Itsenäisyyspäivän anarkistiraukat

Taas meni itsenäisyyspäivä, "eliitti" juhli Linnassa ja "kansa" mellakoi kaduilla. Tai sitten se ei ihan mennytkään niin.

Nimittäin Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotto, kansankielellä "Linnan juhlat", järjestettiin taas perinteikkäässä ja juuri remontoidussa Presidentinlinnassa Helsingissä, kun viime vuonna ne joutuivat rakennustöiden tieltä evakkoon Tamperetaloon, joka masentavuudessaan ja tylsyydessään on suomalaisen uusrakentamisen mielikuvitukseton malliesimerkki.

Onneksi juhlat taas järjestettiin, onneksi joitain perinteitä on vielä säilytetty tänä kuvainraaston aikakautena, jolloin halutaan päästä eroon kaikesta mihin voi vähääkään liittää sellaisia sanoja kuten "vanha", "perinne", "konservatiivinen", "arvokas", "tapa" ja niin edelleen.

Ja nyt on ilmeisesti myös "perinteeksi" muodostumassa anarkistien mellakointi itsenäisyyspäivänä pitkin kaupunkien katuja. He eivät varmaan itse tykkää siitä että heidän toimintaansa nimitetään perinteeksi, joten ihan sen takia sen tein.

No, naurettavaa touhuahan se oikeasti on, typerää ja lapsellista pelleilyä, sekä aivotonta rellestämistä. Viime vuonna väärin kirjoitetut "kiakkovieraat"vandalisoivat Tampereen keskustaa, tänä vuonna oli "luokkaretkeläisten" vuoro pahoinpidellä Helsingin kantakaupunkia. Vahinkoja tuli taas rikottujen näyteikkunoiden, sekä autojen ynnä muiden esineiden muodossa. Ratsupoliisin hevosten kimppuun yritettiin taas käydä, tällä kertaa siinä onnistumatta. Mellakkapoliisi oli myös onnistuneesti rajannut Presidentinlinnan ympäristön, eivätkä mellakoitsijat päässeet ihmismuurin läpi. Hyvä niin.

Muurien taakse heidät kyllä pitäisi heittää, nimittäin vankilan muurien. Mielellään johonkin Guantánamoon, niin oppisivat ehkä jotain elämästä. Vaikka tuskinpa. Ehkä mieluummin hirteen roikkumaan ihan suoraan koko sakki, mokomat rikolliset ja yhteiskunnan viholliset.

Näiden kommunistien, hups, anarkistien (eivät vain halua käyttää itsestään nimitystä kommunisti, vaikka sellaisia he ovat, ilmeisesti anarkisti on nykyään katu-uskottavampi nimi), agenda ei ollut oikein selvillä. Osa halusi tietysti vain riehua ja rikkoa paikkoja, koska heitä varmaankin kiusattiin pienenä, voi raukkoja (sarkasmia!), ja osa ilmeisesti kuvitteli jotenkin olevansa "kansan" asialla.

No, asiahan on niin että meillä on aika maallistunut ja yhdenvertainen yhteiskunta. Ei ole luokkarajoja eikä syrjintää varallisuuden perusteella, muuten kuin rikkaita kohtaan kohdistuvaa syrjintää, joka kovasti on muodissa tyhmien ja köyhien ihmisten keskuudessa. Raggarien banderolleissa luki "Luokkasota nyt!", mutta haluavatko nuo turhakkeet todellakin luokkasodan? Enpä usko. Heidäthän lakaistaisiin satama-altaaseen nopeammin kuin ehtivät apua huutaa. Eihän noilla surkimuksilla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia. Nuo armeijaa käymättömät pahvisin kilvin ja jääkiekkomailoin varustautuneet "soturit" (tirsk!), joiden moraali murenee heti kun kahden euron muovinen Guy Fawkes-naamari tippuu kasvoilta, juoksisivat karkuun ja antautuisivat heti jos heitä vastaan alettaisiin käyttää oikeita voimakeinoja. Menneiden tapahtumien valossa "poliisiväkivallasta" puhuminen on täysin liioiteltua, suorastaan valehtelua. Nuo kaduilla riehuneet vaahtopäät ovat ainoita jotka ovat syyllistyneet väkivallantekoihin, muiden rikostensa ohella (mm. naamioituminen on kiellettyä mielenosoituksessa, koska jos ei uskalla näyttää mieltään omilla kasvoillaan ja omalla nimellään, niin sitten pysyköön kotona ja pitäköön suunsa kiinni). Ei sillä, että heidän "viestinsä" ketään kiinnostaisikaan.

