Kirjoitin edellisen Kansakunnan tila -artikkelini vuonna 2013, ja päätin nyt tehdä vuoden aluksi uuden, koska kolmessa vuodessa moni asia on muuttunut, ja pelkästään huonompaan suuntaan. Edellinen artikkelini käsitteli suurta joukkoa erilaisia aiheita maahanmuutosta graffiteihin, mutta kaikki muut aiheet tuntuvat nyt niin vähäpätöisiltä verrattuna tähän yhteen, että en viitsi käyttää ollenkaan tilaa niiden käsittelemiseen tällä kertaa. Sitä paitsi mielipiteeni niistä ovat pysyneet lähestulkoon samoina. Ainut aihe, mikä nyt merkitsee, on maahanmuutto. Se voi tuhota koko länsimaisen kulttuurin, ja hyvin varmasti niin tekeekin. Tietenkään tämä ei tapahdu yhdessä päivässä tai vuodessakaan, mutta vuosikymmenissä ja sadoissa se tapahtuu. Senpä takia sitä on hankala huomata ennen kuin on jo liian myöhäistä. Nyt kuitenkaan ei vielä ole, joten on tartuttava härkää sarvista ja mamua niskasta, ja heitettävä niin kauas kuin pystyy.
Maahanmuutosta on tullut Suomen ja kaikkien länsimaiden suurin ongelma viimeisen kolmen vuoden aikana. Kun nyt katson vuoden 2013 Kansakunnan tila -kirjoitustani, huomaan miten olen parjannut Perussuomalaisia ja muita rasisteja oikein olan takaa. Mielipiteeni on muuttunut paljonkin tänä aikana. Vaikken edelleenkään pidä Persuja muuna kuin rasismilla ratsastavana tyhmien ihmisten puolueena, enkä ikinä voisi äänestää heitä, olen päätynyt heidän kanssaan tahtomattani samaan lopputulokseen: Suomeen ei voida ottaa yhtään maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajia on yksinkertaisesti tulossa tänne liikaa, ja he edustavat sekä sukupuolisesti, että kulttuurillisesti sellaista väestöä, joka ei tee Suomelle hyvää. 90% tulijoista on miehiä, ja ikäluokassa 15-30 on Suomessa jo ennestään naisia 20 000 vähemmän kuin miehiä. Siis yhtään uutta miestä ei todellakaan kaivata Suomeen, päin vastoin he lisäävät suomalaisten nuorten sinkkumiesten ahdinkoa entisestään (en ole itse sinkku, mutta pidän heidän puoliaan, koska tiedän miltä yksinäisyys tuntuu). Kaikki ne harvat naiset jotka Suomeen tulevat ovat myös tiukasti miestensä kontrollissa, yhtään yksinäistä naista ei tänne tule, eikä yhtään sellaista, jolle sallittaisiin avioliitto suomalaisen miehen kanssa.
Kun suurin osa näistä ulkomaalaisistakin miehistä jää vaille naista, on tuloksena vain sekasortoa ja lopulta väkivaltaa. Kaikkihan tietävät että naisen puute ajaa miehen turmioon. Jos mies on yksin tai vain muiden miesten seurassa, ajautuu hän helposti väärille poluille, eikä pysty hallitsemaan elämäänsä. Lopulta naisen kaipuu ajaa miehen väkivaltaiseen toimintaan, joka voi tarkoittaa raiskaamista, kidnappaamista, pahoinpitelyjä, tappoja, murhia, tai muuta vastaavaa. Tätähän meistä kukaan ei halua. Arabikulttuuri, jonka piiristä suurin osa nykyään maahan tulevista ihmisistä kuuluu, on myös tunnettu väkivaltaisesta machoilustaan. Siellä miesten pitää olla koviksia, jotka määräävät naisen paikan ja ottavat tämän silloin kuin itse mieli tekee. Suomessa tällainen ei ole mahdollista, mutta mihinkäs ihmiset tavoistaan pääsisivät, joten tämän seurauksena on odotettavissa lisää väkivaltaa.
Uusi vuosi 2016 alkoi erittäin vastenmielisissä, surullisissa ja hälyttävissä merkeissä, kun Saksan Kölnissä, sekä Suomessa, arabimiehet järjestivät suurin joukoin suunniteltuja joukkohäirintöjä ja raiskausyrityksiä naisia kohtaan. En ole varma onnistuivatko he raiskaamaan ketään, ainakaan Helsingissä, mutta Kölnissä yli 500 naista teki rikosilmoituksen ahdistelevista miesjoukkioista. Kölniin oli kerääntynyt tuhansittain (!!!!) arabimiehiä ainoana tarkoituksenaan järjestelmällinen naisten joukkohäirintä ja raiskaaminen. Samoin mielin oli Helsingin keskustaan uutena vuotena kokoontunut yli tuhat (!) arabimiestä, ja useat naiset kertoivat tällöin tapahtuneesta ahdistelusta. Eräskin miesjoukko oli repinyt tyttären äidistään erilleen ja väkisin nuollut tämän kaulaa ja kasvoja. Äitiä oli pahoinpidelty kun tämä oli yrittänyt estää miehiä käymästä käsiksi tyttöönsä.
Tällainen eläimellinen käytös on saatava loppumaan. Parhaiten siihen tehoaa teloittaminen. Päät poikki kaikilta arabeilta jotka kokoontuivat uutena vuotena Helsingin keskustaan (ja Kölniin). Toisiksi tehokkain keino on steriloiminen, eikä mikään lälly nykyaikainen kemiallinen kastraatio, vaan vanha kunnon kuohitseminen leikkaamalla ruosteisella sirpillä penis ja kivekset irti. Ilman puudutusta tietenkin. Tällaisia rangaistuksiahan ISIS itsekin käyttää.
Kolmantena, laimeimpana, vaihtoehtona on häirintään syyllistyneiden, eli käytännössä kaikkien, karkottaminen. Takaisin Syyriaan ja Irakiin vain, aivan sama onko siellä sota ja kuolemantuomio odottamassa. Se on heidän ongelmansa. Vielä suuremmassa määrin siksi että kaikki asekuntoiset nuoret miehet pakenevat noista maista, missä heitä kipeimmin tarvittaisiin. Jättävät oman maansa terroristeille! Ja omat vaimonsa ja tyttärensä raiskattaviksi! Kuinka häpeällistä pelkuruutta, ja kehtaavat kutsua vielä itsejään miehiksi. Tänne sitten tullaan raiskaamaan meidän naisiamme, ei käy sanon minä!
Tähän asti tällainen puhe on ollut täysin natsipropagandana pidettyä soopaa, jota on kuullut vain Perussuomalaisten suista, ainakin suvakkien mielestä. Mutta asiat ovat muuttuneet muutaman viime vuoden aikana nyt niin rajusti, että tällainen puhe ei ole enää tuulesta temmattua jorinaa, vaan ikävä kyllä täyttä totta. Ja hirvittävää sellaista. Kukaan suvakkikaan ei voi enää olla niin sokea ettei näkisi maahanmuuton vakavia ongelmia. Monet entiset kovan linjan suvakit, jotka olivat avosylin ottamassa pakolaisia vastaan esimerkiksi Saksaan ja Suomeen, ovat muuttuneet täysin kun ovat nähneet omin silmin millaisia eläimiä Eurooppaan on päästetty sankoin joukoin. Esimerkiksi Angela Merkel halusi Saksaan aiemmin runsain määrin uusia ihmisiä, mutta hän on muuttanut mielensä kun arabit raiskasivat hänen sukulaistyttönsä. Samanlaisia tarinoita on monia.
Tästä tulee ihan mieleen äärioikeistolaisten ennen julmalta kuulostanut toivomus: "Toivottavasti mamut raiskaavat tuon suvakkinaisen, niin siitäpähän oppii millaista kulttuuria hän tänne on tuomassa". Tämä on oikeasti käynyt nyt toteen! Mamut todella raiskaavat suvakkinaisia, ja kaikkia muitakin naisia. Tämä ei ole vitsi, eikä panettelua. Ei kiihotusta kansanryhmää vastaan, tämä on arkipäivää nykypäivän Suomessa. Sitä se ei saisi olla. Kaikki raiskaajat on teloitettava, kuohittava tai karkotettava. Oikeus päättäköön sitten minkä se näistä valitsee, mutta toimettomaksi ei voida enää jäädä.
Kauhea kaksinaismoralistinen omaa hyvyyden kilpeä kiillottava propagandapuhe suvakkien suista on kuitenkin kuulunut tämänkin asian tiimoilta. Suvakit väittävät ettei naisten hyväksikäyttö ole ennenkään kiinnostanut niitä ihmisiä, jotka nyt kovaan ääneen valittavat mamujen toteuttamasta hyväksikäytöstä. Myös Helsingin poliisijohdon kommentti, jossa todettiin asian olevan Suomessa uusi, on nostattanut vastalauseiden myrskyn, ja täysin väärin perustein. Kun mitään ei ymmärretä, ei sitten mitään...
Naisten seksuaalinen ahdisteluhan ei tietenkään sinällään ole uusi ilmiö. Sehän itse asiassa on jo vuosituhansia vanha perinne kautta koko maailman. Niin kauan kuin on ollut miehiä ja naisia, ovat miehet ahdistelleet naisia. Miksikö? Koska mies haluaa enemmän seksiä kuin nainen, koska siittiöt ovat halpoja ja munasolut arvokkaita, ja sen takia naisella on valta valita kumppaninsa, ja miehen taas tulee yrittää siittää niin monta naista kuin mahdollista. Tämä on evoluutiobiologiaa, ja se selittää kaiken inhimillisen käyttäytymisen. Toisissa kulttuureissa kuitenkin naisten hyväksikäyttö on suvaittavaa, toisissa ei. Edellisiin kuuluvat esimerkiki arabialainen kulttuuri, jälkimmäiseen nykyaikainen länsimainen. Kumpikaan ei välttämättä ole toistaan parempi, mutta nykyajan länsimaiset ihmiset eivät enää siedä naisten raiskaamista tai muutakaan vastaavaa. Jos tänne tulee erilaisen kulttuurin edustajia, joiden moraali on meihin verrattuna keskiaikaisella asteella, syntyy tästä väkisinkin suuria ristiriitoja. Kulttuurimme ovat perustavanlaatuisesti erilaiset, ja täysin keskenään yhteensovittamattomat.
Naisten ahdistelu on siis tavallaan miehille luonnollista, koska naiset eivät anna aina kun miehet haluavat. Ihminen on kuitenkin länsimaissa kehittynyt jo moraalisesti sille asteelle että miehet pystyvät (joskus pitkin hampain, mutta pystyvät kuitenkin) selättämään eläimellisimmät halunsa, eivätkä raiskaa naisia, jos nämä sanovat seksiehdotukseen ei. Arabimiehille tällainen on täysin käsittämätöntä, ja heille on ihan sama mitä nainen vastaa, he ottavat hänet joka tapauksessa. Sama pätee afrikkalaisiin miehiin, ja moniin muista kehitysmaista kotoisin oleviin ihmislajin uroksiin.
Vaikkei naisten ahdistelu ole uusi ilmiö, on mamujen järjestelmällisesti toteuttama joukkoahdistelu täysin uutta Suomessa, ja muuallakin länsimaailmassa. En osaa sanoa onko tuhansien miesten kokoontuminen yhteen paikkaan ainoana tarkoituksenaan raiskata niin monta naista kuin mahdollista jonkinlainen uudenvuodenperinne Lähi-Idässä, mutta jos on, voisi ydinsotakin olla hyvä ratkaisu koko kulttuurin pois pyyhkimiseksi maapallon pinnalta, koska tuollaisella raiskauskulttuurilla ei ole maailmalle enää mitään annettavaa. Se on syöpä joka leviää koko ajan Eurooppaan ja lopulta tuhoaa sen. Hitaasti ja varmasti, jollei sitä heti alkuunsa leikata pois.
Niin käsittämättömän pöyristyttävä oli uutinen tuhannen maahanmuuttajamiehen kokoontumisesta Helsinkiin, tänne lintukotoon, ahdistelemaan suunnitelmallisesti naisia, etten voi kuin hämmästellä minkälainen täysin moraaliton ja kieroutunut mieliala vallitsee noitten eläinten keskuudessa. Mitä ihmettä nuo ukot mahtoivat ajatella? Oliko heillä jokin tapahtumakutsu Facebookissa, tyyliin: "Naisten joukkoraiskaustapahtuma uutena vuotena Helsingin Rautatientorilla, kaikki muslimit mukaan! Nyt saadaan pesää, ja jos ei saada niin otetaan väkivalloin ja ylivoimalla! Allahu akbar!!!" Hirvittävää.
Ja sitten vielä suvakit kehtaavat tarttua poliisin johdon kommenttiin, jossa vain todettiin ilmiön olevan Suomessa uusi. Ettekö te idiootit nyt ymmärrä kontekstia lainkaan?!? Tietenkään naisten ahdistelu ylipäätään ei ole Suomessa uutta! Tietenkin poliisi tarkoitti järjestäytynyttä mamujen toteuttamaa joukkoahdistelua! Todella typerä ja halpa veto on myös haukkua ihmisiä siitä että he eivät muka ennen välittäneet naisten ahdistelusta tippaakaan. Mistäs te suvakit sen muka tiedätte? Ette te oikeasti tunne muita ihmisiä. Minä olen aina kunnioittanut naisia, ja olen vaatinut raiskaajia kuohittaviksi, en pelkästään mamuja, vaan ihan kaikkia. Kyse ei ole rasismista, kyse on naisten suojelemisesta ja yhteiskuntarauhan ylläpitämisesta. Sekä tietenkin länsimaisen kulttuurin pelastamisesta. Ja onko teistä, suvakit, järkevää nyt haukkua ihmisiä jotka puolustavat teitä! Teistä kun kumminkin suurin osa on naisia, koska naiset ovat alttiimpia propagandalle, ja "empaattisempia", mikä usein johtaa mamujen hyysäykseen. Miehet näkevät asiat analyyttisemmin, eivätkä lankea niin helposti valheelliseen aatteeseen.
Tuoreen uutisen mukaan, Ruotsissa, tuossa entisessä iloisessa kansankodissa, nykyisin kovasti kehitysmaata kohti suuntaavassa uppoavassa laivassa, on jo nyt huomattava miesongelma. Tämä johtuu vain ja ainoastaan mamuista. Koska mamuista edelleenkin yhdeksän kymmenestä on nuoria miehiä, ei heille mitenkään voi riittää naisia. Tämä asettaa kaikki ruotsalaiset naiset raiskauksen vaaraan, kaikki ruotsalaiset miehet pahoinpitelyn vaaraan, ja koko maan yhteiskuntarauhan erittäin heikoille kantimille. Uusimpien tietojen mukaan Ruotsin miestilanne on jo pahempi kuin Kiinassa! Voitteko kuvitella, pahempi kuin Kiinassa, tuossa naisia vihaavassa ja tyttövauvoja systemaattisesti murhaavassa ja abortoivassa kehitysmaassa. Tämä ei ole enää hälyttävää, tämä on katastrofi!
Jos maahanmuuttajia, kaikkia heistä, ei karkoteta heti, johtaa tämä lopulta kansanmurhaan. Tämäkään ei ole vitsi. Ei myöskään kehotus murhaamiseen, mutta se tulee joskus tapahtumaan halusimmepa sitä tai emme. Kaikki muistanevat varmaan mitä tapahtui Saksassa ja muualla Euroopassa juutalaisille toisen maailmansodan aikaan. Kun juutalaiset alettiin nähdä uhkana, ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin yrittää murhata heidät kaikki. Tämä siis natsien mielestä, mutta he saivat iskostettua ajatuksen tavallistenkin ihmisten mieliin. Minä en ole edelleenkään natsi, todettakoon se vielä kerran, en myöskään antisemiitti. Päin vastoin, minä pidän juutalaisista ja kunnioitan heitä suuresti. Juutalaiset olivat menestyksekkäästi sopeutuneet Eurooppalaiseen kulttuuriin, ja juuri tämän kansan parista ihmiskunnan kirkkaimmat mielet ovatkin syntyneet. Johtuiko tämä sitten natsien juutalaisiin toteuttamasta tahattomasta "rodunjalostuksesta", kun vain fiksuimmat pääsivät pakenemaan kaasukammioita, sitä ei voida varmasti sanoa, mutta joka tapauksessa juutalaisista ei ollut Euroopalle varsinaista haittaa.
Miten tämä liittyy maahanmuuttajiin sitten, saattaa joku nyt kysyä? No, esimerkin avulla. Vaikka juutalaiset olivat sopeutuneet hyvin Eurooppaan ja heistä oli tullut menestyneitä Eurooppalaisia, eivät he olleet luopuneet omasta kulttuuristaan, vaan olivat ylpeitä siitä. Tämä on täysin luonnollista ja inhimillistä, eikä sinäänsä mitenkään paheksuttavaa. Kaikki ihmiset haluavat pitää kiinni omasta kulttuuristaan, se on heillä verissä. Kuitenkin nykyään Euroopan ongelman muodostavat muslimit. Ja nimenomaan ihan oikean ongelman, toisin kuin juutalaiset. Juutalaiset eivät olleet ongelma ennen kuin natsit keksivät heidät syntipukeiksi kaikkeen mihin Saksa oli pakotettu ensimmäisen maailmansodan hävittyään. Juutalaisethan eivät tehneet mitään pahaa muille Eurooppalaisille. Muslimit ovat eri juttu. Muslimit ja muut kehitysmaiden mamut tekevät jatkuvasti hallaa kaikille maille joihin he saapuvat. He vääristävät maiden väestörakenteen, he romuttavat talouden, he tuhoavat länsimaisen kulttuurin, he alistavat naisia, he tuhoavat sekulaarin kehityksen, joka oli jo pitkällä Euroopassa. He ovat oikeasti suuri haitta. Heistä kaikki haluavat eroon, eivät vain "natsit".
Miten tällainen kehitys muka olisi hyväksi? Miten tällainen kehitys ei mukamas johtaisi laajamittaiseen sisällissotaan, maailmansotaan tai joukkotuhontaan? Edellinen Euroopassa tapahtunut joukkomurha tapahtui Bosnian sodassa vuonna 1992. Se tunnetaan nimellä Srebrenican verilöyly, ja siinä tapettiin 8000 muslimia. He kaikki olivat miehiä ja poikia, siis miespuolisia. Muslimeista on aina haluttu eroon Euroopassa. Mitäs luulette että kun ne vielä 9 miljoonaa Syyriassa omaa pakoaan suunnittelevaa ihmistä vyöryvät hyökyaallon lailla meidän maanosaamme, mitä siitä seuraa? Ei mitään hyvää. Tämä voi oikeasti johtaa, ja hyvin todennäköisesti johtaakin, keskitysleirien tapaisiin leireihin, joihin tulijat viedään, kun ei heille ole tilaa enää muualla. Sitten heitä aletaan vähitellen surmata, ensin pieniä määriä, sitten laajamittaisesti. Näin tällaiset asiat tapahtuvat. Keskitysleirit eivät ole natsien keksintöä, ne otettiin käyttöön ensi kertaa 1860-luvulla Yhdysvaltain sisällissodassa, jossa vastapuolen sotilaita näännytettiin nälkään ja pakkotyöhön leireillä. Etelä Afrikassa, joka oli Ison-Britannian siirtomaa 1880-luvulla, Britit tappoivat omilla leireillään buureja, eli Alankomaalaista alkuperää olevia ihmisiä, jotka olivat asettuneet alueelle jo aiemmin. Natseilla oli toki Konzentrationslagerinsa, Neuvostoliitossa oli gulagit, nykyään Pohjois-Koreassa on omat keskitysleirit. Eivät ne ole menneen talven lumia, tai vain yksittäin "pahaksi" kuvitellun kulttuurin tuote. Ne ovat luonnollinen ja ennustettavissa oleva ratkaisu ongelmaan, joka syntyy kun erilaisia ihmisiä on liikaa tietyssä paikassa. Ei sen kummempaa.
Kansanmurha tulee tapahtumaan, sanokaa minun sanoneen, jollei tätä kehitystä katkaista alkuunsa ja arabikulttuurin edustajia ja afrikkalaisia palauteta omiin maanosiinsa takaisin.
Toisaalta siitä saattaisi olla hyötyäkin, jos unohdamme hetkeksi inhimillisen kärsimyksen ja siitä seuraavan syyllisyydentunnon ja itserankaisun. Juutalaiset ovat maailman maallistunein uskontokunta. Tämä johtuu nimenomaan siitä että heitä surmattiin niin paljon keskitysleireillä. Kun Jahve ei vastannutkaan rukouksiin niin kyllähän siinä usko karisee. Selvinneet juutalaset kävelivät leireiltä ulos ateisteina, mikä on ehkä ainut hyvä puoli jonka holokaustista voi keksiä. Sama tekisi hyvää eritoten muslimeille, jotka ovat maailman nykyisten uskontojen harjoittajista kaikkein uskovaisimpia ja sitä kautta väkivaltaisimpia. Allahin kutsukin haihtuu kuin savu ilmaan krematorion piipuista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ihmisoikeudet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ihmisoikeudet. Näytä kaikki tekstit
torstai 28. tammikuuta 2016
keskiviikko 9. syyskuuta 2015
Adoptio pitää kieltää kaikilta
Olen vakaasti sitä mieltä että adoptio pitäisi kieltää kokonaisuudessaan, kaikilta ihmisiltä, ja useastakin syystä:
1. Adoptio on osa kehitysmaiden ongelmaa, ja he tuovat sen meille. Tätä ei voida enää sallia. Jos kehitysmaiden ihmiset hankkivat lapsia yli oman tarpeensa, heille pitää tulla siitä taloudellisia ja psykologisia seurauksia, jotta he oppisivat ettei niin voi tehdä. Ongelmien siirtäminen kehittyneiden maiden harteille ei ratkaise niitä, lakaisee vain maton alle, minkä jäälkeen kehitysmaiden ihmiset voivat jatkaa moraalitonta ja kestämätöntä käytöstään. Kyse on moraalisesta periaatteesta, josta ei saa luistaa: kehitysmaiden ongelmat ovat niiden omia ongelmia, meidän ongelmamme ovat meidän. Ei puututa muiden maiden ongelmiin, eikä varsinkaan viedä omia ongelmiamme muualle.
2. Kansainvälinen adoptio on ihmiskauppaa, aivan selkeästi. Lapsia tuotetaan rikkaiden kehittyneiden maiden ihmisten lemmikeiksi, hyväksikäyttämällä köyhiä naisia sijaissynnyttäjinä. Esimerkiksi Intiassa on viime vuosina runsaasti yleistynyt kohdunvuokraus ulkomaalaisille adoptiohakijoille, mikä tarkoittaa käytännössä köyhien naisten orjuuttamista synnytyskoneiden asemaan aivan minimaalisella korvauksella. TV-dokumenttikin on aiheesta tehty, jossa selvisi että naisia kohdellaan kuin muitakin ihmiskaupan uhreja, orjina tai karjana, josta nyhdetään kaikki hyöty irti, ja parittaja vie rahat.
3. Adoptio yksinhuoltajalle täytyy kieltää, sillä yhdellä ihmisellä, oli hän sitten mies tai nainen, ja kuinka hyvä vanhempi tahansa, ei ole henkisiä eikä fysikaalisia resursseja toimia molempina eri sukupuolia edustavina vanhempina. Mies voi olla ainoastaan isä ja nainen äiti. Lapsi kuitenkin tarvitsee kunnolliseksi ja ehyeksi ihmiseksi kasvaakseen kummankin vanhemman aktiivista läsnäoloa, sekä isän että äidin.
4. Adoptio samaa sukupuolta oleville pareille täytyy pysyäkin kiellettynä, sillä lapsesta ei tule normaalia ihmistä, eikä henkisesti tasapainoista yksilöä, jollei hänellä ole isää ja äitiä kasvattajinaan. Kaksi miestä tai kaksi naista ei korvaa yhtä miestä ja naista, sillä he, vain toista sukupuolta edustavina henkilöinä, eivät pysty eläytymään vastakkaisen sukupuolen rooliin, sielunmaisemaan, eivätkä fyysiseenkään puoleen käytännössä ollenkaan, mikä vaikeuttaa suunnattomasti kasvuiässä olevan ihmisenalun tasapainoista kehitystä. Poika tarvitsee miehen mallin ja tyttö naisen, mutta sen lisäksi poika tarvitsee naisen ja tyttö miehen mallin, jotta oppii toimimaan aikuisenakin vastakkaisen sukupuolen kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Terve sukupuolinen kehitys vaatii molempia eri sukupuolia edustavia vanhempia, jotka ovat aktiivisesti läsnä lapsensa arjessa.
5. Adoptio perheeseen, jossa ei ole kaikki kunnossa, on lapselle haitaksi. Vaikka lapsella olisikin isä tai äiti, mutta jos toinen tai molemmat heistä ovat juoppoja, narkomaaneja, tupakoitsijoita, muiden päihteiden käyttäjiä tai muuten lusmuja, ei lapsesta kehity kunnollista kansalaista ja rehellistä veronmaksajaa. Adoptiotilanteessa lapsensaanti tulee evätä kaikilta joilla on huume- tai alkoholiongelma, kaikilta jotka tupakoivat, eivät maksa veroja, ovat liian köyhiä, sairaita, hulluja, vammaisia tai muuten epäsopivia lapsen vanhemmiksi. Esimerkiksi moraalinen lepsuilu ja älyllinen laiskuus olisivat adoption estäviä tekijöitä. Toki näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden tulisi voida estää myös biologisen lapsen hankinta, mutta ennen kuin tarpeeksi tehokas valvontametodi tätä varten keksitään, on adoptio helpompi kieltää.
6. Adoptio riistää lapselta oikeuden omiin vanhempiinsa. Ainoastaan lapsen biologiset vanhemmat voivat olla hänelle oikeita vanhempia. Jokaisessa ihmisessä on sisään rakennettuna kaipuu biologisiin vanhempiinsa, tästä kertoo jo sekin että käytännössä kaikki adoptoidut tahtovat löytää oikeat vanhempansa sen jälkeen kun kerrotaan että hänet on erotettu heistä. Adoptiossa elävälle lapselle valehdellaan läytännössä koko tämän lapsuusikä siitä keitä hänen omat vanhempansa ovat. Tämä on suurin vale mitä lapselle voi kertoa. Minulle ei tule mieleen mitään suurempaa kauhua kuin se, että omat vanhempani eivät olisikaan minua kasvattaneet. Totuuden paljastuminen voi olla kova paikka monelle ihmiselle, ja potentiaalisesti traumatisoiva kokemus.
