Jehovantodistajien virheellinen logiikka

Yritin välttää tästä kirjoittamista, kun eilen menin juttelemaan Jehovantodistajien kanssa Helsingin Rautatientorille. Mutta tänään tuli lisää Jehovantodistajia omalle kotiovelleni koputtelemaan, ja jouduin keskustelemaan heidän kanssaan uudelleen! Uskonnollinen ihminen sanoisi sitä Jumalan johdatukseksi, mutta täyttä sattumaahan se oikeasti oli. Päätin sitten kuitenkin kirjoittaa aiheesta, koska se on jossain määrin tärkeä.

Minä ole vankkumaton ateisti, antiteisti ja jumalan vihaaja. Minusta kaikki uskonnot ovat syvältä, ja ne pitäisi kieltää, papit ja paavit panna viralta, uskonnolliset kirjat polttaa ja kirkot sekä temppelit muuttaa museoiksi. En vastusta mitään yksittäistä uskontoa enemmän kuin toista, sillä ne kaikki ovat täyttä valetta (ja siksi moraalittomia), niiden harjoittajat tyhmiä kuin saappaat, joten vihaan kaikkia uskontoja tasapuolisesti.

Eilinen keskusteluni Jehovantodistajien kanssa kesti puoli tuntia, eivätkä he osanneet vastata järkevästi yhteenkään kysymykseeni.Toinen miehistä, keski-ikäinen vastaili enemmän ja kyseli minun kantaani asioihin, toinen, vanha ukko, luki lähinnä kohtia Raamatusta. Kävi miltei heti ilmi miten hataralle pohjalle heidän koko elämänsä tietomäärä perustui. He painottivat "Raamatun opiskelua", mutta miten jotain kirjaa voi opiskella? Se koko lähtökohtahan on aivan väärä! Opiskelun täytyy lähteä luonnollisista asioista, kuten luonnosta, jos puhumme nyt luonnontieteistä. Tiede tutkii maailmankaikkeutta tutkimalla nimenomaan sitä itseään, eikä aiemmin kirjoitettuja teoksia aiheesta. Toki näitä kirjoja voidaan käyttää lähteenä, mutta ensinnäkin ne on tehty tieteellisen metodin mukaisesti, eli on syytä olettaa niiden olevan totta (kunnes toisin todistetaan), kun taas Raamattu ei ole, sehän on vain kokoelma vanhoja satuja. Toiseksi, mitään uutta ei löydetä vain vanhoja tekstejä lukemalla, kaikki uudet löydöt perustuvat asioiden itsensä havainnointiin tieteellisen metodin mukaisesti. Tieteellinen metodi on ainut mikä määrittelee onko jokin totta vai ei, eikä Raamatulla tai minkään uskonnon millään aspektilla ole mitään tekemistä sen kanssa.

Jehovantodistajien mielestä koko maailma todistaa Jumalan luomistyöstä, sillä se on niin tydellinen ettei se ole voinut syntyä ilman älykästä suunnittelijaa. Totesin heille kuitenkin ettei se ole lainkaan täydellinen, sillä se on täynnä virheitä. Esimerkkinä ihmisen häntäluu, joka on aukoton todiste kehittymisestämme apinoiden kanssa yhteisistä esi-isistä. Viisaudenhampaat ovat myös turhat, ja voivat tulehtua niin että ne joudutaan poistamaan. Umpisuolessa elää suoliston kannalta hyödyllisiä bakteereita, mutta sekin saatta tulehtua ja vaatia poistoa. Ilman näitä kaikkia voi aivan hyvin elää, mutta ne ovat jäänteitä kehityshistoriamme aikaisemmista vaiheista.

Koko maailman täydellisyys onkin vain silkkaa harhaa, johon ihminen haluaa uskoa, koska hän etsii jatkuvuuksia, malleja ja kaavoja jotka toistuvat. Totta kai niitä löytyy, mutta se ei tarkoita että ne olisivat täydellisiä tai edes parhaita mahdollisia.

Näiden Jehovantodistajien mielestä nykyinen maailma on paha. Kysyin että miten niin, ja vanhempi sanoi: "Onko ISIS sitten hyvä juttu?" En ehtinyt vastata kuin "Ei tietenkään..." kun he olivat jo: "Niinpä niin, maailma siis on paha!"

Tällainen rikkinäinen logiikka on omiaan jumalisille, sillä näin he voivat perustella villeimmätkin valheensa, ja luulla olevansa oikeassa. Niin se ei kuitenkaan mene, vaan kyseessä on argumentaatiovirhe. Siitä olimme kuitenkin yhtä mieltä että sotia ja muita ikävähköjä on tapahtunut historian sivu, joten ei se maailma nyt yht'äkkiä ole pahaksi päässyt.

Ratkaisuksi tarjottiin uskoa Jumalaan, Jeesukseen ja Raamattuun, niin tarjolla olisi ikuinen elämä... MAAN PÄÄLLÄ! Ei edes taivaassa, vaan ihan maapallolla.

Kysyin miten se on mahdollista, mutta eivät tienneet.
Kysyin paljonko ihmisiä maailmaan mahtuu, jos kukaan ei enää kuole, sanoivat että on olemassa laskelmia mutta eivät olleet varmoja.
Sanoin että täytyyhän sen rajan jossain vaiheessa tulla vastaan, mihin he yhtyivät kyllä. Jokin 20 miljardin paikkeilla oleva luku tuntui heistä hyvältä. Silloin kuulemma Maan maapinta-alasta riittäisi useita hehtaareita jokaiselle ihmiselle peltoalaksi. Kuitenkaan Maan maapinta-alasta läheskään kaikki ei ole hedelmällistä eikä viljelykelpoista, kuten arktiset alueet, sademetsät ja aavikot. Jos taas metsät hakataan viljelymaiksi, kuolemme kaikki ilmastonmuutokseen ynnä muuhun. Eivät he kyllä varmaan usko ilmastonmuutokseenkaan...

Kysyin että mitäs sitten tapahtuu kun raja tulee vastaan, olkoon sitten vaikka se 20 miljardia, mutta ilmeisesti tuntemattomia ovat Jumalan tiet. Ihmisten pitäisi lopettaa lisääntyminen, mutta sellaista ei milloinkaan ole tapahtunut. Pakottaminen vain kasvattaisi vastustusta.

Jehovien mukaan Jumalan alkuperäinen tarkoitus oli antaa ihmisille ikuinen elämä Maan päällä, mutta jostain tuntemattomasta syystä näin ei tapahtunutkaan.
Kysyin että ketkä saavat sitten ikuisen elämän, mutta vastausta ei kuulunut siihenkään. Ilmeisesti Jehovantodistajien omakaan usko ei sitä varmista, mikä sai miettimään miksi sitten edes kuulua kyseiseen lahkoon?

Keskustelu sivusi kaikki muutkin kliseisimmät väärinymmärrykset joita uskovaiset ovat ikinä tehneet, tyyliin: "Jos evoluutio on totta, niin miten on elämä syntynyt?", 
johon vastasin: - Evoluutio on totta, mutta se selittää vain lajien kehittymisen, eikä pyrikään selittämään elämän syntymistä, joka on ihan eri asia.
"No entäs maailmankaikkeus, miten evoluutio selittää sen?"
– Ei evoluution ole tarkoitus selittää myöskään maailmankaikkeuden syntyä, joka on aivan eri asia.
"Jos ihminen on kerran kehittynyt apinoista, niin miksi täällä on vielä apinoita?"
– Koska ihminen ei ole kehittynyt nykyisistä apinoista, vaan nykyapinoiden kanssa yhteisistä esi-isistä, protoapinoista. Nykyisetkään apinat eivät ole samanlaisia kuin alkuapinat, vaan olemme kaikki kehittyneet niistä. Jossain vaiheessa vaan kehityimme erillemme apinoista.
"Mutta evoluutiohan on vain teoria"
– Siinä mielessä kuin te sen käsitätte, ei ole. Sana teoria tarkoittaa tieteellisessä mielessä jotain joka on jo aukottomasti todistettu faktaksi. Esimerkiksi gravitaatioteoria, ei kellään varmasti ole painovoimaan vastaan sanomista. Evoluutio on toinen, joka on jo todistettu olevan totta. Arkikielessä sanaa teoria vain käytetään väärin tarkoittamaan jotain epävarmaa ajatusta, joka tieteen kielessä tunnetaan hypoteesina.