Ilmeisesti he ovat tiedostaneet viimein tämän itsekin, eli ketään ei kiinnosta muutaman kakaran valitus, ja sen takia pullikoijat nyt heittelevät pyörätelinäitä näyteikkunoihin. Tämä tietenkin saa oikean kansan vai yhä enemmän vastustamaan näitä rettelöitsijöitä, vaikka se ei ole heidän puolella missään vaiheessa ollutkaan.

Linnan juhlat kun ovat käytännössä nykyään kansan juhlat. Sinne pääsevät sotaveteraanit, edelliset presidentit ja kansanedustajat, joilla kaikilla on siihen oikeus. Kansanedustajaksi voi sitä paitsi päästä ihan kuka tahansa tänä päivänä (esimerkkinä sahuri, uusnatsi ja rikollinen Teuvo Hakkarainen, jolla ei ole minkäänlaista pätevyyttä kansanedustajan pestiin, jos nyt yhtään mihinkään, kun miehen älykkyysosamäärä taitaa olla kengännumeroa pienempi). Suurin osa vieraista on kuitenkin aivan tavallisia kansalaisia, joita presidentti(pari) on sattunut tapaamaan vuoden aikana, tai jotka ovat kuuluisia jostain tai ovat ylipäätään tehneet jotakin edes hieman merkittävää kuluvana vuonna. Millään verukkeella ei kadulla riehuvia poikasia voisi kutsua Linnan juhliin, koska heillä ei ole minkäänlaisia meriittejä tilillään. Eivät he ole saavuttaneet elämässään mitään, koska eivät ole koskaan edes yrittäneet. Ei heillä riitä siihen rahkeita, kun ovat syntyneet aivottomina kakaroina.

Eivätkö nämä älykääpiöt käsitä ettei mitään "eliittiä" ole Suomessa olemassa. Ei enää, kun aatelilta on poistettu verovapaus (sääli), uusia aatelisia ei enää valita (isompi sääli), eikä heillä enää ole muitakaan etuoikeuksia. Meillä on viheliäinen progressiivinen verotuskin tässä maassa, joka riistää exponentiaalisesti ja täysin epäreilusti enemmän rikkailta kuin köyhiltä. Täydellistä näköalattomuutta ja historian osaamisen puutetta kertoo mellakkaväen mielikuvat nyky-yhteiskunnan "mädännäisyydestä". Ei tarvitse mennä kuin hetki taaksepäin historiassa, niin tuollaiset moukat olisivat olleet maaorjan asemassa, pääsemättä siitä ikinä pois. Suomessa ei ole kukaan kuollut nälkään sitten 1800-luvun, joten asiat täällä ovat enemmän kuin hyvin. Kehtaavatkin vielä valittaa! Valtiohan maksaa rikkaiden maksamilla arvokkailla verovaroilla köyhille ja vähäosaisille ilmaisen asunnon, koulutuksen, terveydenhuollon ja ruoankin, jos he eivät mitään näistä kykene itse hankkimaan.

Jos ihminen ei itse kykene hankkimaan elatustaan, eikä etenemään yhtään minnekään elämässään, miksi muiden ihmisten pitäisi hyysätä tällaista iilimatoa? Nuo parasiitit voitaisiin erottaa yhteiskunnasta, kun he kerran sellaista tuntuvat haluavankin. Isketään heille luu kurkkuun mitätöimällä heidän passinsa, henkilötunnuksensa, puhelinnumeronsa, osoitteensa, pankkitilinsä ja kaikki muukin, mitä Suomen valtio kansalaisilleen vähän liiankin avokätisesti tarjoaa. Eiköhän se anonyymi muovinen tekohymykin hyytyisi siellä maskin takana, kun ei enää valtio kustantaisikaan moisten räkäpallojen riehumista. Saman tien nuo barbaarit voisi julistaa lainsuojattomiksi, niin kuin vielä vanhoina hyvinä moraalisen kukoistuksen aikoina tehtiin.

Ne ali-ihmiset, jotka kehtaavat riehua kaduilla Suomen itsenäisyyspäivänä, eivät ole ansainneet Suomen itsenäisyydesta aiheutuneita etuja. Heidän kansalaisuutensa evättäköön. Nämä selkärangattomat lokaliemellä täytetyt limanuljaskat ovat niin tyhmiä ja degeneroituneita lajinsa edustajia, etteivät edes tajua tekevänsä vain hallaa sille asialle mitä he ajavat, eli itsekkäästi vain omaa etuaan kaikkien muiden miljoonien kansalaisten kustannuksella.