7. Adoptio usein tapahtuu vieraista maista, esimerkiksi Kiinasta Suomeen. Tämä osaltaan nakertaa pala palalta suomalaista kulttuuria ja suomalaisten kansakuntaa. Vaikka kansalaisuuden voi adoptoitu saadakin, kansallisuutta ei hänellä koskaan tule olemaan, paitsi oman kansansa, jonka vanhemmista hän on syntynyt. Kiinan kansaan kuuluva lapsi tulee ikuisesti olemaan kiinalainen, suomen kansaan kuuluva suomalainen. Vaikka kiinalainen menisi naimisiin suomalaisen kanssa, ja saisi lapsen, tulisi tästä sekarotuinen, puoliksi kiinalainen, puoliksi suomalainen, eikä tämä kokisi oikeasti kuuluvansa kumpaankaan kansakuntaan. Tämä taas on omiaan aiheuttamaan levottomuutta näissä irrallisissa mielissä, joille ei löydy oikeaa kotimaata ja -kansaa. Jokainen Suomeen adoptoitu ulkomaalainen horjuttaa kantasuomalaisten asemaa ja köyhdyttää Suomen kansaa. Erilaisuus ei ole rikkaus, sillä se johtaa lopulta siihen että kaikkien geenit ovat sekoittuneet kaikkien kanssa, eikä erillisiä kansakuntia enää ole. Tämä on etenkin kulttuurien kannalta suunnaton menetys, kun kaikki ihmiset ovat samanlaisen valtakulttuurin kasvatteja. Tuo valtakulttuuri tulee luultavasti olemaan anglo-amerikkalainen kulttuuri, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta se ei ole meidän kulttuurimme. Eikä se ole kiinalaisten kulttuuri. Kaikkein pahiten kärsisivät pienet kulttuurit (mm. eskimot, intiaanit, aboriginaalit, maorit, suomalaiset), jotka tulisivat tuhoutumaan täysin, kun kaikki näyttäisivät samoilta, katsoisivat samoja tosi-tv-ohjelmia ja puhuisivat vain huonoa englantia. Myös genetiikan kannalta sekoittuminen olisi huono juttu, sillä erilaisten variaatioiden määrä vähenisi, kun kaikki lähestyisivät samanlaista lopputulosta, ”sekaihmistä”, joka voisi olla alttiimpi pandemioille ja muille taudeille. Tämä voisi koitua koko ihmiskunnan kohtaloksi.
8. Adoptio vieraan kansan pariin riistää lapselta oikeuden tuntea oma verenperintönsä. Omien vanhempiensa tietämisen lisäksi ihmiselle on erityisen tärkeää tuntea myös oma kansansa, sen maa, kieli, kulttuuri ja perinteet. Vieraisiin maihin adoptoidut lapset menettävät tämän kokonaan, he eivät koskaan saa tuntea todellisia juuriaan ja heistä kasvaa irrallisia ihmisiä. Monilla paikoiltaan irtirevityillä ihmisillä, ja kokonaisilla kansakunnilla (kuten intiaaneilla ja eskimoilla) tämä on johtanut vakavaan kuulumattomuuden tunteeseen, masennukseen, alkoholismiin ja itsemurhiin. Vaikka adoptiolapsi aikuistuttuaan muuttaisikin takaisin oman kansansa pariin, ei hän koskaan tulisi sopeutumaan sinne täysin, sillä häneltä on viety lapsuuden kokemus omassa maassaan, ja hänestä on yritetty kasvattaa jotakin muuta kuin mitä hän pohjimmiltaan on.
9. Vieraasta maasta adoptoidut eivät koskaan kasva omaa kulttuuriaan jatkamaan. Tämä on heidän velvollisuutensakin kansansa jäseninä, ja adoptio varastaa tuolta kansalta yksilön. Entä jos hänestä olisikin tullut kansansa suuri johtaja, pelastaja, vallankumouksellinen diktatuurin kaataja? Adoptio usein kun tapahtuu maista, joista muutenkin pakenevat kaikki kynnelle kykenevät yksilöt, eli ne yhteiskunnan kykenevimmät. Tämä omalta osaltaan rapauttaa tuota kansakuntaa entisestään kun vain kykenemättömimmät jäävät maahan. Aivovuoto on kehitysmaiden pahimpia ongelmia, koska lopulta jäljellä ei ole muita kuin keskenään taistelevia sotalordeja ja muita rikollisia. Maa on käytännössä tuhoutunut, kansakunta on revitty juuriltaan irralleen, eikä tule enää koskaan kotiutumaan minnekään. Voidaan katsoa mustalaisten tilannetta ja todeta että näin on käynyt.
10. Adoptio on moraalisesti väärin, koska se antaa ”lisääntymisen” mahdollisuuden niille, joiden kuuluisi kuolla pois sukuaan jatkamatta. Maailma on jo ylikansoittunut, mikä on aiheuttanut hedelmällisyyden laskua. Tämä johtuu siitä että kun parantuneen ruokavalion ja hygienian ansiosta yhä useampi ihminen selviää lisääntymisikään asti, on luonnon ollut pakko kehittää keinoja kehityksen hillitsemiseksi. Tämä tapahtuu ihan luonnostaan, kun nekin, jotka ennen olisivat surkeina ja sairaalloisina kuolleet jo lapsuudessa, saavuttavat nyt sukukypsyyden, niin heidän sukusolunsa ovat normaalia huonompia. Kun usean sukupolven ajan ovat nämä heikommatkin yksilöt päässeet lisääntymään keskenään, on ihmisten yleinen hedelmällisyys laskenut siihen pisteeseen asti että haitallisten mutaatioiden kertautuessa sukupolvi sukupolvelta on nykyään monia ihmisiä jotka ovat käytännössä täysin lisääntymiskyvyttömiä. Kun hevonen ja aasi yhtyvät tehdäkseen jälkeläisen, siitä syntyy muuli, joka kahden eri lajin risteytyksena on steriili. Samoin on käynyt ihmisille. Tämä on erityisesti länsimaiden ongelma, koska kehitysmaissa kaikkein heikoimmat yhä kuolevat nälkään ja tauteihin, mikä onkin elämän luonnollinen olotila. Ihminen on kehittänyt jopa keinohedelmöityksen, koeputkilapset ynnä kaiken maailman hedelmällisyyshoidot, mitkä osaltaan pahentavat ongelmaa. Kaikkein toivottomimmat tapaukset joutuvat turvautumaan paremman puutteessa adoptioon, jos heidän mielestään lapsi on pakko saada. Mikään pakko se ei ole, jos se ei kerran luonnollisesti onnistu. Olisikin itse asiassa parempi että ihmiset, jotka eivät kykene biologisia lapsia saamaan, eläisivät elämänsä ilman lapsia, koska ”näin oli tarkoitettu”, vaikken mihinkään jumalaan uskokaan. Lisäksi se lapsi on aina ryöstetty joiltain toisilta, miten sellaisen tiedon kanssa voisi elää puhtaalla omallatunnolla?
11. Adoptio lisää ylikansoitusta, ja siten tuhoaa maailmaa. Kehitysmaissa lapsiluku on järjestäänkin valtavan paljon suurempi kuin kehittyneissä maissa, sillä edellämainituissa köyhät hankkivat lapsia vanhuutensa turvaksi, ja useita sen takia että edes joku selviäisi aikuiseksi asti. He ovat kuitenkin karkeasti aliarvioineet omat olonsa, sillä paljon useampi selviää aikuiseksi, kuin olisi tarvis. Tämä on väistämättä johtanut väestöräjähdykseen kehitysmaissa, mikä on käytännössä pilannut nuo maat kokonaan aiheuttamalla sotia ja nälänhätää. Tämän lisäksi köyhien hankkimat lapset eivät ole tehty rakkaudesta ja oikeasta halusta jälkeläisiin, vaan ainoastaan oman edun tavoittelusta ja taloudellisen hyödyn ajattelusta, jolleivät sitten ole raiskauksen, tai muun ehkäisyn puutteessa suoritetun onnettoman aktin epätoivottuja hedelmiä. Adoptio taas, se ottaa kehitysmaiden köyhiltä lapsenpyöräyttäjiltä pois heidän ei-toivottuja lapsiaan, ja näin opettaa heille sellaista löyhää sukupuolimoraalia, että lapsia voi tehtailla miten paljon tahansa välittämättä seurauksista, sillä ylimääräiset voi aina antaa adoptoitaviksi. Saavat varmaan rahaakin siitä, mikä on todella törkeän moraalitonta, omien lastensa myyminen! Köyhien täytyy itse elättää kaikki jälkeläisensä, jotta he oppisivat hieman hillitsemään villinä rehottavaa eläimellistä sukupuoliviettiään. Varsinkin miehet tulisi pakottaa lapsikatraidensa elättäjiksi, jotta ylikansoitusta saataisiin hillittyä tehokkaammin.
1. Adoptio on osa kehitysmaiden ongelmaa, ja he tuovat sen meille. Tätä ei voida enää sallia. Jos kehitysmaiden ihmiset hankkivat lapsia yli oman tarpeensa, heille pitää tulla siitä taloudellisia ja psykologisia seurauksia, jotta he oppisivat ettei niin voi tehdä. Ongelmien siirtäminen kehittyneiden maiden harteille ei ratkaise niitä, lakaisee vain maton alle, minkä jäälkeen kehitysmaiden ihmiset voivat jatkaa moraalitonta ja kestämätöntä käytöstään. Kyse on moraalisesta periaatteesta, josta ei saa luistaa: kehitysmaiden ongelmat ovat niiden omia ongelmia, meidän ongelmamme ovat meidän. Ei puututa muiden maiden ongelmiin, eikä varsinkaan viedä omia ongelmiamme muualle.
2. Kansainvälinen adoptio on ihmiskauppaa, aivan selkeästi. Lapsia tuotetaan rikkaiden kehittyneiden maiden ihmisten lemmikeiksi, hyväksikäyttämällä köyhiä naisia sijaissynnyttäjinä. Esimerkiksi Intiassa on viime vuosina runsaasti yleistynyt kohdunvuokraus ulkomaalaisille adoptiohakijoille, mikä tarkoittaa käytännössä köyhien naisten orjuuttamista synnytyskoneiden asemaan aivan minimaalisella korvauksella. TV-dokumenttikin on aiheesta tehty, jossa selvisi että naisia kohdellaan kuin muitakin ihmiskaupan uhreja, orjina tai karjana, josta nyhdetään kaikki hyöty irti, ja parittaja vie rahat.
3. Adoptio yksinhuoltajalle täytyy kieltää, sillä yhdellä ihmisellä, oli hän sitten mies tai nainen, ja kuinka hyvä vanhempi tahansa, ei ole henkisiä eikä fysikaalisia resursseja toimia molempina eri sukupuolia edustavina vanhempina. Mies voi olla ainoastaan isä ja nainen äiti. Lapsi kuitenkin tarvitsee kunnolliseksi ja ehyeksi ihmiseksi kasvaakseen kummankin vanhemman aktiivista läsnäoloa, sekä isän että äidin.
4. Adoptio samaa sukupuolta oleville pareille täytyy pysyäkin kiellettynä, sillä lapsesta ei tule normaalia ihmistä, eikä henkisesti tasapainoista yksilöä, jollei hänellä ole isää ja äitiä kasvattajinaan. Kaksi miestä tai kaksi naista ei korvaa yhtä miestä ja naista, sillä he, vain toista sukupuolta edustavina henkilöinä, eivät pysty eläytymään vastakkaisen sukupuolen rooliin, sielunmaisemaan, eivätkä fyysiseenkään puoleen käytännössä ollenkaan, mikä vaikeuttaa suunnattomasti kasvuiässä olevan ihmisenalun tasapainoista kehitystä. Poika tarvitsee miehen mallin ja tyttö naisen, mutta sen lisäksi poika tarvitsee naisen ja tyttö miehen mallin, jotta oppii toimimaan aikuisenakin vastakkaisen sukupuolen kanssa parhaalla mahdollisella tavalla. Terve sukupuolinen kehitys vaatii molempia eri sukupuolia edustavia vanhempia, jotka ovat aktiivisesti läsnä lapsensa arjessa.
5. Adoptio perheeseen, jossa ei ole kaikki kunnossa, on lapselle haitaksi. Vaikka lapsella olisikin isä tai äiti, mutta jos toinen tai molemmat heistä ovat juoppoja, narkomaaneja, tupakoitsijoita, muiden päihteiden käyttäjiä tai muuten lusmuja, ei lapsesta kehity kunnollista kansalaista ja rehellistä veronmaksajaa. Adoptiotilanteessa lapsensaanti tulee evätä kaikilta joilla on huume- tai alkoholiongelma, kaikilta jotka tupakoivat, eivät maksa veroja, ovat liian köyhiä, sairaita, hulluja, vammaisia tai muuten epäsopivia lapsen vanhemmiksi. Esimerkiksi moraalinen lepsuilu ja älyllinen laiskuus olisivat adoption estäviä tekijöitä. Toki näiden kaikkien edellä mainittujen asioiden tulisi voida estää myös biologisen lapsen hankinta, mutta ennen kuin tarpeeksi tehokas valvontametodi tätä varten keksitään, on adoptio helpompi kieltää.
6. Adoptio riistää lapselta oikeuden omiin vanhempiinsa. Ainoastaan lapsen biologiset vanhemmat voivat olla hänelle oikeita vanhempia. Jokaisessa ihmisessä on sisään rakennettuna kaipuu biologisiin vanhempiinsa, tästä kertoo jo sekin että käytännössä kaikki adoptoidut tahtovat löytää oikeat vanhempansa sen jälkeen kun kerrotaan että hänet on erotettu heistä. Adoptiossa elävälle lapselle valehdellaan läytännössä koko tämän lapsuusikä siitä keitä hänen omat vanhempansa ovat. Tämä on suurin vale mitä lapselle voi kertoa. Minulle ei tule mieleen mitään suurempaa kauhua kuin se, että omat vanhempani eivät olisikaan minua kasvattaneet. Totuuden paljastuminen voi olla kova paikka monelle ihmiselle, ja potentiaalisesti traumatisoiva kokemus.
7. Adoptio usein tapahtuu vieraista maista, esimerkiksi Kiinasta Suomeen. Tämä osaltaan nakertaa pala palalta suomalaista kulttuuria ja suomalaisten kansakuntaa. Vaikka kansalaisuuden voi adoptoitu saadakin, kansallisuutta ei hänellä koskaan tule olemaan, paitsi oman kansansa, jonka vanhemmista hän on syntynyt. Kiinan kansaan kuuluva lapsi tulee ikuisesti olemaan kiinalainen, suomen kansaan kuuluva suomalainen. Vaikka kiinalainen menisi naimisiin suomalaisen kanssa, ja saisi lapsen, tulisi tästä sekarotuinen, puoliksi kiinalainen, puoliksi suomalainen, eikä tämä kokisi oikeasti kuuluvansa kumpaankaan kansakuntaan. Tämä taas on omiaan aiheuttamaan levottomuutta näissä irrallisissa mielissä, joille ei löydy oikeaa kotimaata ja -kansaa. Jokainen Suomeen adoptoitu ulkomaalainen horjuttaa kantasuomalaisten asemaa ja köyhdyttää Suomen kansaa. Erilaisuus ei ole rikkaus, sillä se johtaa lopulta siihen että kaikkien geenit ovat sekoittuneet kaikkien kanssa, eikä erillisiä kansakuntia enää ole. Tämä on etenkin kulttuurien kannalta suunnaton menetys, kun kaikki ihmiset ovat samanlaisen valtakulttuurin kasvatteja. Tuo valtakulttuuri tulee luultavasti olemaan anglo-amerikkalainen kulttuuri, jossa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta se ei ole meidän kulttuurimme. Eikä se ole kiinalaisten kulttuuri. Kaikkein pahiten kärsisivät pienet kulttuurit (mm. eskimot, intiaanit, aboriginaalit, maorit, suomalaiset), jotka tulisivat tuhoutumaan täysin, kun kaikki näyttäisivät samoilta, katsoisivat samoja tosi-tv-ohjelmia ja puhuisivat vain huonoa englantia. Myös genetiikan kannalta sekoittuminen olisi huono juttu, sillä erilaisten variaatioiden määrä vähenisi, kun kaikki lähestyisivät samanlaista lopputulosta, ”sekaihmistä”, joka voisi olla alttiimpi pandemioille ja muille taudeille. Tämä voisi koitua koko ihmiskunnan kohtaloksi.
8. Adoptio vieraan kansan pariin riistää lapselta oikeuden tuntea oma verenperintönsä. Omien vanhempiensa tietämisen lisäksi ihmiselle on erityisen tärkeää tuntea myös oma kansansa, sen maa, kieli, kulttuuri ja perinteet. Vieraisiin maihin adoptoidut lapset menettävät tämän kokonaan, he eivät koskaan saa tuntea todellisia juuriaan ja heistä kasvaa irrallisia ihmisiä. Monilla paikoiltaan irtirevityillä ihmisillä, ja kokonaisilla kansakunnilla (kuten intiaaneilla ja eskimoilla) tämä on johtanut vakavaan kuulumattomuuden tunteeseen, masennukseen, alkoholismiin ja itsemurhiin. Vaikka adoptiolapsi aikuistuttuaan muuttaisikin takaisin oman kansansa pariin, ei hän koskaan tulisi sopeutumaan sinne täysin, sillä häneltä on viety lapsuuden kokemus omassa maassaan, ja hänestä on yritetty kasvattaa jotakin muuta kuin mitä hän pohjimmiltaan on.
9. Vieraasta maasta adoptoidut eivät koskaan kasva omaa kulttuuriaan jatkamaan. Tämä on heidän velvollisuutensakin kansansa jäseninä, ja adoptio varastaa tuolta kansalta yksilön. Entä jos hänestä olisikin tullut kansansa suuri johtaja, pelastaja, vallankumouksellinen diktatuurin kaataja? Adoptio usein kun tapahtuu maista, joista muutenkin pakenevat kaikki kynnelle kykenevät yksilöt, eli ne yhteiskunnan kykenevimmät. Tämä omalta osaltaan rapauttaa tuota kansakuntaa entisestään kun vain kykenemättömimmät jäävät maahan. Aivovuoto on kehitysmaiden pahimpia ongelmia, koska lopulta jäljellä ei ole muita kuin keskenään taistelevia sotalordeja ja muita rikollisia. Maa on käytännössä tuhoutunut, kansakunta on revitty juuriltaan irralleen, eikä tule enää koskaan kotiutumaan minnekään. Voidaan katsoa mustalaisten tilannetta ja todeta että näin on käynyt.
10. Adoptio on moraalisesti väärin, koska se antaa ”lisääntymisen” mahdollisuuden niille, joiden kuuluisi kuolla pois sukuaan jatkamatta. Maailma on jo ylikansoittunut, mikä on aiheuttanut hedelmällisyyden laskua. Tämä johtuu siitä että kun parantuneen ruokavalion ja hygienian ansiosta yhä useampi ihminen selviää lisääntymisikään asti, on luonnon ollut pakko kehittää keinoja kehityksen hillitsemiseksi. Tämä tapahtuu ihan luonnostaan, kun nekin, jotka ennen olisivat surkeina ja sairaalloisina kuolleet jo lapsuudessa, saavuttavat nyt sukukypsyyden, niin heidän sukusolunsa ovat normaalia huonompia. Kun usean sukupolven ajan ovat nämä heikommatkin yksilöt päässeet lisääntymään keskenään, on ihmisten yleinen hedelmällisyys laskenut siihen pisteeseen asti että haitallisten mutaatioiden kertautuessa sukupolvi sukupolvelta on nykyään monia ihmisiä jotka ovat käytännössä täysin lisääntymiskyvyttömiä. Kun hevonen ja aasi yhtyvät tehdäkseen jälkeläisen, siitä syntyy muuli, joka kahden eri lajin risteytyksena on steriili. Samoin on käynyt ihmisille. Tämä on erityisesti länsimaiden ongelma, koska kehitysmaissa kaikkein heikoimmat yhä kuolevat nälkään ja tauteihin, mikä onkin elämän luonnollinen olotila. Ihminen on kehittänyt jopa keinohedelmöityksen, koeputkilapset ynnä kaiken maailman hedelmällisyyshoidot, mitkä osaltaan pahentavat ongelmaa. Kaikkein toivottomimmat tapaukset joutuvat turvautumaan paremman puutteessa adoptioon, jos heidän mielestään lapsi on pakko saada. Mikään pakko se ei ole, jos se ei kerran luonnollisesti onnistu. Olisikin itse asiassa parempi että ihmiset, jotka eivät kykene biologisia lapsia saamaan, eläisivät elämänsä ilman lapsia, koska ”näin oli tarkoitettu”, vaikken mihinkään jumalaan uskokaan. Lisäksi se lapsi on aina ryöstetty joiltain toisilta, miten sellaisen tiedon kanssa voisi elää puhtaalla omallatunnolla?
11. Adoptio lisää ylikansoitusta, ja siten tuhoaa maailmaa. Kehitysmaissa lapsiluku on järjestäänkin valtavan paljon suurempi kuin kehittyneissä maissa, sillä edellämainituissa köyhät hankkivat lapsia vanhuutensa turvaksi, ja useita sen takia että edes joku selviäisi aikuiseksi asti. He ovat kuitenkin karkeasti aliarvioineet omat olonsa, sillä paljon useampi selviää aikuiseksi, kuin olisi tarvis. Tämä on väistämättä johtanut väestöräjähdykseen kehitysmaissa, mikä on käytännössä pilannut nuo maat kokonaan aiheuttamalla sotia ja nälänhätää. Tämän lisäksi köyhien hankkimat lapset eivät ole tehty rakkaudesta ja oikeasta halusta jälkeläisiin, vaan ainoastaan oman edun tavoittelusta ja taloudellisen hyödyn ajattelusta, jolleivät sitten ole raiskauksen, tai muun ehkäisyn puutteessa suoritetun onnettoman aktin epätoivottuja hedelmiä. Adoptio taas, se ottaa kehitysmaiden köyhiltä lapsenpyöräyttäjiltä pois heidän ei-toivottuja lapsiaan, ja näin opettaa heille sellaista löyhää sukupuolimoraalia, että lapsia voi tehtailla miten paljon tahansa välittämättä seurauksista, sillä ylimääräiset voi aina antaa adoptoitaviksi. Saavat varmaan rahaakin siitä, mikä on todella törkeän moraalitonta, omien lastensa myyminen! Köyhien täytyy itse elättää kaikki jälkeläisensä, jotta he oppisivat hieman hillitsemään villinä rehottavaa eläimellistä sukupuoliviettiään. Varsinkin miehet tulisi pakottaa lapsikatraidensa elättäjiksi, jotta ylikansoitusta saataisiin hillittyä tehokkaammin.
perjantai 4. syyskuuta 2015
Miksi maahanmuuttajia ei pitäisi ottaa ollenkaan Suomeen?
Maahanmuuton
puolustajien argumentit eivät yleensä ole järkeviä, eivätkä
kestä lähempää tarkastelua. Tässä kirjoituksessani käsittelen
joukkoa yleisiä väittämiä tarkemmin, ja pyrin oikaisemaan
virheelliset argumentit.
Jari Tervo, joka on ihmisenä ja kirjailijanakin arvostettava henkilö, kirjoitti Ylen nettisivuille kolumnin otsikolla seitsemänsataatuhatta rasistia. Tämä on Suomen kuvalehden laskema rasistien määrä tässä maassa. Se on hirvittävän suuri määrä, paljon suurempi kuin jotain ihmeen homoliittolakia kannattavien kansalaisten osuus. Arvatenkin nämä rasistit vastustavat myös homoutta ja sen agendan ajamista, mutta se on toinen asia, nyt nimittäin puhutaan maahanmuutosta.
Pakolaisia pitäisi pyrkiä ensisijaisesti auttamaan heidän kotimaissaan.
Tämä väite on totta. Kukaan ei voi väittää muuta, sillä väite on moraalinen, eikä sitä kumoa mikään muu tieto. Olisi parasta jos maastaan pakenevia voisi auttaa jo kotimaassaan, silloinhan heidän ei tarvitsisi paeta. Tämä olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Koska länsimaissa ollaan nykyään moraalisesti laiskoja, minkä takia annetaan vain kehitysapua, joka ei auta mitään, koska se menee kuitenkin vain diktaattorien taskuun ja kapinallistaistelijoiden asehankintoihin. Sen sijaan tulisi aktiivisesti osallistua noiden maiden olojen vakauttamiseen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sotaa. Yhdysvallan ja NATO ovat ainoita entiteettejä, joilla on mahdollisuus laajamittaiseen sodankäyntiin missä tahansa päin maailmaa, ja myös sodan voittamiseen. Tähän ei kuitenkaan ryhdytä, koska kyseiset tahot ovat saaneet toimia maailmanpoliisina jo sen verran kauan yksinään, että muiden maiden, sekä myös näiden omien kansalaiset ovat kääntyneet sokeasilmäisessä pasifismissaan sotahankkeita vastaan. Ihmiset kun ovat typeryksiä eivätkä ymmärrä että sodasta voi olla jotain hyötyäkin. Tässä kohtaa modernin suvaitsevaisen länsimaisen nykyihmisen solidaarisuus pettää. Hän ei ymmärrä että ainoa asia jolla esimerkiksi Syyrian diktaattori Bashar al-Assad tai Lähi-Idässä valtoimenaan riehuva ISIS-terroristiorganisaatio saadaan kuriin, on raaka voima. Täydellinen tuhoaminen. Hydran yhtäkään päätä ei saa jättää jäljelle. Ne kaikki tulee polkea maan rakoon niin perusteellisesti ettei kenellekään jää edes haavetta sotilaallisesta iskukyvystä yhtään minnekään enää koskaan. Ehdotan pommituksia sekä al-Assadin tukikohtiin, että ISIS:in vastaaviin, kunnes satelliiteistä ei näy enää yhtäkään liikkuvaa solua. Sivullisista viis, sillä niitä kuolee sodissa aina, ja jos tähän olisi ryhdytty jo paljon aiemmin, sivullisten uhrien määrä olisi jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi. Nyt ei ole enää aikaa jahkailuun ja typerään maailmanhalailuun, sillä al-Assad on käytännössä voittanut sisällissodan omia kansalaisiaan vastaan, koska kukaan ei tee hänelle mitään, mikä on aiheuttanut jatkuvan pakolaisvyöryn Eurooppaan ja ISIS tuhoaa kiihtyvällä tahdilla korvaamattomia muinaismuistoja, ihmisten joukkoteurastuksensa ohella. Maailma tarvitsisi jämerän yksinvaltiaan joka voisi päättää näistä asioista. Nyt sitä napalmia kehiin!
Pakolaisia pitää ottaa Suomeenkin.
Ei. Mikä on se moraalinen velvoite, joka pakottaa meidät ottamaan pakolaisia esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-Idästä Suomeen? Sellaista ei kukaan pysty sanoiksi pukemaan, koska velvoitetta ei Suomella ja suomalaisilla ole. Kyllä, ihmiset näkevät nälkää, sotia, tauteja, kuivuutta, kidutusta, ihmiskauppaa, orjuutta, kansanmurhia, kaikenlaista pahaa ympäri maailman, ja siltä silmiensä sulkeminen olisi itselleen valehtelua. Kuitenkin, kuten ensimmäinen ratkaisu kuuluu, heitä tulisi auttaa heidän kotimaissaan. Toinen vaihtoehto on kotiuttaa heidät naapurimaihin, joiden väestö ja kulttuuri on samanlainen, koska sinne he sopeutuvat paljon paremmin kuin kauempiin ja vieraampiin maihin. Suomi ei myöskään ole koskaan pitänyt siirtomaita, eikä muutenkaan orjuuttanut muita kansoja, joten minkäänlaista moraalista velvoitetta meillä ei ole muita auttaa. Eivätkä hekään ole auttaneet meitä, eivätkä tule koskaan auttamaankaan. Apu olisi yksipuolista, eikä Suomi hyötyisi siitä mitenkään.
Pakolaisista suurin osa on nuoria miehiä.
Täysin totta. Yle selvitti asiaa, ja tuloksena oli että Suomessa turvapaikkaa hakeneista 78 prosenttia oli miehiä ja 22 prosenttia naisia. Tämä on tiedetty todenpitäväksi jo aiemmin, mutta nyt viimein saatiin tarkat luvut kummallekin sukupuolelle. Miesten suurempi osuus selittyy sillä että naiset, lapset ja vanhukset eivät pääse pois maastaan, kun taas hyväkuntoisen nuoret miehet pääsevät.
Pakolaisten tilanne on sama kuin evakkojen, jotka asutettiin Suomeen.
