoisivat. Joskus on myös miesten nöyrryttävä, ja elää pienessä puutteessa aina aika ajoin, vaikka se pahalta saattaisikin tuntua, jos pitkäaikaisen suhteen molemminpuolinen onnellisuus menee miehen henkilökohtaisten tarpeiden edelle.

Naisten Movember, ei, ei, EI!

"Naisten Movember", eli Armpits4August (miksi pitää käyttää nörttikieltä nimessä, miksi pitää olla numero sanan "for" tilalla?) tarkoittaa että elokuussa naisten olisi kasvatettava koko kuukauden ajan kainalokarvojaan.

EI!

Aivan idioottimainen ajatus. Aivan sama minne sillä rahaa kerätään. Nyt ne menevät jonkun naisten sairauden hoitoon, mutta se on ihan sama. Ei kiinnosta. Älkää naiset koskaan, KOSKAAN, kasvattako kainalokarvoja! Tämä liike on myös feministinen, totta kai, sen Facebook-ryhmällä on kavereina useita muita feministisivustoja. Feminismi on kuolleena syntynyt ajatus. Naiset ja miehet ovat erilaisia. Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä kaikissa asioissa ja sukupuolten poistamista kokonaan, jota feministit kovasti yrittävät.
Aivan varmasti nuo puskafeministit kasvattaisivat viiksetkit, jos ne heillä kasvaisivat. Onneksi eivät sentään kasva. Kiitos evoluutio edes siitä. Ei kiitosta kuitenkaan siitä, että ihmisillä vielä kasvaa ruumiinkarvoitusta. Se on rumannäköistä.
Tämä ei ole vain minun mielipiteeni, se on joka ainoan ihmisen mielipide, joka maapallolla elää ja on koskaan elänyt kautta ihmislajin historian. Ihmiset ovat jo ammoisista ajoista lähtien poistaneet ihokarvoitustaan, kainaloista ja nivusista alkaen. Muinaisessa Egyptissä, Kreikassa ja Roomassa, kuten kaikkialla muuallakin, ihmiset, niin miehet kuin naisetkin ajelivat ihokarvansa pois kokonaan. Karvattomuus oli ihanne, koska se on kaunista, se tuo vartalon muodot parhaiten näkyviin. Näin oli silloin, näin on nyt ja näin tulee aina olemaan. Jos olet eri mieltä, olet väärässä ja mielipiteesi on arvoton. Tässä ovat nyt kyseessä kauneusihanteet, jotka ovat tutkitusti todistettuja, niitä voi mitata tieteellisesti. Kaikki kreikkalaisesta klassisesta kauneusihanteesta poikkeavat ovat rumempia ihmisiä. Tämä on fakta, ja tälle asialle piste.
En itse väitä olevani kaikista kaunein tai komein ihminen, mutta pyrin silti pitämään ulkonäköni hyvässä kunnossa, olen laiha, olen jäntevän lihaksikas, pidän huolta ulkonäöstäni. Ja ajan ruumiinkarvojani! Kainalot ovat puhtaat minulla, miehellä, joten minulla on oikeus vaatia samaa myös kaikilta naisilta! Vaikka en ajelisikaan kainalokarvojani, ovat karvat kuitenkin miehelle hieman sallitummat kuin naiselle, jolla ne näyttävät ainoastaan karsean rumilta.
Koittakaa uskoa että kainalo- ja muut ruumiinkarvat, varsinkin naisella, eivät ole kauniita, hygieenisiä, tarpeellisia tai hyväksyttäviä millään tavalla. Ajelkaa karvanne, se ei todellakaan ole niin iso homma, että sitä ei jaksaisi tehdä. Laserhoidolla voi päästä karvoista pysyvämminkin eroon.
Jos haluatte kerätä rahaa johonkin projektiin, tehkää se jollain muulla tavoin, ihan millä tahansa muulla, vaikka kulkemalla yläosattomissa kuukauden ajan, aivan varmasti saisitte miehiltä paljon enemmän lahjoituksia kuin tällä kauhistuttavalla peikonkarvakampanjalla.
Ehdotan että keräätte kaupungilla lahjoituksia projektiinne, käännytte jokaisen miehen puoleen (jolla ei ole perhettä mukanaan) ja ehdotatte lahjoituksen vastineeksi rintojen näyttämistä, niin eiköhän vain kassaan kilahtaisi hitusen enemmän ropoja kuin nyt.