Muistutettakoon vielä jokaiselle että myös rikkaat ihmiset, myös ne, joita kommunistit kutsuvat "eliitiksi", ovat ihmisiä ja Suomen kansalaisia. He maksavat enemmän veroa kuin sinä, joten heillä pitäisikin olla enemmän vaikutusvaltaa valtion asioihin. Äänioikeutta ei saisi köyhillä olla lainkaan, koska jos ei maksa veroja joilla kustannetaan kaikenlaista yhteistä hyvää, ei ole oikeutettu niitä käyttämäänkään, saati sitten päättämään, mihin niitä käytetään. Tämänhän tulisi olla itsestäänselvä asia.

Kaikkien kannattaa vielä lukea Jari Tervon hieno kolumni tästä samasta aiheesta.

P.S.
Toivon että tulevaisuudessa keksitään jokinlainen laseraita, jolla voitaisiin helposti rajata kaikki kaupungin rakennukset irti kaduilla riehuvista huligaaneista, niin että he polttaisivat itsensä, jos yrittäisivät läpi noista rajoista. Sitten niiden annettaisiin vain olla päällä, kunnes raggarit menisivät itkien ja sormensa polttaneina koteihinsa.

Jos tällainen on liian kallis ja energiasyöppö ratkaisu toteuttaa (niinkuin se luultavasti olisi), tulisi parantaa yleistä turvallisuutta maanläheisemmin keinoin. Kaikkiin näyteikkunoihin panssarilasit (luodinkestävät), kaikki pyörätelineet ja muut heiteltävät objektit tulee pultata katuun kiinni ja poliisin on palkattava niin paljon väkeä mellakkatilanteisiin, että he voivat aidata pääsyn nulikoilta kaikkialle.

Eiköhän se siitä.

Hyvää (mennyttä) itsenäisyyspäivää kaikille, jotka ovat sen ansainneet! Ei siis niille houkille, jotka "osoittivat mieltään", eli riehuivat kaduilla. Kuolkaa te vain pois, DNA:n hukkapätkät!

"Linnan" juhlat Tampereella

Tänä vuonna Linnan juhlat järjestettiin Tampereella, koska Presidentinlinna oli ikävä kyllä remontissa. Pitopaikaksi valittiin Tampere-talo, joka on Pohjoismaiden suurin kongressikeskus.

Kongressikeskus!

Kuulostaako Linnan juhlille sopivalta paikalta? No ei kuulosta. Eikä myöskään näyttänyt siltä! Rakennus oli modernin arkkitehtuurin laimea taidonnnäyte, valkoista, terästä, suoria kulmia, lasia. Ei muuta. Ei koristeita, ei mitään perinteistä, ei mitään kaunista. Talo oli ankea, tylsä ja mitäänsanomaton. Se ei ollut arvokkaan näköinen, kolhot isot hallit ilman väriä ja krumeluureja eivät vain yksinkertaisesti sovi maan arvokkaimman juhlan pitopaikaksi.
Parempi vaihtoehto Linnan juhlien päämajaksi olisi ollut Turun linna, jota myös ehdotettiin. Mutta jostain syystä ei kelvannut. Turun linnan yhtenä Suomen vanhimmista rakennuksista olisi ollut mitä oivallisin vaihtoehto käytöstä väliaikaisesti poistuneelle Presidentinlinnalle. Turun linnassa historia olisi ympäröinyt juhlavieraita aivan eri tavalla kuin Tampere-talossa, jonka kaltaisia mauttomia laatikoita mahtuu kolmetoista tusinaan.
Turun linnasta sanottiin että se ei olisi tarpeeksi tilava. No, vaikka näin olisikin, mitä en usko, olisi siitä selvinnyt jättämällä kutsumatta ison kasan turhia vieraita, joita saimme tänäkin vuonna "ihastella" (Duudsonit, Jukka-poika ym.). Tampere-talokin "Pohjoismaiden suurimpana kongressikeskuksena" oli liian pieni, jotta vieraat olisivat mahtuneet tanssimaan.