Ei ole, vaan täysin eri. Kuinka joku voi olla niin harhainen että väittää tosissaan tällaista. Evakot, jotka asuivat Karjalassa, joka oli osa Suomea (ja on henkisesti edelleenkin) olivat sekä teoriassa että käytännössä Suomen kansalaisia, minkä lisäksi he olivat geneettisesti suomalaisia (Suomen kansallisia). Minun isoisäni joutui lähtemään evakkoon Karjalasta, jonka Neuvostoliitto törkeästi varasti Suomelta. Tämän vääryyden takia tuhansittain evakkoja jouduttiin asuttamaan ympäri muuta Suomea. Tämä oli tietenkin suunnaton rasite myös muille suomalaisille, eikä evakoista aluksi tykättykään kauheasti, koska he tulivat jo ennestään asutetuille seuduille, suomalainen kun kaipaa runsaasti tilaa ympärilleen. Heihin kuitenkin sopeuduttiin koska he olivat suomalaisia, toisin kuin toisiin kansoihin kuuluvat maahanmuuttajat. Evakoilla ei ollut ollenkaan samanlaisia sopeutumisongelmia kuin pakolaisilla Lähi-Idästä tai Afrikasta, koska kulttuuri oli sama, kieli sama, kaikki. He olivat ja ovat suomalaisia, niin kuin olivat aina olleetkin. Kyse ei ole nyt maahan muuttamisesta, vaan kansasta ja sen luonteesta. Eri kansoihin kuuluvat ihmiset, varsinkin edellämainituista maailmankolkista kotoisin olevat, eivät tahdokaan sopeutua valtaväestöön, vaan elävät mieluummin omissa yhteisöissään. Tämä aiheuttaa sitä pelättyä slummiutumista ja ghettoutumista, jota kukaan ei halua.
Maahanmuutajat pitäisi pystyä sopeuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tämänkään väitteen kanssa en voi olla samaa mieltä, sillä vaikka pakolaiset ja muut maahanmuuttajat saataisiin sopeutumaan täydellisestikin (mikä on utopistinen fantasia, joka ei toteudu) suomalaiseen yhteiskuntaan, oppimaan kieli, vaihtamaan uskontoaan, luopumaan barbaarisista tavoistaan, kuten tyttöjen ja poikien ympärileikkauksista, eläinten rituaalisesta teurastuksesta, naisten alistamisesta, ”kunniaväkivallasta”, verikostoista yms. ei heistä koskaan tulisi suomalaisia. Miksikö? Koska heillä ei ole suomalaisten geenejä. Entäs heidän jälkeläisensä sitten? Maahanmuuttajat pariutuvat useimmiten omiensa parissa, joten heidän verenperintönsä ei pääse laimenemaan, ja vaikka aina välillä joku ulkomaalainen mies ottaakin suomalaisen vaimon (”he vievät meidän naisemme” ei ole tuulesta temmattu väite, sillä arviolta 70% rotujen välisistä liitoista tapahtuu niin päin että nainen on valkoinen ja mies musta). Ja vaikka maahanmuuttajat pariutuisivatkin ainoastaan suomalaisten kanssa, tulisi heidän jälkeläisistään sekarotuisia puolisuomalaisia. Mikäli tätä kehitystä jatkettaisiin (se pitäisi tapahtua jotenkin lakien avulla, sillä muuten se ei toimisi) niin että jokainen maahanmuuttajan ja suomalaisen lapsi menisi kantasuomalaisen kanssa naimisiin ja hankkisi lapsia, jotka taas saisivat mennä vain suomalaisten kanssa naimisiin, ja tätä jatkettaisiin vaikka kuinka kauan, olisi totta että maahanmuuttajien geenien osuus perimästä pienenisi, mutta silti se ei häviäisi milloinkaan kokonaan. Tämä olisi optimaalinen systeemi, jos nyt kerran maahanmuuttajien on pakko asua Suomessa ja vielä lisääntyäkin täällä.
Seuraavassa kaavio ulkomaalaisgeenien osuudesta jälkeläisten perimässä sukupolvien mittaan, mikäli tätä systeemiä noudatettaisiin:
1. sukupolvi: 100%, maahanmuuttaja, jonka kummatkin vanhemmat ulkomaalaisia
2. sukupolvi: 50%, maahanmuuttajan lapsi, toinen vanhempi ulkomaalainen, toinen suomalainen
3. sukupolvi: 25%, lapsenlapsi, yksi isovanhempi ulkomaalainen
4. sukupolvi: 12,5%, lapsenlapsenlapsi, yksi isoisovanhempi ulkomaalainen
5. sukupolvi: 6,25%, lapsenlapsenlapsenlapsi. etc.
6. sukupolvi: 3,125%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
7. sukupolvi: 1,5625%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
8. sukupolvi: 0,78125%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
9. sukupolvi: 0,390625%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
10. sukupolvi: 0,1953125%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
Kymmenennessä sukupolvessa ulkolaisgeenien määrä olisi enää 0,2 prosenttia, mikä ei enää ole kauhean merkittävä, toisaalta taas merkillepantavaa on että tällä menetelmällä ei koskaan päästä nollaan saakka, vaan ulkolainen perimä kummittelee jälkeläisissä ikuisesti ja sen voi geenitesteillä saada selville helpostikin. Suvun rotupuhtaus on siis menetetty. Käytännössä kuitenkin viidennen sukupolven mamujälkeläisiä voitaisiin pitää suomalaisina, sillä silloin suomalaisen perimän osuus heistä olisi 93,75%. Tähän kuitenkin menee vähintään 120 vuotta mikäli oletamme supupolven väliksi kolme vuosikymmentä. Kaiken kukkuraksi toive tällaisesta lisääntymismenettelystä on toivottoman utopistinen, eikä tule toteutumaan. Sen valvontakin olisi erittäin hankalaa, jollei kokonaan mahdotonta.
Miksi sitten suomalainen kansa pitäisi pitää rotupuhtaana?
Tämä kysymys on varmaan monella mielessä, joka on lukenut tähän asti, mutta ei hätää, koitan selventää asiaa teille jotka ette vielä(kään) ymmärrä. Suomalaiset ovat pieni kansa, maailman mittakaavassa mitätön. Meidän kannaltamme on tärkeää että kansamme säilyy itsenäisenä, yhtenäisenä ja myöskin rodullisesti mahdollisimman puhtaana. Jos suomalaiset lisääntyvät yhä enenevässä määrin ulkomaalaisten kanssa, se voi lopulta johtaa suomalaisten geeniperimän, ja nimenomaan sen aidon, oikean ja kokonaisen suomalaisen perimän, katoamiseen maapallolta. Tämä on ihan oikeasti relevantti huolenaihe, eikä mitään rasistien tutkimustuloksiin perustumatonta voivottelua. Suomalaiset ovat läheisintä sukua muille suomalais-ugrilaisille kansoille, ja suomalaiset ovat näistä kaikista kansoista suurin. Meidän kansamme pienuus kertoo jotain osviittaa siitä miten huonosti muilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla menee, jotka ovat lähinnä Venäjällä asuvia, ja kyseisen valtion alistamia. Venäjä yrittää kaikin keinoin venäläistää nämä suomalais-ugrilaiset kansat (niin kuin kaikki muutkin vähemmistönsä), koska se on tietenkin Venäjän kannalta kaikkein parasta, nuo pienet kansathan tahtoisivat olla itsenäisiä. Pienten kansojen kannalta se on erittäin vihamielistä toimintaa, joka pyrkii hävittämään heidän kulttuurinsa ja lopulta myös geeninsä sulauttamalla heidät valtaväestöön.
Pienillä kansoilla ei ole mahdollisuutta taistella isompiaan vastaan, eivätkä isommatkaan kansat toteuta sulauttamista taistelulla tässä maailmanmenossa, jossa sota on mennyt pois muodista kehittyneissä maissa. Sen sijaan suurten kansojen elkeet ovat paljon ovelampia ja näkymättömämpiä, pienten kielten asemaa heikennetään ja lapset pakotetaan opiskelemaan koulussa vain valtaväestön kielellä, mikä on omiaan tukahduttamaan kielellistä kulttuuriperimää, erästä tärkeimmistä kulttuurin ainesosista. Ajamalla pienet kansat myös fyysisesti ahtaalle sanelemalla vuokria ja tonttimaiden hintoja korottamalla missä he voivat asua, ajaa suuri kansa heidät pois kotiseuduiltaan, repii irti juuriltaan, ja kohta sukupolven päästä heillä ei enää olekaan sidettä omaan maahansa. Tämän jälkeen heidät onkin helppo assimiloida valtakulttuuriin, mikä väistämättä johtaa avioliittoihin isomman kansan jäsenten kesken. Näin heidän oma kansansa hiljalleen lakkaa olemasta vuosisatojen, tai jopa vuosikymmenten aikavälillä.
Koska puhumme näinkin pitkistä ajoista (jotka maailmanhistorian perspektiivissä eivät tosin tunnu missään), on nykyään elävän ihmisen vaikea hahmottaa uhan laajuutta ja vakavuutta. Seuraukset ovat kauaskantoisia, mutta ihmiset yleensä lyhytnäköisiä. Lisäksi suurin osa on ylioptimistisia eikä haluakaan nähdä tällaisessa multikulturalismissa mitään pahaa. Multikulturalismi tarkoittaa juuri näitä kansojen tahallisia ja pakonomaisia sekoittamisia, mistä ei seuraa mitään hyvää. Kaikille lienee ilman muuta selvää että jos maahanmuuttajat tulevat Suomeen ja pysyvät omissa oloissaan, eivätkä sopeudu yhteiskuntaamme, ei heistä ole muuta kuin haittaa kaikille muille. Mutta kolikon kääntöpuoli on yhtä lailla musta: mikäli maahanmuuttajat kotoutuvat, he ennen pitkää levittävät geenejään suomalaisten keskuuteen, mikä osaltaan heikentää suomalaisten omaa perimää ja näin ollen edesauttaa kansakuntamme tuhoa.
Tuho ei ole äkillinen, se on itse asiassa niin hidas ettei kukaan sen kokija sitä huomaa, eivätkä he tajua sitä ennen kuin on liian myöhäistä, ennen kuin se on jo tapahtunut. Kaukana tulevaisuudessa ”suomalaiset” huomaavat että he eivät enää näytä esi-isiltään, heidän kielensä on kuihtunut, kulttuurinsa mukautunut maailmanlaajuiseen sekakulttuuriin ja kaikki omintakeiset tavat ja perinteet on menetetty. Jos joku on arkistoinut ja tallettanut näitä taitoja jälkipolville, niistä osa voidaan ehkä pelastaa, mutta suomalaisten geeniperimä on siinä vaiheessa joka tapauksessa jo mennyttä. Sen ovat pilanneet lukemattomat maahanmuuttajat ja heidän kanssaan lapsia synnyttäneet suomalaiset.
Kaikilla kansoilla on omanlaisensa geeniperimä, ja juuri tämä onkin se erilaisuuden rikkaus. Ei se että niitä väkisin sekoitetaan keskenään, mikä johtaa lopulta keskinkertaisuuden yleistymiseen. Kaikki on harmaata massaa, eikä kukaan ole enää omanlaisensa. Kulttuurit ja geenit on kaikki menetetty iäksi. Herätkää ihmiset huomaamaan tämä valitettava tosiasia, ja uskaltautukaa viimein jo vastustaa multikulturalismia. Se on tämän maailman syöpä!
Jari Tervo, joka on ihmisenä ja kirjailijanakin arvostettava henkilö, kirjoitti Ylen nettisivuille kolumnin otsikolla seitsemänsataatuhatta rasistia. Tämä on Suomen kuvalehden laskema rasistien määrä tässä maassa. Se on hirvittävän suuri määrä, paljon suurempi kuin jotain ihmeen homoliittolakia kannattavien kansalaisten osuus. Arvatenkin nämä rasistit vastustavat myös homoutta ja sen agendan ajamista, mutta se on toinen asia, nyt nimittäin puhutaan maahanmuutosta.
Pakolaisia pitäisi pyrkiä ensisijaisesti auttamaan heidän kotimaissaan.
Tämä väite on totta. Kukaan ei voi väittää muuta, sillä väite on moraalinen, eikä sitä kumoa mikään muu tieto. Olisi parasta jos maastaan pakenevia voisi auttaa jo kotimaassaan, silloinhan heidän ei tarvitsisi paeta. Tämä olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Koska länsimaissa ollaan nykyään moraalisesti laiskoja, minkä takia annetaan vain kehitysapua, joka ei auta mitään, koska se menee kuitenkin vain diktaattorien taskuun ja kapinallistaistelijoiden asehankintoihin. Sen sijaan tulisi aktiivisesti osallistua noiden maiden olojen vakauttamiseen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sotaa. Yhdysvallan ja NATO ovat ainoita entiteettejä, joilla on mahdollisuus laajamittaiseen sodankäyntiin missä tahansa päin maailmaa, ja myös sodan voittamiseen. Tähän ei kuitenkaan ryhdytä, koska kyseiset tahot ovat saaneet toimia maailmanpoliisina jo sen verran kauan yksinään, että muiden maiden, sekä myös näiden omien kansalaiset ovat kääntyneet sokeasilmäisessä pasifismissaan sotahankkeita vastaan. Ihmiset kun ovat typeryksiä eivätkä ymmärrä että sodasta voi olla jotain hyötyäkin. Tässä kohtaa modernin suvaitsevaisen länsimaisen nykyihmisen solidaarisuus pettää. Hän ei ymmärrä että ainoa asia jolla esimerkiksi Syyrian diktaattori Bashar al-Assad tai Lähi-Idässä valtoimenaan riehuva ISIS-terroristiorganisaatio saadaan kuriin, on raaka voima. Täydellinen tuhoaminen. Hydran yhtäkään päätä ei saa jättää jäljelle. Ne kaikki tulee polkea maan rakoon niin perusteellisesti ettei kenellekään jää edes haavetta sotilaallisesta iskukyvystä yhtään minnekään enää koskaan. Ehdotan pommituksia sekä al-Assadin tukikohtiin, että ISIS:in vastaaviin, kunnes satelliiteistä ei näy enää yhtäkään liikkuvaa solua. Sivullisista viis, sillä niitä kuolee sodissa aina, ja jos tähän olisi ryhdytty jo paljon aiemmin, sivullisten uhrien määrä olisi jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi. Nyt ei ole enää aikaa jahkailuun ja typerään maailmanhalailuun, sillä al-Assad on käytännössä voittanut sisällissodan omia kansalaisiaan vastaan, koska kukaan ei tee hänelle mitään, mikä on aiheuttanut jatkuvan pakolaisvyöryn Eurooppaan ja ISIS tuhoaa kiihtyvällä tahdilla korvaamattomia muinaismuistoja, ihmisten joukkoteurastuksensa ohella. Maailma tarvitsisi jämerän yksinvaltiaan joka voisi päättää näistä asioista. Nyt sitä napalmia kehiin!
Pakolaisia pitää ottaa Suomeenkin.
Ei. Mikä on se moraalinen velvoite, joka pakottaa meidät ottamaan pakolaisia esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-Idästä Suomeen? Sellaista ei kukaan pysty sanoiksi pukemaan, koska velvoitetta ei Suomella ja suomalaisilla ole. Kyllä, ihmiset näkevät nälkää, sotia, tauteja, kuivuutta, kidutusta, ihmiskauppaa, orjuutta, kansanmurhia, kaikenlaista pahaa ympäri maailman, ja siltä silmiensä sulkeminen olisi itselleen valehtelua. Kuitenkin, kuten ensimmäinen ratkaisu kuuluu, heitä tulisi auttaa heidän kotimaissaan. Toinen vaihtoehto on kotiuttaa heidät naapurimaihin, joiden väestö ja kulttuuri on samanlainen, koska sinne he sopeutuvat paljon paremmin kuin kauempiin ja vieraampiin maihin. Suomi ei myöskään ole koskaan pitänyt siirtomaita, eikä muutenkaan orjuuttanut muita kansoja, joten minkäänlaista moraalista velvoitetta meillä ei ole muita auttaa. Eivätkä hekään ole auttaneet meitä, eivätkä tule koskaan auttamaankaan. Apu olisi yksipuolista, eikä Suomi hyötyisi siitä mitenkään.
Pakolaisista suurin osa on nuoria miehiä.
Täysin totta. Yle selvitti asiaa, ja tuloksena oli että Suomessa turvapaikkaa hakeneista 78 prosenttia oli miehiä ja 22 prosenttia naisia. Tämä on tiedetty todenpitäväksi jo aiemmin, mutta nyt viimein saatiin tarkat luvut kummallekin sukupuolelle. Miesten suurempi osuus selittyy sillä että naiset, lapset ja vanhukset eivät pääse pois maastaan, kun taas hyväkuntoisen nuoret miehet pääsevät.
Pakolaisten tilanne on sama kuin evakkojen, jotka asutettiin Suomeen.
Ei ole, vaan täysin eri. Kuinka joku voi olla niin harhainen että väittää tosissaan tällaista. Evakot, jotka asuivat Karjalassa, joka oli osa Suomea (ja on henkisesti edelleenkin) olivat sekä teoriassa että käytännössä Suomen kansalaisia, minkä lisäksi he olivat geneettisesti suomalaisia (Suomen kansallisia). Minun isoisäni joutui lähtemään evakkoon Karjalasta, jonka Neuvostoliitto törkeästi varasti Suomelta. Tämän vääryyden takia tuhansittain evakkoja jouduttiin asuttamaan ympäri muuta Suomea. Tämä oli tietenkin suunnaton rasite myös muille suomalaisille, eikä evakoista aluksi tykättykään kauheasti, koska he tulivat jo ennestään asutetuille seuduille, suomalainen kun kaipaa runsaasti tilaa ympärilleen. Heihin kuitenkin sopeuduttiin koska he olivat suomalaisia, toisin kuin toisiin kansoihin kuuluvat maahanmuuttajat. Evakoilla ei ollut ollenkaan samanlaisia sopeutumisongelmia kuin pakolaisilla Lähi-Idästä tai Afrikasta, koska kulttuuri oli sama, kieli sama, kaikki. He olivat ja ovat suomalaisia, niin kuin olivat aina olleetkin. Kyse ei ole nyt maahan muuttamisesta, vaan kansasta ja sen luonteesta. Eri kansoihin kuuluvat ihmiset, varsinkin edellämainituista maailmankolkista kotoisin olevat, eivät tahdokaan sopeutua valtaväestöön, vaan elävät mieluummin omissa yhteisöissään. Tämä aiheuttaa sitä pelättyä slummiutumista ja ghettoutumista, jota kukaan ei halua.
Maahanmuutajat pitäisi pystyä sopeuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tämänkään väitteen kanssa en voi olla samaa mieltä, sillä vaikka pakolaiset ja muut maahanmuuttajat saataisiin sopeutumaan täydellisestikin (mikä on utopistinen fantasia, joka ei toteudu) suomalaiseen yhteiskuntaan, oppimaan kieli, vaihtamaan uskontoaan, luopumaan barbaarisista tavoistaan, kuten tyttöjen ja poikien ympärileikkauksista, eläinten rituaalisesta teurastuksesta, naisten alistamisesta, ”kunniaväkivallasta”, verikostoista yms. ei heistä koskaan tulisi suomalaisia. Miksikö? Koska heillä ei ole suomalaisten geenejä. Entäs heidän jälkeläisensä sitten? Maahanmuuttajat pariutuvat useimmiten omiensa parissa, joten heidän verenperintönsä ei pääse laimenemaan, ja vaikka aina välillä joku ulkomaalainen mies ottaakin suomalaisen vaimon (”he vievät meidän naisemme” ei ole tuulesta temmattu väite, sillä arviolta 70% rotujen välisistä liitoista tapahtuu niin päin että nainen on valkoinen ja mies musta). Ja vaikka maahanmuuttajat pariutuisivatkin ainoastaan suomalaisten kanssa, tulisi heidän jälkeläisistään sekarotuisia puolisuomalaisia. Mikäli tätä kehitystä jatkettaisiin (se pitäisi tapahtua jotenkin lakien avulla, sillä muuten se ei toimisi) niin että jokainen maahanmuuttajan ja suomalaisen lapsi menisi kantasuomalaisen kanssa naimisiin ja hankkisi lapsia, jotka taas saisivat mennä vain suomalaisten kanssa naimisiin, ja tätä jatkettaisiin vaikka kuinka kauan, olisi totta että maahanmuuttajien geenien osuus perimästä pienenisi, mutta silti se ei häviäisi milloinkaan kokonaan. Tämä olisi optimaalinen systeemi, jos nyt kerran maahanmuuttajien on pakko asua Suomessa ja vielä lisääntyäkin täällä.
Seuraavassa kaavio ulkomaalaisgeenien osuudesta jälkeläisten perimässä sukupolvien mittaan, mikäli tätä systeemiä noudatettaisiin:
1. sukupolvi: 100%, maahanmuuttaja, jonka kummatkin vanhemmat ulkomaalaisia
2. sukupolvi: 50%, maahanmuuttajan lapsi, toinen vanhempi ulkomaalainen, toinen suomalainen
3. sukupolvi: 25%, lapsenlapsi, yksi isovanhempi ulkomaalainen
4. sukupolvi: 12,5%, lapsenlapsenlapsi, yksi isoisovanhempi ulkomaalainen
5. sukupolvi: 6,25%, lapsenlapsenlapsenlapsi. etc.
6. sukupolvi: 3,125%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
7. sukupolvi: 1,5625%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
8. sukupolvi: 0,78125%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
9. sukupolvi: 0,390625%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
10. sukupolvi: 0,1953125%, lapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsenlapsi
Kymmenennessä sukupolvessa ulkolaisgeenien määrä olisi enää 0,2 prosenttia, mikä ei enää ole kauhean merkittävä, toisaalta taas merkillepantavaa on että tällä menetelmällä ei koskaan päästä nollaan saakka, vaan ulkolainen perimä kummittelee jälkeläisissä ikuisesti ja sen voi geenitesteillä saada selville helpostikin. Suvun rotupuhtaus on siis menetetty. Käytännössä kuitenkin viidennen sukupolven mamujälkeläisiä voitaisiin pitää suomalaisina, sillä silloin suomalaisen perimän osuus heistä olisi 93,75%. Tähän kuitenkin menee vähintään 120 vuotta mikäli oletamme supupolven väliksi kolme vuosikymmentä. Kaiken kukkuraksi toive tällaisesta lisääntymismenettelystä on toivottoman utopistinen, eikä tule toteutumaan. Sen valvontakin olisi erittäin hankalaa, jollei kokonaan mahdotonta.
Miksi sitten suomalainen kansa pitäisi pitää rotupuhtaana?
Tämä kysymys on varmaan monella mielessä, joka on lukenut tähän asti, mutta ei hätää, koitan selventää asiaa teille jotka ette vielä(kään) ymmärrä. Suomalaiset ovat pieni kansa, maailman mittakaavassa mitätön. Meidän kannaltamme on tärkeää että kansamme säilyy itsenäisenä, yhtenäisenä ja myöskin rodullisesti mahdollisimman puhtaana. Jos suomalaiset lisääntyvät yhä enenevässä määrin ulkomaalaisten kanssa, se voi lopulta johtaa suomalaisten geeniperimän, ja nimenomaan sen aidon, oikean ja kokonaisen suomalaisen perimän, katoamiseen maapallolta. Tämä on ihan oikeasti relevantti huolenaihe, eikä mitään rasistien tutkimustuloksiin perustumatonta voivottelua. Suomalaiset ovat läheisintä sukua muille suomalais-ugrilaisille kansoille, ja suomalaiset ovat näistä kaikista kansoista suurin. Meidän kansamme pienuus kertoo jotain osviittaa siitä miten huonosti muilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla menee, jotka ovat lähinnä Venäjällä asuvia, ja kyseisen valtion alistamia. Venäjä yrittää kaikin keinoin venäläistää nämä suomalais-ugrilaiset kansat (niin kuin kaikki muutkin vähemmistönsä), koska se on tietenkin Venäjän kannalta kaikkein parasta, nuo pienet kansathan tahtoisivat olla itsenäisiä. Pienten kansojen kannalta se on erittäin vihamielistä toimintaa, joka pyrkii hävittämään heidän kulttuurinsa ja lopulta myös geeninsä sulauttamalla heidät valtaväestöön.
Pienillä kansoilla ei ole mahdollisuutta taistella isompiaan vastaan, eivätkä isommatkaan kansat toteuta sulauttamista taistelulla tässä maailmanmenossa, jossa sota on mennyt pois muodista kehittyneissä maissa. Sen sijaan suurten kansojen elkeet ovat paljon ovelampia ja näkymättömämpiä, pienten kielten asemaa heikennetään ja lapset pakotetaan opiskelemaan koulussa vain valtaväestön kielellä, mikä on omiaan tukahduttamaan kielellistä kulttuuriperimää, erästä tärkeimmistä kulttuurin ainesosista. Ajamalla pienet kansat myös fyysisesti ahtaalle sanelemalla vuokria ja tonttimaiden hintoja korottamalla missä he voivat asua, ajaa suuri kansa heidät pois kotiseuduiltaan, repii irti juuriltaan, ja kohta sukupolven päästä heillä ei enää olekaan sidettä omaan maahansa. Tämän jälkeen heidät onkin helppo assimiloida valtakulttuuriin, mikä väistämättä johtaa avioliittoihin isomman kansan jäsenten kesken. Näin heidän oma kansansa hiljalleen lakkaa olemasta vuosisatojen, tai jopa vuosikymmenten aikavälillä.
Koska puhumme näinkin pitkistä ajoista (jotka maailmanhistorian perspektiivissä eivät tosin tunnu missään), on nykyään elävän ihmisen vaikea hahmottaa uhan laajuutta ja vakavuutta. Seuraukset ovat kauaskantoisia, mutta ihmiset yleensä lyhytnäköisiä. Lisäksi suurin osa on ylioptimistisia eikä haluakaan nähdä tällaisessa multikulturalismissa mitään pahaa. Multikulturalismi tarkoittaa juuri näitä kansojen tahallisia ja pakonomaisia sekoittamisia, mistä ei seuraa mitään hyvää. Kaikille lienee ilman muuta selvää että jos maahanmuuttajat tulevat Suomeen ja pysyvät omissa oloissaan, eivätkä sopeudu yhteiskuntaamme, ei heistä ole muuta kuin haittaa kaikille muille. Mutta kolikon kääntöpuoli on yhtä lailla musta: mikäli maahanmuuttajat kotoutuvat, he ennen pitkää levittävät geenejään suomalaisten keskuuteen, mikä osaltaan heikentää suomalaisten omaa perimää ja näin ollen edesauttaa kansakuntamme tuhoa.
Tuho ei ole äkillinen, se on itse asiassa niin hidas ettei kukaan sen kokija sitä huomaa, eivätkä he tajua sitä ennen kuin on liian myöhäistä, ennen kuin se on jo tapahtunut. Kaukana tulevaisuudessa ”suomalaiset” huomaavat että he eivät enää näytä esi-isiltään, heidän kielensä on kuihtunut, kulttuurinsa mukautunut maailmanlaajuiseen sekakulttuuriin ja kaikki omintakeiset tavat ja perinteet on menetetty. Jos joku on arkistoinut ja tallettanut näitä taitoja jälkipolville, niistä osa voidaan ehkä pelastaa, mutta suomalaisten geeniperimä on siinä vaiheessa joka tapauksessa jo mennyttä. Sen ovat pilanneet lukemattomat maahanmuuttajat ja heidän kanssaan lapsia synnyttäneet suomalaiset.