Yhdessä vaiheessa pääsin itse heidän tentattavakseen, ja se kuului seuraavasti:
"Mistä ihminen on tullut?", kysyi vanhempi Jehovantodistaja.
– Yhteisistä esi-isistämme apinoiden kanssa, alkukädellisistä, vastasin.
Mistä apinat ovat tulleet?"
– Muista nisäkkäistä.
"Mistä nisäkkäät ovat tulleet?"
– Matelijoista.
"Mistä matelijat ovat tulleet?"
– Sammakkoeläimistä.
"Mistä sammakkoeläimet ovat tulleet?"
– Kaloista, jotka nousivat maalle.
"Mistä kalat ovat tulleet?"
– Alkujaan selkärangattomista merieläimistä.
"Mistä nuo eläimet ovat tulleet?"
– Alkueliöistä ja elävistä soluista.
"Mistä ne solut ovat tulleet?"
– Elottomasta materiaalista alkumeressä.
"Mistä se elämä on siihen tullut?"
– Kemiallisten yhdisteiden ja sähkön vaikutuksesta.
"Mistä se sähkö on tullut?"
– Salamoista.
"Mistä ne salamat ovat tulleet?"
– Myrskyistä.
"Mistä ne myrskyt ovat tulleet?"
– Maapallon ollessa nuori täällä oli paljon rajummat olosuhteet, joihin kuului mm. tulivuorten purkauksia ja myrskyjä.
"Mistä maapallo on tullut?"
– Protoaurinkoa kiertävästä pölykiekosta, josta aurinkokunta kehittyi.
"Mistä aurinkokunta on tullut?"
– Alkuräjähdyksestä, niin kuin kaikki muukin tässä maailmankaikkeudessa.
"Entäs KUKA teki alkuräjähdyksen?"
– Ei KUKA vaan MIKÄ sen sai aikaan?!? Ja sitä ei tiedetä vielä. Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään, joten se syntyi luultavasti tyhjästä.
Mietin myöhemmin että jos olisin missä tahansa aiemmassa kohdassa osoittautunut tietämättömäksi, olisivatko he heittäneet viimeisen kuka-kysymyksensä siihen väliin? Argumentaatio oli taas pohjamudissa, mutta minkäs teet kun koko "sivistys" perustuu vain yhteen kirjaan.

Puhuimme myös elämän tarkoituksesta, jota tietenkään ei ole sen biologisen tarkoituksen lisäksi, joka on lisääntyminen. DNA:n pyrkiessä jatkamaan itseään, ihmisellä ja muillakin eliöillä on lisääntymisvietti, mutta muuten tarkoitusta elämälle ei ole. Varsinkaan yksittäisen eliön, kuten ihmisen elämällä, ei ole mitään merkitystä. Uskovaisten mielestä elämän tarkoitus on tietenkin uskoa ja palvoa näkymätöntä taivasukkelia, mutta jokainen luokoon elämälleen oman tarkoituksensa. Jos siis haluaa, ei sekään ole pakollista. On mahdollista elää ns. "turhaa" elämää, jolla ei ole mitään tarkoitusta edes itselleen, mutta sellaiset voisi viedä kyllä saunan taa ihan suoraan.

Lopuksi kehottivat vielä tutkimaan Raamattua, ja minä kehotin heitä tutustumaan evoluution perusteisiin, koska eivät näyttäneet niitä ymmärtävän alkuunkaan. Olin myös selittänyt heille miten ateismi ei ole uskonto, sillä se tarkoittaa vain uskon puutetta.

 * * *

Tänään tuli myös muutama Jehovantodistaja ovelle koputtelemaan. Aikuinen mies, 13-v. tyttö, sekä pieni tyttölapsi (ehkä 4 v.). Eivät olleet samoja kuin eilen, enkä antanut nimeäni tai osoitettani eilen kellekään, joten täyttä sattumaa.

Juttelin sitten taas vähän aikaa, kun kävi niin sääliksi se surumielisen näköinen kolmetoistavuotias tyttö (nuorempi ei vielä ymmärtänyt mistään mitään). Kyselin esim. naisten asemasta Jehovantodistajilla, joitten mukaan vain mies saa opettaa (eli olla pappina yms.). Nainenkin saa pitää puheita ja puuhata jotain "siskojen" kanssa, mutta ilmeisesti naisten puheita ei tarvitse ottaa vakavasti, eivätkä ne johda mihinkään.

Yritin saada tytön hieman ajattelemaan omilla aivoillaan, mutta ei siitäkään lahkosta ole helppoa pois päästä.

Se mies muuten aloitti heti kun avasin oven: "Tiedätkös mistä Jehovantodistajien nimi tulee?"
– Totta kai, sehän on väärin kirjoitettu muoto juutalaisten jumalan alkuperäisestä nimestä Jahvesta, joka kirjoitettaan hepreaksi YHWH, mutta johon myöhemmin virheellisesti lisättiin lisää vokaaleja, kun sitä latinannettiin. Näin Jahvesta tuli Jehova.
Miehen ilme oli näkemisen arvoinen, huulipyöreänä oleva hölmistynyt tuijotus kesti hetken aikaa, kunnes hän sai hämmästykseltään sanottua että yleensä ihmiset eivät tiedä näitä asioita.

Niin no, yleensä ihmiset ovat tyhmiä, oppimattomia ja välinpitämättömiä, mutteivat sentään niin herkkäuskoisia hölmöjä kuin Jehovantodistajat. He uskovat vedenpaisumukseen, vaikka selitin että se pohjautuu jo vanhempaan sumerilaiseen myyttiin Utnapishtim-nimisestä miehestä, joka saa jumalilta käskyn rakentaa laiva, ja pelastaa perheensä ja eläimet sinne tulvan alta. Koko tarina on plagioitu Raamattuun lähes sellaisenaan, mikä mm. todistaa aukottomasti ettei Raamattu ole kokonaan originaali teos, eikä siis Jumalan sanaa, eikä siis totta.

Huvittavaa oli, kun kysyin Jehovien asenteesta muita uskontoja kohtaan, sekä eilen että tänään, kukaan ei suostunut sanomaan sitä suoraan, vaan kummatkin lainasivat samaa Raamatun kohtaa: jossa puhuttiin siitä miten täytyy kulkea ahtaan portin läpi, vaikka avoimemmasta ovesta kulkeminen on helpompaa ja sinne menee useampi. Tämä oli kiertoilmaus sille että heidän mielestään kaikkien muiden uskontojen edustajat, sekä ne jotka eivät mihinkään usko, ovat väärässä ja joutuvat kadotukseen, tai eivät ainakaan voi saada ikuista elämää. On se kumma kun ei voi seistä omien ajatustensa takana eikä sanoa niitä ääneen, mokomat pelkuriraukat. Kaikki uskonnot toki ovat samaa, mieltä, siis että he ovat oikeassa ja kaikki muut väärässä, mikä on erittäin omahyväinen katsantokanta. Väärässähän he nimittäin ovat kaikki, joka ikinen.

Voiko rumasta tulla kaunis?

Olen käsitellyt kauneutta, rumuutta ja ulkonäköihanteita aiemminkin, koska se on minua erityisesti kiinnostava aihe, josta olen lukenut paljon, ja tehnyt testejä, eli niin sanottuja "ihmiskokeita".

Kauniilla ihmisillä menee yleisesti ottaen paremmin kuin rumilla, se nyt ei varmaan tule kenellekään yllätyksenä. Jos työhaastattelutilanteessa olisi kaksi täysin yhtä pätevää hakijaa, olisi pakko tehdä valinta jonkin muun seikan perusteella, ja näistä muista seikoista havaittavin ja voimakkain on totta kai ulkonäkö. Ulkonäön perusteella voi saada työtä, tai menettää työpaikan kauniimmalle tai komeammalle hakijalle.

Itse ainakin palkkaisin mieluummin kauniin kuin ruman työntekijän, jos kumpikin hakija on yhtä pätevä kyseiseen työhön. Silloinhan pätevyydellä ja muilla meriiteillä ei ole mitään merkitystä, koska kummatkin olisivat työssä yhtä hyviä. On siis täysin perusteltua antaa työpaikka näennäisen mielivaltaisen päätöksen perusteella jommallekummalle, joka sattuu yleensä olemaan se kauniimpi osapuoli. Koska miksi katselisin mieluummin rumaa kuin kaunista työntekijää omassa firmassani tai työpaikallani?

Jos oletetaan että kummankin luonne on myös hyvä, en keksi mitään syytä olla palkkaamatta aina sitä kauniimpaa tai komeampaa ehdokasta. Ja kauniiden ihmisten luonne yleensä on hyvä, koska ulkoinen kauneus antaa heille itsevarmuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta, joka ilmenee sosiaalisuutena ja iloisuutena, asioina, joita varsinkin nykyisessä työmaailmassa suuresti arvostetaan. Vaikka olenkin itse introvertti, en haluaisi olla pelkästään introverttien kanssa töissä, sillä kaikki tekisivät vain omaa juttuaan eikä yhteistyöstä tulisi mitään. Tai ainakin se olisi hirveää pakottamista. Tietenkään ylisosiaalisia höseltäjiä en jaksa, mutta se on eri asia kuin olla normaalin sosiaalinen, eikä mikään äärettömän sisäänpäinkääntynyt erokoitunut emoilijanörtti.

Rumat ihmiset ovat yleensä sosiaalisesti ahdistuneita ja syrjäänvetäytyviä, koska rumuus aiheuttaa heille huonon itsetunnon. Minä tiedän mistä puhun, sillä olen itse ollut ruma! Kasvonpiirteeni ovat aina olleet hyvät, mutta kärsin nuorena finneistä, vaikkei minulla mitään pahaa aknea olllutkaan. Kuitenkin tunsin itseni rumaksi, ja häpesin luokkakuvaan menemistä ja ylipäänsä ihmisten kanssa liiallista oleilua. Vetäydyin mieluitenkin yksikseni piirtämään tai lukemaan. Varsinkaan vastakkeisen sukupuolen edustajille en uskaltanut puhua, koska luulin että he pitäisivät minua vastenmielisen näköisenä. Tätä kesti kunnes parannuin vaivasta.