Ei nimittäin riittänyt että Linnan juhlat siirrettiin pois arvokkaasta Presidentinlinnasta johonkin ala-arvoiseen tönöön Tampereelle, sen lisäksi vieraat eivät päässeet tanssimaan, mikä on ollut koko juhlien toinen päätapahtuma tasavallan presidentin kättelyn ohella! Ei muka mahtunut tanssimaan, kattia kanssa sanon minä. Miten muka pienemmässä Presidentinlinnassa on aina mahtunut tanssimaan? Vieraita ei kuitenkaan ollut sen enempää kuin edellisinäkään vuosina.
Häväistys ei vielä päättynyt tähän. Linnan juhlien pukukoodi oli pistetty myös kerralla kokonaan uusiksi. Maan arvostetuimman tilaisuuden pukimina ovat aina olleet frakit ja iltapuvut, vaan tällä kertaa asuina olivat vain mustat puvut, naisilla lyhyemmät hameet ja jopa housupuvut!
Presidenttikin oli pukeutunut mustaan pukuun, ja vain yhteen kunniamerkkiin, edellisvuoden kolmen mitalin ja presidentillisten vitjojen sijasta.
Kyllä voi hienoimmankin tilaisuuden laimentaa, ei voi muuta sanoa. Surullista.
Tämän lisäksi kuuluisaa Linnan boolia ei ollut saatavilla, mutta syy siihen on ymmärrettävä, Linnan keittiö ei tietenkään halunnut paljastaa salaista reseptiään tamperelaisille.

Kaiken kaikkiaan nämä eivät olleet Linnan juhlat, vaan Talojuhlat Tampereella. Niitä nyt vain sattui isännöimään tasavallan presidentti vaimoineen.

Ja taas kerran saimme kauhistella sitä etikettivirheiden suunnatonta määrää, jota juhliin kutsuttu rahvas meille esitteli. Näitten kuuluisi olla valtakunnan kerman juhlat, mutta silti tänä vuonna oli kutsuttu oikein ennätysmäärä tavallisia pulliaisia, jotka eivät olleet tehneet mitään merkittävää ansaitakseen tulla kutsutuiksi. Esimerkiksi eläkeläispariskunta, joka keräsi roskia Tampere-talon ympäriltä ja muualta kaupungista. Hip hei hurraa, maailmanparantajat! Annetaanko mitaleita vielä?
Kyseinen mies ei ollut pitänyt pukua yllään rippikoulusta päästyään, sitten kuusikymmentäluvun.
Helsingin Sanomissa oli varta vasten etikettineuvoja ohjeistanut miehiä, että solmion tulee mustan puvun kanssa tämän tason tilaisuudessa olla helmenharmaa. Vaan mitä näimmekään, toki useimmilla kravatti oli tämän värinen, mutta huomattavan moni oli myös viisveisannut etiketistä, ja kietaissut kaulaansa ties minkä värisen, jopa kuviollisen kravatin. Monen miehen kravatti oli saman värinen kuin hänen vaimonsa puku. Naisia taas ohjeistettiin jopa selvin kuvaohjein että juhlapuvun hameenhelma ei saanut ulottua maahan asti, vaan sen tuli jäädä nilkan yläpuolelle. Pidempi helma olisi vaatinut mieheltä frakin käyttöä. Kuitenkin jopa suurin osa naisista tuli juhliin pitkässä, maata viistävässä iltapuvussa, joka joillakin oli ehkä aikaisempien Linnan juhlien peruja, ja joillain muilla ainut kallis iltapuku, eivätkä rahat riittäneet uuden hankkimiseen. Sääli.
Sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta ei ollut kammannut tukkaansa, vaan näytti petolinnun peräpäältä. Häpeäisit! Se ei näytä boheemilta taiteilijalta, se näyttää rumalta alkoholistipummilta.
Samoin matkadokumentaristi Ville Haapasalo oli ottanut tavaramerkiksi muodostuneen piponsa (jota hän epäilemättä aina käyttää vain peittääkseen orastavan pälvikaljunsa) pois vasta astuttuaan kättelyjonoon, sillä sen verran rasvaiselta ja hikiseltä hänen hiuskuontalonsa näytti. Juhlien jatkoilla hänellä oli taas pipo päässään sisätiloissa. Tällaista ei soisi tapahtuvat missään, saati sitten näin korkea-arvoisessa tapahtumassa.