Kaikilla kansoilla on omanlaisensa geeniperimä, ja juuri tämä onkin se erilaisuuden rikkaus. Ei se että niitä väkisin sekoitetaan keskenään, mikä johtaa lopulta keskinkertaisuuden yleistymiseen. Kaikki on harmaata massaa, eikä kukaan ole enää omanlaisensa. Kulttuurit ja geenit on kaikki menetetty iäksi. Herätkää ihmiset huomaamaan tämä valitettava tosiasia, ja uskaltautukaa viimein jo vastustaa multikulturalismia. Se on tämän maailman syöpä!
sunnuntai 30. elokuuta 2015
Rasisminvastaisesta mielenosoituksesta – muita ei voi muutaa, ainoastaan itseään
Hieman aikaa sitten perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen kommentti kirvoitti valtavat nettivihat kyseisen ihmisen niskaan, ja sai aikaan laajemmankin liikehdinnän sosiaalisessa mediassa. Tästä sitten masinoitiin oikein rasisminvastainen mielenosoitus Helsinkiin, johon osallistui keskisuurehko joukko ihmisiä.
Mielenosoituksen nimi oli "Meillä on unelma", tietenkin plagioitu suoraan Martin Luther King Junior:in tunnetusta "I have a dream"-puheesta, koska muutakaan nimeä eivät ilmeisesti keksineet. Mielenosoitukseen ilmoitti Facebookissa osallistuvansa yli 28 000 ihmistä, joista sitten lopulta paikalle Helsingin keskustaan vaivautui ainoastaan 10 000 - 15 000, arviot heittelevät hieman. Tätä määrää pidettiin valtavan suurena, ja media kovaan ääneen uutisoi tapauksesta. Tarkastellaanpa kuitenkin hieman tarkemmin, mistä tämä väkimäärä johtuu.
Ensinnäkin tilaisuudessa esiintyi monia suomalaisia eturivin (vasemmistolaisia) musiikkiartisteja, joiden vetovoimaa voitaneen pitää paljon suurempana kuin itse aatetta, jota mukamas kaikki olivat tukemassa.
Jos nyt oletamme että kymmenen tai viisikintoistatuhatta ihmistä kerääntyneenä mielenosoitukseen olisi paljon, vaikka eihän se ole Suomen 5 484 907:stä asukkaasta kuin surkeat 0,27%, eli alle kolme promillea, hahmottaa asian paremmin perspektiivissään, kun vertaa sitä muihin massatapahtumiin, joita vuosien varrella on ollut.
Viisitoistatuhatta ei siis ole hääppöinenkään määrä, koska Facebookilla tavoittaa niin monia ihmisiä todella helposti. Joka tapauksessa, jos nyt tiedotusvälineiden kaltaisesti uskottelemme valheellisesti itsellemme että tuo mielenosoitus oli kooltaan ihan valtava, voimme seuraavaksi pohtia syitä, miksi paikalla oli senkin verran ihmisiä, kuin nyt oli.
Kuten todettua, viraaliviestinä levinneen (kirjaimellisesti, viesti levisi kuin virus yhteiskuntaan) kutsun sai virtuaaliseen postilaatikkoonsa jopa yli 28 000 ihmistä. Heistä vähintäänkin puolet päätti jättää tulematta mielenosoitukseen, koska ei luultavasti kokenut asiaa tärkeäksi. Monet aivan varmasti ovat myös tällaista monikulttuurisuusaatetta vastaan, mutta yhteisön painostuksen alaisena eivät kehtaa sitä sanoa. Seuraukset voisivat olla heille itselleen katastrofaaliset, karttamisesta puolison ja työpaikan menetykseen, jopa pahempaankin. Jaksamista siis kaikille teille hiljaisille, jotka olette pakotetut ympäristön taholta olemaan sanomatta oikeaa mielipidettänne, ja jopa kertomaan valkoisen valheen sellaisen tarvitessanne. Kaikki kunnioitus niille jotka taas uskaltavat nousta enemmistön tyranniaa vastaan, ja sanoa mitä mieltä oikeasti tästäkin asiasta ovat, ja puolustaa puolustamisen arvoisia arvoja.
Perimmäinen syy, miksi paikalle vaivautui senkin verran ihmisiä kuin nyt vaivautui, on seuraava: rasismia on äärimmäisen helppo vastustaa. Se on todella helppo kohde kerätä irtopisteitä, "hyvää karmaa" (jos joku sellaiseen hömppään uskoo), sekä arvostusta poliittisesti latautuneen vasemmistolaisen kaveripiirin ja muunkin nykynuorison keskuudessa. Totuushan on että vanhuksia ei paikalle tullut käytännössä yhtään. Se, että vanhukset eivät osaisi käyttää nettiä, ei riitä siihen pelkäksi syyksi, vaan suurempana tekijänä on sukupolvien välinen kuilu ajatusmaailmassa.
Vanhat ihmiset olisivat nykynuorison mielestä täysiä rasisteja, jos uskaltaisivat sanoa oikeat mielipiteensä julki. Esimerkiksi Perussuomalaisten kannattajista iso osa on keski-ikäisiä ja vanhempia ihmisiä, nuoria on tuskin nimeksikään. Nuorison on vallannut jokin ihmeellinen vasemmistobuumi, liekö johtuen siitä että muotivirtaukset, joihin tämäkin kuuluu, toistavat itseään muutamien vuosikymmenten välein. Nyt on kai sitten taas se aika kun tällainen anarkistinen ja kommunistinenkin toiminta on suosittua, viimeksi näin oli 60-70 -luvuilla, kun hippiaate koki lyhyen elinkaarensa alusta loppuun. Kuten hipit, myös tämä nykyinen äärivasemmistolainen aatemaailma on tuhoon tuomittu jo syntyessään, sillä se ei perustu millekään kestävälle pohjalle. Se on vain ja ainoastaan nuorison kapinaa vanhempiensa luoman yhteiskunnan arovja vastaan. Jokainen sukupolvi luo tavallaan yhteiskunnan uudelleen itselleen sopivaksi, olemme ohittaneet jo sodan kokeneiden sukupolven, ns. suurten ikäluokkien luoman jälleenrakennusyhteiskunnan, ja elämme nyt keski-ikäisten ihmisten luoman markkinayhteiskunnan viimeisiä hetkiä, niin surullista kuin se onkin.
Uusi sukupolvi nimittäin ei tiedä mitä tekee. Se on yleinen ongelma nuorille ihmisille. Jos ei tiedä mitä haluaisi tehdä työkseen, tai ylipäänsä mihin käyttää elämänsä, miten voi olla muka kelvollinen suunnittelemaan koko yhteiskunnan ja valtion tulevaisuutta. Myöskin liiallinen omaan napaan tuijottaminen ja egoismi vaivaa nuoria aikuisia tänä päivänä, sillä he eivät ota huomioon tulevaisuuden Suomea rakentaessaan muuta kuin itsensä ja omat kumppaninsa. Tuleva sukupolvi, heidän omat lapsensa, jätetään täysin huomiotta. Tämä on ennenkuulumaton surku ja häpeä. Edelliset sukupolvet rakensivat parempaa maailmaa nimenomaan jälkipolvilleen, turvatakseen elämän itsensä jatkumisen ja onnellisuuden lisääntymisen. Nykyiset "kapinalliset" ovat vain ahneita omaneduntavoittelijoita, joiden pyrkimykset riistävät tulevilta sukupolvilta niiden tarvitseman avun ja tuen, pilaten hiljalleen koko Suomen valtion. Ei ihme jos tulevaisuuden nuoret (ja monet jo nyt!) tahtovat muuttaa pysyvästi ulkomaille. Tosin monessa muussakin länsimaassa tilanne on jo melkein yhtä paha, tai ainakin menossa samaan suuntaan (joissain jopa pahempi, hyvänä esimerkkinä rakas länsinaapurimme Ruotsi, jonka nuoret sukupolvet kylvävät oman kansakuntansa tuhoa lepsulla maahanmuuttopolitiikallaan ja muulla vastenmielisellä äärivasemmistolaisuudellaan).
Syy on selvä; "vastustaessaan rasismia" yksilön ei tarvitse itse tehdä yhtikäs mitään. On naurettavan helppoa olla tekemättä mitään. Ja ei, torille tuleminen ei ole mitään tekemistä. Niin kuin ei varsinkaan ole Facebookissa tykkääminen, tai muuallakaan netissä klikkailu tai pintapuolinen kommentointi. Olihan se varmaan osallistujien mielestä "kiva kansanjuhla" "suvaitsevaisuuden" puolesta, jonne raahattiin vastustuskyvyttömät tenavat olkapäillä keikkuen, jotta paikalle saataisiin mahdollisimman paljon "mielenosoittajia". Ei se ollut mikään mielenosoitus, se oli joukko kuplassa asuvia ihmisiä kokoontuneena yht'aikaa torille. Se ei ollut poliittista vaikuttamista. Se ei vaikuta mihinkään, ei politiikkaan eikä varsinkaan ihmisten asenteisiin. Se pikemminkin radikalisoi joitakin ryhmiä (esim. uusnatseja, joiden puolella en ole, mutta joiden ideologiassa ei ole pelkästään huonoja piirteitä).
Eräs vanha ihminen kommentoi netissä (!) että jos nuoret puhkuisivat samanlaista intoa esimerkiksi vanhusten ja muiden suomalaisten vähäosaisten puolesta, niin hommat hoituisivat täällä paljon paremmin. Mutta ei, siinähän joutuisi tekemään jotain. Ja mikä vielä pahempaa, syy olisi oman itsen. Nythän nimittäin on niin että kaikki itseään "rasismin vastustajiksi" kutsuvat ovat olevinaan syyttömiä kaikkeen maailman pahaan. On erityisen helppoa vaatia muutosta kansakunnan asenteissa, kun syy on aina jonkun muun.
Syyllisyyden tunne onkin toinen suuri syy, mikä ajaa ihmiset triviaalien asioiden, kuten rasismin, jota Suomessa ei juurikaan esiinny (jotkin maahanmuuttajat, sekä suomalaiset ovat sitä kohdanneet, mutteivät todellakaan kaikki kummastakaan ihmisryhmästä), puolustajiksi yli kaiken muun. Jos ihmiset oikeasti järjestäisivät marsseja ja mielenosoituksia vanhusten paremman hoidon puolesta, he joutuisivat pakostikin myöntämään että he ovat osasyyllisiä tähän ahdinkoon. Nythän rasismin vastustajat katsovat itse olevansa täysin puhtaita pulmusia, ja osoittavat vain syyttävällä sormellaan muita ihmisiä, niitä "pahoja ja inhottavia rasisteja", joiden vikaa tämä kaikki, ja mielellään kaikki muutkin maailman ongelmat, mukamas ovat.
Se joka on syytön, heittäköön ensimmäisen kiven. Jos tämä opetus olisi liberaalienkin muistissa, niin taitaisivat jäädä tällaiset mielenosoitukset hieman vähemmälle. Ainakin kielenkäyttö asian tiimoilta olisi asiallisempaa, mitä nyt ei ole tapahtunut (eikä koskaan, kun nykyajan vasemmiston retoriikasta puhutaan). Perussuomalaisten lehden päätoimittaja astui mielenilmaustapahtuman lavalle, kutsuttuna tietenkin, ja pahoitteli puoluetoverinsa Immosen aiheuttamaa mielipahaa ja suuttumusta. Koko juttuhan perustui tahalliseen väärinymmärrykseen, liioitteluun, ja vihanlietsontaan, eikä Immosen viestissä oikeasti ollut mitään uutta eikä erikoista, varsinkaan ei mitään pahaa tai laitonta. Äärivasemmisto oli vain odottanut tilaisuutta kuola valuen rakkikoiran suupielistään, jotta pääsisi iskemään likaiset hampaansa Perussuomalaisten nilkkoihin. En kannata yleensä Perussuomalaisia, mutta heillä on joitain järkeviäkin asioita ajettavanaan, ja tällä kertaa he olivat oikeassa. Perussuomalaisten lehden päätoimittaja ei saanut buuauksilta suunvuoroa, ei senkään jälkeen kun Ali Jahangiri, maahanmuuttaja, vasemmistolainen koomikko naama punaisena huutaen ja kiroillen käski "kansaa" pitämään leipäluukkunsa ummessa. Päätoimittaja kertoi että hän inhoaa rasismia, se on hänen mielestään vastenmielistä. Hän sanoi heti perään että: "Nyt te odotatte että tähän tulee mutta. Ei tule."
Kuinka tällaista puhetta voi vastustaa? Ei mitenkään, mutta silti nuo vastenmieliset ja luultavasti huumeissa olleet idiootit siellä katsomon puolella eivät osanneet olla hiljaa vaan huusivat törkeyksiään jatkuvasti, ja buuasivat Perussuomalaisten lehden päätoimittajan pois lavalta. Olisitte edes kuunnelleet Ali Jahagirin sanoja, hän kun oli vastapuolen ainut järkevä edustaja. Hän sanoi että aina huudellaan vuoropuhelun perään, ja nyt kun sitä viimein on tarjolla, huudetaan puhuja ulos lavalta. Ei näin typerykset!
Kohdistakaa nyt hyvät ihmiset intohimonne ja jaksamisenne johonkin oikeasti hyödylliseen asiaan kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vaan ei, siinäkin kun joutuisi itse tekemään jotain, ja luopumaan monista asioista. Tekemättä oleminen on vain niin paljon helpompaa, voi sitten valheellisen hyvällä omalla haukkua muita, jotka ovat tehneet väärin, koska vikahan löytyy aina jostain muusta kuin omasta itsestä. Valtiosta, yhteiskunnasta, laeista, kansanedustajista, hallituksesta, virkavallasta, byrokratiasta, koululaitoksesta, vanhemmista, naapureista, ylipäänsä muista ihmisistä. Kyllä nämä jutut on jo kuultu, lopettakaa se muiden haukkuminen ja muuttukaa itse! Ei se ole niin helppoa, kuten tulette huomaamaan.
Mielenosoituksen nimi oli "Meillä on unelma", tietenkin plagioitu suoraan Martin Luther King Junior:in tunnetusta "I have a dream"-puheesta, koska muutakaan nimeä eivät ilmeisesti keksineet. Mielenosoitukseen ilmoitti Facebookissa osallistuvansa yli 28 000 ihmistä, joista sitten lopulta paikalle Helsingin keskustaan vaivautui ainoastaan 10 000 - 15 000, arviot heittelevät hieman. Tätä määrää pidettiin valtavan suurena, ja media kovaan ääneen uutisoi tapauksesta. Tarkastellaanpa kuitenkin hieman tarkemmin, mistä tämä väkimäärä johtuu.
Ensinnäkin tilaisuudessa esiintyi monia suomalaisia eturivin (vasemmistolaisia) musiikkiartisteja, joiden vetovoimaa voitaneen pitää paljon suurempana kuin itse aatetta, jota mukamas kaikki olivat tukemassa.
Jos nyt oletamme että kymmenen tai viisikintoistatuhatta ihmistä kerääntyneenä mielenosoitukseen olisi paljon, vaikka eihän se ole Suomen 5 484 907:stä asukkaasta kuin surkeat 0,27%, eli alle kolme promillea, hahmottaa asian paremmin perspektiivissään, kun vertaa sitä muihin massatapahtumiin, joita vuosien varrella on ollut.
- AC/DC:n Suomen keikalla oli 50 000 katsojaa
- Homojen välistä avioliittoa Suomessa vastustaa kansalaisaloitteella lähes 70 000 ihmistä (eikä se ole vielä edes päättynyt)
- Perussuomalaisia äänesti viime vaaleissa 530 000 suomalaista
- Suomen kuvalehden teettämän tutkimuksen mukaan 700 000 suomalaista on rasisteja
- Mielenosoituksessa homoliittoja vastaan Pariisissa oli jopa 800 000 - 1 000 000 ihmistä!
- Ku Klux Klan:illa oli jäseniä parhaina aikoinaan (1924–1925) jopa 6 000 000!
Viisitoistatuhatta ei siis ole hääppöinenkään määrä, koska Facebookilla tavoittaa niin monia ihmisiä todella helposti. Joka tapauksessa, jos nyt tiedotusvälineiden kaltaisesti uskottelemme valheellisesti itsellemme että tuo mielenosoitus oli kooltaan ihan valtava, voimme seuraavaksi pohtia syitä, miksi paikalla oli senkin verran ihmisiä, kuin nyt oli.
Kuten todettua, viraaliviestinä levinneen (kirjaimellisesti, viesti levisi kuin virus yhteiskuntaan) kutsun sai virtuaaliseen postilaatikkoonsa jopa yli 28 000 ihmistä. Heistä vähintäänkin puolet päätti jättää tulematta mielenosoitukseen, koska ei luultavasti kokenut asiaa tärkeäksi. Monet aivan varmasti ovat myös tällaista monikulttuurisuusaatetta vastaan, mutta yhteisön painostuksen alaisena eivät kehtaa sitä sanoa. Seuraukset voisivat olla heille itselleen katastrofaaliset, karttamisesta puolison ja työpaikan menetykseen, jopa pahempaankin. Jaksamista siis kaikille teille hiljaisille, jotka olette pakotetut ympäristön taholta olemaan sanomatta oikeaa mielipidettänne, ja jopa kertomaan valkoisen valheen sellaisen tarvitessanne. Kaikki kunnioitus niille jotka taas uskaltavat nousta enemmistön tyranniaa vastaan, ja sanoa mitä mieltä oikeasti tästäkin asiasta ovat, ja puolustaa puolustamisen arvoisia arvoja.
Miksi rasismin vastustaminen on nykyään niin suosittua nuorison keskuudessa?
Perimmäinen syy, miksi paikalle vaivautui senkin verran ihmisiä kuin nyt vaivautui, on seuraava: rasismia on äärimmäisen helppo vastustaa. Se on todella helppo kohde kerätä irtopisteitä, "hyvää karmaa" (jos joku sellaiseen hömppään uskoo), sekä arvostusta poliittisesti latautuneen vasemmistolaisen kaveripiirin ja muunkin nykynuorison keskuudessa. Totuushan on että vanhuksia ei paikalle tullut käytännössä yhtään. Se, että vanhukset eivät osaisi käyttää nettiä, ei riitä siihen pelkäksi syyksi, vaan suurempana tekijänä on sukupolvien välinen kuilu ajatusmaailmassa.
Vanhat ihmiset olisivat nykynuorison mielestä täysiä rasisteja, jos uskaltaisivat sanoa oikeat mielipiteensä julki. Esimerkiksi Perussuomalaisten kannattajista iso osa on keski-ikäisiä ja vanhempia ihmisiä, nuoria on tuskin nimeksikään. Nuorison on vallannut jokin ihmeellinen vasemmistobuumi, liekö johtuen siitä että muotivirtaukset, joihin tämäkin kuuluu, toistavat itseään muutamien vuosikymmenten välein. Nyt on kai sitten taas se aika kun tällainen anarkistinen ja kommunistinenkin toiminta on suosittua, viimeksi näin oli 60-70 -luvuilla, kun hippiaate koki lyhyen elinkaarensa alusta loppuun. Kuten hipit, myös tämä nykyinen äärivasemmistolainen aatemaailma on tuhoon tuomittu jo syntyessään, sillä se ei perustu millekään kestävälle pohjalle. Se on vain ja ainoastaan nuorison kapinaa vanhempiensa luoman yhteiskunnan arovja vastaan. Jokainen sukupolvi luo tavallaan yhteiskunnan uudelleen itselleen sopivaksi, olemme ohittaneet jo sodan kokeneiden sukupolven, ns. suurten ikäluokkien luoman jälleenrakennusyhteiskunnan, ja elämme nyt keski-ikäisten ihmisten luoman markkinayhteiskunnan viimeisiä hetkiä, niin surullista kuin se onkin.
Uusi sukupolvi nimittäin ei tiedä mitä tekee. Se on yleinen ongelma nuorille ihmisille. Jos ei tiedä mitä haluaisi tehdä työkseen, tai ylipäänsä mihin käyttää elämänsä, miten voi olla muka kelvollinen suunnittelemaan koko yhteiskunnan ja valtion tulevaisuutta. Myöskin liiallinen omaan napaan tuijottaminen ja egoismi vaivaa nuoria aikuisia tänä päivänä, sillä he eivät ota huomioon tulevaisuuden Suomea rakentaessaan muuta kuin itsensä ja omat kumppaninsa. Tuleva sukupolvi, heidän omat lapsensa, jätetään täysin huomiotta. Tämä on ennenkuulumaton surku ja häpeä. Edelliset sukupolvet rakensivat parempaa maailmaa nimenomaan jälkipolvilleen, turvatakseen elämän itsensä jatkumisen ja onnellisuuden lisääntymisen. Nykyiset "kapinalliset" ovat vain ahneita omaneduntavoittelijoita, joiden pyrkimykset riistävät tulevilta sukupolvilta niiden tarvitseman avun ja tuen, pilaten hiljalleen koko Suomen valtion. Ei ihme jos tulevaisuuden nuoret (ja monet jo nyt!) tahtovat muuttaa pysyvästi ulkomaille. Tosin monessa muussakin länsimaassa tilanne on jo melkein yhtä paha, tai ainakin menossa samaan suuntaan (joissain jopa pahempi, hyvänä esimerkkinä rakas länsinaapurimme Ruotsi, jonka nuoret sukupolvet kylvävät oman kansakuntansa tuhoa lepsulla maahanmuuttopolitiikallaan ja muulla vastenmielisellä äärivasemmistolaisuudellaan).
Miksi rasismia sitten on niin helppo vastustaa?
Syy on selvä; "vastustaessaan rasismia" yksilön ei tarvitse itse tehdä yhtikäs mitään. On naurettavan helppoa olla tekemättä mitään. Ja ei, torille tuleminen ei ole mitään tekemistä. Niin kuin ei varsinkaan ole Facebookissa tykkääminen, tai muuallakaan netissä klikkailu tai pintapuolinen kommentointi. Olihan se varmaan osallistujien mielestä "kiva kansanjuhla" "suvaitsevaisuuden" puolesta, jonne raahattiin vastustuskyvyttömät tenavat olkapäillä keikkuen, jotta paikalle saataisiin mahdollisimman paljon "mielenosoittajia". Ei se ollut mikään mielenosoitus, se oli joukko kuplassa asuvia ihmisiä kokoontuneena yht'aikaa torille. Se ei ollut poliittista vaikuttamista. Se ei vaikuta mihinkään, ei politiikkaan eikä varsinkaan ihmisten asenteisiin. Se pikemminkin radikalisoi joitakin ryhmiä (esim. uusnatseja, joiden puolella en ole, mutta joiden ideologiassa ei ole pelkästään huonoja piirteitä).
Eräs vanha ihminen kommentoi netissä (!) että jos nuoret puhkuisivat samanlaista intoa esimerkiksi vanhusten ja muiden suomalaisten vähäosaisten puolesta, niin hommat hoituisivat täällä paljon paremmin. Mutta ei, siinähän joutuisi tekemään jotain. Ja mikä vielä pahempaa, syy olisi oman itsen. Nythän nimittäin on niin että kaikki itseään "rasismin vastustajiksi" kutsuvat ovat olevinaan syyttömiä kaikkeen maailman pahaan. On erityisen helppoa vaatia muutosta kansakunnan asenteissa, kun syy on aina jonkun muun.
Syyllisyyden tunne onkin toinen suuri syy, mikä ajaa ihmiset triviaalien asioiden, kuten rasismin, jota Suomessa ei juurikaan esiinny (jotkin maahanmuuttajat, sekä suomalaiset ovat sitä kohdanneet, mutteivät todellakaan kaikki kummastakaan ihmisryhmästä), puolustajiksi yli kaiken muun. Jos ihmiset oikeasti järjestäisivät marsseja ja mielenosoituksia vanhusten paremman hoidon puolesta, he joutuisivat pakostikin myöntämään että he ovat osasyyllisiä tähän ahdinkoon. Nythän rasismin vastustajat katsovat itse olevansa täysin puhtaita pulmusia, ja osoittavat vain syyttävällä sormellaan muita ihmisiä, niitä "pahoja ja inhottavia rasisteja", joiden vikaa tämä kaikki, ja mielellään kaikki muutkin maailman ongelmat, mukamas ovat.
Se joka on syytön, heittäköön ensimmäisen kiven. Jos tämä opetus olisi liberaalienkin muistissa, niin taitaisivat jäädä tällaiset mielenosoitukset hieman vähemmälle. Ainakin kielenkäyttö asian tiimoilta olisi asiallisempaa, mitä nyt ei ole tapahtunut (eikä koskaan, kun nykyajan vasemmiston retoriikasta puhutaan). Perussuomalaisten lehden päätoimittaja astui mielenilmaustapahtuman lavalle, kutsuttuna tietenkin, ja pahoitteli puoluetoverinsa Immosen aiheuttamaa mielipahaa ja suuttumusta. Koko juttuhan perustui tahalliseen väärinymmärrykseen, liioitteluun, ja vihanlietsontaan, eikä Immosen viestissä oikeasti ollut mitään uutta eikä erikoista, varsinkaan ei mitään pahaa tai laitonta. Äärivasemmisto oli vain odottanut tilaisuutta kuola valuen rakkikoiran suupielistään, jotta pääsisi iskemään likaiset hampaansa Perussuomalaisten nilkkoihin. En kannata yleensä Perussuomalaisia, mutta heillä on joitain järkeviäkin asioita ajettavanaan, ja tällä kertaa he olivat oikeassa. Perussuomalaisten lehden päätoimittaja ei saanut buuauksilta suunvuoroa, ei senkään jälkeen kun Ali Jahangiri, maahanmuuttaja, vasemmistolainen koomikko naama punaisena huutaen ja kiroillen käski "kansaa" pitämään leipäluukkunsa ummessa. Päätoimittaja kertoi että hän inhoaa rasismia, se on hänen mielestään vastenmielistä. Hän sanoi heti perään että: "Nyt te odotatte että tähän tulee mutta. Ei tule."
Kuinka tällaista puhetta voi vastustaa? Ei mitenkään, mutta silti nuo vastenmieliset ja luultavasti huumeissa olleet idiootit siellä katsomon puolella eivät osanneet olla hiljaa vaan huusivat törkeyksiään jatkuvasti, ja buuasivat Perussuomalaisten lehden päätoimittajan pois lavalta. Olisitte edes kuunnelleet Ali Jahagirin sanoja, hän kun oli vastapuolen ainut järkevä edustaja. Hän sanoi että aina huudellaan vuoropuhelun perään, ja nyt kun sitä viimein on tarjolla, huudetaan puhuja ulos lavalta. Ei näin typerykset!
Kohdistakaa nyt hyvät ihmiset intohimonne ja jaksamisenne johonkin oikeasti hyödylliseen asiaan kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vaan ei, siinäkin kun joutuisi itse tekemään jotain, ja luopumaan monista asioista. Tekemättä oleminen on vain niin paljon helpompaa, voi sitten valheellisen hyvällä omalla haukkua muita, jotka ovat tehneet väärin, koska vikahan löytyy aina jostain muusta kuin omasta itsestä. Valtiosta, yhteiskunnasta, laeista, kansanedustajista, hallituksesta, virkavallasta, byrokratiasta, koululaitoksesta, vanhemmista, naapureista, ylipäänsä muista ihmisistä. Kyllä nämä jutut on jo kuultu, lopettakaa se muiden haukkuminen ja muuttukaa itse! Ei se ole niin helppoa, kuten tulette huomaamaan.
maanantai 27. heinäkuuta 2015
Avioliiton palauttaminen miehen ja naisen väliseksi
Kansalaisaloite avioliiton palauttamisesta ennalleen sai kuin saikin tarvittavan määrän ääniä, siis yli viisikymmentätuhatta. Aloitteella on nyt jo yli 66 tuhatta kannattajaa, vaikka aikaraja ei ole vielä päättynytkään. Lisää tullaan jatkuvasti saamaan.