Kukaan ei siis voi väittää ettenkö tietäisi miltä tuntuu olla ruma ja "halveksittu". Ainakin kuvittelin sellainen olevani. Kauneus kuitenkaan ei ole katsojan silmässä, sillä on yleisesti kauniina ja rumina pidettäviä asioita. Kauniina pidetään sopusuhtaisia ja symmetrisiä kasvoja, joissa ei ole virheitä. Virheitä ovat esimerkiksi häiritsevän suuret luomet, maksaläiskät, näkyvät syntymämerkit, pahat arvet, finnit ja akne.

Myöskin luonnollisuutta arvostetaan suuresti, varsinkin kaikkien tyylitietoisten keskuudessa. Tähän kategoriaan kuuluvat luonnolliset kulmakarvat, ehkä kauniiksi nypittyinä, mutta eivät varsinkaan pois leikattuina ja tussilla piirrettyinä, minkälainen hirvittävä muotioikku on tälläkin hetkellä nuorison vitsauksena ympäri länsimaailman. Muita luonnollisuudesta poikkeavia, ja siis rumina yleisesti pidettäviä, asioita ovat lävistykset, tatuoinnit, epäluonnolliset hiusvärit kuten pinkki, sivulta kaljuksi leikatut tukat, irokeesit, ja muut kauheat hiuskuontalot. Myös erityinen likaisuus ja saastaisuus, johon kategoriaan kuuluvat esim. rastatukat, leikkaamattomat parrat sekä limaiset setämies-viikset, ovat ehdottomasti vältettäviä asioita.

Vanhuuteen liitettävät piirteet ovat myöskin ei-haluttuja: rypyt, velttona roikkuva iho esim. leuan alla, hiusten harveneminen niin miehillä kuin naisilla, tukan harmaantuminen, pälvikalju jne. Ja tietenkin sairauksiin viittaavat epämuodostumat, paiseet, erikoisen värinen iho, naisilla kasvava parta tai viikset ynnä muut geenivirheet.

Nyt netissä kiertää kulovalkean tavoin viraalivideo, jossa englantilainen nuori nainen tai tyttö näyttää miten meikittömyys sosiaalisessa mediassa aiheuttaa vihakommenttien ryöpyn hänen kuvilleen. Hänellä on siis akne. Ja kuten muistamme, akne kuuluu niihin rumiin piirteisiin joista kukaan ei tykkää. Siis ihan oikeasti, ei varmasti yksikään ihminen koko ihmiskunnan historiassa ole tykännyt finneistä! Kaikki vihaavat niitä, kukaan ei halua niitä itseensä, niitä toivotaan ainoastaan pahimmalle vihamiehelle. Kukaan ei myöskään haluaisi kumppanikseen sellaista ihmistä, jolla on häiritsevä akne. Tietenkään aina ei ole valinnanvaraa, mutta jos saisi päättää niin kaikki haluaisivat eroon koko vitsauksesta.

Minä vihaan aknea, mutta vihaan myös tuota videota, joka nyt kerää säälipisteitä internetin suvaitsevaisten keskuudessa. Video on nimittäin laskelmoidun propagandistinen ja ällöttävän sentimentaalinen jo moneen kertaan nähtyjä trooppeja ja klišeitä kierrättävä yritelmä vedota ihmisten tunteisiin ja hylätä rationaalinen ajattelu, vain sen takia että hänelle tuli nyt paha mieli. Kyseinen tekele, joka on graafisesti tyylikkäästi suunniteltu valkoisella tekstillä synkän mustalla pohjalla, joka ei käytä ihmisääntä ollenkaan välttääkseen näin helposti aiheutuvan korniuden, luottaa täysin käsinkirjoitettuihin ja hieman heiluviksi animoituihin kommentteihin, jotka ympäröivät vakavannäköisen ja surumielisen naisen kasvoja ja jotka lisääntyvät määrässä ja nopeudessa loppua kohti, samalla kun kamera on vaihtanut supertarkkaan erikoislähikuvaan poskelle vierähtävästä kyyneleestä, ja kaikki tämä melodramaattisen mollivoittoisen pianomusiikin soidessa taustalla.

Yäk! Hirvittävän laskelmoitua kuraa. Jos nainen on tehnyt videon itse, mitä suuresti epäilen, on onnentoivotus paikallaan, olet onnistunut kopioimaan kaikki mahdolliset "hyvien ihmisten" vietteihin vetoavat alkukantaiset prinsiipit, joita toistamalla ja toistamalla saat varmasti töitä jonkun Greenpeacen tai Amnesty internationalin propagandaosastolta. Tällaisten tuotteiden on yleensä tarkoitus ihmisten sääliin ja omaantuntoon vedoten kerätä maksimaaliset voitot omistajan taskuun kehitysmaiden lasten tai sairaiden vammaisten kustannuksella, milloin nyt minkäkin syyn varjolla, mutta tässä tapauksessa lienee vain suurehkolla rahasummalla palkattu ammattilaisryhmä suorittaneen työnsä kylmän rauhallisesti luoden sillä näkyvyyttä tälle viraalihitiksi kaavaillulle videopätkälle.

Koko projekti epäoriginaaliudessaan huokuu tarkasti suunniteltua suvaitsevaisten kosiskelua sekä niin suurta epäinhimillisyyttä, että se panee ajattelemaan onkohan kyseinen juttu nyt totta laisinkaan. Toki uskon että kommentit ovat aitoja, ne nyt eivät ole internetin maailmassa päivän enemmän liikkuneelle mitenkään uusia, yllättäviä tai järkyttäviä, mutta naisen kuvatut tunteet ja reaktiot tähän pikku "testiinsä" panevat epäilemään. Kyllä kai hän nyt etukäteen tiesi, mitä tuleman pitää, eikai hän mikään debiili ole?

Kyllä, kyseisen videon nainen oli ihan normaalin nätin näköinen meikin kanssa, mutta ilman meikkiä teki hieman pahaa katsoa hänen akneen riivaamia kasvojaan (vaikka paljon pahempiakin on nähty), vaikka kuinka yrittäisi olla kiltti ja solidaarinen. Se vaan tekee pahaa. Sitä ajattelee miten tuotakin ihmistä varmasti masentaa, ja itse samanlaisia tunteita kokeneena voin kyllä ymmärtää hänen tuskansa. Huono iho ei kuitenkaan sillä katoa mihinkään että jätetään meikkaamatta, mitä tälläkin videolla yritettiin hyväksyttää. Huonostihan siinä kävi. Meikit kun on nimenomaan kehitetty naisten kauneutta lisäämään ja mahdollisia rumia piirteitä piilottamaan.

Olkaa naiset onnellisia siitä että te saatte käyttää meikkiä. Miehet eivät saa, ja sen takia teinipojissa on paljon enemmän "rumia" kuin teinitytöissä. On miehissä enemmän rumia muutenkin, kahdesta syystä johtuen: naisten suuri enemmistö on kauniita, miehistä vain osa, ja toinen; nuoret miehet eivät peseydy tarpeeksi, mikä auheuttaa iho-ongelmia. Kuitenkin osa naisistakin kärsii finneistä, mutta he voivat sen kätevästi peittää meikeillä. Miehille se ei ole sallittua, sillä heitä pidettäisiin homoina jos he meikkaisivat, ja siksipä miehet joutuvat kärsimään iho-ongelmistaan enemmän. Se on pienempi paha kuin maineen menetys kavereiden silmissä.

Videon loppupuolella nainen meikkaa itsestään taas hyvännäköisen, ja saa paljon kehuja ulkonäöstään. Kyllä minuakin ärsyttää kun naiset saavat Facebookissa aina kommentteja ulkonäöstään, mutta niin se nyt vain menee. Minua ärsyttää siinä useampi asia: se että sitä tekevät aina vain naiset toisilleen, sitä eivät juuri koskaan tee miehet. Naiset ottavat tahallaan itsestään heruttelukuvia ja lataavat ne nettiin, ja sitten vielä joskus ihmettelevät niitten keräämiä vastauksia. Nainen meikkaa itsensä ja ottaa otollisimmasta mahdollisesta kamerakulmasta itsestään omakuvan (nykyään ns. "selfie"), käsittelee sitä Photoshopilla ja pistää päälle Instagram-filttereitä. Hän jakaa sen Facebook-seinällään tai asettaa profiilikuvakseen ja kerää huomattavan määrän tykkäyksiä.

Kaikkien hänen naispuolisten ystäviensä kommentit ovat tyyliin: "Oi miten kaunis", "Ihana", ja "Kaunisihanarakkain<3<3<3!!!1!". Tällainen ärsyttää koska jos kuka tahansa tavallinen mies laittaisi samanlaisen kuvan nettiin, siitä tykkäisi ehkä hänen äitinsä ja kolme kaveria. Äiti voisi kehuakin jotain, mutta kukaan ei sanoisi miestä komeaksi. Ei kukaan. Varsinkaan toiset miehet. Naiset sen sijaan jatkuvasti kehuvat toistensa ulkonäköä. Mies jos menee kehumaan, niin pidetään helposti "creepynä". Tämä on myös ongelma, mutta sille ei voi tehdä juurikaan mitään, koska naisten käytöstä on lähes mahdotonta tässä asiassa muuttaa.

Videon nainen sai myös sellaista palautetta lopetettuaan kolmen kuukauden meikittömyysjaksonsa, että "Olet huijari, ja oikeasti ruma", "Meikit pitäisi lailla kieltää", ynnä muuta vastaavaa. Tottahan se on että meikit ovat huijausta. Vähän niinkuin kauneusleikkausket. Jälkimmäiset pitäisi mielestäni oikeasti kieltää, meikkaamista ei. Kauneusleikkaus on liian huijausta, sillä se ei periydy. Kiinassa eräs mies haastoi vaimonsa oikeuteen, koska tämä ei ollut kertonut leikelleensä kasvojaan (ilmeisen runsaasti), ja heidän yhteisestä lapsestaan oli tullut ruma. Kyllähän se oli petos, ja mies sai korvauksia, kuten asiaan kuuluukin. Ikävä kyllä tehtyä ei saa tekemättömäksi ja lapsi oli edelleen ruma. Tällaisten välttämiseksi kauneusleikkaukset tulee kieltää välittömästi ja kokonaan, rumat karsiutukoot pois elämän puun oksilta.

Meikkaamista taas ovat harrastaneet kaikki naiset kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa. Se on täysin suotavaa ja jopa kannustettavaa, sillä useimmat, elleivät kaikki, naiset näyttävät paremmalta meikattuina. Myös virheiden piilottaminen on meikillä sallittua. Ei meikki kuitenkaan niin paljon ketään huijaa, etteikö kukaan huomaisi asiaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ei sillä muuteta epämuodostuneita kasvoja symmetrisiksi, sillä korkeintaan tasoitetaan ihoa ja muuta vastaavaa. Pikkujuttuja, joilla nyt ei ole niin väliä terveiden geenienkään jatkuvuuden kohdalla. Se kuitenkin parantaa naisen itsetuntoa, jos saa kauniin ihon itselleen, vaikka sitten meikkaamalla. Kuitenkin liiallista pakkelikerrosta tulisi välttää, sillä se näyttää sekä epäaidolta, epätoivoiselta että rumalta.

Miksi siis jättäisi meikkaamatta? En keksi yhtään syytä. Varsinkin, jos on huono iho, yleensä ohimenevä nuoruuden ilmiö, niin eikö sitä nyt kannattaisi meikata piiloon? Ei se kauhean hankalaakaan voi olla. Tietenkään aina ei tarvitse olla meikkiä, jos on luonnostaan hyvän tai normaalin näköinen, niin esimerkiksi yksityisissä oloissa ei tarvitse meikata. Tietenkään, maalaisjärkeä saa käyttää. Mutta julkisilla paikoilla liikkuessa se voisi olla ihan tervetullutta.

En ymmärrä miksi tämä nyt on mukamas niin suuri sosiaalinen asia, sellainen johon feministit ja muut "sosiaalisen oikeuden soturit" (vai ovatko he aina samoja ihmisiä?) innokkaasti tarttuvat ja sitä riepottelevat. Kenties se on vain keino saada lisää näkyvyyttä, kun suurempia ongelmia ja varsinkaan ratkaisuja mihinkään ei heidän suunnaltaa usein kuulu.

Siispä vinkki rumalle naiselle, joka kärsii finneistä. Meikkaa ne piiloon. Pieni vaiva, suuri hyöty. Tulee itselle ja kaikille kanssaeläjille parempi mieli. Vielä haluaisin antaa keinoja finnien välttämiseen ja poissaamiseen niille onnettomille poloisille jotka tuosta viheliäisestä vaivasta kärsivät: puhkaise finni, desinfioi se ja laita hammastahnaa sen päälle, niin se kuivuu nopeammin. Kannattaa käyttää valkoista tahnaa, muuten näkyy liikaa. Yön yli voi jättää. Clearasil ultra oli ainut aine joka minua auttoi, sitä kannattaa myös kokeilla. Pese myös kasvot aina kun ne ovat hikiset tai muuten likaiset. Kasvoja ei saisi turhaan kosketella (vaikka ihminen tekeekin sitä huomaamatta nelisenkymmentä kertaa päivässä), ja muista myös pestä kädet. Suihkussa kannattaa käydä usein ja pestä kasvot saippualla. Auringonvalo kuivattaa myös, joten pelkkä sisällä istuminen pahentaa asiaa.

Viimeinen sana homoliitoista: miksi ne ovat väärin

Olen vältellyt tätä aihetta jo kauan. Mutta nyt viimein tartuin siihen.
Homoliittolakihan... anteeksi sukupuolineutraali avioliittolaki äänestettin eduskunnassa voimaantulevaksi jo viime syksyn puolella. Siitä asti minun on pitänyt kirjoittaa definitiivinen ja erittäin pitkä artikkeli aiheesta, josta olen kirjoittanut jo monta kertaa aiemmin. Aiemmin olen näppäimistöäni sauhuttanut sellaisista aspekteista kuin lakialoitteen nimestä, joka on propagandamielessä vaihdettu sukupuolineutraalista "tasa-arvoiseen", vaikka kyse ei ole tasa-arvosta, tai siitä että homoliittojen puolustajien argumentit eivät kestä lähempää tarkastelua. Olenpa myöskin esitellyt järkeviä argumentteja homoliittoja vastaan. Nyt kuitenkin tämän loppupuheenvuoron tarkoituksena on pistää asia vihdoin pakettiin ja lopettaa kaikenlainen jankkaus homoliittokysymyksestä.
Tiedän että laki on jo äänestetty voimaantulevaksi, mikä tapahtunee vuoden 2017 aikana, eli onneksi ei aivan vielä. Muutoksen mahdollisus lakiin sitä ennen on toki teoriassa mahdollinen, mutta en usko että minkäänlaista muutosta siihen on tulossa, syistä jotka kerron perinpohjaisesti tässä kirjoituksessani. Myöskään en elättele minkäänlaisia toiveita että tällä(kään) kirjoituksellani olisi vaikutusta valtakunnan politiikkaan tai yhteiskunnan ilmapiiriin ja kansalaisten yleiseen mielipiteeseen, mutta jos edes muutamat saisivat tästä tukea omassa elämässään kohtaamilleen vaikeuksille, olisin tyytyväinen.

Nyt sitten pitemmittä puheitta, itse asiaan.

Minä vastustan homoliittoja. Se on varmasti käynyt jo kaikille selväksi. Syytkin kenties monille, mutta ne lienee paikallaan kerrata perusteellisesti, uusien lukijoiden takia, ja niitten jotka niitä eivät muista tai halua ymmärtää.


Homous on luonnotonta

Luonnollinen olotila kaikkiin asioihin on aina paras mahdollinen. Homous ei ole luonnollista. Luonnollista on halu lisääntyä, koska se on itse elämän perimmäinen ja ainoa tarkoitus, causa vitae. Homot eivät kykene lisääntymään, eivätkä lesbotkaan, ilman ulkopuolisen henkilön apua. Ihmislaji ei olisi selviytynyt tähän päivään jollei se olisi jatkuvasti ja ahkerasti harrastanut lisääntymistä miesten ja naisten välillä. Homo sapiens nyt sattuu vain olemaan sukupuolettunut laji, jonka lisääntymiseen tarvitaan kummankin sukupuolen edustajaa. Niin kuin ovat kaikki muutkin selkärankaiset eläimet, ja monet selkärangattomatkin. Suvullinen lisääntyminen on ollut jo vuosimiljardien ajan kehittyneempien elämänmuotojen ainut lisääntymistapa. Koska se on kaikista toimivin, kätevin ja yksinkertaisesti paras mahdollinen, sitä ei ole syytä muuttaa miksikään. Evoluutio on huomannut tämän, mutta onko ihminen itse?

Nykyään kun on muodissa kaikenlainen turhanpäiväinen vouhotus sukupuolisesta suuntautumisesta ja muista luonnonoikuista, on lisääntyvyys kääntynyt monessa maassa laskuun, kun varsinkin nuoret naiset ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia. Asia, jonka pitäisi olla itsestään selvästi kaikkien naisten, ja miestenkin velvollisuus. Jostain kumman syystä he ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta naisia, jotka nykyään päättävät olla lapsettomia. Moni mies jää näin vaille omaa jälkikasvua, vaikka sellaista haluaisi ja olisi valmis hoitamaankin.

Lapsettomuus on siis luonnotonta. Koska vain mies ja nainen voivat luonnollisesti saada lapsia keskenään, kaikki muut parisuhdemuodot ovat luonnottomia. Parisuhteen tarkoitushan nimittäin on tuottaa lapsia, eli lisää kunniallisia veronmaksajia yhteiskuntaa pyörittämään. Koko sivilisaatio perustuu tähän ihmiskunnan sukupolvien jatkumiseen. Jos jokin sukupolvi yht'äkkiä lyhytnäköisesti päättää jättää lapsensa hankkimatta, sillä voi olla katastrofaaliset seuraukset kaikille ihmisille. Vastustankin kiivaasti länsimaisen hyvinkoulutetun ja järkevät ylemmän keskiluokan vapaaehtoista lapsettomuusaatetta, joka on nykyään jo hälyttävän laajalle levinnyt. Tunnen itsekin koko joukon naisia, jotka eivät aio omien sanojensa mukaan koskaan hankkia jälkiaksvua. Yhtäkään tällaista miestä en tunne.

Homot ovat osa tätä jatkumoa ja aatetta, koska he eivät voi saada lapsia. Homot-termi kattaa tässä lesbotkin, koskapa heidän kaikkien seksuaalinen suuntautumisensa on homoseksuaalinen, normaalin heteroseksuaalisuuden sijaan. Homoilla toki on mahdollisuus lisääntyä, mutta he vapaaehtoisesti päättävät yleensä jättää sen käyttämättä. Jotkin homot kuitenkin lisääntyvät, mutta kovin erikoisella tavalla. He luovuttavat spermaansa, jolloin seksiä naisen kanssa ei harrasteta, mutta sijaissynnyttäjän osaan alistettu naisparka joutuu kuitenkin kantamaan tuon homon lapsen. Sitten lapsi luovutetaan pois omalta äidiltään, joka on hänet kantanut yhdeksän kuukautta, ja annetaan isälleen, homolle, ja tämän kumppanille, toiselle miehelle. Tällainen toiminta on luonnottoman lisäksi myös moraalitonta lasta kohtaan. Mikä johdatteleekin meidät seuraavaan aihealueeseen.
Mutta sitä ennen aion vielä summata yhteen lyhyellä listalla tämän luvun teesit, jottei kukaan "homouskovainen" voi tulla niitä kumoamaan. Tässä usein esitettyjä jatkokysymyksiä aiheesta, ja vastaukseni niihin:


Jos homous on luonnotonta, miksi sitä esiintyy eläinten keskuudessa?

Eläinten keskuudessa ei esiinny homoutta samassa mittakaavassa eikä samassa merkityksessä kuin ihmislajin parissa. Homous ja sen ylistäminen näyttävätkin olevan vain ihmisen keksimä kulttuurillinen oikku. Homotutkijat ovat todistaneet että on olemassa pitkä lista eläinlajeja, jotka näennäisesti harrastavat homosuhteita.

Mutta mitä tarkoitetaan näillä homosuhteilla, ja miten ne eroavat ihmisten keskinäisistää homosuhteista? No, koska elämän tarkoitus on jatkua jälkeläisten muodossa, jokaisen eläinlajin, myös ihmisen, jokainen yksilö pyrkii koko elämänsä siihen että saa jatkettua geenejään vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa eteenpäin. Tämä on selvä juttu kaikille.

Jos kuitenkin käy niin ikävästi, että vastakkaisen sukupuolen edustajia ei ole saatavilla syystä tai toisesta, jotkin eläinlajit harrastavat "homoutta", mikä tarkoittaa jokaisessa tapauksessa sitä että uros yrittää pökkiä toista urosta. Monet asiat kertovat meille, että tämä ei tarkoita homoseksuaalisuutta tai urosten välistä rakkautta, vaan jotain aivan muuta. Koska uroksilla on kiima-aika, niiden on pakko päästä niin sanotusti pukille. Ja jos naaraita ei vain kertakaikkiaan ole, on niiden tyydytettävä itsensä jollain muulla keinoin.

Koska eläimet (kehittyneimpiä kädellisiä lukuunottamatta) eivät osaa masturboida, niiden on pakko päästää kiveksensä tyhjenemään ainoan muun mahdollisen keinon avulla, eli toisen saman lajin uroksen sisään. Emme voi haastatella eläimiä, mutta selvää lienee että alistuva osapuoli ei tästä minkäänlaista nautintoa saa. Yleensä se onkin vahva uros, joka käytännössä raiskaa heikomman yksilön.

Tällaistako käytöstä homoihmiset ajavat, kun he argumentoivat sen puolesta että homous on "luonnollista", koska sitä esiintyy monien eläinlajienkin keskuudessa? Jos homous perustuu vahvemman oikeuteen raiskata heikompi osapuoli, niin kuin se ihmisenkin historian aikana monesti on ollut, ei mikään voisi olla vastenmielisempää. Homoraiskaus on uhrille sekä fyysisesti että henkisesti paljon vahingoittavampi kokemus, josta ei varmasti millinkaan kokonaan toivu. Tällaiset raiskaajahomot pitäisikin ensin kastroida ruosteisella sirpillä, sen jälkeen keittää hitaasti kuoliaaksi kiehuvassa öljyssä kaiken kansan nähden.


Jos elämän tarkoitus on lisääntyä, pitäisikö ihmisoikeudet ottaa pois myös vapaaehtoisesti lapsettomilta heteropareilta?

Kyllä, pitäisi. Vapaaehtoinen lapsettomuus on yhteiskunnan syöpä, joka nakertaa ihmiskunnan tulevaisuuden perustaa pala palalta. Jokaista mies-nais -pariskuntaa pitäisi valtion taholta kannustaa hankkimaan jälkikasvua niin että väestörakenne uusiutuu toivotunlaisesti.


Entä sinkuilta?

Valtion pitäisi ensinnäkin pyrkiä hankkimaan kaikille asukkailleen vastakkaisen sukupuolen edustaja elämänkumppaniksi ja jälkeläisten tuottajaksi, jos ihmisyksilö ei siihen yksin kykene. Joissain tapauksissa tietysti, jos yksilö on epäkelpo, erimerkiksi rikollinen, juoppo, narkkari, mielisairas, muuten sairas, lisääntymiskyvytön, epämuodostunut, vammainen, erittäin lihava tai ruma, tai hänellä on suuri mahdollisuus perinnöllisiin sairauksiin, lisääntymiseen ei kannustettaisi. Näissä tapauksissa lisääntymisen pitäisi itse asiassa olla kiellettyä. Lisääntymisen pitää nimittäin pyrkiä aina parantamaan ihmiskunnan geenejä, ei huonontamaan niitä.


Entä leskiltä?

Jos leskeksi jäänyt nainen tai mies on jo hankkinut jälkikasvua, mitään painostusta uuden kumppanin hankkimiseksi ei tietenkään tule olla. Jos hän haluaa mennä uudelleen naimisiin, sen tulee tietenkin olla mahdollista. Jos hän haluaa hankkia uuden kumppaninsa kanssa lapsia, sekin on suotavaa, muttei pakollista. Jos puoliso on menehtynyt ennen kuin yhteistä jälkikasvua on ehditty hankkia, eikä ruumiista ole saatu sukusoluja talteen, alkavat vaihtoehdot olla ikävän vähissä. Jos henkilö on oikeasti rakastanut kuollutta puolisoaan, ei häntä voitane pakottaa hankkimaan lapsia kenenkään muun kanssa. Tällaiset tapaukset, joissa puoliso kuolee ennen lasten hankintaa, ovat onneksi tosin niin pieni vähemmistö, etteivät he vaikuta suurestikaan ihmiskunnan uusiutumiseen.


Pitäisikö sitten kaikkien olla koko ajan tekemässä niitä lapsia?

Ei tietenkään. Suomen naisten hedelmällisyysluku on tätä nykyä 1,7, mikä on selvästi maailman keskiarvon, 2,7, alapuolella. Somaliassa hedelmällisyysluku on yli 7! Kehitysmaissa syntyykin nykyään neljä kertaa enemmän lapsia kuin kehittyneissä maissa, ja tästä on syytäkin olla huolissaan. Köyhien ja tyhmien määrä lisääntyy aina vain kasvavaan tahtiin, samalla kun vakavaraisten ja älykkäiden osuus maailman väestöstä vääjäämättä pienenee. Edesvastuutonta onkin siis jättää vapaaehtoisesti kokonaan lisääntymättä. Suomen väestön uusiutumiskyvyn kannalta olisi hyvä jos kaikki pariskunnat synnyttäisivät vähintään 2 lasta, mieluiten kolmekin, jotta kilpailukykymme ei jäisi niin paljon muusta maailmasta jälkeen. Seuraavassa tilasto Suomen väkiluvusta, joka on sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien jälkeen ollut tasaisessa laskussa viimeiset puoli vuosisataa.

Seuraavassa vielä Suomen hedelmällisyysluku, joka on myöskin ollut koko ajan laskussa, sotien jälkeen vain kiihtyen alamäkeen.

Lapselle on turvattava molemmat vanhemmat: isä ja äiti

Niin vanhanaikaiselta kuin ikiaikainen totuus modernin "suvaitsevaisen" mielestä kuulostaakin, on tieteellisesti todistettu että lapsi on onnellisempi kun hänellä on sekä isä että äiti. Äidinrakkaus on suurin tunne mistä vastasyntynyt ja pieni lapsi saa nauttia, eikä sitä saa ottaa pois yhdeltäkään ihmisyksilöltä. Kukaan ei rakasta lasta enempää kuin hänen oma biologinen äitinsä. Lapsi tarvitsee ehdottomasti myös isän mallin, eikä kuka tahansa siihen kelpaa, vaan sen on oltava biologinen isä.

Ei-biologisilla vanhemmilla ei ole samanlaista verisidettä lapseen, eivätkä he voi, vaikka kuinka yrittäisivät, koskaan täydellisesti korvata biologisten vanhempien kaipuuta lapsessa. Kaikki tiedämme kuinka homoliittolain hyväksymisen jälkeen homouskovaiset rupeat välittömästi lobbaamaan seuraavaa lakihankettaan, eli homojen adoptio-oikeutta. Tätä ei ehdottomasti tule sallia nyt eikä koskaan, sillä tämä asia ei tule muuttumaan. Se on vain biologinen fakta, että lapsi ei ole yhtä hyvinvoiva kahden miehen tai kahden naisen perheessä. Ei tietenkään yksinhuoltajaperheessäkään, eikä väkivaltaisessa alkoholistiperheessä, mutta tällaisen ääri-esimerkit eivät tuo minkäänlaisia bonuksia homoliittoperheille.

On loogisesti väärin rinnastaa epäonnistuneet heteroperheet tähän asiaan. Perhe voi epäonnistua monesta syystä, eivätkä homoperheet ole yhtään sen vakaampia kuin heteroperheet, itse asiassa esimerkiksi parisuhdeväkivalta on tilastollisesti yleisempaa kahden miehen liitossa kuin perinteisessä avioliitossa. Mikä on myöskin hälyttävää, ja kertoo siitä ettei tällainen järjestely toimi.

Lapsen etu pitää olla aina etusijalla. Ihmisellä on vastuu omasta jälkikasvustaan, eikä sitä saa hankkia heppoisin perustein. Siitä on pidettävä huolta täysi-ikäiseksi asti, ja mielellään sen jälkeenkin. Homojen adoptio-"oikeudessa" ei olisi kyse mistään muusta kuin aikusiten ihmisten tarpeiden tyydyttämisestä lapsen oikeuksien kustannuksella. Jos mies haluaa lapsen, hänen on tehtävä se naisen kanssa, ja toisinpäin, ja heidän olisi syytä mennä avioon turvatakseen lapselle onnellinen, tasapainoinen ja turvallinen lapsuus ja nuoruus. Siinä on kuitenkin toisen ihmisen elämä pelissä, ja kaikki tiedämme miten helposti nuori ihminen masentuu tai oppii vääränlaisia vaikutteita. Vanhempien suhde vaikuttaa siihen hyvin paljon.


Eikö lapsella ole parempi olla kahden miehen tai kahden naisen hoivattavana kuin yksinhuoltajan tai alkoholistivanhempien luona?

Tavallaan ehkä. Mutta se ei ole mikään syy sallia homopareille oikeutta adoptioon. Eroamisen avioliitosta pitäisi olla laitonta, niin kuin se on monena maailmanaikana ollutkin. Mutta avioon menemistä ja lasten hankkimista täytyisi myös miettiä enemmän. Tällaisia päätöksiä ei saa tehdä heppoisin perustein, koska siinä on nimenomaan kyseessä uusien ihmisten elämä. Silloin on vastuussa (ehkä ensi kertaa elämässään) muustakin kuin itsestään. Monelle ihmiselle tämä on liian suuri vastuu, eivätkä homot tee tästä poikkeusta. Lapsen oikeus isään ja äitiin ja näiden muodostamaan turvalliseen, terveelliseen ja kehittävään parisuhdemalliin menee selvästi ja helposti yhden tai kahden aikuisen ihmisen tarpeiden tyydyttämisen edelle. Lapsi ei voi eikä saa olla mikään lelu, joka hankitaan että todistetaan jotakin, kuten että "kyllä kahdella miehelläkin voi olla lapsi". Kun ei voi, niin ei voi.

Alkoholisteilta pitäisi kieltää lastenteko kokonaan, ja ottaa lapset huostaan, jos niin katsotaan parhaaksi. Nämä ovat tietenkin tapauskohtaisia asioita. Jos muutamassa heteroperheessä lapsella on huono olla, jopa huonompi kuin heillä olisi olla hyväkäytöksisessä homoperheessä, se ei muuta eikä kumoa sitä tosiasiaa että keskimäärin lapsella on paljon parempi olla isän ja äidin muodostamassa perheessä. Argumenttina homoliittojen ja heidän adoptio-oikeutensa puolesta tämä on niin heikko ja onneton, että samalla voisi perustella että kyllähän Afrikassa heteroperheiden lapsilla on nälkä, siispä heidän olisi parempi olla Suomessa homoperheissä. Mitä ihmettä, ei logiikka vain toimi näin!



Lopuksi

Olin kirjoittanut tämän jo kuukausi sitten, mutta viilailin sitä nyt hieman. Äsken sain myös tietää että on vihdoin viimein perustettu kansalaisaloite homoliittolain kumoamisen puolesta, ja avioliiton palauttamiseksi miehen ja naisen väliseksi instituutioksi, joka se on aina ollut ja joka sen myös kuuluu aina olla. Se löytyy täältä, ja vaikuttaa erittäin lupaavalta tähän mennessä! 
Käykää ihmeessä kaikki laittamassa nimenne alle tähän historiallisen tärkeään aloitteeseen, jolla voimme korjata nyt orastavan suunnattoman virheen, jolla olisi toteutuessaan vaikutuksia tuleviin polviin luultavasti ikuisesti. Levittäkää myös tätä ilosanomaa kaikille!


P.S.

En rehellisesti sanottuna usko, vaikka tällä hetkellä vilpittömin tarkoitukseni onkin lopettaa tästä aiheesta keskusteleminen tähän mielipiteeseen, että pystyn pitämään sanan säiläni erossa näinkin kipakasta, tärkeästä, ja tunteitaherättävästä aiheesta. Senkin takia että suvakit eivät vain suostu jättämään sitä rauhaan. Kuolleeseen hevoseen potkitaan anarkistien teräskärkisillä maihareilla eloa kuin itsenäisyyspäivän aikaan tamperelaisella kauppakadulla hakataan jääkiekkomailoilla Stockmannin ikkunoita. Nämä raukat eivät ymmärrä taistelevansa väärän asian puolesta, koska sana "tasa-arvo" on syövyttänyt heidän mielensä valheellisilla kuvitelmilla siitä että he toimisivat oikeuden puolesta, vaikka moraaliltaan he ovat täysin vääristyneitä omaneduntavoittelijoita ja oman kilpensä kiillottajia. Täysin näköalaton toiminta hetkellisen tarpeen tyydyttämisen nimissä ajaisi yhteiskunnan yhä suurempaan rappion aikakauteen, sellaiseen pimeään aikaan, ettei sieltä enää noustaisikaan minkään pienen innovaatiotoimiston suunnitteleman maabrändikampanjan avulla. Ehei, Suomi tipahtaisi lopullisesti kehityksen kelkasta muun Euroopan ja Yhdysvaltojen, sekä Venäjän, Kiinan, Japanin ja Intiankin porhaltaessa menojaan uudelle maailmanepookille, johon verrattuna näyttäisimme kivikautisilta jäänteiltä. Suomen kansan uudistuvuus on turvattava. Lapsen oikeudet isään ja äitiin, ja sitä myöten terveelliseen kasvatukseen on turvattava. Vain näin saamme tarpeeksi uutta hyvää ihmisainesta pitämään Suomi pinnalla tässä jatkuvassa kilpailun maailmassa, jossa me kaikki elämme.

Mielipiteen oikeus, vai ajatusrikos?

Tämä on kirjoitus kaikille suvakeille. Vastatkaa rehellisesti näihin perusluontoisiin ihmisen moraalia ja etiikkaa käsitteleviin kysymyksiin, olkaa niin hyvät. Nyt ei ole kyse maallisesta lainsäädännöstä, ei "jumalallisesta" totuudesta, vaan siitä mikä on oikein ja mikä on väärin.


1. Onko ihmisillä luonnollisesti ajattelun vapaus, mikä tarkoittaa sitä että he saavat ajatella IHAN mitä tahansa oman päänsä sisällä, keneen/keihin tahansa kohdistuvia ajatuksia, jotka saavat sisältää mitä tahansa? Kyllä vai ei?

Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, kaikilla ihmisillä on ajattelun vapaus.
jos vastasit ei, ole hyvä ja tapa itsesi, olet nimittäin epäonnistunut ihmisenä.


2. Onko ihmisillä mielipiteen vapaus, eli he saavat olla mitä mieltä tahansa, mistä asiasta tahansa, ja myös oikeus muuttaa mielipidettään niin itse halutessaan, tai myös pitää mielipiteensä, niin itse halutessaan? Kyllä vai ei?

Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, kaikilla ihmisillä on mielipiteen vapaus.
Jos vastasit ei, voisitko ns. vetää itsesi jojoon, sillä sinua ei täällä kaivata.


3. Jos ihminen ei koskaan tee pahaa kenellekään, onko hänellä oikeus ajatella pahaa muista ihmisistä päänsä sisällä? Kyllä vai ei?

Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, ajattelu ei voi olla rikos.
Jos vastasit ei, saisit hypätä junan alle, olet nimittäin väärässä.


4. Onko ihmisellä oikeus olla rasistisia, sovinistisia, fasistisia, homofoobisia, tai vaikka pedofiilisia ajatuksia, mikäli hän ei koskaan toteuta näitä ajatuksiaan käytännössä, eli ei tee kenellekään pahaa vaikka mieli tekisikin? Kyllä vai ei?

Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, ajatus ei ole sama kuin teko, eikä ajatus aina johda tekoon.
Jos vastasit ei, senkin DNA:n hukkapätkä, teloitapa itsesi ihan suosiolla.


5. Ovatko kysymyksessä 4 mainitut aatteet, ajatusmallit ja/tai himot vääriä? Kyllä vai ei?

Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, yksikään aate tai ajattelumalli ei ole sen oikeampi kuin toinenkaan, koska ne kaikki ovat ihmisen luomia subjektiivisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä, ja kaikilla on oikeus valita omat aatteensa ja aatemaailmansa.
Jos vastasit ei, arvasit kyllä, likvidointihan siitä seuraa.


6. Onko vihaajan vihaaminen paha asia? Eli jos on suvaitsematon suvaitsematonta kohtaan (joka ei tee pahaa kenellekään), niin onko se väärin? Kyllä vai ei?

Jos vastasit kyllä, olet oikeassa, viha on aina yhtä paha, kohdistui se sitten kehen tahansa, koska muutoin kyseessä on syrjintä. Jos vihaat rasistia, olet sinäkin syyllistynyt aatteeseen pohjautuvaan syrjintään, ja olet yhtä paha kuin hän jota vihaat.
Jos vastasit ei, sinä totaalisesti moraaliltasi kieroutunut ihminen, saunan taa vie tie.


Nyt voit sitten miettiä omia mukamas "suvaitsevaisia" viha-ajatuksiasi, joita ajattelet "suvaitsemattomia" ihmisiä kohtaan. Joko kaikkia täytyy suvaita, tai sitten kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia. Siispä kaikkia ihmisiä ei tarvitse suvaita, mutta tasa-arvoa ei ole olemassa. Kumpaankin vaihtoehtoon ei voi valita uskovansa samaan aikaan. Ja lopulta kaikki ovat vain uskomuksia, joten millään ei ole mitään väliä.

Äärioikeiston ongelma

Tämä kirjoitus ei käsittele sitä, millaisen uhan tai ongelman äärioikeistolaiset henkilöt, puolueet ja ryhmittymät mahdollisesti aiheuttavat nykypäivän Suomessa tai maailmassa, vaan sitä, millaisia ongelmia äärioikeistolla itsellään on, ja miten niitä voisi korjata.

Modernissa parlamentaarisessa järjestelmässä, uus-demokratiassahan on sallittua ja laillista perustaa puolue mistä tahansa aiheesta ja ideologiasta. Näin ollen uusnatsipuolueen perustaminen on ihan yhtä laillista kuin vihreän tai vasemmistolaisen puolueenkin alulle paneminen. Viranomaiset tullevat kuitenkin jossain vaiheessa puuttumaan puolueen toimintaan, jos se on äitynyt lainvastaiseksi, yleensä: kiihotus kansanryhmää vastaan, tai jopa rasistiset väkivallanteot.

Suomessakin on monia uusnatsi- ynnä muita äärioikeistolaispuolueita, kuten nyt esimerkiksi kaikkien tuntema Perussuomalaiset, hyvin mahdollisesti maailman vasemmistolaisin äärioikeistolaispuolue. Sen lisäksi on monta pienempää tekijää, Perussuomalaiset nuoret ("Suomen kansallismielisin ja kansanvaltaisin poliittinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö"), Suomen Vastarintaliike, Musta Sydän, Suomen Sisu, Hommaforum, Finnish Defence League yms...

Kaikkia äärioikeistolaisia vaivaavat kuitenkin samat ongelmat. Minulla olisi runsaasti parannusehdotuksia heille, jos he tahtoisivat muuttaa toimintaansa, mitä kuitenkin suuresti epäilen. Äärioikeistolainen ajattelu, maahanmuuttovastaisuus, rasismi, fasismi, natsismi, uusnatsismi, skinhead-meininki, kansallissosialismi yms. pohjautuvat kaikki toisen maailmansodan Saksan natsien ja Italian fasistien aatteisiin ja ideologioihin. Nyt kuitenkin itseään uusnatseiksi, fasisteiksi ja kansallissosialisteiksi itseään nimittävät pojanklopit eivät muista, tiedä tai välitä mille heidän kannattamansa aatteet alunperin perustuivatkaan. Perinteiden tunteminen on varsinkin tällaisissa asioissa äärimmäisen tärkeää, sillä niitten kumoaminen tahattomasti voi aiheuttaa kohteen muuttumisen naurunalaiseksi. Kuten monesti tähän aiheeseen liittyen on käynytkin.

Fasismi (johon sisältyy myös natsismi, Espanjan falangismi ym.) oli alkujaan miehisyyttä, viriliteettiä, voimaa, valtaa, kuntoa, terveyttä, suuruutta, vahvuutta, puhtautta, hedelmällisyyttä, kunniaa, kurinalaisuutta, itsehillintää ja kehitystä ajava liike. Nyt kuitenkin useimmat, elleivät suorastaan kaikki, näistä hyvistä ja kannatettavista aatteista ovat vaipuneet unholaan, jonnekin historian hämäriin. Uusnatsit ja kumppanit nimittäin useinkaan eivät edusta ajamansa aatteen mukaista ihmiskuvaa ja arvoja. Nurinkurisuus on joissakin tapauksissa jopa niin suurta, että alkuperäiset natsit olisivat varmasti halveksineet näitä heidän "perillisiään", ehkä jopa passittaneet jotkin heistä keskitysleirille.

Natsit ja fasistithan pukeutuivat aina tyylikkäästi suunniteltuihin univormuihin (SS:n uniformut olivat Hugo Bossin suunnittelemia!), jotka korostivat heidän miehisyyttään, mieskuntoaan, valtaansa ja voimaansa. Hakaristi-T-paitaan sonnustautunut metrohousuinen lihava nuori mies, jonka sikaniskassa näkyy pääkallotatuointi ja käsivarsissa epämääräisiä tribaaleja, jonka kaksoisleukaa koristaa epämääräinen parranhaiven, ja punottava pää on ajeltu kaljuksi, ei missään mielessä edusta minkäänlaisia hyveellisiä arvoja, joiden päälle fasismi oikeasti rakentuu. Päinvastoin, se on aatteen irvikuva, jota henkilö kuvittelee tukevansa. Hän tekee oikeasti aatteelle vain hallaa.

Tällainen toiminta on lopetettava. Ja minulla on onneksi tarjota lopullinen ratkaisu (vitsi tahallinen) kyseessä olevaan ongelmaan.

Kansallissosialistisissa puolueissa on tapahduttava puhdistuksia. Niin vanhat kuin uudet jäsenetkin on pantava tarkan seulan läpi, ja velttous sekä laiskuus, ynnä huolimattomuus on kitkettävä pois. Lihavuutta ei tule sallia, ylipainoiset jäsenet on pantava välittömästi ankaralle kuntokuurille. Helpoimmin laihtuu kun ei syö mitään. Ja juoksee joka paikkaan. Liikuntaa tulisi heidän muutenkin harrastaa enemmän, ei vain painonnostoa, punnerruksia ja vatsoja, vaan myös juoksemista sekä muuta aerobista urheilua (kehittää hapenottokykyä lihasten ohella). Vielä tähän tulee lisätä terveellinen tuokavalio, ei hampurilaisia ja pitsaa, vaan hyvää perinteistä kotiruokaa )lisäksi tässä on kansallisuuselementti vahvasti mukana), itse valmistettuna lisäaineettomista raaka-aineista (esimerkiksi riista on erityisen suotavaa), ja sen lisäksi elämäntavat, jotka eivät kuluta ihmistä ennen aikojaan. Alkoholi, tupakointi ja huumeet ovat tietenkin ankarassa pannassa, koska nämä rappeuttavat ihmisen mielen sekä ruumiillisen terveyden nopeammin ja tehokkaammin kuin mikään muu. Ja tällaistahan aate vastustaa yli kaiken. Tilalle on otettava mieltä kehittäviä harrastuksia, kuten lukeminen, kirjoittaminen, piirtäminen sekä musisointi (soittaminen, laulaminen, säveltäminen, tai edes laadukkaan (mielellään klassisen) musiikin kuuntelu). Kyllä siinä mieli lepää kun katselee Gallen-Kallelan maalauksia ja lukee Kalevalaa Sibeliuksen soidessa taustalla, aivan kuten Aatu-setä itse ihastellessaan Arno Brekerin veistoksia ja kirjoitellessaan Mein Kampfia Wagnerin pauhatessa. Uusnatsi pääsee näin paljon lähemmäs "pyhää" esikuvaansa ja idoliansa, saavuttaen edes jotain menneestä suuruuden ihanteestaan.

Uusnatsien ryhmittymät on myös järjestettävä sotilaallisen kurin mukaisesti ruotuun. Nyt laiskasti kävelevät hevipartaplösöt, joiden reisitaskuhousuista roikkuvat avainketjut kilisevät rauhan puolustajan astaloiksi määrittelemiin kliseisesti suunniteltuja lippuja kantaviin harjanvarsiin eivät edusta sellaista ihannetta, kuin he ehkä toivovat ja kuvittelevat. Korkeintaan kahdenkymmenen hengen "marssia" seuraaville kahdelle katsojallekin tulee mieleen lähinnä sääli, ei kunnioitus isänmaan puolustajia kohtaan. Siispä, marsseja kun järjestetään, tulisi teettää yhtenäiset uniformut joka iikalle, ja marssitahtia on harjoiteltava etukäteen, jotta kaikki pysyvät siisteissä riveissä ja jonoissa. Kolonna etenee maltillisesti ja ryhdikkäästi kantaen edessään lippuja, jotka täytyy myös uudelleen suunnitella. Tänä päivänä liput kantavat sellaisia logoja, ettei kenellekään jää epäselväksi, kumman käden äärilaitaa sen heiluttajat edustavat. Logot voi suunnitella myös hienovaraisemmin, ilman että niiden voimakkuus kärsii. Niitten ei tarvitse käyttää aina niitä kolmea väriä, joista saa aikaan maailman hienoimman kolmen värin yhdistelmän: punaista, valkoista ja mustaa. Myöskin kaikenlaisten ristikuvioiden käyttö ajaa katsojan ajatukset välittömästi pahamaineiseen natsimeininkiin, ja luo turhan negatiivisia mielikuvia, kyseinen aate kun ei ole ollut muodissa enää vähään aikaan.

Näitten puolueiden ja ryhmien sisäisten muutosten jälkeen tulee kaikkien joukkioiden yhdistyä, jotta saadaan marsseille tarpeeksi populaa, ja että liikkeestä tulisi oikeasti yhteiskunnallisesti vaikuttava elin. Nyt muutama kärhämöitsevä poikajoukko kinastelee keskenään ja trollailee jossain Hommaforumilla, jota ei kukaan ulkopuolinen lue. Asiat pitää tuoda julki päivänpolitiikkaan ja ajaa niitä parlamentarismin keinoin, ei yksittäisillä mätämunaiskuilla Pride-kulkueeseen tai Dan Koivulaakson uusimman propagandapamfletin julkaisutilaisuuteen jonkun peräkylän kirjaston takahuoneessa.

Puolueiden ja liikkeiden periaateohjelmat tulee muokata uuteen uskoon, ja niistä tulee poistaa kaikki sellaiset sanankäänteet ja lauserakenteet, joista Hesarin ja Ylen terävänenäiset toimittajat kaivavat eteen kiusallisia kysymyksiä lehtiartikkelia tai A-studiohaastattelua varten. Kaikki tulee verhota hämäyksen kaapuun, joka ei hievahdakaan paikoiltaan ennen kuin neljäs valtakunta on todellisuutta. Sitähän te ajatte, ettekö vain? Jos ette, niin mitä ihmeen pelleilyä tämä sitten on olevinaan. Aatteet täytyy ottaa tosissaan, eikä ruveta jänistämään tai kielimään ennen kuin kaikki on suoritettu kunnialla loppuun saakka, etnisiä puhdistuksia myöten. Haastatteluihin (ja muillekin johtaja- ynnä muuta mediahuomiota kerääville paikoille) näissä järjestöissä on ehdottomasti valittava edustavimmat, kokeneimmat, fiksuimmat, älykkäimmät, viisaimmat, argumentointikykyisimmät ja kauneimmat/komeimmat edustajahenkilöt. Kukaan ei ota liikettä tosissaan jos sitä TV-haastattelussa edustaa huppariin pukeutunut ärrävikainen ylipainoinen finninaamapetteri. Puvut päällä edustustilaisuuksiin. Aina. Hyvä ryhti, sekä selvä, kuuluva, hyvin artikuloita ja suora puhe, kiertelemättä ja valehtelematta on myös elinehto. Ulosannin täytyy olla täydellistä, joten jonkin puheopettajan palkkaaminen voisi olla suositeltavaa. Retoriikkaa opetetaan yhä Yhdysvaltojen yliopistoissa, sen takia siellä ihmiset ovat niin hyviä puhujia. Suomessa ei, ja tämän häpeän kyllä huomaa. Erottautukaa te eduksenne harmaasta sössöttävästä massasta.

Ei muuta tällä kertaa kuin onnea ja menestystä aatteenne eteenpäinviemiseen tässä maailmassa, joka kovasti kaipaa aatteita, sillä muuten ihmiset vaipuvat post-moderniin eksistentiaaliseen kriisiin oman olemassaolonsa turhuudesta.

P.S.
En itse ole uusnatsi.

Voiko ajatukset tuomita?

Onko ajatuksenvapaus olemassa?
En kysy onko ajatuksenvapaus olemassa Suomessa, tai missään muussakaan maassa, vaan onko ylipäänsä moraalisesti oikein ajatella pahoja asioita?
Onko hyväksyttävää kuvitella raiskaavansa naisen? Onko kanssaihmisen murhan suunnittelu oman pään sisällä tuomittavaa? Täytyykö pedofiili tuomita, vaikka hänen pedofiliansa ilmenisi vain ajatuksen tasolla?
Kysymykset eivät ole yksiselitteisiä. Toki murhan tai muun rikoksen suunnittelu useamman ihmisen kesken, tai vaikka yksinkin, jos on aikeissa siihen ryhtyä, on tuomittavaa. Ja niin sen kuuluu ollakin. Mutta jos vain leikittelee ajatuksella murhaavansa. Tai jos tosissaan haluaisi ja toivoisi toisen kuolemaa, muttei siihen tai sen valmisteluun koskaan oikeasti ryhdy, voiko sitä tuomita?
Ei voi.
Meillä, ihmislajin edustajilla, kuuluu olla ajattelunvapaus, vaikkei sananvapautta olisikaan. Ajatukset eivät loukkaa ketään, eikä niistä ole haittaa kenellekään, ehkä korkeintaan ajattelijalle itselleen. Kun ajatukset muuntuvat sanoiksi ja kirjoitetuksi tekstiksi, mennään sananvapausen puolelle, jonka ei tule olla täysin vapaa. Vaikkei haukku haavaa tee, panettelu, solvaaminen, kunnianloukkaus, uhkailu, kiihottaminen kansanryhmää vastaan ynnä muu vastaava tulee rajoittaa pois sananvapausen piiristä.

Ajattelunvapaudessa sen sijaan tulee olla kaikki sallittua. Aivan kaikki. Pedofiiliä ei tule tuomita ajatustensa ja mielihalujensa pohjalta, ainoastaan jos hän tekee rikoksia, niistä tulee tuomita. Jos mies haaveilee raiskaavansa naisen, se voi olla hänelle fantasia, jossa ei pitäisi olla mitään väärää. Jos sellainen fantasia tuomitaan, mihin piirretään raja alistusleikkien ja sadomasokismitouhujen sekä raiskausfantasian välillä? Kumpikin liittyy alistamiseen, väkisinmakaamiseen ja valtaleikkeihin.
Ajatus ei välttämättä mitenkään johda tekoon. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Minäkin olen monesti toivonut useiden henkilöiden menettävän henkensä. Olen myös kuvitellut raa'asti surmaavani eräitä tuntemiani ihmisiä. Useimmat näistä surmamielikuvista olen saanut vihastuksissani, ja ne ovat laantuneet mieleni tyynnyttyä. En ole impulsiivinen tai aggressiivinen ihminen, joka ei pystyisi kontrolloimaan tunteitaan. Tietenkään en ole koskaan surmannut ketään oikeasti, vaikka olen näin kuvitellutkin tekeväni. Raivonpuuskassa toteutettu tappo olisi typerä teko joka pilaisi elämäni, ja jota luultavasti katuisin jälkeenpäin. On kylläkin useampia tapauksia, joissa olen toivonut täydessä mielenymmärryksessä eri ihmisten kuolemaa. Ja toivon edelleenkin. Henkilöitä, jotka eivät minun mielestäni ansaitsisi elää. Näitä ikävä kyllä löytyy, ja ikävä kyllä he ovat yhä elossa. Heidän surmaamisestaan minua pidättelee ainoastaan kiinnijäämmisen ja rangaistuksen pelko. No ehken nyt oikeasti pystyisi heitä kuitenkaan tappamaan, vaikka ajatus onkin houkutteleva, kyseessä ollen viheliäisten idioottien.
Minulta puuttuu osittain empatiakyky. Olen täysin terve niin mieleltäni kuin fysiikaltanikin, ja empatiakykyni toimii mielestäni normaalisti. Rakastan perhettäni, läheisiäni ja ystäviäni. Pidän miellyttävistä ihmisistä. En pidä epämiellyttävistä ihmisistä. Vihaan inhottavia ihmisisä. Mutta en välitä tuntemattomista. Onko normaalia ja tervettä käytöstä täydellinen välinpitämättömyys tuntemattomia ihmisiä kohtaan? Minusta se on perusteltua, sillä maailmassa on aivan liikaa ihmisiä. Ylikansoitus on vakava ongelma, koska resurssit eivät riitä kaikille. Minulle on aivan samantekevää vaikka miljardit ihmiset kuolisivat millä tavalla tahansa. Nälkään, sotaan, tautiin, luonnonkatastrofiin.
Onko tämä empatian puutetta? Ja onko se tuomittavaa? Minusta ei ole. Saan edelleen ajatella niin kuin haluan, ja minulla on edelleen oikeus välittää toisista ihmisistä ja aivan yhtäläinen oikeus olla välittämästä toisista ihmisistä.

Pahojakaan ajatuksia ei tule tuomita. Pahat teot tulee.