Kaikkein pöyristyttävintä koko itsenäisyyspäivässä oli kuitenkin "Linnan" juhlien varjotapahtuma, joka jääköön nimeämättä, koska en kunnioita sitä tippaakaan. Joka vuosi on myös Helsingissä ollut varjotapahtuma, eli mielenosoitus, johon pääkaupungin pummit ja hylkiöt kerääntyvät huutamaan iskulauseita kuuroille korville siitä kuinka he ovat kateellisia koska heitä ei kutsuttu mukaan juhliin juomaan päänsä täyteen boolia ja vokottelemaan kauniita naisia. Tänä vuonna "mielenosoitus" kuitenkin äityi mellakaksi, jossa kaadettiin poliisin pystyttämiä mellakka-aitoja, käytiin poliisin kimppuun jääkiekkomailoin, hajotettiin liikehuoneistojen ikkunoita ympäri kaupunkia, uhattiin juhlavieraiden turvallisuutta Tampere-talolla ja jatkopaikassa Tammer-hotellilla, räjäyteltiin savupommeja, heiteltiin poliisia elotulitteilla ja jopa pahoinpideltiin yksi poliisihevonen.
Pahoinpitelitte hevosen, koska teidän mielestänne eliitin ei kuulu saada juhlia saavutuksiaan! Oletteko pahemman kerran päästänne vialla! Turha kysyäkään, tottakai olette, te mitättömät turhakkeet.
Näitten ali-ihmisten mielenlaatu on sen verran jälkeenjäänyt ettei sinne mahdu kuin yksi ajatus kerrallaan, ja nyt joku riivatun köyhälistön agitaattori oli saanut noihin huligaanien paksuihin kalloihin taottua idean lähteä mellakoimaan, idean että heillä, yhteiskunnan tuilla elävillä työttömillä sosiaalipummeilla, olisi jokin ihmeen oikeus häiritä kunniallisten menestyneiden kansalaisten itsenäisyyspäivän viettoa. Viheliäisempää roskasakkia saa taas hakea, eikä hevin löydä. Rikkoa nyt kauppojen ikkunoita ja hyökätä poliisin kimppuun, joka on kaikkien yhteistä rauhaa turvaamassa, kertakaikkiaan älytöntä! Nua raggarit halusivat vain tapella, rikkoa paikkoja ja aiheuttaa yleistä sekasortoa ja pahennusta. Siinä he kyllä onnistuivat, ja siitä heitä tulisi kyllä rangaista, lain kovimman kirjaimen mukaan. "Linnaan" heidätkin, pitkälle kakulle.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, jotka sen ovat ansainneet!
Nimittäin nämä rikolliset mellakoitsijat ja pahoinpitelijät sitä eivät ole.

Talvisodan (muistomerkin) voisi unohtaa

Talvisotayhdistys ry-niminen yhdistys on Suomessa perustettu vuonna 2010 ajamaan talvisodan muistomerkkiä, tämän he kertovat omilla nettisivuillaan päätavoitteekseen.
Helsingin Sanomissakin kerrottiin muistomerkkihankkeesta, jonka olisi määrä valmistua vuodeksi 2015, sillä silloin tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Muistomerkin paikaksi on jo valittu kasarmitori, mikä sijaitsee pääesikunnan vieressä, ja siis soveltuu sotamuistomerkin paikaksi paremmin kuin muut Helsingin torit. Muistomerkin kustannusarviokin on jo tiedossa, se on 1,7 miljoonaa euroa. Aika paljon. Tuosta summasta kolmasosan maksaa Suomen valtio, kolmasosan Helsingin kaupunki ja kolmasosan talvisotayhdistys, arvatenkin keräysten avulla. Eli 566 666 € keräämällä kansalta omaantuntoon vedoten sekä 1 133 333 € keräämällä kansalta väkivallalla uhaten (siis verotuksen kautta).
En kuitenkaan valita summasta ja sen maksajaksi joutumisesta, vaikka toteankin sen olevan korkeahko, tuolla hinnalla pitäisi saada jo aika mahtava monumentti pystyyn.
Valitan kuitenkin siitä, miksi talvisodalle ylipäätään pitää muistomerkki rakentaa?