Jos joku nyt tahtoo sanoa että yli satatuhatta ihmistä äänesti homoliittolain puolesta, huomattakoon sellainen pienenpieni tosiasia, että suurin osa tuota aloitetta kannattaneista on nuoria ihmisiä, eli internetin käyttäjiä, kun taas suurin osa oikean avioliiton kannattajia on vanhempaa väestöä, minä tietenkin suurimpana poikkeuksena, jotka eivät yleensä niin paljon nettiä osaa käyttää. Tämän takia koko kansalaisaloitejärjestelmä on epäreilu kaikkia niitä lukemattomia ihmiisä kohtaan, jotka eivät elä netissä koko elämäänsä. Ei riitä että nettiä osaa käyttää, siellä pitäisi roikkua koko ajan, etteivät tällaiset aloitteet jää huomaamatta. Koko systeemi on siis läpeensä epäkelpo, ja pitäisi sellaisenaan poistaa.
Paljon parempi systeemi olisi kansanäänestys. Tämä on tietenkin suunnattomasti suurempi prosessi kuin pelkkä hiirenkliksutus netissä, ja vaatisi huomattavan määrän vapaaehtoisia. Esim. viimeksi kun eduskuntavaalien aikana kävin kirjoittamassa lappuuni: "En äänestä, olen demokratian vihollinen!", koko tilaisuuden olivat järjestäneet vapaaehtoiset eläkeläiset. Miten lie tulevaisuudessa, kun nuo ikäluokat ovat kuolleet, viitsiikö nykynuoriso mitään vaaleja enää järjestääkään. Eihän heitä edes kiinnosta. Minun puolestani saavat mennäkin, mikään eduskunnan milloinkaan tekemä päätös ei ole vaikuttanut merkittävällä tavalla elämääni, joten ihan sama. Eikä kukaan kuitenkaan aja niitä asioita, joita minä oikeasti haluaisin, uskontojen lakkauttamista, asevelvollisuuden lakkauttamista, verojen lakkauttamista, kuolemantuomion palauttamista, rangaistusten koventamista kaikista rikoksista...
Kuitenkin, niiden jotka ovat homoliittojen kannalla, ei kannattaisi toivoa asiasta kansanäänestystä (mitä monet heistä toivovat, tyhmiä ja sokeita kun ovat). Suurin osa kansasta, niin kuin suurin osa kaikkien maailman valtioiden kansoista, on sitä mieltä että homous on sairaus, rikos, synti, tai muuten väärin, ikävää ja iljettävää. Tokihan se on luonnoton poikkeama ja tahdosta riippumaton mielisairaus, seksuaalinen häiriö, johon ei ole keksitty vieläkään pätevää hoitoa. Ei sen takia tarvitse homoja ruveta tappamaan ja vainoamaan, antaa heidän vain elää elämäänsä omissa oloissaan. En missään nimessä kannusta ihmisiä väkivaltaan tässä asiassa. Mutta jos homot saavat elää rauhassa, on heidän tietenkin kohteliaisuuden nimessä annettava vastavuoroisesti meidän heteroidenkin elää rauhassa. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että homopropagandaa ei tungettaisi joka tuutista koko ajan silmille ja korville. Minä en ole koskaan tehnyt heteroudestani julkisesti numeroa (enkä tunne ketään muutakaan, joka olisi tehnyt), miksi homojen pitää? Ja miksi heterosuvakkien, jotka patistavat homoja tähän toimintaan, myös pitää? Hehän eivät edes kuulu tähän vähemmistöön!
Homot eivät tarvitse avioliittoa, eikä sitä saa heille antaa, ja tähän on monta syytä. He eivät sitä tarvitse, koska nyt jo on mahdollista rekisteröidä parisuhteensa, jos niin haluaa tehdä. Kukaan ei tule erottamaan yhdessä asuvia homoja toisistaa, jos nämä haluavat niin tehdä. Homous ei ole enää rikos, eikä sairaus, eikä syntiä ole olemassa, koska ei ole jumaliakaan. Näin ollen homoilla ei pitäisi olla mitään valittamista.
En myöskään ymmärrä miksi kukaan homo ikinä tahtoisi avioliittoon, sillä sehän on kristillinen perinne, ja kristinusko (niinkuin kaikki muutkin uskonnot) kieltää jyrkästi homouden syntinä, ja vihaa homoja avoimesti. Eivät kai homot niin tyhmiä ja sokeita ole etteivät tätä huomaa?
Toisekseen, homoille ei voida antaa avioliiton käsitettä, koska muuten käsite menettää merkityksensä. Ja kyllä, käsite avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä liittona on ehdottoman tärkeä. Ei vain minulle, vaan ylipäänsä kaikille. Te muutamat suvakin olette niin pieni tilastopoikkeama, ettei teitä kannata edes ottaa laskuihin mukaan. Sitä paitsi te ette ymmärrä käsitteiden ja instituutioiden merkityksestä ihmisten psyykelle ja yleiselle moraalille mitään. Nämä ovat tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia asioita. Eivätkä ihmiset halua pilata avioliiton käsitettä. Se aiheuttaisi myös turhaa selittelyä ja vaikeutta ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Kolmanneksi, jos homojen sallitaan mennä avioon keskenään, antaa tämä lisäpotkua suvakkien seuraaville hankkeille, joihin epäilemättä kuuluu homojen adoptio-oikeuden, sekä moniavioisuuden laillistamisen agitointi. Muun muassa, meillehän ei kerrota, mitä kaikkea näitten salaliittolaisten agendaan kuuluu, luultavasti kehitys lopulta johtaisi pedofilian, nekrofilian, zoofilian ja kaikkien muiden parafilioiden laillistamiseen. Myös huumeiden laillistaminen ja yleisen yhteiskuntarauhan romuttaminen siinä samalla kuuluu näitä asioita ajavien ihmisten suunnitelmaan. Nämä ihmiset ovat todellisuudesta vieraantuneita utopistisiä haihattelijoita, myrkyillä aivonsa syövyttäneitä hippejä sekä itsensä nettiä lukemalla vihaan lietsoneita feminatseja. Viha "parempiosaisia" kohtaan on heille kaikille yhteistä, sekä yleensä alhainen älykkyysosamäärä, jollei nyt mikään muu.
Homojen avioliittoja ei voida sallia, sillä se on askel eteenpäin kohti suvakkien tavoitetta saada homoille adoptio-oikeus. Tämähän ei tietenkään käy päinsä, koska se on lapsen etujen vastaista. Lapsen kuuluu saada sekä isä että äiti. Eri sukupuolta olevat vanhemmat ovat paras ja ainut hyvä kasvuympäristö lapselle, jotta hänestä kasvaisi terve aikuinen ja kunniallinen kansalainen. Ne, jotka ovat kasvaneet ns. "sateenkaariperheissä", ja väittävät olevansa täysin terveitä, eivät sitä itse näe, koska heillä ei ole vertailukohtia. Kuitenkin heiltä on puuttunut joko isän tai äidin myötä miehen tai naisen malli nuoruuden kasvuympäristöstään, mikä on aiheuttanut heille tietoisen tai tiedostamattoman trauman, sekä kieroonkasvamisen, mikä voi ilmetä esimerkiksi päihteiden käyttönä, viiltelynä, masennuksena, itsetuhoisuutena, anarkismina tai feminatsiutena. En ole koskaan tavannut yhtään tervettä "sateenkaariperheiden" lasta, heillä aina on joku kytevä viha kaikkia muita kohtaan, koska he ovat salaa kateellisiä muille, joilla on ollut molemmat vanhemmat, sekä isä että äiti.
Toki tällaista katkeruutta, surua ja masennusta esiintyy myös sellaisilla ihmisillä, joiden isä on ollut juoppo, lähtenyt lätkimään, kuollut tai muuta vastaavaa. Voi se olla äitikin. Tämä on tietenkin valitettavaa, minkä tähden avioeron tulisikin olla laitonta. Naimisiinkin saisi mennä vain testien jälkeen, ja vähintään kaksi-kolme vuotta ensin yhdessä asuttuaan. Varsinkaan lapsen hankkineet eivät saisi erota, sillä se on lapselle erittäin huono asia.
Kaikessa tässä täytyy ajatella lapsen etua ensiksi, sillä he ovat meidän maamme tulevaisuus, se sukupolvi, jonka harteille koko yhteiskuntamme tulevaisuudessa rakentuu. Emme voi ajatella itsekkäästi vain omaa napaamme, ja sitä mitä minä tahdon juuri tällä hetkellä. On ajateltava tulevaisuutta, lastemme tulevaisuutta. Yhdenkään homon oikeus ei saa mennä lasten oikeuksien edelle. Aikuinen ihminen on vastuussa sekä omista teoistaan, että lastensa kasvatuksesta, eikä lapsia voida väen väkisin laittaa huonoon kasvuympäristöön. Vaikka homopari olisi kuinka rakastava adoptoitua "lastaan" kohtaan, ei se koskaan ole heidän oikea lapsensa, eivätkä he pysty antamaan sitä kaikkea mitä isä ja äiti pystyisivät. Lasta ei voida laitta muuhun kuin parhaaseen mahdolliseen kotiin, jos niin ikävästi on päässyt käymään, etteivät hänen oikeat vanhempansa (biologiset vanhempansa) häntä jostain syystä voi pitää.
Jos joku nyt tahtoo sanoa että yli satatuhatta ihmistä äänesti homoliittolain puolesta, huomattakoon sellainen pienenpieni tosiasia, että suurin osa tuota aloitetta kannattaneista on nuoria ihmisiä, eli internetin käyttäjiä, kun taas suurin osa oikean avioliiton kannattajia on vanhempaa väestöä, minä tietenkin suurimpana poikkeuksena, jotka eivät yleensä niin paljon nettiä osaa käyttää. Tämän takia koko kansalaisaloitejärjestelmä on epäreilu kaikkia niitä lukemattomia ihmiisä kohtaan, jotka eivät elä netissä koko elämäänsä. Ei riitä että nettiä osaa käyttää, siellä pitäisi roikkua koko ajan, etteivät tällaiset aloitteet jää huomaamatta. Koko systeemi on siis läpeensä epäkelpo, ja pitäisi sellaisenaan poistaa.
Paljon parempi systeemi olisi kansanäänestys. Tämä on tietenkin suunnattomasti suurempi prosessi kuin pelkkä hiirenkliksutus netissä, ja vaatisi huomattavan määrän vapaaehtoisia. Esim. viimeksi kun eduskuntavaalien aikana kävin kirjoittamassa lappuuni: "En äänestä, olen demokratian vihollinen!", koko tilaisuuden olivat järjestäneet vapaaehtoiset eläkeläiset. Miten lie tulevaisuudessa, kun nuo ikäluokat ovat kuolleet, viitsiikö nykynuoriso mitään vaaleja enää järjestääkään. Eihän heitä edes kiinnosta. Minun puolestani saavat mennäkin, mikään eduskunnan milloinkaan tekemä päätös ei ole vaikuttanut merkittävällä tavalla elämääni, joten ihan sama. Eikä kukaan kuitenkaan aja niitä asioita, joita minä oikeasti haluaisin, uskontojen lakkauttamista, asevelvollisuuden lakkauttamista, verojen lakkauttamista, kuolemantuomion palauttamista, rangaistusten koventamista kaikista rikoksista...
Kuitenkin, niiden jotka ovat homoliittojen kannalla, ei kannattaisi toivoa asiasta kansanäänestystä (mitä monet heistä toivovat, tyhmiä ja sokeita kun ovat). Suurin osa kansasta, niin kuin suurin osa kaikkien maailman valtioiden kansoista, on sitä mieltä että homous on sairaus, rikos, synti, tai muuten väärin, ikävää ja iljettävää. Tokihan se on luonnoton poikkeama ja tahdosta riippumaton mielisairaus, seksuaalinen häiriö, johon ei ole keksitty vieläkään pätevää hoitoa. Ei sen takia tarvitse homoja ruveta tappamaan ja vainoamaan, antaa heidän vain elää elämäänsä omissa oloissaan. En missään nimessä kannusta ihmisiä väkivaltaan tässä asiassa. Mutta jos homot saavat elää rauhassa, on heidän tietenkin kohteliaisuuden nimessä annettava vastavuoroisesti meidän heteroidenkin elää rauhassa. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että homopropagandaa ei tungettaisi joka tuutista koko ajan silmille ja korville. Minä en ole koskaan tehnyt heteroudestani julkisesti numeroa (enkä tunne ketään muutakaan, joka olisi tehnyt), miksi homojen pitää? Ja miksi heterosuvakkien, jotka patistavat homoja tähän toimintaan, myös pitää? Hehän eivät edes kuulu tähän vähemmistöön!
Homot eivät tarvitse avioliittoa, eikä sitä saa heille antaa, ja tähän on monta syytä. He eivät sitä tarvitse, koska nyt jo on mahdollista rekisteröidä parisuhteensa, jos niin haluaa tehdä. Kukaan ei tule erottamaan yhdessä asuvia homoja toisistaa, jos nämä haluavat niin tehdä. Homous ei ole enää rikos, eikä sairaus, eikä syntiä ole olemassa, koska ei ole jumaliakaan. Näin ollen homoilla ei pitäisi olla mitään valittamista.
En myöskään ymmärrä miksi kukaan homo ikinä tahtoisi avioliittoon, sillä sehän on kristillinen perinne, ja kristinusko (niinkuin kaikki muutkin uskonnot) kieltää jyrkästi homouden syntinä, ja vihaa homoja avoimesti. Eivät kai homot niin tyhmiä ja sokeita ole etteivät tätä huomaa?
Toisekseen, homoille ei voida antaa avioliiton käsitettä, koska muuten käsite menettää merkityksensä. Ja kyllä, käsite avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä liittona on ehdottoman tärkeä. Ei vain minulle, vaan ylipäänsä kaikille. Te muutamat suvakin olette niin pieni tilastopoikkeama, ettei teitä kannata edes ottaa laskuihin mukaan. Sitä paitsi te ette ymmärrä käsitteiden ja instituutioiden merkityksestä ihmisten psyykelle ja yleiselle moraalille mitään. Nämä ovat tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia asioita. Eivätkä ihmiset halua pilata avioliiton käsitettä. Se aiheuttaisi myös turhaa selittelyä ja vaikeutta ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Kolmanneksi, jos homojen sallitaan mennä avioon keskenään, antaa tämä lisäpotkua suvakkien seuraaville hankkeille, joihin epäilemättä kuuluu homojen adoptio-oikeuden, sekä moniavioisuuden laillistamisen agitointi. Muun muassa, meillehän ei kerrota, mitä kaikkea näitten salaliittolaisten agendaan kuuluu, luultavasti kehitys lopulta johtaisi pedofilian, nekrofilian, zoofilian ja kaikkien muiden parafilioiden laillistamiseen. Myös huumeiden laillistaminen ja yleisen yhteiskuntarauhan romuttaminen siinä samalla kuuluu näitä asioita ajavien ihmisten suunnitelmaan. Nämä ihmiset ovat todellisuudesta vieraantuneita utopistisiä haihattelijoita, myrkyillä aivonsa syövyttäneitä hippejä sekä itsensä nettiä lukemalla vihaan lietsoneita feminatseja. Viha "parempiosaisia" kohtaan on heille kaikille yhteistä, sekä yleensä alhainen älykkyysosamäärä, jollei nyt mikään muu.
Homojen avioliittoja ei voida sallia, sillä se on askel eteenpäin kohti suvakkien tavoitetta saada homoille adoptio-oikeus. Tämähän ei tietenkään käy päinsä, koska se on lapsen etujen vastaista. Lapsen kuuluu saada sekä isä että äiti. Eri sukupuolta olevat vanhemmat ovat paras ja ainut hyvä kasvuympäristö lapselle, jotta hänestä kasvaisi terve aikuinen ja kunniallinen kansalainen. Ne, jotka ovat kasvaneet ns. "sateenkaariperheissä", ja väittävät olevansa täysin terveitä, eivät sitä itse näe, koska heillä ei ole vertailukohtia. Kuitenkin heiltä on puuttunut joko isän tai äidin myötä miehen tai naisen malli nuoruuden kasvuympäristöstään, mikä on aiheuttanut heille tietoisen tai tiedostamattoman trauman, sekä kieroonkasvamisen, mikä voi ilmetä esimerkiksi päihteiden käyttönä, viiltelynä, masennuksena, itsetuhoisuutena, anarkismina tai feminatsiutena. En ole koskaan tavannut yhtään tervettä "sateenkaariperheiden" lasta, heillä aina on joku kytevä viha kaikkia muita kohtaan, koska he ovat salaa kateellisiä muille, joilla on ollut molemmat vanhemmat, sekä isä että äiti.
Toki tällaista katkeruutta, surua ja masennusta esiintyy myös sellaisilla ihmisillä, joiden isä on ollut juoppo, lähtenyt lätkimään, kuollut tai muuta vastaavaa. Voi se olla äitikin. Tämä on tietenkin valitettavaa, minkä tähden avioeron tulisikin olla laitonta. Naimisiinkin saisi mennä vain testien jälkeen, ja vähintään kaksi-kolme vuotta ensin yhdessä asuttuaan. Varsinkaan lapsen hankkineet eivät saisi erota, sillä se on lapselle erittäin huono asia.
Kaikessa tässä täytyy ajatella lapsen etua ensiksi, sillä he ovat meidän maamme tulevaisuus, se sukupolvi, jonka harteille koko yhteiskuntamme tulevaisuudessa rakentuu. Emme voi ajatella itsekkäästi vain omaa napaamme, ja sitä mitä minä tahdon juuri tällä hetkellä. On ajateltava tulevaisuutta, lastemme tulevaisuutta. Yhdenkään homon oikeus ei saa mennä lasten oikeuksien edelle. Aikuinen ihminen on vastuussa sekä omista teoistaan, että lastensa kasvatuksesta, eikä lapsia voida väen väkisin laittaa huonoon kasvuympäristöön. Vaikka homopari olisi kuinka rakastava adoptoitua "lastaan" kohtaan, ei se koskaan ole heidän oikea lapsensa, eivätkä he pysty antamaan sitä kaikkea mitä isä ja äiti pystyisivät. Lasta ei voida laitta muuhun kuin parhaaseen mahdolliseen kotiin, jos niin ikävästi on päässyt käymään, etteivät hänen oikeat vanhempansa (biologiset vanhempansa) häntä jostain syystä voi pitää.
lauantai 30. toukokuuta 2015
Viimeinen sana homoliitoista: miksi ne ovat väärin
Olen vältellyt tätä aihetta jo kauan. Mutta nyt viimein tartuin siihen.
Homoliittolakihan... anteeksi sukupuolineutraali avioliittolaki äänestettin eduskunnassa voimaantulevaksi jo viime syksyn puolella. Siitä asti minun on pitänyt kirjoittaa definitiivinen ja erittäin pitkä artikkeli aiheesta, josta olen kirjoittanut jo monta kertaa aiemmin. Aiemmin olen näppäimistöäni sauhuttanut sellaisista aspekteista kuin lakialoitteen nimestä, joka on propagandamielessä vaihdettu sukupuolineutraalista "tasa-arvoiseen", vaikka kyse ei ole tasa-arvosta, tai siitä että homoliittojen puolustajien argumentit eivät kestä lähempää tarkastelua. Olenpa myöskin esitellyt järkeviä argumentteja homoliittoja vastaan. Nyt kuitenkin tämän loppupuheenvuoron tarkoituksena on pistää asia vihdoin pakettiin ja lopettaa kaikenlainen jankkaus homoliittokysymyksestä.
Tiedän että laki on jo äänestetty voimaantulevaksi, mikä tapahtunee vuoden 2017 aikana, eli onneksi ei aivan vielä. Muutoksen mahdollisus lakiin sitä ennen on toki teoriassa mahdollinen, mutta en usko että minkäänlaista muutosta siihen on tulossa, syistä jotka kerron perinpohjaisesti tässä kirjoituksessani. Myöskään en elättele minkäänlaisia toiveita että tällä(kään) kirjoituksellani olisi vaikutusta valtakunnan politiikkaan tai yhteiskunnan ilmapiiriin ja kansalaisten yleiseen mielipiteeseen, mutta jos edes muutamat saisivat tästä tukea omassa elämässään kohtaamilleen vaikeuksille, olisin tyytyväinen.
Nyt sitten pitemmittä puheitta, itse asiaan.
Minä vastustan homoliittoja. Se on varmasti käynyt jo kaikille selväksi. Syytkin kenties monille, mutta ne lienee paikallaan kerrata perusteellisesti, uusien lukijoiden takia, ja niitten jotka niitä eivät muista tai halua ymmärtää.
Homous on luonnotonta
Luonnollinen olotila kaikkiin asioihin on aina paras mahdollinen. Homous ei ole luonnollista. Luonnollista on halu lisääntyä, koska se on itse elämän perimmäinen ja ainoa tarkoitus, causa vitae. Homot eivät kykene lisääntymään, eivätkä lesbotkaan, ilman ulkopuolisen henkilön apua. Ihmislaji ei olisi selviytynyt tähän päivään jollei se olisi jatkuvasti ja ahkerasti harrastanut lisääntymistä miesten ja naisten välillä. Homo sapiens nyt sattuu vain olemaan sukupuolettunut laji, jonka lisääntymiseen tarvitaan kummankin sukupuolen edustajaa. Niin kuin ovat kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, ja monet selkärangattomatkin. Suvullinen lisääntyminen on ollut jo vuosimiljardien ajan kehittyneempien elämänmuotojen ainut lisääntymistapa. Koska se on kaikista toimivin, kätevin ja yksinkertaisesti paras mahdollinen, sitä ei ole syytä muuttaa miksikään. Evoluutio on huomannut tämän, mutta onko ihminen itse?
Nykyään kun on muodissa kaikenlainen turhanpäiväinen vouhotus sukupuolisesta suuntautumisesta ja muista luonnonoikuista, on lisääntyvyys kääntynyt monessa maassa laskuun, kun varsinkin nuoret naiset ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia. Asia, jonka pitäisi olla itsestään selvästi kaikkien naisten, ja miestenkin velvollisuus. Jostain kumman syystä he ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta naisia, jotka nykyään päättävät olla lapsettomia. Moni mies jää näin vaille omaa jälkikasvua, vaikka sellaista haluaisi ja olisi valmis hoitamaankin.
Lapsettomuus on siis luonnotonta. Koska vain mies ja nainen voivat luonnollisesti saada lapsia keskenään, kaikki muut parisuhdemuodot ovat luonnottomia. Parisuhteen tarkoitushan nimittäin on tuottaa lapsia, eli lisää kunniallisia veronmaksajia yhteiskuntaa pyörittämään. Koko sivilisaatio perustuu tähän ihmiskunnan sukupolvien jatkumiseen. Jos jokin sukupolvi yht'äkkiä lyhytnäköisesti päättää jättää lapsensa hankkimatta, sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset kaikille ihmisille. Vastustankin kiivaasti länsimaisen hyvinkoulutetun ja järkevät ylemmän keskiluokan vapaaehtoista lapsettomuusaatetta, joka on nykyään jo hälyttävän laajalle levinnyt. Tunnen itsekin koko joukon naisia, jotka eivät aio omien sanojensa mukaan koskaan hankkia jälkiaksvua. Yhtäkään tällaista miestä en tunne.
Homot ovat osa tätä jatkumoa ja aatetta, koska he eivät voi saada lapsia. Homot-termi kattaa tässä lesbotkin, koskapa heidän kaikkien seksuaalinen suuntautumisensa on homoseksuaalinen, normaalin heteroseksuaalisuuden sijaan. Homoilla toki on mahdollisuus lisääntyä, mutta he vapaaehtoisesti päättävät yleensä jättää sen käyttämättä. Jotkin homot kuitenkin lisääntyvät, mutta kovin erikoisella tavalla. He luovuttavat spermaansa, jolloin seksiä naisen kanssa ei harrasteta, mutta sijaissynnyttäjän osaan alistettu naisparka joutuu kuitenkin kantamaan tuon homon lapsen. Sitten lapsi luovutetaan pois omalta äidiltään, joka on hänet kantanut yhdeksän kuukautta, ja annetaan isälleen, homolle, ja tämän kumppanille, toiselle miehelle. Tällainen toiminta on luonnottoman lisäksi myös moraalitonta lasta kohtaan. Mikä johdatteleekin meidät seuraavaan aihealueeseen.
Mutta sitä ennen aion vielä summata yhteen lyhyellä listalla tämän luvun teesit, jottei kukaan "homouskovainen" voi tulla niitä kumoamaan. Tässä usein esitettyjä jatkokysymyksiä aiheesta, ja vastaukseni niihin:
Jos homous on luonnotonta, miksi sitä esiintyy eläinten keskuudessa?
Eläinten keskuudessa ei esiinny homoutta samassa mittakaavassa eikä samassa merkityksessä kuin ihmislajin parissa. Homous ja sen ylistäminen näyttävätkin olevan vain ihmisen keksimä kulttuurillinen oikku. Homotutkijat ovat todistaneet että on olemassa pitkä lista eläinlajeja, jotka näennäisesti harrastavat homosuhteita.
Mutta mitä tarkoitetaan näillä homosuhteilla, ja miten ne eroavat ihmisten keskinäisistää homosuhteista? No, koska elämän tarkoitus on jatkua jälkeläisten muodossa, jokaisen eläinlajin, myös ihmisen, jokainen yksilö pyrkii koko elämänsä siihen että saa jatkettua geenejään vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa eteenpäin. Tämä on selvä juttu kaikille.
Jos kuitenkin käy niin ikävästi, että vastakkaisen sukupuolen edustajia ei ole saatavilla syystä tai toisesta, jotkin eläinlajit harrastavat "homoutta", mikä tarkoittaa jokaisessa tapauksessa sitä että uros yrittää pökkiä toista urosta. Monet asiat kertovat meille, että tämä ei tarkoita homoseksuaalisuutta tai urosten välistä rakkautta, vaan jotain aivan muuta. Koska uroksilla on kiima-aika, niiden on pakko päästä niin sanotusti pukille. Ja jos naaraita ei vain kertakaikkiaan ole, on niiden tyydytettävä itsensä jollain muulla keinoin.
Koska eläimet (kehittyneimpiä kädellisiä lukuunottamatta) eivät osaa masturboida, niiden on pakko päästää kiveksensä tyhjenemään ainoan muun mahdollisen keinon avulla, eli toisen saman lajin uroksen sisään. Emme voi haastatella eläimiä, mutta selvää lienee että alistuva osapuoli ei tästä minkäänlaista nautintoa saa. Yleensä se onkin vahva uros, joka käytännössä raiskaa heikomman yksilön.
Tällaistako käytöstä homoihmiset ajavat, kun he argumentoivat sen puolesta että homous on "luonnollista", koska sitä esiintyy monien eläinlajienkin keskuudessa? Jos homous perustuu vahvemman oikeuteen raiskata heikompi osapuoli, niin kuin se ihmisenkin historian aikana monesti on ollut, ei mikään voisi olla vastenmielisempää. Homoraiskaus on uhrille sekä fyysisesti että henkisesti paljon vahingoittavampi kokemus, josta ei varmasti millinkaan kokonaan toivu. Tällaiset raiskaajahomot pitäisikin ensin kastroida ruosteisella sirpillä, sen jälkeen keittää hitaasti kuoliaaksi kiehuvassa öljyssä kaiken kansan nähden.
Jos elämän tarkoitus on lisääntyä, pitäisikö ihmisoikeudet ottaa pois myös vapaaehtoisesti lapsettomilta heteropareilta?
Kyllä, pitäisi. Vapaaehtoinen lapsettomuus on yhteiskunnan syöpä, joka nakertaa ihmiskunnan tulevaisuuden perustaa pala palalta. Jokaista mies-nais -pariskuntaa pitäisi valtion taholta kannustaa hankkimaan jälkikasvua niin että väestörakenne uusiutuu toivotunlaisesti.
Entä sinkuilta?
Valtion pitäisi ensinnäkin pyrkiä hankkimaan kaikille asukkailleen vastakkaisen sukupuolen edustaja elämänkumppaniksi ja jälkeläisten tuottajaksi, jos ihmisyksilö ei siihen yksin kykene. Joissain tapauksissa tietysti, jos yksilö on epäkelpo, erimerkiksi rikollinen, juoppo, narkkari, mielisairas, muuten sairas, lisääntymiskyvytön, epämuodostunut, vammainen, erittäin lihava tai ruma, tai hänellä on suuri mahdollisuus perinnöllisiin sairauksiin, lisääntymiseen ei kannustettaisi. Näissä tapauksissa lisääntymisen pitäisi itse asiassa olla kiellettyä. Lisääntymisen pitää nimittäin pyrkiä aina parantamaan ihmiskunnan geenejä, ei huonontamaan niitä.
Entä leskiltä?
Jos leskeksi jäänyt nainen tai mies on jo hankkinut jälkikasvua, mitään painostusta uuden kumppanin hankkimiseksi ei tietenkään tule olla. Jos hän haluaa mennä uudelleen naimisiin, sen tulee tietenkin olla mahdollista. Jos hän haluaa hankkia uuden kumppaninsa kanssa lapsia, sekin on suotavaa, muttei pakollista. Jos puoliso on menehtynyt ennen kuin yhteistä jälkikasvua on ehditty hankkia, eikä ruumiista ole saatu sukusoluja talteen, alkavat vaihtoehdot olla ikävän vähissä. Jos henkilö on oikeasti rakastanut kuollutta puolisoaan, ei häntä voitane pakottaa hankkimaan lapsia kenenkään muun kanssa. Tällaiset tapaukset, joissa puoliso kuolee ennen lasten hankintaa, ovat onneksi tosin niin pieni vähemmistö, etteivät he vaikuta suurestikaan ihmiskunnan uusiutumiseen.
Pitäisikö sitten kaikkien olla koko ajan tekemässä niitä lapsia?
Ei tietenkään. Suomen naisten hedelmällisyysluku on tätä nykyä 1,7, mikä on selvästi maailman keskiarvon, 2,7, alapuolella. Somaliassa hedelmällisyysluku on yli 7! Kehitysmaissa syntyykin nykyään neljä kertaa enemmän lapsia kuin kehittyneissä maissa, ja tästä on syytäkin olla huolissaan. Köyhien ja tyhmien määrä lisääntyy aina vain kasvavaan tahtiin, samalla kun vakavaraisten ja älykkäiden osuus maailman väestöstä vääjäämättä pienenee. Edesvastuutonta onkin siis jättää vapaaehtoisesti kokonaan lisääntymättä. Suomen väestön uusiutumiskyvyn kannalta olisi hyvä jos kaikki pariskunnat synnyttäisivät vähintään 2 lasta, mieluiten kolmekin, jotta kilpailukykymme ei jäisi niin paljon muusta maailmasta jälkeen. Seuraavassa tilasto Suomen väkiluvusta, joka on sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen ollut tasaisessa laskussa viimeiset puoli vuosisataa.
Seuraavassa vielä Suomen hedelmällisyysluku, joka on myöskin ollut koko ajan laskussa, sotien jälkeen vain kiihtyen alamäkeen.
Lapselle on turvattava molemmat vanhemmat: isä ja äiti
Niin vanhanaikaiselta kuin ikiaikainen totuus modernin "suvaitsevaisen" mielestä kuulostaakin, on tieteellisesti todistettu että lapsi on onnellisempi kun hänellä on sekä isä että äiti. Äidinrakkaus on suurin tunne mistä vastasyntynyt ja pieni lapsi saa nauttia, eikä sitä saa ottaa pois yhdeltäkään ihmisyksilöltä. Kukaan ei rakasta lasta enempää kuin hänen oma biologinen äitinsä. Lapsi tarvitsee ehdottomasti myös isän mallin, eikä kuka tahansa siihen kelpaa, vaan sen on oltava biologinen isä.
Ei-biologisilla vanhemmilla ei ole samanlaista verisidettä lapseen, eivätkä he voi, vaikka kuinka yrittäisivät, koskaan täydellisesti korvata biologisten vanhempien kaipuuta lapsessa. Kaikki tiedämme kuinka homoliittolain hyväksymisen jälkeen homouskovaiset rupeat välittömästi lobbaamaan seuraavaa lakihankettaan, eli homojen adoptio-oikeutta. Tätä ei ehdottomasti tule sallia nyt eikä koskaan, sillä tämä asia ei tule muuttumaan. Se on vain biologinen fakta, että lapsi ei ole yhtä hyvinvoiva kahden miehen tai kahden naisen perheessä. Ei tietenkään yksinhuoltajaperheessäkään, eikä väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, mutta tällaisen ääri-esimerkit eivät tuo minkäänlaisia bonuksia homoliittoperheille.
On loogisesti väärin rinnastaa epäonnistuneet heteroperheet tähän asiaan. Perhe voi epäonnistua monesta syystä, eivätkä homoperheet ole yhtään sen vakaampia kuin heteroperheet, itse asiassa esimerkiksi parisuhdeväkivalta on tilastollisesti yleisempaa kahden miehen liitossa kuin perinteisessä avioliitossa. Mikä on myöskin hälyttävää, ja kertoo siitä ettei tällainen järjestely toimi.
Lapsen etu pitää olla aina etusijalla. Ihmisellä on vastuu omasta jälkikasvustaan, eikä sitä saa hankkia heppoisin perustein. Siitä on pidettävä huolta täysi-ikäiseksi asti, ja mielellään sen jälkeenkin. Homojen adoptio-"oikeudessa" ei olisi kyse mistään muusta kuin aikusiten ihmisten tarpeiden tyydyttämisestä lapsen oikeuksien kustannuksella. Jos mies haluaa lapsen, hänen on tehtävä se naisen kanssa, ja toisinpäin, ja heidän olisi syytä mennä avioon turvatakseen lapselle onnellinen, tasapainoinen ja turvallinen lapsuus ja nuoruus. Siinä on kuitenkin toisen ihmisen elämä pelissä, ja kaikki tiedämme miten helposti nuori ihminen masentuu tai oppii vääränlaisia vaikutteita. Vanhempien suhde vaikuttaa siihen hyvin paljon.
Eikö lapsella ole parempi olla kahden miehen tai kahden naisen hoivattavana kuin yksinhuoltajan tai alkoholistivanhempien luona?
Tavallaan ehkä. Mutta se ei ole mikään syy sallia homopareille oikeutta adoptioon. Eroamisen avioliitosta pitäisi olla laitonta, niin kuin se on monena maailmanaikana ollutkin. Mutta avioon menemistä ja lasten hankkimista täytyisi myös miettiä enemmän. Tällaisia päätöksiä ei saa tehdä heppoisin perustein, koska siinä on nimenomaan kyseessä uusien ihmisten elämä. Silloin on vastuussa (ehkä ensi kertaa elämässään) muustakin kuin itsestään. Monelle ihmiselle tämä on liian suuri vastuu, eivätkä homot tee tästä poikkeusta. Lapsen oikeus isään ja äitiin ja näiden muodostamaan turvalliseen, terveelliseen ja kehittävään parisuhdemalliin menee selvästi ja helposti yhden tai kahden aikuisen ihmisen tarpeiden tyydyttämisen edelle. Lapsi ei voi eikä saa olla mikään lelu, joka hankitaan että todistetaan jotakin, kuten että "kyllä kahdella miehelläkin voi olla lapsi". Kun ei voi, niin ei voi.
Alkoholisteilta pitäisi kieltää lastenteko kokonaan, ja ottaa lapset huostaan, jos niin katsotaan parhaaksi. Nämä ovat tietenkin tapauskohtaisia asioita. Jos muutamassa heteroperheessä lapsella on huono olla, jopa huonompi kuin heillä olisi olla hyväkäytöksisessä homoperheessä, se ei muuta eikä kumoa sitä tosiasiaa että keskimäärin lapsella on paljon parempi olla isän ja äidin muodostamassa perheessä. Argumenttina homoliittojen ja heidän adoptio-oikeutensa puolesta tämä on niin heikko ja onneton, että samalla voisi perustella että kyllähän Afrikassa heteroperheiden lapsilla on nälkä, siispä heidän olisi parempi olla Suomessa homoperheissä. Mitä ihmettä, ei logiikka vain toimi näin!
Lopuksi
Olin kirjoittanut tämän jo kuukausi sitten, mutta viilailin sitä nyt hieman. Äsken sain myös tietää että on vihdoin viimein perustettu kansalaisaloite homoliittolain kumoamisen puolesta, ja avioliiton palauttamiseksi miehen ja naisen väliseksi instituutioksi, joka se on aina ollut ja joka sen myös kuuluu aina olla. Se löytyy täältä, ja vaikuttaa erittäin lupaavalta tähän mennessä!
Käykää ihmeessä kaikki laittamassa nimenne alle tähän historiallisen tärkeään aloitteeseen, jolla voimme korjata nyt orastavan suunnattoman virheen, jolla olisi toteutuessaan vaikutuksia tuleviin polviin luultavasti ikuisesti. Levittäkää myös tätä ilosanomaa kaikille!
P.S.
En rehellisesti sanottuna usko, vaikka tällä hetkellä vilpittömin tarkoitukseni onkin lopettaa tästä aiheesta keskusteleminen tähän mielipiteeseen, että pystyn pitämään sanan säiläni erossa näinkin kipakasta, tärkeästä, ja tunteitaherättävästä aiheesta. Senkin takia että suvakit eivät vain suostu jättämään sitä rauhaan. Kuolleeseen hevoseen potkitaan anarkistien teräskärkisillä maihareilla eloa kuin itsenäisyyspäivän aikaan tamperelaisella kauppakadulla hakataan jääkiekkomailoilla Stockmannin ikkunoita. Nämä raukat eivät ymmärrä taistelevansa väärän asian puolesta, koska sana "tasa-arvo" on syövyttänyt heidän mielensä valheellisilla kuvitelmilla siitä että he toimisivat oikeuden puolesta, vaikka moraaliltaan he ovat täysin vääristyneitä omaneduntavoittelijoita ja oman kilpensä kiillottajia. Täysin näköalaton toiminta hetkellisen tarpeen tyydyttämisen nimissä ajaisi yhteiskunnan yhä suurempaan rappion aikakauteen, sellaiseen pimeään aikaan, ettei sieltä enää noustaisikaan minkään pienen innovaatiotoimiston suunnitteleman maabrändikampanjan avulla. Ehei, Suomi tipahtaisi lopullisesti kehityksen kelkasta muun Euroopan ja Yhdysvaltojen, sekä Venäjän, Kiinan, Japanin ja Intiankin porhaltaessa menojaan uudelle maailmanepookille, johon verrattuna näyttäisimme kivikautisilta jäänteiltä. Suomen kansan uudistuvuus on turvattava. Lapsen oikeudet isään ja äitiin, ja sitä myöten terveelliseen kasvatukseen on turvattava. Vain näin saamme tarpeeksi uutta hyvää ihmisainesta pitämään Suomi pinnalla tässä jatkuvassa kilpailun maailmassa, jossa me kaikki elämme.
Homoliittolakihan... anteeksi sukupuolineutraali avioliittolaki äänestettin eduskunnassa voimaantulevaksi jo viime syksyn puolella. Siitä asti minun on pitänyt kirjoittaa definitiivinen ja erittäin pitkä artikkeli aiheesta, josta olen kirjoittanut jo monta kertaa aiemmin. Aiemmin olen näppäimistöäni sauhuttanut sellaisista aspekteista kuin lakialoitteen nimestä, joka on propagandamielessä vaihdettu sukupuolineutraalista "tasa-arvoiseen", vaikka kyse ei ole tasa-arvosta, tai siitä että homoliittojen puolustajien argumentit eivät kestä lähempää tarkastelua. Olenpa myöskin esitellyt järkeviä argumentteja homoliittoja vastaan. Nyt kuitenkin tämän loppupuheenvuoron tarkoituksena on pistää asia vihdoin pakettiin ja lopettaa kaikenlainen jankkaus homoliittokysymyksestä.
Tiedän että laki on jo äänestetty voimaantulevaksi, mikä tapahtunee vuoden 2017 aikana, eli onneksi ei aivan vielä. Muutoksen mahdollisus lakiin sitä ennen on toki teoriassa mahdollinen, mutta en usko että minkäänlaista muutosta siihen on tulossa, syistä jotka kerron perinpohjaisesti tässä kirjoituksessani. Myöskään en elättele minkäänlaisia toiveita että tällä(kään) kirjoituksellani olisi vaikutusta valtakunnan politiikkaan tai yhteiskunnan ilmapiiriin ja kansalaisten yleiseen mielipiteeseen, mutta jos edes muutamat saisivat tästä tukea omassa elämässään kohtaamilleen vaikeuksille, olisin tyytyväinen.
Nyt sitten pitemmittä puheitta, itse asiaan.
Minä vastustan homoliittoja. Se on varmasti käynyt jo kaikille selväksi. Syytkin kenties monille, mutta ne lienee paikallaan kerrata perusteellisesti, uusien lukijoiden takia, ja niitten jotka niitä eivät muista tai halua ymmärtää.
Homous on luonnotonta
Luonnollinen olotila kaikkiin asioihin on aina paras mahdollinen. Homous ei ole luonnollista. Luonnollista on halu lisääntyä, koska se on itse elämän perimmäinen ja ainoa tarkoitus, causa vitae. Homot eivät kykene lisääntymään, eivätkä lesbotkaan, ilman ulkopuolisen henkilön apua. Ihmislaji ei olisi selviytynyt tähän päivään jollei se olisi jatkuvasti ja ahkerasti harrastanut lisääntymistä miesten ja naisten välillä. Homo sapiens nyt sattuu vain olemaan sukupuolettunut laji, jonka lisääntymiseen tarvitaan kummankin sukupuolen edustajaa. Niin kuin ovat kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, ja monet selkärangattomatkin. Suvullinen lisääntyminen on ollut jo vuosimiljardien ajan kehittyneempien elämänmuotojen ainut lisääntymistapa. Koska se on kaikista toimivin, kätevin ja yksinkertaisesti paras mahdollinen, sitä ei ole syytä muuttaa miksikään. Evoluutio on huomannut tämän, mutta onko ihminen itse?
Nykyään kun on muodissa kaikenlainen turhanpäiväinen vouhotus sukupuolisesta suuntautumisesta ja muista luonnonoikuista, on lisääntyvyys kääntynyt monessa maassa laskuun, kun varsinkin nuoret naiset ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia. Asia, jonka pitäisi olla itsestään selvästi kaikkien naisten, ja miestenkin velvollisuus. Jostain kumman syystä he ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta naisia, jotka nykyään päättävät olla lapsettomia. Moni mies jää näin vaille omaa jälkikasvua, vaikka sellaista haluaisi ja olisi valmis hoitamaankin.
Lapsettomuus on siis luonnotonta. Koska vain mies ja nainen voivat luonnollisesti saada lapsia keskenään, kaikki muut parisuhdemuodot ovat luonnottomia. Parisuhteen tarkoitushan nimittäin on tuottaa lapsia, eli lisää kunniallisia veronmaksajia yhteiskuntaa pyörittämään. Koko sivilisaatio perustuu tähän ihmiskunnan sukupolvien jatkumiseen. Jos jokin sukupolvi yht'äkkiä lyhytnäköisesti päättää jättää lapsensa hankkimatta, sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset kaikille ihmisille. Vastustankin kiivaasti länsimaisen hyvinkoulutetun ja järkevät ylemmän keskiluokan vapaaehtoista lapsettomuusaatetta, joka on nykyään jo hälyttävän laajalle levinnyt. Tunnen itsekin koko joukon naisia, jotka eivät aio omien sanojensa mukaan koskaan hankkia jälkiaksvua. Yhtäkään tällaista miestä en tunne.
Homot ovat osa tätä jatkumoa ja aatetta, koska he eivät voi saada lapsia. Homot-termi kattaa tässä lesbotkin, koskapa heidän kaikkien seksuaalinen suuntautumisensa on homoseksuaalinen, normaalin heteroseksuaalisuuden sijaan. Homoilla toki on mahdollisuus lisääntyä, mutta he vapaaehtoisesti päättävät yleensä jättää sen käyttämättä. Jotkin homot kuitenkin lisääntyvät, mutta kovin erikoisella tavalla. He luovuttavat spermaansa, jolloin seksiä naisen kanssa ei harrasteta, mutta sijaissynnyttäjän osaan alistettu naisparka joutuu kuitenkin kantamaan tuon homon lapsen. Sitten lapsi luovutetaan pois omalta äidiltään, joka on hänet kantanut yhdeksän kuukautta, ja annetaan isälleen, homolle, ja tämän kumppanille, toiselle miehelle. Tällainen toiminta on luonnottoman lisäksi myös moraalitonta lasta kohtaan. Mikä johdatteleekin meidät seuraavaan aihealueeseen.
Mutta sitä ennen aion vielä summata yhteen lyhyellä listalla tämän luvun teesit, jottei kukaan "homouskovainen" voi tulla niitä kumoamaan. Tässä usein esitettyjä jatkokysymyksiä aiheesta, ja vastaukseni niihin:
Jos homous on luonnotonta, miksi sitä esiintyy eläinten keskuudessa?
Eläinten keskuudessa ei esiinny homoutta samassa mittakaavassa eikä samassa merkityksessä kuin ihmislajin parissa. Homous ja sen ylistäminen näyttävätkin olevan vain ihmisen keksimä kulttuurillinen oikku. Homotutkijat ovat todistaneet että on olemassa pitkä lista eläinlajeja, jotka näennäisesti harrastavat homosuhteita.
Mutta mitä tarkoitetaan näillä homosuhteilla, ja miten ne eroavat ihmisten keskinäisistää homosuhteista? No, koska elämän tarkoitus on jatkua jälkeläisten muodossa, jokaisen eläinlajin, myös ihmisen, jokainen yksilö pyrkii koko elämänsä siihen että saa jatkettua geenejään vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa eteenpäin. Tämä on selvä juttu kaikille.
Jos kuitenkin käy niin ikävästi, että vastakkaisen sukupuolen edustajia ei ole saatavilla syystä tai toisesta, jotkin eläinlajit harrastavat "homoutta", mikä tarkoittaa jokaisessa tapauksessa sitä että uros yrittää pökkiä toista urosta. Monet asiat kertovat meille, että tämä ei tarkoita homoseksuaalisuutta tai urosten välistä rakkautta, vaan jotain aivan muuta. Koska uroksilla on kiima-aika, niiden on pakko päästä niin sanotusti pukille. Ja jos naaraita ei vain kertakaikkiaan ole, on niiden tyydytettävä itsensä jollain muulla keinoin.
Koska eläimet (kehittyneimpiä kädellisiä lukuunottamatta) eivät osaa masturboida, niiden on pakko päästää kiveksensä tyhjenemään ainoan muun mahdollisen keinon avulla, eli toisen saman lajin uroksen sisään. Emme voi haastatella eläimiä, mutta selvää lienee että alistuva osapuoli ei tästä minkäänlaista nautintoa saa. Yleensä se onkin vahva uros, joka käytännössä raiskaa heikomman yksilön.
Tällaistako käytöstä homoihmiset ajavat, kun he argumentoivat sen puolesta että homous on "luonnollista", koska sitä esiintyy monien eläinlajienkin keskuudessa? Jos homous perustuu vahvemman oikeuteen raiskata heikompi osapuoli, niin kuin se ihmisenkin historian aikana monesti on ollut, ei mikään voisi olla vastenmielisempää. Homoraiskaus on uhrille sekä fyysisesti että henkisesti paljon vahingoittavampi kokemus, josta ei varmasti millinkaan kokonaan toivu. Tällaiset raiskaajahomot pitäisikin ensin kastroida ruosteisella sirpillä, sen jälkeen keittää hitaasti kuoliaaksi kiehuvassa öljyssä kaiken kansan nähden.
Jos elämän tarkoitus on lisääntyä, pitäisikö ihmisoikeudet ottaa pois myös vapaaehtoisesti lapsettomilta heteropareilta?
Kyllä, pitäisi. Vapaaehtoinen lapsettomuus on yhteiskunnan syöpä, joka nakertaa ihmiskunnan tulevaisuuden perustaa pala palalta. Jokaista mies-nais -pariskuntaa pitäisi valtion taholta kannustaa hankkimaan jälkikasvua niin että väestörakenne uusiutuu toivotunlaisesti.
Entä sinkuilta?
Valtion pitäisi ensinnäkin pyrkiä hankkimaan kaikille asukkailleen vastakkaisen sukupuolen edustaja elämänkumppaniksi ja jälkeläisten tuottajaksi, jos ihmisyksilö ei siihen yksin kykene. Joissain tapauksissa tietysti, jos yksilö on epäkelpo, erimerkiksi rikollinen, juoppo, narkkari, mielisairas, muuten sairas, lisääntymiskyvytön, epämuodostunut, vammainen, erittäin lihava tai ruma, tai hänellä on suuri mahdollisuus perinnöllisiin sairauksiin, lisääntymiseen ei kannustettaisi. Näissä tapauksissa lisääntymisen pitäisi itse asiassa olla kiellettyä. Lisääntymisen pitää nimittäin pyrkiä aina parantamaan ihmiskunnan geenejä, ei huonontamaan niitä.
Entä leskiltä?
Jos leskeksi jäänyt nainen tai mies on jo hankkinut jälkikasvua, mitään painostusta uuden kumppanin hankkimiseksi ei tietenkään tule olla. Jos hän haluaa mennä uudelleen naimisiin, sen tulee tietenkin olla mahdollista. Jos hän haluaa hankkia uuden kumppaninsa kanssa lapsia, sekin on suotavaa, muttei pakollista. Jos puoliso on menehtynyt ennen kuin yhteistä jälkikasvua on ehditty hankkia, eikä ruumiista ole saatu sukusoluja talteen, alkavat vaihtoehdot olla ikävän vähissä. Jos henkilö on oikeasti rakastanut kuollutta puolisoaan, ei häntä voitane pakottaa hankkimaan lapsia kenenkään muun kanssa. Tällaiset tapaukset, joissa puoliso kuolee ennen lasten hankintaa, ovat onneksi tosin niin pieni vähemmistö, etteivät he vaikuta suurestikaan ihmiskunnan uusiutumiseen.
Pitäisikö sitten kaikkien olla koko ajan tekemässä niitä lapsia?
Ei tietenkään. Suomen naisten hedelmällisyysluku on tätä nykyä 1,7, mikä on selvästi maailman keskiarvon, 2,7, alapuolella. Somaliassa hedelmällisyysluku on yli 7! Kehitysmaissa syntyykin nykyään neljä kertaa enemmän lapsia kuin kehittyneissä maissa, ja tästä on syytäkin olla huolissaan. Köyhien ja tyhmien määrä lisääntyy aina vain kasvavaan tahtiin, samalla kun vakavaraisten ja älykkäiden osuus maailman väestöstä vääjäämättä pienenee. Edesvastuutonta onkin siis jättää vapaaehtoisesti kokonaan lisääntymättä. Suomen väestön uusiutumiskyvyn kannalta olisi hyvä jos kaikki pariskunnat synnyttäisivät vähintään 2 lasta, mieluiten kolmekin, jotta kilpailukykymme ei jäisi niin paljon muusta maailmasta jälkeen. Seuraavassa tilasto Suomen väkiluvusta, joka on sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen ollut tasaisessa laskussa viimeiset puoli vuosisataa.
Seuraavassa vielä Suomen hedelmällisyysluku, joka on myöskin ollut koko ajan laskussa, sotien jälkeen vain kiihtyen alamäkeen.
Lapselle on turvattava molemmat vanhemmat: isä ja äiti
Niin vanhanaikaiselta kuin ikiaikainen totuus modernin "suvaitsevaisen" mielestä kuulostaakin, on tieteellisesti todistettu että lapsi on onnellisempi kun hänellä on sekä isä että äiti. Äidinrakkaus on suurin tunne mistä vastasyntynyt ja pieni lapsi saa nauttia, eikä sitä saa ottaa pois yhdeltäkään ihmisyksilöltä. Kukaan ei rakasta lasta enempää kuin hänen oma biologinen äitinsä. Lapsi tarvitsee ehdottomasti myös isän mallin, eikä kuka tahansa siihen kelpaa, vaan sen on oltava biologinen isä.
Ei-biologisilla vanhemmilla ei ole samanlaista verisidettä lapseen, eivätkä he voi, vaikka kuinka yrittäisivät, koskaan täydellisesti korvata biologisten vanhempien kaipuuta lapsessa. Kaikki tiedämme kuinka homoliittolain hyväksymisen jälkeen homouskovaiset rupeat välittömästi lobbaamaan seuraavaa lakihankettaan, eli homojen adoptio-oikeutta. Tätä ei ehdottomasti tule sallia nyt eikä koskaan, sillä tämä asia ei tule muuttumaan. Se on vain biologinen fakta, että lapsi ei ole yhtä hyvinvoiva kahden miehen tai kahden naisen perheessä. Ei tietenkään yksinhuoltajaperheessäkään, eikä väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, mutta tällaisen ääri-esimerkit eivät tuo minkäänlaisia bonuksia homoliittoperheille.
On loogisesti väärin rinnastaa epäonnistuneet heteroperheet tähän asiaan. Perhe voi epäonnistua monesta syystä, eivätkä homoperheet ole yhtään sen vakaampia kuin heteroperheet, itse asiassa esimerkiksi parisuhdeväkivalta on tilastollisesti yleisempaa kahden miehen liitossa kuin perinteisessä avioliitossa. Mikä on myöskin hälyttävää, ja kertoo siitä ettei tällainen järjestely toimi.
Lapsen etu pitää olla aina etusijalla. Ihmisellä on vastuu omasta jälkikasvustaan, eikä sitä saa hankkia heppoisin perustein. Siitä on pidettävä huolta täysi-ikäiseksi asti, ja mielellään sen jälkeenkin. Homojen adoptio-"oikeudessa" ei olisi kyse mistään muusta kuin aikusiten ihmisten tarpeiden tyydyttämisestä lapsen oikeuksien kustannuksella. Jos mies haluaa lapsen, hänen on tehtävä se naisen kanssa, ja toisinpäin, ja heidän olisi syytä mennä avioon turvatakseen lapselle onnellinen, tasapainoinen ja turvallinen lapsuus ja nuoruus. Siinä on kuitenkin toisen ihmisen elämä pelissä, ja kaikki tiedämme miten helposti nuori ihminen masentuu tai oppii vääränlaisia vaikutteita. Vanhempien suhde vaikuttaa siihen hyvin paljon.
Eikö lapsella ole parempi olla kahden miehen tai kahden naisen hoivattavana kuin yksinhuoltajan tai alkoholistivanhempien luona?
Tavallaan ehkä. Mutta se ei ole mikään syy sallia homopareille oikeutta adoptioon. Eroamisen avioliitosta pitäisi olla laitonta, niin kuin se on monena maailmanaikana ollutkin. Mutta avioon menemistä ja lasten hankkimista täytyisi myös miettiä enemmän. Tällaisia päätöksiä ei saa tehdä heppoisin perustein, koska siinä on nimenomaan kyseessä uusien ihmisten elämä. Silloin on vastuussa (ehkä ensi kertaa elämässään) muustakin kuin itsestään. Monelle ihmiselle tämä on liian suuri vastuu, eivätkä homot tee tästä poikkeusta. Lapsen oikeus isään ja äitiin ja näiden muodostamaan turvalliseen, terveelliseen ja kehittävään parisuhdemalliin menee selvästi ja helposti yhden tai kahden aikuisen ihmisen tarpeiden tyydyttämisen edelle. Lapsi ei voi eikä saa olla mikään lelu, joka hankitaan että todistetaan jotakin, kuten että "kyllä kahdella miehelläkin voi olla lapsi". Kun ei voi, niin ei voi.
Alkoholisteilta pitäisi kieltää lastenteko kokonaan, ja ottaa lapset huostaan, jos niin katsotaan parhaaksi. Nämä ovat tietenkin tapauskohtaisia asioita. Jos muutamassa heteroperheessä lapsella on huono olla, jopa huonompi kuin heillä olisi olla hyväkäytöksisessä homoperheessä, se ei muuta eikä kumoa sitä tosiasiaa että keskimäärin lapsella on paljon parempi olla isän ja äidin muodostamassa perheessä. Argumenttina homoliittojen ja heidän adoptio-oikeutensa puolesta tämä on niin heikko ja onneton, että samalla voisi perustella että kyllähän Afrikassa heteroperheiden lapsilla on nälkä, siispä heidän olisi parempi olla Suomessa homoperheissä. Mitä ihmettä, ei logiikka vain toimi näin!
Lopuksi
Olin kirjoittanut tämän jo kuukausi sitten, mutta viilailin sitä nyt hieman. Äsken sain myös tietää että on vihdoin viimein perustettu kansalaisaloite homoliittolain kumoamisen puolesta, ja avioliiton palauttamiseksi miehen ja naisen väliseksi instituutioksi, joka se on aina ollut ja joka sen myös kuuluu aina olla. Se löytyy täältä, ja vaikuttaa erittäin lupaavalta tähän mennessä!
Käykää ihmeessä kaikki laittamassa nimenne alle tähän historiallisen tärkeään aloitteeseen, jolla voimme korjata nyt orastavan suunnattoman virheen, jolla olisi toteutuessaan vaikutuksia tuleviin polviin luultavasti ikuisesti. Levittäkää myös tätä ilosanomaa kaikille!
P.S.
En rehellisesti sanottuna usko, vaikka tällä hetkellä vilpittömin tarkoitukseni onkin lopettaa tästä aiheesta keskusteleminen tähän mielipiteeseen, että pystyn pitämään sanan säiläni erossa näinkin kipakasta, tärkeästä, ja tunteitaherättävästä aiheesta. Senkin takia että suvakit eivät vain suostu jättämään sitä rauhaan. Kuolleeseen hevoseen potkitaan anarkistien teräskärkisillä maihareilla eloa kuin itsenäisyyspäivän aikaan tamperelaisella kauppakadulla hakataan jääkiekkomailoilla Stockmannin ikkunoita. Nämä raukat eivät ymmärrä taistelevansa väärän asian puolesta, koska sana "tasa-arvo" on syövyttänyt heidän mielensä valheellisilla kuvitelmilla siitä että he toimisivat oikeuden puolesta, vaikka moraaliltaan he ovat täysin vääristyneitä omaneduntavoittelijoita ja oman kilpensä kiillottajia. Täysin näköalaton toiminta hetkellisen tarpeen tyydyttämisen nimissä ajaisi yhteiskunnan yhä suurempaan rappion aikakauteen, sellaiseen pimeään aikaan, ettei sieltä enää noustaisikaan minkään pienen innovaatiotoimiston suunnitteleman maabrändikampanjan avulla. Ehei, Suomi tipahtaisi lopullisesti kehityksen kelkasta muun Euroopan ja Yhdysvaltojen, sekä Venäjän, Kiinan, Japanin ja Intiankin porhaltaessa menojaan uudelle maailmanepookille, johon verrattuna näyttäisimme kivikautisilta jäänteiltä. Suomen kansan uudistuvuus on turvattava. Lapsen oikeudet isään ja äitiin, ja sitä myöten terveelliseen kasvatukseen on turvattava. Vain näin saamme tarpeeksi uutta hyvää ihmisainesta pitämään Suomi pinnalla tässä jatkuvassa kilpailun maailmassa, jossa me kaikki elämme.
Tunnisteet:
Aatteet,
Ajatukset,
Argumentointi,
Elämän tarkoitus,
Homoliitot,
Homoseksuaalisuus,
Ihmisoikeudet,
Ihmissuhteet,
Politiikka,
Rappio,
Seksi,
Tasa-arvo,
Tilastot,
Totuus
perjantai 29. toukokuuta 2015
Mielipiteen oikeus, vai ajatusrikos?
Tämä on kirjoitus kaikille suvakeille. Vastatkaa rehellisesti näihin perusluontoisiin ihmisen moraalia ja etiikkaa käsitteleviin kysymyksiin, olkaa niin hyvät. Nyt ei ole kyse maallisesta lainsäädännöstä, ei "jumalallisesta" totuudesta, vaan siitä mikä on oikein ja mikä on väärin.
1. Onko ihmisillä luonnollisesti ajattelun vapaus, mikä tarkoittaa sitä että he saavat ajatella IHAN mitä tahansa oman päänsä sisällä, keneen/keihin tahansa kohdistuvia ajatuksia, jotka saavat sisältää mitä tahansa? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, kaikilla ihmisillä on ajattelun vapaus.
jos vastasit ei, ole hyvä ja tapa itsesi, olet nimittäin epäonnistunut ihmisenä.
2. Onko ihmisillä mielipiteen vapaus, eli he saavat olla mitä mieltä tahansa, mistä asiasta tahansa, ja myös oikeus muuttaa mielipidettään niin itse halutessaan, tai myös pitää mielipiteensä, niin itse halutessaan? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, kaikilla ihmisillä on mielipiteen vapaus.
Jos vastasit ei, voisitko ns. vetää itsesi jojoon, sillä sinua ei täällä kaivata.
3. Jos ihminen ei koskaan tee pahaa kenellekään, onko hänellä oikeus ajatella pahaa muista ihmisistä päänsä sisällä? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, ajattelu ei voi olla rikos.
Jos vastasit ei, saisit hypätä junan alle, olet nimittäin väärässä.
4. Onko ihmisellä oikeus olla rasistisia, sovinistisia, fasistisia, homofoobisia, tai vaikka pedofiilisia ajatuksia, mikäli hän ei koskaan toteuta näitä ajatuksiaan käytännössä, eli ei tee kenellekään pahaa vaikka mieli tekisikin? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, ajatus ei ole sama kuin teko, eikä ajatus aina johda tekoon.
Jos vastasit ei, senkin DNA:n hukkapätkä, teloitapa itsesi ihan suosiolla.
5. Ovatko kysymyksessä 4 mainitut aatteet, ajatusmallit ja/tai himot vääriä? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, yksikään aate tai ajattelumalli ei ole sen oikeampi kuin toinenkaan, koska ne kaikki ovat ihmisen luomia subjektiivisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä, ja kaikilla on oikeus valita omat aatteensa ja aatemaailmansa.
Jos vastasit ei, arvasit kyllä, likvidointihan siitä seuraa.
6. Onko vihaajan vihaaminen paha asia? Eli jos on suvaitsematon suvaitsematonta kohtaan (joka ei tee pahaa kenellekään), niin onko se väärin? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, viha on aina yhtä paha, kohdistui se sitten kehen tahansa, koska muutoin kyseessä on syrjintä. Jos vihaat rasistia, olet sinäkin syyllistynyt aatteeseen pohjautuvaan syrjintään, ja olet yhtä paha kuin hän jota vihaat.
Jos vastasit ei, sinä totaalisesti moraaliltasi kieroutunut ihminen, saunan taa vie tie.
Nyt voit sitten miettiä omia mukamas "suvaitsevaisia" viha-ajatuksiasi, joita ajattelet "suvaitsemattomia" ihmisiä kohtaan. Joko kaikkia täytyy suvaita, tai sitten kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia. Siispä kaikkia ihmisiä ei tarvitse suvaita, mutta tasa-arvoa ei ole olemassa. Kumpaankin vaihtoehtoon ei voi valita uskovansa samaan aikaan. Ja lopulta kaikki ovat vain uskomuksia, joten millään ei ole mitään väliä.
1. Onko ihmisillä luonnollisesti ajattelun vapaus, mikä tarkoittaa sitä että he saavat ajatella IHAN mitä tahansa oman päänsä sisällä, keneen/keihin tahansa kohdistuvia ajatuksia, jotka saavat sisältää mitä tahansa? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, kaikilla ihmisillä on ajattelun vapaus.
jos vastasit ei, ole hyvä ja tapa itsesi, olet nimittäin epäonnistunut ihmisenä.
2. Onko ihmisillä mielipiteen vapaus, eli he saavat olla mitä mieltä tahansa, mistä asiasta tahansa, ja myös oikeus muuttaa mielipidettään niin itse halutessaan, tai myös pitää mielipiteensä, niin itse halutessaan? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, kaikilla ihmisillä on mielipiteen vapaus.
Jos vastasit ei, voisitko ns. vetää itsesi jojoon, sillä sinua ei täällä kaivata.
3. Jos ihminen ei koskaan tee pahaa kenellekään, onko hänellä oikeus ajatella pahaa muista ihmisistä päänsä sisällä? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, ajattelu ei voi olla rikos.
Jos vastasit ei, saisit hypätä junan alle, olet nimittäin väärässä.
4. Onko ihmisellä oikeus olla rasistisia, sovinistisia, fasistisia, homofoobisia, tai vaikka pedofiilisia ajatuksia, mikäli hän ei koskaan toteuta näitä ajatuksiaan käytännössä, eli ei tee kenellekään pahaa vaikka mieli tekisikin? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, ajatus ei ole sama kuin teko, eikä ajatus aina johda tekoon.
Jos vastasit ei, senkin DNA:n hukkapätkä, teloitapa itsesi ihan suosiolla.
5. Ovatko kysymyksessä 4 mainitut aatteet, ajatusmallit ja/tai himot vääriä? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, yksikään aate tai ajattelumalli ei ole sen oikeampi kuin toinenkaan, koska ne kaikki ovat ihmisen luomia subjektiivisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä, ja kaikilla on oikeus valita omat aatteensa ja aatemaailmansa.
Jos vastasit ei, arvasit kyllä, likvidointihan siitä seuraa.
6. Onko vihaajan vihaaminen paha asia? Eli jos on suvaitsematon suvaitsematonta kohtaan (joka ei tee pahaa kenellekään), niin onko se väärin? Kyllä vai ei?
Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, viha on aina yhtä paha, kohdistui se sitten kehen tahansa, koska muutoin kyseessä on syrjintä. Jos vihaat rasistia, olet sinäkin syyllistynyt aatteeseen pohjautuvaan syrjintään, ja olet yhtä paha kuin hän jota vihaat.
Jos vastasit ei, sinä totaalisesti moraaliltasi kieroutunut ihminen, saunan taa vie tie.
Nyt voit sitten miettiä omia mukamas "suvaitsevaisia" viha-ajatuksiasi, joita ajattelet "suvaitsemattomia" ihmisiä kohtaan. Joko kaikkia täytyy suvaita, tai sitten kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia. Siispä kaikkia ihmisiä ei tarvitse suvaita, mutta tasa-arvoa ei ole olemassa. Kumpaankin vaihtoehtoon ei voi valita uskovansa samaan aikaan. Ja lopulta kaikki ovat vain uskomuksia, joten millään ei ole mitään väliä.
torstai 12. maaliskuuta 2015
Lapsiviha on sallittua nyky-yhteiskunnassamme
Ilmeisesti lapsiin kohdistuva viha ja vaino on sallittua nyky-yhteiskunnassamme, kun taas kaikkia muita ihmisryhmiä kohdellaan poliittisen korrektiuden silkkihansikkain. Tietenkään valkoinen lihaasyövä heteromies ei kuulu tähän kategoriaan, koska me olemme kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella, meitä ei saa edes mainita olevan olemassa.
Sattuipa äskettäin että erään entisen opettajani vaimo – nämä kummatkin ihmiset ovat äärivasemmistolaisia – latasi kuvan Facebookiin, jossa hän seisoo tuima ilme kasvoillaan kirves kädessä. Kuvatekstissä luki: "Good night kids. (Preparations)", eli suomeksi: "Hyvää yötä lapset. (Valmisteluja)". Asetelmasta ja naisen päällä olleesta mekosta tuli muutenkin mieleen Hohto-kauhuelokuva, jossa myöskin käytellään kirvestä. Selvästi kuvassa valmistauduttiin murhaamaan lapsia kirveellä.
Kuva oli aivan selvä provokaatio lapsia vastaan, niin kuin eräs kommentoijistakin huomasi. Kuvan lataaja ja hänen miehensä yrittivät tietenkin puolustella kantaansa, vaikka tapaus oli ilmeinen. Kommenteissä moni muu taas kirjoitti että: "Paras ikinä" Huippu!", mikä on erittäin huolestuttavaa. Tällainen lapsiviha nimittäin saa nykyään paljon kannatusta vasemmiston ja suvaitsevaiston edustajien keskuudessa. Entinen opettajani ja hänen vaimonsa ovat tunnettuja anarkistisesta luonteestaan ja siitä etteivät aio koskaan hankkia lapsia. Tiedän että ainakin pariskunnan nainen vihaa lapsia koko sydämestään. Tällainen on varsin yleistä jopa minun tuttavapiirissäni, vaikka koitankin välttää vasemmistolaista ääriajattelua kannattavia henkilöitä. Tunnen useita nuoria, kauniita, terveitä ja hedelmällisiä naisia, jotka vapaaehtoisesti aikovat jättää lapsensa hankkimatta. He kaikki oikeasti vihaavat lapsia, ovat sanoneet sen ääneenkin, ja täysin häpeilemättä, jopa jonkinlaista ivaa tihkuvaa ylpeyttä äänessään. Enemmän kuin huolestuttavaa, tämä on surkeaa.
Nuoret naiset (ja jotkut miehetkin) kuvittelevat että elämän tarkoitus on vain pitää hauskaa, "bilettää", ryypätä, käyttää huumeita, harrastaa irtosuhteita ja olla vastuuntunnoton ja selkärangaton yksilö. Nämä ihmiset eivät yleensä äänestä, eivät halua käydä töissä, eivätkä sitten hanki lapsiakaan, koska "yhteiskunta pakottaa heidät siihen". No, ei se kyllä pakota, mutta hyvää se heille tekisi.
Se kommentoija, joka oikeudella kritisoi tätä ällöttävää lapsimurhia ihannoivaa propagandakuvaa, joka muka taitavasti oli yritetty verhoilla avantgardistisen "taidevalokuvauksen" kaapuun, esitti järkevän mietteen siitä, miten absurdia lapsiviha oikeasti on, verrattuna mihin tahansa muuhun ihmisryhmään (ei niihin miehiin tietenkään, meitä saa haukkua ja lyödä ihan vapaasti kuka tahansa ja miten kovaa tahansa). Jos nimittäin vaihdettaisiin tuon kuvan kuvatekstissä lasten tilalle esimerkiksi naiset, vanhukset, vammaiset, ulkomaalaiset, tietyn ei-kristillisen uskon edustajat, erirotuiset ihmiset, vasemmistolaiset, homot tai muut seksuaalivähemmistöt, niin johan syntyisi äläkkä, ja noin puolet Facebook-kavereista katoaisi kuvan lataajalta ensimmäisen tunnin aikana. Joku tekisi vielä rikosilmoituksenkin.
Mutta nyt, kun kirvesmurhafantasian kohteena ovat lapset, se onkin hauskaa ja oivaltavaa mustaa huumoria. Hah. Ei paljon naurata. Mikä siinä on, että niitä lapsia pitää vihata niin paljon? Miksi mitään muuta ihmisryhmää ei saa vihata samalla tavalla? Lapsia kuuluu rakastaa, eritoten omia lapsia, heissä on meidän kaikkien tulevaisuus ja ihmiskunnan jatkuvuus. Koko elämän tarkoitus! Miten se on niin hankala käsittää tai hyväksyä?
Monia muita ihmisryhmiä olisikin syytä vähän harventaa kirveellä, esimerkiksi miksi vammaiset saavat vapaasti olla väkivaltaisia hoitajiaan ja omaisiaan kohtaan? Jos terve ihminen käyttäytyy väkivaltaisesti, hän joutuu siitä edesvastuuseen, ja toivottavasti vankilaan. Jos vammainen, tai vaihtoehtoisesti höpsähtänyt vanhus puree, lyö ja potkii hoitajaraukkoja, jotka pyyteettömästi uhrautuvat näitä turhakkeita hoitamaan, niin väkivallantekijät eivät saa tästä mitään sanktioita! Käsittämätön epäkohta! Linnaan vaan kaikki, tai sittenkin mieluummin letkut irti hengityskoneesta!
Kuitenkin jos tällaisia vähemmistöryhmiä edes erehtyy asiallisestikin kritisoimaan, saa heti hirvittävän määrän lokaa ja faecesta niskaansa, sellaisten ihmisten taholta, jotka itse vihaavat toisia ihmisryhmiä. Naurettavien suvakkien mielestä ainoastaan heillä on ylimmäinen oikeus määritellä keille saa nauraa ja keitä pilkata, ja keitä taas pitää kohdella kuin kukkaa kämmenellä. Ei se niin mene, ei heillä ole sellasita määräysvaltaa muihin ihmisiin, eikä pidäkään olla. Varsinkaan kun heidän ajatusmaailmansa on täysin kieroutunut ja ylösalainen. Moraalitonta ihmiskunnan pohjasakkaa sanon minä!
Pyydän, että voitaisiin lopettaa se lapsiin kohdistuva vihamielisyys, ainakin julkisesti. Lapsethan eivät ole syyllisiä lapseuteensa tai syntymäänsä. Vanhempia teidän kuuluisi vihata, jos lapsia vihaatte. Mutta ei, tehdän olette itsekin aikuisia, millä te perustelisitte sitten aikuisvihanne? Niinpä niin, lapsiviha on aivan yhtä naurettavaa. Ja jos välttämättä vaaditte oikeudeksenne vihata ja pilkata julkisesti lapsia, niin sitten minäkin vaadin oikeudekseni vihata ja pilkata julkisesti kaikkia ihmisryhmiä, esimerkiksi teille ah-niin-rakkaita-poliittisia-keppihevosia seksuaalivähemmistöjä, eli homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transuja. Myös vammaisia, erirotuisia, uskiksia, tyhmiä, läskejä, rumia, sairaita, hulluja ja naisiakin jos siltä tuntuu.
Sattuipa äskettäin että erään entisen opettajani vaimo – nämä kummatkin ihmiset ovat äärivasemmistolaisia – latasi kuvan Facebookiin, jossa hän seisoo tuima ilme kasvoillaan kirves kädessä. Kuvatekstissä luki: "Good night kids. (Preparations)", eli suomeksi: "Hyvää yötä lapset. (Valmisteluja)". Asetelmasta ja naisen päällä olleesta mekosta tuli muutenkin mieleen Hohto-kauhuelokuva, jossa myöskin käytellään kirvestä. Selvästi kuvassa valmistauduttiin murhaamaan lapsia kirveellä.
Kuva oli aivan selvä provokaatio lapsia vastaan, niin kuin eräs kommentoijistakin huomasi. Kuvan lataaja ja hänen miehensä yrittivät tietenkin puolustella kantaansa, vaikka tapaus oli ilmeinen. Kommenteissä moni muu taas kirjoitti että: "Paras ikinä" Huippu!", mikä on erittäin huolestuttavaa. Tällainen lapsiviha nimittäin saa nykyään paljon kannatusta vasemmiston ja suvaitsevaiston edustajien keskuudessa. Entinen opettajani ja hänen vaimonsa ovat tunnettuja anarkistisesta luonteestaan ja siitä etteivät aio koskaan hankkia lapsia. Tiedän että ainakin pariskunnan nainen vihaa lapsia koko sydämestään. Tällainen on varsin yleistä jopa minun tuttavapiirissäni, vaikka koitankin välttää vasemmistolaista ääriajattelua kannattavia henkilöitä. Tunnen useita nuoria, kauniita, terveitä ja hedelmällisiä naisia, jotka vapaaehtoisesti aikovat jättää lapsensa hankkimatta. He kaikki oikeasti vihaavat lapsia, ovat sanoneet sen ääneenkin, ja täysin häpeilemättä, jopa jonkinlaista ivaa tihkuvaa ylpeyttä äänessään. Enemmän kuin huolestuttavaa, tämä on surkeaa.
Nuoret naiset (ja jotkut miehetkin) kuvittelevat että elämän tarkoitus on vain pitää hauskaa, "bilettää", ryypätä, käyttää huumeita, harrastaa irtosuhteita ja olla vastuuntunnoton ja selkärangaton yksilö. Nämä ihmiset eivät yleensä äänestä, eivät halua käydä töissä, eivätkä sitten hanki lapsiakaan, koska "yhteiskunta pakottaa heidät siihen". No, ei se kyllä pakota, mutta hyvää se heille tekisi.
Se kommentoija, joka oikeudella kritisoi tätä ällöttävää lapsimurhia ihannoivaa propagandakuvaa, joka muka taitavasti oli yritetty verhoilla avantgardistisen "taidevalokuvauksen" kaapuun, esitti järkevän mietteen siitä, miten absurdia lapsiviha oikeasti on, verrattuna mihin tahansa muuhun ihmisryhmään (ei niihin miehiin tietenkään, meitä saa haukkua ja lyödä ihan vapaasti kuka tahansa ja miten kovaa tahansa). Jos nimittäin vaihdettaisiin tuon kuvan kuvatekstissä lasten tilalle esimerkiksi naiset, vanhukset, vammaiset, ulkomaalaiset, tietyn ei-kristillisen uskon edustajat, erirotuiset ihmiset, vasemmistolaiset, homot tai muut seksuaalivähemmistöt, niin johan syntyisi äläkkä, ja noin puolet Facebook-kavereista katoaisi kuvan lataajalta ensimmäisen tunnin aikana. Joku tekisi vielä rikosilmoituksenkin.
Mutta nyt, kun kirvesmurhafantasian kohteena ovat lapset, se onkin hauskaa ja oivaltavaa mustaa huumoria. Hah. Ei paljon naurata. Mikä siinä on, että niitä lapsia pitää vihata niin paljon? Miksi mitään muuta ihmisryhmää ei saa vihata samalla tavalla? Lapsia kuuluu rakastaa, eritoten omia lapsia, heissä on meidän kaikkien tulevaisuus ja ihmiskunnan jatkuvuus. Koko elämän tarkoitus! Miten se on niin hankala käsittää tai hyväksyä?
Monia muita ihmisryhmiä olisikin syytä vähän harventaa kirveellä, esimerkiksi miksi vammaiset saavat vapaasti olla väkivaltaisia hoitajiaan ja omaisiaan kohtaan? Jos terve ihminen käyttäytyy väkivaltaisesti, hän joutuu siitä edesvastuuseen, ja toivottavasti vankilaan. Jos vammainen, tai vaihtoehtoisesti höpsähtänyt vanhus puree, lyö ja potkii hoitajaraukkoja, jotka pyyteettömästi uhrautuvat näitä turhakkeita hoitamaan, niin väkivallantekijät eivät saa tästä mitään sanktioita! Käsittämätön epäkohta! Linnaan vaan kaikki, tai sittenkin mieluummin letkut irti hengityskoneesta!
Kuitenkin jos tällaisia vähemmistöryhmiä edes erehtyy asiallisestikin kritisoimaan, saa heti hirvittävän määrän lokaa ja faecesta niskaansa, sellaisten ihmisten taholta, jotka itse vihaavat toisia ihmisryhmiä. Naurettavien suvakkien mielestä ainoastaan heillä on ylimmäinen oikeus määritellä keille saa nauraa ja keitä pilkata, ja keitä taas pitää kohdella kuin kukkaa kämmenellä. Ei se niin mene, ei heillä ole sellasita määräysvaltaa muihin ihmisiin, eikä pidäkään olla. Varsinkaan kun heidän ajatusmaailmansa on täysin kieroutunut ja ylösalainen. Moraalitonta ihmiskunnan pohjasakkaa sanon minä!
Pyydän, että voitaisiin lopettaa se lapsiin kohdistuva vihamielisyys, ainakin julkisesti. Lapsethan eivät ole syyllisiä lapseuteensa tai syntymäänsä. Vanhempia teidän kuuluisi vihata, jos lapsia vihaatte. Mutta ei, tehdän olette itsekin aikuisia, millä te perustelisitte sitten aikuisvihanne? Niinpä niin, lapsiviha on aivan yhtä naurettavaa. Ja jos välttämättä vaaditte oikeudeksenne vihata ja pilkata julkisesti lapsia, niin sitten minäkin vaadin oikeudekseni vihata ja pilkata julkisesti kaikkia ihmisryhmiä, esimerkiksi teille ah-niin-rakkaita-poliittisia-keppihevosia seksuaalivähemmistöjä, eli homoja, lesboja, biseksuaaleja ja transuja. Myös vammaisia, erirotuisia, uskiksia, tyhmiä, läskejä, rumia, sairaita, hulluja ja naisiakin jos siltä tuntuu.
torstai 5. helmikuuta 2015
Suvaitsevaisten suvaitsemattomuudesta
Nämä niin sanotut "suvaitsevaiset" ihmiset, eli tuttavallisemmin suvakit, ovat sitten keljua porukkaa. Ja antakaapas niin minä kerron teille miksi.
Tässä taannoin viime vuoden loppupuolella kävin Facebookissa keskustelua muutaman suvaitsevaiseksi itseään kutsuvan, jopa suvaitsevaisuuden esitaistelijaksi määriteltävän, hmm... 'ihmisen' kanssa. Heitä nimittäin ei parane kutsua millään muulla sukupuolisuuteen tai seksuaalisuuteen tai mihinkään muuhunkaan ominaisuuteen viittaavalla termillä, koska he vihaavat niitä kaikkia, syystä joka on jäänyt tuntemattomaksi kaikille. Ehkä heille itselleenkin.
Keskustelun aiheena oli homoliittojen salliminen, joka eduskunnassa äänestettiin voimaantulevaksi. Itse vastustan tätä, mutta se on tabu, jota ei ilman nimettömyyden suojaa uskalla sanoa, koska siitä menee maine, työpaikka, kaverit, parisuhde ja kaikki (ehkei nyt minulta, mutta useimmilta ihmisillä). Ainoastaan tätä mieltä olevia ihmisiä suoranaisesti vainotaan, tai ainakin kartetaan viimeiseen saakka, sillä he ovat yleisen konsensuksen mielestä "väärää mieltä". Kysyn miten kukaan voi olla väärää mieltä? Jos mielipide on lain vastainen, onko se silloin väärä? Yleensä asia on näin, mutta koska lait ovat ihmisen keksimiä, ne eivät ole virheettömiä eivätkä täydellisiä. Ne eivät ole totuus, tai ainakaan koko totuus. Joskus ne saattavat perustua jopa valheelle tai huijaukselle. Minä olen lakia kunnioittava kansalainen. Lakien kunnioitus on yhteiskunnan ja sivilisaation perusta, ja niiden vastustaminen typerää anarkistipelleilyä, jolla ei saavutettaisi muuta kuin kaaosta, jos sellaiset ihmiset saisivat päättää asioista. Vaikka eiväthän he oikeasti halua, koska ei heillä ole siihen kykyjä. Yhteiskunta ei myöskään toimi ilman hallintoa ja valvontaa, sehän nyt on selvä asia.
Vuoteen 2018 mennessä on tulossa voimaan homojen ja lesbojen avioliitot salliva laki. Tämä päätettiin viime vuoden puolella äänestyksessä, jonka voitto ei ollut kovin ylivoimainen. Minä kunnioitan eduskunnan päätöstä, koska se on laki, sitten kun se tulee voimaan, vaikka en pidäkään siitä. En aio estää homoja menemästä avioon, vaikken voikaan käsittää miksi ihmeessä he sen haluaisivat tehdä, sillä kirkkohan on aina ollut aggressiivisesti homoja vihaava instituutio. Jos minä olisin homo, en suurin surminkaan tahtoisi olla missään tekemisissä kirkon kanssa, vaan vaatisin sen alasajoa. Niin kuin vaadin nytkin, heterona ja totuuden puolustajana, koska kirkon opit perustuvat valheelle.
Tämä ei kuitenkaan riitä suvaitsevaistolle, koska heidän mielestään minun pitäisi käyttää koko elämäni ja kaikki rahani siihen että aktiivisesti tukisin kaikkien vähemmistöjen asiaa ja auttaisin heitä kaikin mahdollisin keinoin, vaikka laki sen kieltäisikin. Näitä vähemmistöjä ei ole ihan vähän, niihin nimittäin kuuluvat muun muassa homot, lesbot, biseksuaalit, transut, ristiinpukeutujat, fetišistit, sadomasokistit, polyfiilit, maahanmuuttajat, pakanat, "noidat", pakolaiset, ulkomaalaiset, kehitysmaiden ihmiset, sairaat, köyhät, aliravitut, orvot, nuoret, opiskelijat, liberaalit, suvakit, feministit, kettutytöt, hullut, anarkistit, terroristit, hipit, nistit, alkkikset, vassarit, kommarit, kasvissyöjät, vegaanit, lapsettomat, naiset...
Kuitenkin on olemassa aivan samankaltainen lista eri ihmisryhmiä, joita nämä itseään suvaitsevaisiksi kutsuvat henkilöt vihaavat sydämensä pohjasta, ja joiden väkivaltaista kuolemaa he toivovat enemmän kuin mitään. Näihin ihmisryhmiin kuuluvat mm: rikkaat, kapitalistit, monarkistit, imperialistit, konservatiivit, patriarkalistit, porvarit, poliitikot, poliisit, lakimiehet, päättäjät, kokoomuslaiset, bisnesmiehet, osakkeenomistajat, pörssimeklarit, yritysjohtajat, suomenruotsalaiset, amerikkalaiset, israelilaiset, kristityt, juutalaiset, uskovaiset, kukkahattutädit, suvaitsemattomat, maahanmuuttokriittiset, rasistit, persut, fasistit, natsit, homofoobikot, šovinistit, maskulistit, isänmaalliset, patriootit, militantit, sotilaat, sotaveteraanit, rauhanturvaajat, raittiit, "etuoikeutetut", hyvin toimeentulevat, keskiluokkaiset, valkoiset, länsimaalaiset, suomalaiset, keski-ikäiset, lihansyöjät, sekasyöjät, heterot, miehet, perheelliset, lapset...
Näitten listojen laatimiseen ei mennyt kauaakaan aikaa, ja vaikka keksin mielestäni kaikki ihmisryhmät, joiden puolta suvakit pitävät, on silti heidän vihaamiaan ja vastustamiaan ihmisryhmiä paljon enemmän, mikä on huolestuttavaa ja surullista.
Nettikeskustelumme, joka kuitenkin kääntyi väittelyn kautta riitelyksi ja solvaamiseksi, tosin ei minun taholtani, vaan heidän, jotka vastustavat solvaamista, käsitteli aluksi terminologiaa ja sen jälkeen aihetta yleisesti. Minä nimittäin kommentoin ensimmäisenä keskusteluun julkaisemalla kommentin, jossa selvitin heille mikä ero on termeillä sukupuolineutraali avioliittolaki, sekä tasa-arvoinen avioliittolaki, joista nykykielenkäytössä on ikävä kyllä jälkimmäinen korvannut ensimmäisen, joka tosiaan on varhaisempi, alkuperäinen ja korrektimpi nimitys kyseessä olevalle asialle. "Tasa-arvoinen" avioliittolakihan on terminä virheellinen, ja sitä ajavat ihmiset nimen omaan tietävät tämän. He ovat kehitelleen valheen, ja muuttaneet totuutta saadakseen lisää äänestäjiä puolelleen. Tuo laki, joka hyväksyttiin eduskunnassa nimittäin ei ole tasa-arvoinen kaikille. Ja tasa-arvo -sanaa saa käyttää vain sellaisten asioiden yhteydessä, jotka oikeasti ovat tasa-arvoisia, muuten sana menettää merkityksensä. Kyseessä on oikeasti vain sukupuolineutraali avioliittolaki, koska se ei anna oikeutta mennä alaikäisen kanssa naimisiin (ikäneutraali avioliitto), tai eläimen kanssa (lajineutraali), tai useamman kuin yhden ihmisen kerrallaan (lukumääräneutraali).
On hyväkin asia ettei uusi laki ole tasa-arvoinen kaiken suhteen, koska muuten tästä rumbasta seuraisi ihan hirveitä, pedofiilit kiittäisivät jne. Mutta lain nimen muutos "neutraalista" "tasa-arvoon" on selvä poliittisen propagandapelin osoitus, sillä eihän kukaan nyt kehtaa vastustaa "tasa-arvoa", vaikka "neutraaliutta" olisi vastustanutkin. Tällä tavoin he saivat paljon enemmän kannattajia lakialoitteelleen eduskunnassa, koska monetkaan, jotka oikeasti olisivat sitä vastaan, eivät kehdanneet ryhmäpainostuksen alla äänestää oikean mielipiteensä mukaisesti. Tämä syö pahasti demokratian periaatteita ja eduskunnan uskottavuutta, ja syyllisiä tähän ovat suvakit, jotka ovat luoneet tämän suunnattoman painostuksen ja uhan kaikella propagoinnilliaan ja valheillaan, sekä kaikki ihmiset, jotka osallistuvat tämän painostuksen toteuttamiseen, tahallaan tai tahtomattaan, myöskin painostuksen alaisina. Ei natsi-Saksassakaan moni ihminen oikeasti halunnut sitä mitä äänesti, mutta pakko oli, jollei tahtonut menettää henkeään. Nykyään ei tästä menetä henkeään, mutta toisiksi pahin tapahtuu, eli menettää kaiken kunnioituksensa muitten silmissä, muuttuu hylkiöksi, jonka mielipiteille ei riitä ymmärtäjää, ystävät alkavat karttaa, kumppaniehdokkaita ei enää löydy, ei työpaikkaakaan, ja koko sosiaalinen verkosto murenee. Tällä tavoin "suvaitsevaiset" ajavat tavallisten ihmisten asiaa, eli heitä halveksimalla ja alistamalla.
Nopeasti keskustelu siirtyi terminologiasta käsittelemään aihetta laajemmin, vaikkakaan ei minun tahtomuksestani, koska muut keskustelijat sen sinne väkisin veivät. Sitä saa mitä tilaa, vaikka minä olinkin tuttuun tyyliini erittäin kohtelias ja rationaalinen. He kuitenkaan eivät. Minua nimittäin ruvettiin jossain vaiheessa ihmeellisesti syyttämään kaikesta kaltoinkohtelusta ja ylipäänsä suunnilleen kaikista maailman vääryyksistä. Minähän niihin en ole syypää, mutta he yrittivät minua jotenkin niistä syyllistää. Siis kaiken maailman tuntemattomien ihmisten teoista, ja myös aikoja sitten tapahtuneista jutuista. Kukaan ihminen ei ole vastuussa muitten ihmisten teoista, vaan on vastuussa ainoastaan omista teoistaan. Tätä suvakit eivät tunnu sitten millään ymmärtävän.
Loppupuolella yli sataviestistä keskusteluketjua kaksi suvakkia alkoi kilvan haukkua minua ylivoimansa ja ylimielisyytensä turvin. Minua syytettiin jopa neutraaliudesta. Voitteko kuvitella, neutraaliudesta?!? Missä vaiheessa on ihmisen elämä heittänyt niin häränpyllyä että neutraaliudesta on tullut kirosana? Minulla ei suvakkien mielestä ole oikeutta suhtautua asiaan neutraalisti. Minun täytyisi olla homojen puolella. No, minä en ole, koska en ole homo, en pidä heistä, enkä tunne minkäänlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta homoja kohtaan. En aktiivisesti vastusta heitä, en koskaan hauku heitä julkisesti, päin naamaa, tai selänkään takana. En estä menemästä heitä naimisiin, enkä todellakaan harjoita syrjintää tai väkivaltaa heitä kohtaan. Suhtaudun asiaan siis täysin neutraalisti. Miksi näin ei saa suhtautua? Ihmeellistä millaista fasistista suvaitsevaiston diktatuuria suvakit ovat ajamassa tähänkin maahan. Siis ihmisten olisi aivan pakko olla kaikkien sitä mieltä, mitä joku suvakkien diktaattori sanoo, kaikkien on pakko äänestää samoin, kannattaa samoja asioita ja vastustaa samoja, ja kaikkien täytyy aktiivisesti parantaa homojen oikeuksia ja asioita omien asioidensa kustannuksella. Sillä joltainhan se aina on pois, kun annetaan toiselle enemmän. Tässä tapauksessa suurelta enemmistöltä. Ja tätä minä vastustan.
Koitin rauhoitella selvästi aggressiivisia, kiihtyneitä ja jopa raivoisia suvakkeja Internet-keskustelussa, mutta he eivät ottaneet kuueviin korviinsa, vaan ainoastaan suuttuivat lisää ja alkoivat haukkua minua aivan suoraan päin naamaa mitä törkeimmillä sanankäänteillä. Sain kuulla olevani muun muassa "sortaja", "kapitalisti", "porvari", "etuoikeutettu", "sokea", "tyhmä", "idiootti", "sika" ja "paha ihminen", vaikka en haukkunut heitä millään nimillä, en provosoinut heitä tahallani, yritin vain rauhoitella yleistä ilmapiiriä ja heitä, koska he olivat haukkuneet jo erään toisen keskustelijan pystyyn, tuominneet hänet menetetyksi ja poistaneet hänet keskustelusta, niin ettei hän voi enää koskaan siihen osallistua. Mutta suvakkeja kun ei saa rauhoitella, heillä pitää heidän itsensä mielestä olla laillinen oikeus riehua miten tahtovat, särkeä paikkoja, hakkua muita ihmisiä ja ihmisryhmiä, aiheuttaa yleistä pahennusta, sekasortoa ja kapinahenkeä, tehdä vallankumous ja tuhota demokratia, ja mitä vielä. Viedä tietysti ihmisoikeudet vihaamiltaan ihmisryhmiltä. Kuten nyt vaikka tavallisilta ihmisiltä. Eritoten minulta.
Suvakit ovat tekopyhistä tekopyhimpiä ihmisiä mitä olen koskaan tavannut. Miksi heillä pitäisi olla oikeus riehua mielin määrin, vaikka he itse haluavat lakien avulla kieltää netissä riehumisen sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat heidän mielestään väärässä? Miksi suvakeilla pitäisi olla oikeus tehdä vallankumous ja murskata demokratian ja valtiovallan perusteet ja luoda "uusi maailmanjärjestys", kun he eivät salli edes tällaisesta mahdollisuudesta puhuttavankaan, jos kyseessä ovat heidän kanssaan eri mieltä olevat ihmiset?
Jokaisella ihmisellä on oikeus mielipiteeseensä, eikä sitä oikeutta voida ottaa millään voimakeinollakaan pois. Piste. Suvakeilla ei ole oikeutta määritellä mikä on oikea mielipide ja mikä on väärä. Heillä ei myöskään ole oikeutta vaatia muita ihmisiä olemaan samaa mieltä kanssaan, saati sitten haukkua näitä, kun he eivät ole. Suvakit eivät ole yhtään vihaamiensa ihmisten yläpuolella, usein oikeastaan alapuolella, koska heidän moraaliton käytöksensä, ja täydellinen käytöstapojen puutteensa tekevät heidän kanssaan kommunikoinnista varsin vastenmielistä ja epäinhimillistä puuhaa. Ehkä he juuri siihen pyrkivätkin, jotta keskustelu heidän kanssaan olisi niin ikävää, ettei kukaan enää viitsisi vaivautua siihen, minkä jälkeen he voisivat vain "vastalauseitta" vallata maailman. Minä en ainakaan aio koskaan ikinä milloinkaan luovuttaa tätä taistelua suvakkien ylivaltaa ja ilmiselvää tavallisten ihmisten sortoa vastaan, teidän haukkunne saavat minuun vain uutta energiaa jatkaa väsymätöntä taistelua oikeuden ja totuuden puolesta!
Vastalauseet eivät menetä merkitystään vaientamalla, päinvastoin. Suvakit, muistakaa tämä!
Tässä taannoin viime vuoden loppupuolella kävin Facebookissa keskustelua muutaman suvaitsevaiseksi itseään kutsuvan, jopa suvaitsevaisuuden esitaistelijaksi määriteltävän, hmm... 'ihmisen' kanssa. Heitä nimittäin ei parane kutsua millään muulla sukupuolisuuteen tai seksuaalisuuteen tai mihinkään muuhunkaan ominaisuuteen viittaavalla termillä, koska he vihaavat niitä kaikkia, syystä joka on jäänyt tuntemattomaksi kaikille. Ehkä heille itselleenkin.
Keskustelun aiheena oli homoliittojen salliminen, joka eduskunnassa äänestettiin voimaantulevaksi. Itse vastustan tätä, mutta se on tabu, jota ei ilman nimettömyyden suojaa uskalla sanoa, koska siitä menee maine, työpaikka, kaverit, parisuhde ja kaikki (ehkei nyt minulta, mutta useimmilta ihmisillä). Ainoastaan tätä mieltä olevia ihmisiä suoranaisesti vainotaan, tai ainakin kartetaan viimeiseen saakka, sillä he ovat yleisen konsensuksen mielestä "väärää mieltä". Kysyn miten kukaan voi olla väärää mieltä? Jos mielipide on lain vastainen, onko se silloin väärä? Yleensä asia on näin, mutta koska lait ovat ihmisen keksimiä, ne eivät ole virheettömiä eivätkä täydellisiä. Ne eivät ole totuus, tai ainakaan koko totuus. Joskus ne saattavat perustua jopa valheelle tai huijaukselle. Minä olen lakia kunnioittava kansalainen. Lakien kunnioitus on yhteiskunnan ja sivilisaation perusta, ja niiden vastustaminen typerää anarkistipelleilyä, jolla ei saavutettaisi muuta kuin kaaosta, jos sellaiset ihmiset saisivat päättää asioista. Vaikka eiväthän he oikeasti halua, koska ei heillä ole siihen kykyjä. Yhteiskunta ei myöskään toimi ilman hallintoa ja valvontaa, sehän nyt on selvä asia.
Vuoteen 2018 mennessä on tulossa voimaan homojen ja lesbojen avioliitot salliva laki. Tämä päätettiin viime vuoden puolella äänestyksessä, jonka voitto ei ollut kovin ylivoimainen. Minä kunnioitan eduskunnan päätöstä, koska se on laki, sitten kun se tulee voimaan, vaikka en pidäkään siitä. En aio estää homoja menemästä avioon, vaikken voikaan käsittää miksi ihmeessä he sen haluaisivat tehdä, sillä kirkkohan on aina ollut aggressiivisesti homoja vihaava instituutio. Jos minä olisin homo, en suurin surminkaan tahtoisi olla missään tekemisissä kirkon kanssa, vaan vaatisin sen alasajoa. Niin kuin vaadin nytkin, heterona ja totuuden puolustajana, koska kirkon opit perustuvat valheelle.
Tämä ei kuitenkaan riitä suvaitsevaistolle, koska heidän mielestään minun pitäisi käyttää koko elämäni ja kaikki rahani siihen että aktiivisesti tukisin kaikkien vähemmistöjen asiaa ja auttaisin heitä kaikin mahdollisin keinoin, vaikka laki sen kieltäisikin. Näitä vähemmistöjä ei ole ihan vähän, niihin nimittäin kuuluvat muun muassa homot, lesbot, biseksuaalit, transut, ristiinpukeutujat, fetišistit, sadomasokistit, polyfiilit, maahanmuuttajat, pakanat, "noidat", pakolaiset, ulkomaalaiset, kehitysmaiden ihmiset, sairaat, köyhät, aliravitut, orvot, nuoret, opiskelijat, liberaalit, suvakit, feministit, kettutytöt, hullut, anarkistit, terroristit, hipit, nistit, alkkikset, vassarit, kommarit, kasvissyöjät, vegaanit, lapsettomat, naiset...
Kuitenkin on olemassa aivan samankaltainen lista eri ihmisryhmiä, joita nämä itseään suvaitsevaisiksi kutsuvat henkilöt vihaavat sydämensä pohjasta, ja joiden väkivaltaista kuolemaa he toivovat enemmän kuin mitään. Näihin ihmisryhmiin kuuluvat mm: rikkaat, kapitalistit, monarkistit, imperialistit, konservatiivit, patriarkalistit, porvarit, poliitikot, poliisit, lakimiehet, päättäjät, kokoomuslaiset, bisnesmiehet, osakkeenomistajat, pörssimeklarit, yritysjohtajat, suomenruotsalaiset, amerikkalaiset, israelilaiset, kristityt, juutalaiset, uskovaiset, kukkahattutädit, suvaitsemattomat, maahanmuuttokriittiset, rasistit, persut, fasistit, natsit, homofoobikot, šovinistit, maskulistit, isänmaalliset, patriootit, militantit, sotilaat, sotaveteraanit, rauhanturvaajat, raittiit, "etuoikeutetut", hyvin toimeentulevat, keskiluokkaiset, valkoiset, länsimaalaiset, suomalaiset, keski-ikäiset, lihansyöjät, sekasyöjät, heterot, miehet, perheelliset, lapset...
Näitten listojen laatimiseen ei mennyt kauaakaan aikaa, ja vaikka keksin mielestäni kaikki ihmisryhmät, joiden puolta suvakit pitävät, on silti heidän vihaamiaan ja vastustamiaan ihmisryhmiä paljon enemmän, mikä on huolestuttavaa ja surullista.
Nettikeskustelumme, joka kuitenkin kääntyi väittelyn kautta riitelyksi ja solvaamiseksi, tosin ei minun taholtani, vaan heidän, jotka vastustavat solvaamista, käsitteli aluksi terminologiaa ja sen jälkeen aihetta yleisesti. Minä nimittäin kommentoin ensimmäisenä keskusteluun julkaisemalla kommentin, jossa selvitin heille mikä ero on termeillä sukupuolineutraali avioliittolaki, sekä tasa-arvoinen avioliittolaki, joista nykykielenkäytössä on ikävä kyllä jälkimmäinen korvannut ensimmäisen, joka tosiaan on varhaisempi, alkuperäinen ja korrektimpi nimitys kyseessä olevalle asialle. "Tasa-arvoinen" avioliittolakihan on terminä virheellinen, ja sitä ajavat ihmiset nimen omaan tietävät tämän. He ovat kehitelleen valheen, ja muuttaneet totuutta saadakseen lisää äänestäjiä puolelleen. Tuo laki, joka hyväksyttiin eduskunnassa nimittäin ei ole tasa-arvoinen kaikille. Ja tasa-arvo -sanaa saa käyttää vain sellaisten asioiden yhteydessä, jotka oikeasti ovat tasa-arvoisia, muuten sana menettää merkityksensä. Kyseessä on oikeasti vain sukupuolineutraali avioliittolaki, koska se ei anna oikeutta mennä alaikäisen kanssa naimisiin (ikäneutraali avioliitto), tai eläimen kanssa (lajineutraali), tai useamman kuin yhden ihmisen kerrallaan (lukumääräneutraali).
On hyväkin asia ettei uusi laki ole tasa-arvoinen kaiken suhteen, koska muuten tästä rumbasta seuraisi ihan hirveitä, pedofiilit kiittäisivät jne. Mutta lain nimen muutos "neutraalista" "tasa-arvoon" on selvä poliittisen propagandapelin osoitus, sillä eihän kukaan nyt kehtaa vastustaa "tasa-arvoa", vaikka "neutraaliutta" olisi vastustanutkin. Tällä tavoin he saivat paljon enemmän kannattajia lakialoitteelleen eduskunnassa, koska monetkaan, jotka oikeasti olisivat sitä vastaan, eivät kehdanneet ryhmäpainostuksen alla äänestää oikean mielipiteensä mukaisesti. Tämä syö pahasti demokratian periaatteita ja eduskunnan uskottavuutta, ja syyllisiä tähän ovat suvakit, jotka ovat luoneet tämän suunnattoman painostuksen ja uhan kaikella propagoinnilliaan ja valheillaan, sekä kaikki ihmiset, jotka osallistuvat tämän painostuksen toteuttamiseen, tahallaan tai tahtomattaan, myöskin painostuksen alaisina. Ei natsi-Saksassakaan moni ihminen oikeasti halunnut sitä mitä äänesti, mutta pakko oli, jollei tahtonut menettää henkeään. Nykyään ei tästä menetä henkeään, mutta toisiksi pahin tapahtuu, eli menettää kaiken kunnioituksensa muitten silmissä, muuttuu hylkiöksi, jonka mielipiteille ei riitä ymmärtäjää, ystävät alkavat karttaa, kumppaniehdokkaita ei enää löydy, ei työpaikkaakaan, ja koko sosiaalinen verkosto murenee. Tällä tavoin "suvaitsevaiset" ajavat tavallisten ihmisten asiaa, eli heitä halveksimalla ja alistamalla.
Nopeasti keskustelu siirtyi terminologiasta käsittelemään aihetta laajemmin, vaikkakaan ei minun tahtomuksestani, koska muut keskustelijat sen sinne väkisin veivät. Sitä saa mitä tilaa, vaikka minä olinkin tuttuun tyyliini erittäin kohtelias ja rationaalinen. He kuitenkaan eivät. Minua nimittäin ruvettiin jossain vaiheessa ihmeellisesti syyttämään kaikesta kaltoinkohtelusta ja ylipäänsä suunnilleen kaikista maailman vääryyksistä. Minähän niihin en ole syypää, mutta he yrittivät minua jotenkin niistä syyllistää. Siis kaiken maailman tuntemattomien ihmisten teoista, ja myös aikoja sitten tapahtuneista jutuista. Kukaan ihminen ei ole vastuussa muitten ihmisten teoista, vaan on vastuussa ainoastaan omista teoistaan. Tätä suvakit eivät tunnu sitten millään ymmärtävän.
Loppupuolella yli sataviestistä keskusteluketjua kaksi suvakkia alkoi kilvan haukkua minua ylivoimansa ja ylimielisyytensä turvin. Minua syytettiin jopa neutraaliudesta. Voitteko kuvitella, neutraaliudesta?!? Missä vaiheessa on ihmisen elämä heittänyt niin häränpyllyä että neutraaliudesta on tullut kirosana? Minulla ei suvakkien mielestä ole oikeutta suhtautua asiaan neutraalisti. Minun täytyisi olla homojen puolella. No, minä en ole, koska en ole homo, en pidä heistä, enkä tunne minkäänlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta homoja kohtaan. En aktiivisesti vastusta heitä, en koskaan hauku heitä julkisesti, päin naamaa, tai selänkään takana. En estä menemästä heitä naimisiin, enkä todellakaan harjoita syrjintää tai väkivaltaa heitä kohtaan. Suhtaudun asiaan siis täysin neutraalisti. Miksi näin ei saa suhtautua? Ihmeellistä millaista fasistista suvaitsevaiston diktatuuria suvakit ovat ajamassa tähänkin maahan. Siis ihmisten olisi aivan pakko olla kaikkien sitä mieltä, mitä joku suvakkien diktaattori sanoo, kaikkien on pakko äänestää samoin, kannattaa samoja asioita ja vastustaa samoja, ja kaikkien täytyy aktiivisesti parantaa homojen oikeuksia ja asioita omien asioidensa kustannuksella. Sillä joltainhan se aina on pois, kun annetaan toiselle enemmän. Tässä tapauksessa suurelta enemmistöltä. Ja tätä minä vastustan.
Koitin rauhoitella selvästi aggressiivisia, kiihtyneitä ja jopa raivoisia suvakkeja Internet-keskustelussa, mutta he eivät ottaneet kuueviin korviinsa, vaan ainoastaan suuttuivat lisää ja alkoivat haukkua minua aivan suoraan päin naamaa mitä törkeimmillä sanankäänteillä. Sain kuulla olevani muun muassa "sortaja", "kapitalisti", "porvari", "etuoikeutettu", "sokea", "tyhmä", "idiootti", "sika" ja "paha ihminen", vaikka en haukkunut heitä millään nimillä, en provosoinut heitä tahallani, yritin vain rauhoitella yleistä ilmapiiriä ja heitä, koska he olivat haukkuneet jo erään toisen keskustelijan pystyyn, tuominneet hänet menetetyksi ja poistaneet hänet keskustelusta, niin ettei hän voi enää koskaan siihen osallistua. Mutta suvakkeja kun ei saa rauhoitella, heillä pitää heidän itsensä mielestä olla laillinen oikeus riehua miten tahtovat, särkeä paikkoja, hakkua muita ihmisiä ja ihmisryhmiä, aiheuttaa yleistä pahennusta, sekasortoa ja kapinahenkeä, tehdä vallankumous ja tuhota demokratia, ja mitä vielä. Viedä tietysti ihmisoikeudet vihaamiltaan ihmisryhmiltä. Kuten nyt vaikka tavallisilta ihmisiltä. Eritoten minulta.
Suvakit ovat tekopyhistä tekopyhimpiä ihmisiä mitä olen koskaan tavannut. Miksi heillä pitäisi olla oikeus riehua mielin määrin, vaikka he itse haluavat lakien avulla kieltää netissä riehumisen sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat heidän mielestään väärässä? Miksi suvakeilla pitäisi olla oikeus tehdä vallankumous ja murskata demokratian ja valtiovallan perusteet ja luoda "uusi maailmanjärjestys", kun he eivät salli edes tällaisesta mahdollisuudesta puhuttavankaan, jos kyseessä ovat heidän kanssaan eri mieltä olevat ihmiset?
Jokaisella ihmisellä on oikeus mielipiteeseensä, eikä sitä oikeutta voida ottaa millään voimakeinollakaan pois. Piste. Suvakeilla ei ole oikeutta määritellä mikä on oikea mielipide ja mikä on väärä. Heillä ei myöskään ole oikeutta vaatia muita ihmisiä olemaan samaa mieltä kanssaan, saati sitten haukkua näitä, kun he eivät ole. Suvakit eivät ole yhtään vihaamiensa ihmisten yläpuolella, usein oikeastaan alapuolella, koska heidän moraaliton käytöksensä, ja täydellinen käytöstapojen puutteensa tekevät heidän kanssaan kommunikoinnista varsin vastenmielistä ja epäinhimillistä puuhaa. Ehkä he juuri siihen pyrkivätkin, jotta keskustelu heidän kanssaan olisi niin ikävää, ettei kukaan enää viitsisi vaivautua siihen, minkä jälkeen he voisivat vain "vastalauseitta" vallata maailman. Minä en ainakaan aio koskaan ikinä milloinkaan luovuttaa tätä taistelua suvakkien ylivaltaa ja ilmiselvää tavallisten ihmisten sortoa vastaan, teidän haukkunne saavat minuun vain uutta energiaa jatkaa väsymätöntä taistelua oikeuden ja totuuden puolesta!
Vastalauseet eivät menetä merkitystään vaientamalla, päinvastoin. Suvakit, muistakaa tämä!
Tunnisteet:
Argumentointi,
Homoliitot,
Homoseksuaalisuus,
Huijaus,
Ihmisoikeudet,
Ihmissuhteet,
Internet,
Käytöstavat,
Lait,
Politiikka,
Tasa-arvo,
Termit,
Totuus,
Tyhmyys
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)