Suomen historiassa ei ole montaa merkittävää, muistamisen arvoista, mielenkiintoista tapahtumaa tapahtunut, varsinkaan positiivisessa mielessä. Koska koko kulttuurimme perustuu "talvisodan hengen" yhtenäistämään kansaan, joka oikeasti koostuu kahdesta heimosta (itä- ja länsi-), jotka ovat sotineet keskenään, on talvisodasta tullut Suomelle milteipä myyttinen kansaa yhdistävä tekijä, jokin joka on luonut Suomen valtion. Itsenäisyys ja sitä rataa.
Suomessa ei mitään muuta hehkuteta samalla tavalla kuin talvisotaa, sen ah niin urhoollisia sotilaita, jotka taistelivat Suomen puolesta ja voittivat pahan Neuvostoliiton, marsalkka Mannerheimia ynnä muuta sotaan liittyvää. On Talvisotayhdistys. On keräystä sotaveteraanien hyväksi. On yleinen asevelvollisuus, joka väkivalloin orjuuttaa koko kansan nuoret miehet pakkotyöhön vuosi vuodelta, kouluttaen heistä tappajia, jotka kuitenkaan eivät ole mitään verrattuna Rukajärven neljänkymmenen asteen pakkasissa hiihtäneille valkopukuisille sisseille, noille oikeuden puolustajille, pienen maan selkärangalle, Suomen hengelle.
(Itsekin olen hiihtänyt Rukajärvellä muuten, vaikkakaan aivan neljäänkymmeneen pakkasasteeseen ei ilma silloin kylmennytkään.)
Sodasta tehdään kirjoja (Tuntematon sotilas ym.) ja elokuvia (13 eri elokuvaa pelkästään talvi- ja jatkosodista, jotka ovat oikeasti osa samaa sotaa, toista maailmansotaa). Yleisradion suurin suomalainen -äänestyksessä vuonna 2004 valittiin suurimmaksi marsalkka Mannerheim, toiseksi sijoittui sodan ajan presidentti Ryti, kolmanneksi Neuvostoliitolta meitä suojellut presidentti Kekkonen ja neljänneksi talvisodan veteraani, nationalistinen kenraali Adolf Ehrnrooth.

Sotia ihannoidaan. Varsinkin talvisotaa. Jatkosotaa ei tietenkään siinä määrin, koska se hävittiin. Karjalaa vaaditaan takaisin. Valmistetaan jopa olutmerkkiä nimeltä Karjala, jonka tunnuksessa Suomen (alunperin Ruotsin) ja Venäjän miekat ottavat yhteen (otettu Karjalan vaakunasta). Suomen valtion vaakunassa leijona taasen tallaa jalkojensa alle Venäjän sapelia. Tällaisia vihamielisiä symboleja ei ehkä muualla suvaittaisi. Vai voisiko Saksan vaakunassa kotka tallata Daavidin tähteä jalkoihinsa? Tai Yhdysvaltain kotka repiä intiaanipäähinettä?
Suomen vaakunasta on jopa tullut uusnatsien, nationalististen rasistien ja muiden juntti-idioottien tärvelemä ekstremistisymboli, jonka käyttä kaulakoruna, tatuointina tai hupparinselkäprinttinä tarkoittaa automaattisesti sotaa ihannoivia, sitä kokemattomia, muukalaisvihamielisiä "patriootteja".

Talvisota pursuaa korvista ulos. Siitä kuulee joka vuosi itsenäisyyspäivänä, televisio esittää aina Tuntemattoman sotilaan, viime vuonna jopa molemmat elokuvaversiot. Sotaveteraaneille tehdään jatkuvasti keräyksiä, ja valitetaan kuinka huonosti heidän asiansa ovat. Asian kritisoiminen taas on välittömästi valtiopetoksen luokkaa lähentelevä loukkaus, jonka esittäjä saisi muuttaa pois Suomesta, koska ei osaa maan itsenäisyyttä tarpeeksi arvostaa.
Lopettakaa jo. Sota oli ja meni yli seitsemän vuosikymmentä sitten! Sodalla saatiin pidettyä Suomen itsenäisyys, mutta hyvin meni Suomella Venäjän suuriruhtinaskuntanakin, saatiin oma valuutta ja suomenkielen asema oli turvattu. Talvisota ei ollut niin merkittävä kuin annetaan ymmärtää. Talvisotayhdistys vertaa talvisotaa Marathonin taisteluun, jossa (muiden kreikkalais-persialaisten sotien taisteluiden, kuten Thermopylain ja Salamiin lisäksi) antiikin kreikkalaiset pysäyttivät Persian mahtavan imperiumin, joka olisi muutoin syönyt koko Euroopan. Marathon ja muut kreikkalaisten taistelut olivat paljon merkittävämpiä koko Euroopan ja länsimaisen kulttuurin, koko historiamme kannalta, kuin pienen syrjäisen pohjan perukoilla kyyhöttävän köyhän maapahasen kamppailu Neuvostoliiton kanssa itsenäisyydestä, jonka menetys ei olisi vaikuttanut juuri millään tavalla muun Euroopan historiaan.
Talvisodan voisi minun puolestani vaikka kokonaan unohtaa. Sodan ihannointiko on ainut mihin Suomen kansa kykenee? Tietenkään se ei unohdu, varmasti koskaan, ei sittenkään kun viimeisetkin sodan kokeneet ovat jo maatuneet, mutta silti sodan ihannointia pitäisi laimentaa, eikä lisätä kaiken maailman muistomerkeillä. Keskittykäämme Suomen valoisampiin puoliin, ja pyrkikäämme lisäämään niiden tällä haavaa harvalta vaikuttavaa joukkoa.

Ei se talvisota unohdu vaikkei mitään muistomerkkiä koskaan sille rakennettaisi. En väheksy sodan kokeneiden ihmisten panosta Suomen hyväksi, mutta olen enemmänkin surullinen heidän kärsimystensä johdosta, kuin ihannoisin heidän saavutuksiaan sodassa, eli ihmisten tappamista.

Uunituoreen tutkimusraportin mukaan Suomen puolustus kestäisi nykyisellään Venäjän hyökkäystä hädin tuskin muutaman tunnin.
Я отдаю охотно (antaudun suosiolla)!

Linnan juhlat

Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.2012 keräsi taas sankoin joukoin televisionkatsojia kotisohviensa ääreen, ja mikäs sen mukavampi on itsenäisyyspäivän iltaa viettää kuin muiden tyylitajuttomuutta arvostellen, katkerana ja kateellisena siitä ettei himoittu kutsu taaskaan kolahtanut omasta postiluukusta.

Kuitenkin paljonkin olisi sanottavaa ihmisten tyylistä, ja siitä keitä linnaan ylipäätään oli kutsuttu.
Kättelyjonoa katsellessa pistivät silmään erityisestti huonosti pukeutuneet miehet ja naiset, eli ne, jotka eivät olleet etiketin mukaisesi puettuja.
Miehissä eniten häiritsivät, kuten joka ikinen vuosi, ne vasemmiston (köyhälistön) ja perussuomalaisten (junttien) edustajat, jotka eivät suostuneet pukeutumaan frakkiin, vaan tulivat paikalle tummassa puvussa. Tumma puku ei ole ollenkaan riittävän juhlava asuste valtakunnan ykköstilaisuuteen, tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhliin. Silloin pukeudutaan frakkiin eli hännystakkiin. Ei pukuun, eikä edes smokkiin. Kaulassa on rusetti, eikä solmio.
Mutta nuo köyhät ja köyhänmieliset, tyylitajuttomat juntit eivät suostuneet kunnioittamaan Suomen tasavallan presidenttiä, muita arvovieraita, eivätkä Suomen kansaa edes sen vertaa että olisivat pukeutuneet tilaisuuteen sopivalla tavalla, kun heidän kutsumisensakin kyseiseen tapahtumaan on hieman kyseenalaista.

Pertti "Veltto" Virtanen (ps) piti iänikuisen baskerinsa päässään kätellessään presidenttiä, mikä ei tietenkään ole etiketin mukaista, vaan erittäin huonoa käytöstä. Hattu otetaan pois missä tahansa sisätiloissa, puhumattakaan jos ollaan menossa presidenttiä kättelemään suorassa valtakunnallisessa televisiolähetyksessä. Sen lisäksi hän jäi hurraamaan kameroille kädet ilmassa punaisella matolla, mikä ei ole soveliasta myöskään.

Timo "Jytky" Soini (ps) oli ihme ja kumma pukeutunut frakkiin, minkä toki pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta kun perussuomalaisesta poliitikosta on kysymys, ei yleensä kannata odottaa mitään. Mutta ikävä kyllä mikään ei näytä hyvältä tynnyrinkokoisen vatsan päällä, Soinin täytyisi ehdottomasti ruveta tiukalle ja pitkälle laihdutuskuurille. Etoo katsoa moista punkeroa.

Viime vuonna juhlat röyhkeästi väliin jättänyt Teuvo "Sahamies" Hakkarainen (ps) tuli kaikessa junttiudessaan paikalle "velvollisuudentunnosta", sana jonka merkitystä hän ei itse ole eläissään toteuttanut, ja kuten arvata saattoi, tapajuopon tie kävi booliastialle heti kun silmä vältti, ja itsensä humalaan lipittänyt kansan"edustaja" jouduttiin heittämään ulos linnasta hänen alettuaan räyhätä.

J. Henrik "Poski" Tiihonen, oli kutsuttu vain koska hän oli tukenut Sauli Niinistöä tämän presidentinvaalikampanjassa. Räppäri oli pukeutunut kalliiseen Louis Vuittonin pukuun, mutta vain pukuun. Frakki sen olla pitää, aivan sama miten kallis ja hieno puku olisi tarjolla. Luulisi että menestyneellä räppärillä olisi ollut varaa ostaa merkkifrakkikin.

Monen frakkipukuisen miehen valkoiset frakkiliivit pilkistivät esiin mustan frakkitakin etuliepeiden alta, mikä ei ole etiketin mukaista. Ihan pienestä pilkahtelusta en viitsisi valittaa, mutta joidenkin liivit olivat valahtaneet vähintään kymmenen senttimetriä takin alapuolelle, mikä näytti jo todella typerältä. Ongelma oli pahin keski-ikäisillä, elintasoaan huomattavasti kasvattaneilla herroilla, ja tottahan se on että lihavan päällä mikään vaate ei näytä hyvältä, ainakaan niin hyvältä kuin se näyttäisi sopusuhtaisemman ihmisen päällä. Laihduttakaa hyvät herrat.

Kaikkein hävettävimpiä olivat kuitenkin ne elämäntapakieltäytyjät, jotka eivät suostuneet tulemaan juhliin, vaikka heidät oli sinne kutsuttu. Periaatesyistä pois jääneet perussuomalaiset kansanedustajat saisivat hävetä ala-arvoista käytöstään.

Naisten juhlapuvuissa on enemmän vaihtelua, kuten aina, mikä on epäreilua miesten kannalta. Kuitenkin samat pari pukua toistuvat melkein kaikilla naisvierailla. Tänä vuonna oli muodissa yksiolkaiminen "Diana"-puku, joka oli hieno, mutta hivenen ylikäytetty. Väreistä käytetyin tällä kertaa oli sininen, liekö kokoomuslaisen presidentin kunniaksi? Punainen oli myös suosittu, kuten aina, punainen juhlapuku on klassisin ja ehkä kaikkein kaunein mitä naisella voi olla.

Ritva "Kike" Elomaa (ps) oli pukeutunut siniseen pukuun, josta ei ole kauheasti valittamista, paitsi ehkä hihat, jotka olisi voinut jättää pois kokonaan, mutta hänen itsepäisyytensä pukeutua vain siniseen menee yli ymmärryksen.

Tarja Halonen oli pukeutunut pukuun jota hän oli käyttänyt jo kahdesti aiemmin linnan juhlissa, vuosina 2007 ja 2011. Kyllä nyt presidentti voisi panostaa vähän enemmän ja hankkia joka vuodelle oman puvun. Varsinkin kun kyseinen puku ei ruskeanvihreine sävyineen ole kauhean silmäähivelevä.

Kaikki naiset, jotka olivat jo tanttaiässä, ja hieman pulskistuneita, olivat, kuten tavallista, pukeutuneet mitäänsanomattomiin kolttuihin, jotka muistuttivat juhlamekon sijaan enemmän puolijoukkuetelttaa, usein niin värityksensa kuin muotonsakin perusteella. Sääli että niin moni keski-ikäinen nainen on päästänyt itsensä rupsahtamaan ja lihomaan. Laihduttakaa hyvät naiset.

Kaikki silmälasipäiset ihmiset voisivat myös käyttää piilolinssejä, ainakin linnan juhlissa, on sen verran hieno tilaisuus kuitenkin, ja varsinkin jos on kovin näkyvät paksut kehykset laseissa.

Myös linnan kutsuvieraslista herätti kummeksuntaa. Työmies kutsuttu. Millähän perusteella? Miksi juuri hän? Miten oli valittu yksittäinen työmies? Arpomalla vai?
Koko juhlia katsellessa en voinut välttyä ajattelemasta miten paljon hienompi tilaisuus olisi vielä ollut, jos juhlavieraat olisivat kaikki oikeasti valtakunnan kermaa. Nyt kun mukana ovat kaikki kaksisataa kansanedustajaa (paitsi röyhkimykset, jotka jättävät juhlat väliin), mukaan mahtuu kymmenittäin ihmisiä, joiden ei hyvällä tahdollakaan voi sanoa olevan edustavia, saati sitten kermaa. Kyllä valtion hienoimpien juhlien vieraslista pitäisi koostua valtion hienoimmista ihmisistä. Jos tällainen on jo nykyään tarkoituksena, ei voi kuin surkutella Suomen valtion köyhää tilaa, sillä kaiken maailman turhia julkkiksia ja muita "ei-keitään" oli linnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsuttu.