Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Aatteet. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. syyskuuta 2016

Homoliitot johtavat moraalin ja yhteiskunnan rappioon

Te, jotka kannatatte homoliittoja, ette ymmärrä mitä se tarkoittaa. Te kyllä ymmärrätte mitä se tarkoittaisi homoille. He saisivat kirkollisen siunauksen homosuhteelleen, joka ei ole ollut laissa muutenkaan kiellettyä enää vuosikymmeniin. Siunauksen kirkolta, jonka perusoppeihin kuuluu homojen syrjiminen. Miksi ihmeessä kukaan homo haluaisi edes kuulua tällaiseen instituutioon joka vihaa heitä sydämensä pohjasta, saati sitten tahtoisi alistua sakramenttiin "kaikkinäkevän jumalan edessä", jumalan, joka kirkon oppien mukaan passittaa syntiset homot ikuiseen kidutukseen!

Mutta mitä homoliittojen hyväksyminen laajemmin tekisi yhteiskunnalle, kulttuurille ja varsinkin moraalille. Koska moraalin löystymisestä tässä on kyse. Ihmiset olivat entisaikaan moraalisia olentoja. Minä haluaisin edelleen elää sellaisessa maailmassa, mutta sen te olette minulta tuhonneet. Ette vielä ihan kokonaan, mutta osittain, ja pahempaan ollaan jatkuvasti menossa.

Entisaikoina moraalinen ihminen meni naimisiin vastakkaista sukupuolta olevan ihmisen kanssa, ja hankki tämän kanssa lapsia, ei yhden tai kahta vaan monia. Pariskunta myös pysyi yhdessä toisiaan rakastaen kunnes kuolema heidät erotti. Moraali on noista ajoista, vain sadan vuoden takaisesta, laskenut huimasti. Ensin hyväksyttiin avioero, eli aviorikos. Sitten hyväksyttiin susiparit, jotka elivät avioliiton ulkopuolella koskaan menemättä naimisiin. Sen jälkeen hyväksyttiin äpärät, eli avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset. Nykyään on trendikästä olla hankkimatta lapsia lainkaan. Nyt olemme siinä moraalittomuuden vaiheessa että homoliitot on jo kertaalleen lobattu eduskunnan lainsäädäntökoneiston läpi (joskin, onneksi, asiaa harkitaan vielä uudelleen, mitä ei tehty kunnolla ensimmäisen kansalaisaloitteen kohdalla).

Mitä tästä seuraa? Seuraavaksi aletaan vaatia lukumääräneutraalia avioliittolakia, sukupuolten muutosleikkauksien yleistämistä ja helpottamista, sekä koko sukupuolikäsitteen poistamista.

Usein kuultu huono argumentti tällaisten moraalittomuuksien puolustajilta on: "Mitä se on sinulta pois?" ja: "Kukaan ei pakota sinua menemään homoliittoon tai olemaan hankkimatta lapsia!"
Ei kyse olekaan siitä että minua pakotettaisiin tekemään jotain, kyse on siitä että minä en halua asua yhteiskunnassa, jossa tällaisia asioita pidetään normaaleina. Ja arvatkaapa miksi en halua asua sellaisessa yhteiskunnassa? Koska se on hyvin ahdasmielinen minun mielipiteitäni kohtaan.

Minä en saa olla enää sitä mieltä kuin olen aina ollut. Minun mielipiteeni ei näissä asioissa ole koskaan muuttunut, olen aina pitänyt homoutta sairaana perversiona, mikä ällöttää minua suuresti. Se ei muuksi muutu. En ole kaappihomo, joka kammoaa sitä itsessäni, minulla nimittäin on tyttöystävä, jota rakastan kovasti, enkä koskaan ole tuntenut minkäänlaisia romanttisia enkä seksuaalisia tuntemuksia miehiä kohtaan.

Minun maailmankuvani myös murskataan, jos väitetään että ei ole olemassa erillisiä sukupuolia, tai että olisi olemassa muita sukupuolia kuin mies ja nainen, tai että ihmisen sukupuolta voisi mukamas syntymän jälkeen enää muuttaa. Tällaisten asioiden sanominen ääneen ihan oikeasti on minulta pois. Näitten perversioiden neutralisoiminen saa minut voimaan fyysisesti pahoin, ne ovat vastenmielisiä asioita. Kyse ei ole siitä ettenkö osaisi käsitellä uusia tai outoja tuntemuksia, tai hyväksyä uusia asioita ja ajatuksia. Nämä asiat eivät ole enää minulle uusia tai outoja. Kyse ei ole siitä ettenkö tuntisi niitä tarpeeksi hyvin. Minä tunnen ihmisiä, jotka haluavat olla muuta kuin ovat syntymässä saaneet. Osa heistä on muuttanut itseään kirurgisin keinoin. He eivät silti muuksi muutu.

Sitten minua syyllistetään siitä että kutsun heitä heidän oikealla nimellään, tai oletan heidän, tai vielä parempaa, jonkun täysin tuntemattoman ihmisen olevan sitä sukupuolta (mies tai nainen), jolta hän ulkoisesti näyttää. Tämä on kiusaamista ja itsekästä toimintaa. Miksi sinulla pitäisi olla oikeus jatkuvasti kiusata tuntemattomia ihmisiä siitä että he olettavat sinun olevan (esimerkiksi) nainen, koska näytät ja kuulostat naiselta (jotka ovat varmoja tunnusmerkkejä siitä että oikeasti olet nainen)?

Miksi minun pitäisi hyväksyä että mieleltään sairaita ihmisiä muokataan kirurgisesti muistuttamaan vastakkaista sukupuolta, vain sen takia että joku on saanut sellaisen päähänpiston? Olisi paljon parempi hoitaa asia aivojen sisällä, kuin ruveta leikkelemään syntymässä saatuja täysin terveitä ruumiinosia, sehän on silkkaa silvontaa!

Kaikkeen tähän varmasti suvakki heittäisi helpon ratkaisun: "Muuta sitten muualle natsisika!"
En muuta. Minun kotimaani on Suomi. Minun sukuni (jonka vaiheita olen tutkinut, erittäin suositeltava harrastus muuten kaikille tuo genealogia!) on asunut suomalaisten mailla vähintään 1600-luvulta lähtien, koska sen vanhempia kirkonkirjoja ei ole säilynyt. Todellisuudessa varmasti (niin sanotusti) aina. Minulla on siis ikiaikainen oikeus Suomeen kotimaanani. Kenelläkään ei ole oikeutta häätää minua kotimaastani pois. Ei fyysisesti eikä henkisesti.

Ilmapiiri on Suomessa, kuten muuallakin länsimaailmassa, muuttunut suvakkien ajamana sellaiseksi, että minä en enää koe yhteenkuuluvuuden tunnetta heidän kanssaan. He muovostavat kuitenkin osan minun kansastani, suomalaisista. Minä haluaisin kovasti kokea yhteenkuuluvuudentunnetta kaikkien suomalaisten kanssa, mutta suvakit ovat tehneet tämän mahdottomaksi. Minulla ei ole heidän kanssaan enää mitään kulttuurillista yhteyttä (geeniperimä tietenkin on, vaikka veikkaankin heidän kärsivät joistakin haitallisista mutaatioista).

Minä en halua asua yhteiskunnassa, jossa perversiot, mielisairaudet, sekä moraalittomuus on arkipäiväistetty ja salonkikelpoistettu. Ihmisten moraali on kerta kaikkiaan romuttunut, mikä näkyy tilastoissa. Erotaan enemmän kuin koskaan, ja lapsia tehdään yhä vähemmän ja vähemmän. Seksuaalisen moraalin rappeuma johtaa selvästi muihin moraalisiin rappeumiin, esimerkiksi huumeiden laillistamiseen ja muuhun valtionvastaiseen toimintaan, joka lopulta johtaa anarkiaan, ainakin monen suvakin märissä unissa.

Minun ihannevaltioni on suomalaisten kansallisvaltio vailla maahanmuuttajia, jonka kasvu perustuu suureen lapsilukuun, ja moraali syntyy kunnioituksesta isänmaata ja hallitsijaa kohtaan. Päämääränä tulisi olla ikuisen, maineikkaan ja kunniakkaan suurvallan luominen, ei suinkaan kaikenkarvaisten perverssien moraalittomien halujen tyydyttäminen.

Ja koska tämä moraalittomuuden kehitys ei rajoitu pelkästään Suomeen (se on esim. Ruotsissa jo ikävä kyllä huomattavasti pidemmällä), vaan se on koko läntistä maailmaa koskettava haittailmiö, ei minulle jää mitään pakopaikkaa, vaikka maanpetturiksi tahtoisinkin ruveta ja täältä pois muuttaa. Suinkaan en ole niin tyhmä, että suostuisin muuttamaan kehitysmaihin, joissa valkoista miestä yritetään ryöstää, huijata ja hyväksikäyttää joka tilanteessa. Ainoa hyvä asia mikä kehitysmaissa on, että siellä arvostetaan perinteitä, niin kuin vielä vähän aikaa sitten tehtiin länsimaissakin.

Ilmeisesti tekninen kehitys on jouduttanut tahattomasti moraalin rappiota, joka alkoi orjuuden lakkauttamisesta ja naisten äänioikeuden keksimisestä, ja jatkuu yhä vain kiihtyvillä kierroksilla, koska tekninen keksintö, internet, mahdollistaa propagandan ja valheen levittämisen ennennäkemättömän tehokkaasti. Jos minun pitäisikin valita eläisimmekö edelleen esiteollisessa yhteiskunnassa (joka ei siitä muuksi muuttuisi), jossa moraaliset arvot olisivat edelleen kunnioitettuja, vai nyky-yhteiskunnassa, joka ilmenee moraalin rappiokautena, valinta olisi helppo. Niin paljon kuin sähkölämmitys, -valaistus, polttomoottori, matkapuhelin ja internet elämääni helpottavatkin, teollinen vallankumous olisi mielestäni saanut jäädä tapahtumatta.

perjantai 12. elokuuta 2016

Miksi vastustan maahanmuuttoa henkeen ja vereen?

Kovasti vihervasemmistolaisten hallitsema media nyky-Suomessa yrittää yrittämistään taivuttaa minun (ja suurimman osan musita suomalaisista) mieltä sille kannalle että maahanmuutto olisi jotenkin hyvä asia. Ei se ole, yhtään miltään kantilta katsottuna. Minun mieltäni ei tässä asiassa voi muuttaa, koska kaikki perustelut maahanmuuton puolesta, joita olen ikinä kuullut, ovat vain tunteisiin vetoavaa sentimentaalista haihattelua, säälin anomista ja vastaavaa roskaa. Mikään maahanmuuton kannattajien argumentti ei pohjaudu esimerkiksi tieteeseen tai tilastoihin, eikä ole edes loogisesti uskottava.

Aina kerrotaan kuinka maahanmuuttajat ovat vain ihmisiä, siinä missä "sinä" ja "minäkin".

Tottahan toki, en kai minä nyt niin tyhmä ole etten sitä tietäisi. Mutta mitä sitten, miten se liittyy maahanmuuttoon millään lailla? Miksi kuvittelette, että samaistuminen heihin tekisi minusta mitenkään vähemmän rasistista tai maahanmuuttovastaista ihmistä? Ei se tee. Minulla on syyni olla sitä miltä kuin olen, ja ne perustuvat kokemuksiin ja tutkittuun tietoon, eivät suinkaan heikkoihin mielipiteisiin ja ennakkoluuloihin.

Sanotaan että sota-alueelta tulevilla pakolaisilla on oikea hätä.

Kyllä minä uskon sekin, varmaan monilla on oikea hätä. Sitä en ymmärrä miten tämä lause johtaa mukamas automaattisesti väitteeseen että suomalaisilla on velvollisuus auttaa heitä. Miten tämä logiikka toimii? Minulla/meillä ei nimittäin ole minkään valtakunnan velvollisuutta auttaa yhtään ketään. Jos olisimme koskaan saaneet apua maista joista pakolaisia nyt meille tulvii, tai jos voisimme edes hyväntahtoisen teorian tasolla toivoa voivamme ikinä saada vasta-apua tai minkäänlaista korvausta avustamme näitä maita kohtaan tulevaisuudessa, ehkä sitten voisi huteralla logiikalla jotenkin perustella että meidän täytyisi auttaa heitä. Mutta ei, koskaan emme tule saamaan heiltä mitään vastineeksi avusta.

Media usein esittelee jonkin surullisen pakolaisperheen, tai naisen ja lapsen, nyyhkytarinan.

Niin, mitä sitten, pitäisikö minun silmät kyynelistä kostuen rynnätä ottamaan heidät avosylin vastaan, ja lahjoittamaan vielä kotinikin mamujen käyttöön? Vai mitä tällä haetaan, yleistä ilmapiirin muutosta kai. No, voin luvata että sitä ei ole tulossa. Maahanmuutto on haitallista Suomelle niin taloudellisesti, kulttuurillisesti kuin geneettisestikin, ja näistä kumoamattomista syistä tulen vastustamaan kaikenlaista maahanmuuttoa maailman hamaan tappiin asti.

Maahanmuuton vastustajien pitäisi kuulemma olla empaattisempia ja eläytyä pakolaisten arkeen.

Kyllä minä tiedän tasan tarkkaan millaista pakolaisten arki on, sillä te, hyvä media, olette minulle sitä toitottaneet jo vuositolkulla, niin että se alkaa tulla korvista ulos. Hukkunut syyrialaispoika Egeanmeren rannikolla, voi voi. Onneksi ei ollut oma lapsi, mutta muuta tunnetta se ei oikein herätä. Miksi minun pitäisi surra tuntematonta ihmisenalkua? Kertokaa ihan oikeasti miksi, koska en usko että tätä voi loogisesti mitenkään perustella? Oletteko te keksineet että ihmisellä on pakko olla tietynlainen (sellainen kuin juuri teillä vain nyt jostain syystä sattuu olemaan) moraalikoodi? Sillä moraali ei todellakaan ole universaali asia. Jotkin alkuasukkaat syövät ihmisiä, ja se on heille moraalista toimintaa. Arabimaissa saa tappaa uskottoman vaimon, täysin moraalista siellä. Vaan ei täällä.

Maahanmuuton vastustajat ovat kuulemma ennakkoluuloisia xenofoobikkoja.

Minä ainakaan en ole sellainen. Minä en ole tippaakaan ennakkoluuloinen, on vain loogista olettaa että tilastojen perusteella esimerkiksi mustalaiset eivät ole niitä rehellisimpiä ja luotettavimpia ihmisiä. Mustalaiset ovat muuten myös mamuja, jotka tahtoisin ulos Suomesta. He voisivat muuttaa takaisin sinne mistä ovat tulleetkin, eli pohjois-Intiaan. Xenofobia taas tarkoittaa muukalaiskammoa, mutta ei minulla tällaistakaan pelkotilaa ole, en minä pelkää mamuja, minä en vain halua heitä tänne.

Maahanmuuton vastustajien pitäisi kuulemma tutustua mamuihin, niin että heidän mielipiteensä muuttuisi.

Voi kuulkaa, kyllä minä tunnen ja olen tuntenut paljon mamuja. Lapsuuteni asuin Itä-Helsinkiläisessä lähiössä, joka oli täynnään maahanmuuttajia, näkyvimpänä somalit. Ala-asteella luokallani oli kaksi kiinalaista, venäläinen ja somali. Ylä-asteella luokallamme oli virolainen, ja tunsin myös venäläisen ja kurdin (ikävä kyllä, sillä olivat koulukiusaajia molemmat). Lukion kävin taidekoulussa, joten ei yllättäen vain yksi (virolainen) maahanmuuttaja oli eksynyt sinne (koska sähkökaappien töhriminen ja kadulle syljeskely eivät ole taidetta). Sen jälkeen olen opiskellut graafista suunnittelua ammattikorkeakoulussa, jossa luokallani oli neuvostoliittolainen (nyk. ukrainalainen), sekä suomenruotsalainen (joka on hyvä ystäväni). Ystävystyin myös japanilaisen opiskelijan kanssa, hän on edelleen ystäväni. Harrastin pitkään roolipelaamista omassa pelikerhossamme, ja pelinjohtajanamme toimi saksalainen vaihto-opiskelija. Hän oli vieläpä homoseksuaali, mutta silti hyvä ystäväni. Tulin aina toimeen myös muiden vaihtareiden kanssa, joita tunsin paljon (Englannista, Irlannista, Saksasta, Ranskasta, Espanjasta, Japanista, Kiinasta). Käyn usein etnisissä ravintoloissa, suosikkejani ovat lähi-itämainen (erään paikan tarjoilija tuntee minut), intialainen, nepalilainen, kiinalainen ja japanilainen. Työtoverinani on ollut mm. somali, ja työpaikkallani runsaasti muitakin maahanmuuttajia. Olen myös vapaaehtoisesti mennyt tutustumaan algerialaisiin maahanmuuttajiin. He olivat mukavia miehiä, joskaan eivät koskaan ottaneet yhteyttä vaikka lupasin suunnitella heidän pitämälleen ruokapaikalle mainoksia (halvalla vieläpä). Olen myös matkustellut melko paljon, olen käynyt esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Belgiassa, Hollannissa, Kreikassa, Ranskassa, Englannissa ja Yhdysvalloissa (jossa juttelin erittäin kiinnostuneena tiibetiläisen taksikuskimme kanssa, mukava mies, hurja kohtalo).

Tämä ei millään tavalla ole muuttanut mielipidettäni siitä että maahanmuutto on Suomelle ja suomalaisille haitallista, koska se on sitä riippumatta siitä kuinka moneen maahanmuuttajaan minä henkilökohtaisesti tutustun.

Matkailuko avartaa?

Näinhän sitä sanotaan, mutta juttu on siinä että arvostan paikallista aitoa kulttuuria. Kun kävin Kreetalla, minua ällötti suomeksi ja ruotsiksi huutelevat paikallisten ravintoloiden sisäänheittäjät. Minä haluan aitoa paikallista kulttuuria, en turisteille suunniteltua moskaa. Sama täällä, minä tahdon Suomen pysyvän aitona suomalaisena paikkana. Jos se tarkoittaa etnisistä ravintoloista luopumista, niin se on pienenpieni hinta. Kulttuurien rikkaus on sitä että ne kaikki pysyvät olemassa ja omaleimaisina, ei sitä että ne väkipakolla sulautetaan toisiinsa, osaksi kasvotonta harmaata massaa, joka on tylsääkin tylsempää eikä kiinnosta enää ketään.

Maahanmuutosta on muka hyötyä Suomelle taloudellisesti.

Tässä varmaan oletetaan että kaikki maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä, joista itse asiassa on nyky-Suomessakin jo ylitarjontaa. Emme tarvitse tänne työntekijöitä seuraavaan tuhanteen vuoteen, koska työpaikat vain vähenevät vähenemistään ja suomalaistenkin työttömien määrä jatkuvasti kasvaa. Lisäksi suurin osa maahanmuuttajista ei todellakaan ole koulutettua, missään määrin. Hyvin moni arabikansoihin kuuluva mamu ei osaa kirjoittaa edes omalla kielellään. Näillä analfabeeteillako pitäisi saada Suomi nousuun, kysyn vain?

Maahanmuutosta on mukamas hyötyä Suomen kansalle geneettisesti.

Ei ole, ja tämä on se nimenomainen tärkein kohta jonka takia vastusta jyrkän ankarasti kaikkea maahanmuuttoa kaukasidisen rodun ulkopuolelta tänne. Liian laajalta pohjalta kerätyt geenit luovat vain sekarotuisia ihmisiä (ja kyllä, rodut ovat edelleen olemassa, vaikka poliittinen korrektius on ajanut jotkin tutkijat sensuroimaan puheitaan ja käyttämään rodun sijasta samaa tarkoittavaa "etnistä taustaa"), jotka eivät ensinnäkään tunne kuuluvansa mihinkään maahan tai kulttuuriin, ja lisäksi tämä rapauttaa suomalaisten geneettistä identiteettiä ja ainutlaatuista perimää.

Maahanmuutosta on muka hyötyä suomalaiselle kulttuurille.

Kauempana totuudesta olevaa väitettä en heti keksi. Jos rasvassa lilluva viiden euron pitsaläppä. tai iänikuinen puolilämmin pakastekebab on jonkun mielestä kulttuurin "rikastamista", niin hänen sopii siirtyä mikorpitsa-aterioinnista ja Big Brotherin katsomisesta oikeiden ihmisten kulttuuriin. Suomella on kulttuuri, toisin kuin moni isänmaanvihaaja nykypäivänä toitottaa. Meidän tulee olla siitä ylpeitä ja vaalia sitä ikusiesti pysyvänä ja muuttumattomana. Muuten menetämme jotain itsestämme ja historiastamme ikuisesti. Sellaista en halua nähdä koskaan tapahtuvan.

Ylipäänsä kulttuurien moninaisuus on rikkaus vain silloin kun ne pysyttelevät omilla alueillaan. Suomalainen kulttuuri Suomessa ja irakilainen Irakissa. Eivät irakilaisetkaan tykkäisi jos suomalaisia alkaisi vyöryä kymmeniä tuhansia, ellei enemmänkin heidän maahansa, ja alkaisimme käyttäytyä kuin omassa kotimaassamme. Rakennettaisiin luterialisia kirkkoja joka puolelle, tai mikä vielä pahempaa (ja ehkä paremmin verrannollista), ateismia (jota muslimit kammoavat ja vihaavat yli kaiken) ruvettaisiin ajamaan hyvin aggressiivisesti kaikille. Suomalaiset muodostaisivat jengejä, jotka ahdistelisivat naisia, liikkuisivat vain keskenään ja kieltäytyisivät kaikin tavoin opettelemasta paikallista kieltä ja sulautumaan sikäläiseen kulttuuriin.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Vegaanius ei pelasta maailmaa, vaan kurjistaa ihmisten elämää

Vihaan vegaaneja. He ovat itseään täynnä olevia punaviherkuplassa eläviä urbaaneja luonnosta vieraantuneita evoluution- ja tieteenvastaisia hipstereitä ja/tai ituhippejä, joiden ainut oikea syy olla vegaani on jotta he voivat pitää itseään kaikkia muita ihmisiä parempina.

Koska nykyaikana jokainen haluaa niin kovasti olla jotakin, kaikista vähiten tavallinen ihminen. Tämä tietenkin on mahdotonta, koska jos kaikki ovat erikoisia, ei kukaan enää olekaan erikoinen. Nykyajan sieluttomassa lampaiden massakulttuurissa ovatkin suurta suosiota niittäneet kaiken maailman pseudotieteelliset muka-aatteet, ja suorastaan terveydelle haitallisia tapoja korostavat ryhmät, kuten nyt vaikka läskit ihmiset, feministit, kettutytöt, bulimikot, anarkistit, vegaanit jne.

Helsingin Sanomat, jota pidän Suomen ainoana oikeana ja varteenotettavana sanomalehtenä, on ilmiselvästi jo useiden vuosien ajan ollut äärivasemmistolaista agendaa ajavien toimittajien kynsissä, sillä yhä vain enenevä määrä lehtijuttuja kaiken maailman vassaripropagandasta olen saanut kyseisen aviisin sivuilta harmikseni lukea. Minulta eivät kuitenkaan jää vihollistenikaan jutut lukematta, jotta voin paremmin torpata heidän älyvapaat argumenttinsa rehellisessä väittelyssä. Joka johtaa heidän häviöönsä. Aina.

Tänään siis luin HS:stä artikkelin "Lihattomat lapset", jota en viitsi linkata tähän, koska sen lukemisesta saa vain päänsäryn sekä pahan mielen. Artikkelissa on haastateltu perheenäitiä, joka on pakottanut 6- ja 4-vuotiaat poikansa vegaaneiksi syntymästä lähtien. Perheen mies on myös pakotettu olemaan lihatta jo kahdeksan vuoden ajan.

Seuraavaksi aion kumota kaikki väitteet, joilla artikkelissa yritetään propagoida vegaaniutta ihmiselle luontaisen lihaa sisältävän sekaruokavalion kustannuksella. Kommentoin myös yleisesti tekstissä esitettyjä kohtia, jotka ovat mielestäni pöyristyttäviä.

Kahvilassa istuva kuusivuotias Oivi Kauppila osoittaa vitriinissä olevaa kakkupalaa ja kysyy äidiltään: "Onko tuo vegaaninen?"
Ei ole. Kakku sisältää maitoa, joten se jää ostamatta. Oivi saa vegaanisesti leivotun korvapuustin ja pillimehun.

Kamalaa. Kaikin tavoin. Ensinnäkin poikien nimet ovat Oivi ja Eeri, korruptoituneet muodot Oivasta ja Eerosta, jotka perheen hippiäiti on selkeästi valinnut ärsyttääkseen suurinta osaa suomalaisista, sekä tehdäkseen poikiensa elämästä (tahtomattaan) hankalampaa. Sukupuolineutraalit nimet eivät toimi, ne ovat rumia epänimiä, joita ei saisi antaa kenellekään.

Sitten itse aiheeseen. Lapselta kielletään kakun syöminen, vain koska siinä on kenties maitotuotteita ja kananmunaa! Mitä ihmeen järkeä siinä on! Lehmä tai kana ei kuole, jos niitä lypsetään/kerätään munia. Te kyllä tiesitte kaikki tämän, ja aina on mahdollista ostaa luomua, vaikka vapaan kanan munia. Mitä ongelmaa tässä on, selittäkää? Nimittäin ei siinä mitään ongelmaa pitäisi olla.

Lapselta asioiden kieltäminen vedoten omaan "vakaumukseen" on julmaa, ja sen pitäisi olla laissa kiellettyä. Lapset tottuvat näin pettymyksiin, koska eivät koskaan voi saada kaikkea mitä muut voivat. Aivan kuin olisivat köyhästä perheestä, vaikka vegaaniset vaihtoehdot usein maksavatkin enemmän kuin normaalit.

Lasten ruokavaliota ei tarvinnut paljon pohtia.
"Tuntui järjettömältä, että lapset eivät olisi vegaaneja. Se oli ilmiselvä valinta."

Eli juttua ei ole edes mietitty loppuun asti! Entäs lasten terveellinen kasvu? Entäs koulukiusaaminen? Entäs se että he jäävät paitsi aika monesta syömisestä? Entäs vastenmielisen ideologian pakkosyöttäminen viattomille lapsille? Minusta tuntuu järjettömältä valinnalta että lapsista pakotettaisiin vegaaneja! Olen myös sitä mieltä että uskonnot ovat vastenmielisen ideologian pakkosyöttämistä lapsille, eikä kukaan saisi kuulua mihinkään uskontoon (ainakaan ennen täysi-ikäisyyttä).

Kauppilat asuvat Helsingin Hermannissa. Perheen tuttavapiiristä enemmistö on vegaaneja tai kasvissyöjiä.

Todistaa millaisessa Kallion punaviherkuplassa nuo todellisuudesta täysin veiraantuneet harhaiset ihmiset elävät muiden ihmisten erilaisuutta vihaten.

[Lapset] kysyivät, onko se (pöydässä oleva lohi) ihan oikea kala.

Järkyttävää miten voikaan ihminen vieraantua luonnosta, ettei tiedä miltä näyttää oikea kala, ja että ihmnen syö lihaa (myös kalaa, sillä kala on lihaa). Kalanliha on erittäin terveellistä, ja jokaisen pitäisi syödä sitä vähintään kahdesti viikossa.

Helsingin kaupunginhallituksessa keskusteltiin toukokuussa siitä, pitäisikö kaupungin päiväkodeissa tarjoilla vegaaniruokaa.

EI! Ei missään nimessä. Ei koskaan. Jos aikuinen haluaa väkisin turmella oman elämänsä, emme kai voi häntä estää (vai voisimmeko?), mutta viattomien lapsien ruokavalio on pidettävä mahdollisimman hyvänä ja monipuolisena, eli siihen tulee tulla kuulumaan aina myös lihaa. Päiväkoti-ikäiset lapset ovat vielä liian nuoria sanomaan vastaan aikuisten typeryydelle, heitä ei saa huijata tällä asialla.

Tiukan äänestyksen jälkeen kaupunginhallitus päätyi esittämään, että vegaaniruuan tarjoilu käynnistetään määräaikaisena kokeiluna päiväkodeissa.

Ja sen jälkeen siitä tehdään jatkuvaa. Sen jälkeen pakollista. Kyllä nämä vegaaniterroristien metkut tiedetään, he yrittävät käännyttää ja pakottaa koko muun maiilman heidän kapean maailmankuvansa sisään. Se ei tule onnistumaan, ei ainakaan niin kauan kuin minussa henki pihisee.

Vegaanilasten päivähoitomaksua aiotaan nostaa.

Ei se tietenkään ilmaista ole tuottaa eri sapuskat joillekin muutamille nirppanokille. Siitä sietää joutuakin maksamaan. Mutta koko juttu voitaisiin vain haudata kaikessa hiljaisuudessa ja palata normaaliin ruokavalioon kaikille.

Elina Kauppila ryhtyi ensi kertaa kasvissyöjäksi teini-iässä, kun hän kiinnostui eläinten oikeuksista.

Teini-iässä useimmat ihmiset ovat typeryksiä, eivätkä tiedä mitä tekevät. Silloin ihmiselle on vielä helppo syöttää kaikenlaista propagandaa, esimerkiksi "eläinten oikeuksista".

"Palasin sekasyöjäksi, kun minulle kerrottiin viheliäisiä valheita, että anemiani johtuisi lihattomuudesta", hän tuhahtaa.

Viheliäisiä valheita kerrot nyt sinä, Elina Kauppila! Sinun anemiasi todellakin johtui siitä että olit lopettanut lihansyönnin! Ei mistään muusta. Eräs hyvä ystäväni (nainen), joka kokeili kasvissyöntiä, joutui myös lopettamaan koska sai sirppisoluanemian. Lääkäri määräsi syömään punaista lihaa. Ei kasvissyönti ole terveellistä eikä luontaista ihmiselle.

Parsakaalista saa rautaa.

Parsakaali on pahaa.

Myöhemmin Elina luopui lihasta uudelleen ja siirtyi 24-vuotiaana kokonaan vegaaniseen ruokavalioon. Tällä kertaa tärkein syy oli terveydellinen.

Terveyttä halveksiva taas oli päätös vaihtaa ihmisen luontainen ruokavalio epänormaaliin ja sairaalloiseen. Tunnen pari aikusita ihmistä, jotka ovat jo pitkään olleet vegaaneita, ja he (varsinkin pariskunnan mies) ovat kalmankalpeita ja anorektisen laihoja, suorastaan sairaalloisia. Jos joku pelkää lihovansa liharuokien takia, syy ei ole itse lihan, vaan annoskoon. Jos ihminen syö enemmän kuin kuluttaa, ihan mitä tahansa syökään, sitten lihoo. Tällä ei ole lihan kanssa mitään tekemistä. Liharuokia ehkä vain helpommin syö liikaa, koska ne maistuvat hyvältä, toisin kuin helposti lautasen reunalle jäävä salaatti ja muut kasvikset.

"Tietoisuus iski vasten kasvoja: Käytämme hyväksemme eläimiä saadaksemme tuotteita, joita emme tarvitse."

Oletko kasvanut tynnyrissä Elina? Etkö aiemmin tiennyt että ihminen käyttää hyväkseen muita eläinlajeja? Sehän on kaikille selvä asia, jotka ovat vähääkään kouluja käyneet. Se on nimittäin asiain luontainen olotila, eikä sellaisia pidä mennä muuttamaan, tai mitään hyvää ei seuraa. Kaikki eliöt maailmassa hyödyntävät, jopa hyväksikäyttävät, toisia eliöitä. Aivan kuten leijona syö seepran, syö ihminen sian. Loiseliöt ja bakteerit hyödyntävät ihmisvartaloa, kuten ihminen lypsää lehmiä ja kerää kanoilta munia. Se on elämää!

Lisäksi on tekopyhää syyttää kaikkia lihansyöjiä tuhlaamisesta. Minä syön aina kaiken minkä ostankin, enkä ikinä heitä ruokaa roskiin (no, ehkä kasviksia joskus, jos ne ovat liian pahoja). Lihaa ei koskaan ole jäänyt lautasen reunalle. En myöskään osta eläinkunnan tuotteita, tai muitakaan, joita en käyttäisi loppuun asti.

"Vegaaneilta kysellään aina ruokavaliosta, vaikka monen sekasyöjän ruokavalio voi koostua eineksistä".

Taas typerä yleistys. Minä, eikä tyttöystäväni, joka on myös normaalisti syövä ihminen, emme koskaan osta emmekä syö eineksiä. Ja on niitä kasviveineksiäkin olemassa!

Suositusten mukaan vegaaniperheiden tulee saada ravitsemusterapeutin ohjausta, koska vegaaniruokavalion noudattaminen vaatii erityistä asiantuntemusta ja vegaaniruokavalioon sopivia valmisteita ja niiden monipuolista käyttöä.

Kuinka naurettavaa että pitäisi noudattaa jotain ruokavaliota, jota ei normaali ihminen edes osaa noudattaa. Vegaanit tarvitsevat terapeuttia muutenkin.

Suomen markkinoila ei ole vegaaniruokavalioon sopivaa tavanomaiseen käyttöön tarkoitettua äidinmaidonkorviketta.

Vauvoja tulisikin ensisijaisesti imettää. En keksi yhtään syytä miksi vauvoja ei imetettäisi. Varmaankin vegaanien keskuudessa imettämättä jättäminenkin on yleistä. Ja jos on kuitenkin pakko ruokkia vauvoja pullosta, ei vegaani voi näin tehdä. Mitä hän tekee, antaa lapsensa kuolla nälkään vai?

Vegaaniruokavalion noudattaminen alle vuoden iässä on ravitsemuksellinen riski.

Nimenomaan! Tämän pitäisi kertoa meille että se on riski kaiken muunkin ikäisille ihmisille.

Vegaanin on huolehdittava ruokansa monipuolisuudesta sekä B12- ja D-vitamiinin ja jodin saannista.

Lisäisin vielä Omega-3-rasvahapot sekä ne niin tärkeät proteiinit listaan. Kauhea ja surullinen on elämä, jos joutuu mittailemaan, laskemaan ja puntaroimaan omaa ruokavaliotaan, kun sen sijaan voisi vain syödä monipuolisesti kaikkea, kuten kaikki ihmiset kautta maailman aina ennenkin.
Kuinka hullua onkaan syödä pillereinä niitä tavallisia ravintoaineita, joita monipuolisesta ruokavaliosta normaali ihminen saa?!?

Mutta saako vanhempi rajata lapsen ruokavaliota eettisistä syistä – ja mitä jos lapsi haluaakin syödä toisin?

Ei todellakaan saa. Jos lapsi haluaa syödä lihaa, on hänen annettava sitä syödä.

"Jokainen vanhempi päättää, mitä hänen lapsensa syö. Onhan sekaruuan syöminenkin valinta."

Lapsilta voi jossain vaiheessa kyllä kysyä mitä he haluaisivat syödä, eivät he tyhmiä ole. Sekaruoan syöminen ei todellakaan ole valinta, se on ihmislajille luontaista käytöstä. Kaikki tästä poikkeava on valintoja. Vääriä valintoja. Vanhemman ei tule voida päättää ihan mitä tahansa, esimerkiksi lapsensa ruokavaliot, vaan tuo päätös pitäisi antaa lapselle itselleen vasta kun hän saavuttaa täysi-ikäisyyden. Siihen asti vähintään sekaruokaa.

Joskus ruokavalio aiheuttaa perheessä harmia.
"Esimerkiksi viime kesänä kaikki muut seurueessamme saivat kioskilta jäätelöä ja lapset pettyivät. Mutta sitten menimme ostamaan kaurajäätelöä kaupasta."

Tässäpä oiva esimerkki miten eriarvoistetaan omat lapset muusta yhteiskunnasta, aiheutetaan heille harmia ja kenties elinikäisiä traumoja. Täysin vastuutonta toimintaa. Mitä haittaa yhdestä jäätelöstä muka on? Kaurajäätelö kuulostaa hirvittävältä, oikean jäätelön irvikuvalta.

"Sopivaa karkkia pitää joskus etsiä tosi kovasti", Oivi lisää.

Niinpä. Kun ihminen tekee elämänsä tahallaan vaikeaksi, on kyse tyhmyydestä. Mitä karkeissa on, joka ei vegaanille kelpaa? Liivatettako? Kuka idiootti luulee että se eläin on tapettu sen takia että siitä saadaan vähän liivatetta? Liivate on vain sivutuote, joka ei aiheuta harmia kellekään. Jos liivatetta ei käytettäisi, menisi tuo osa eläimestä hukkaan.

Oivin lempiruoka ei vegaaniudesta huolimatta poikkea valtavirrasta. Se on erään kasvisravintolan kanahampurilaista muistuttava Angry chick -burgeri.

Paino sanalla muistuttava. Minä en halua syödä mitään mikä muistuttaa oikeaa ruokaa!

Lihantuottajien Lihatiedotusyhdistyksen kyselyn mukaan kuusi prosenttia suomalaisista ei syönyt lihaa vuonna 2015.

6%. Tällaisen marginaalisen ryhmän terroriinko on koko yhteiskunnan alistuttava? Ei, sanon minä! Nuo olivat sitä paitsi kasvissyöjiä, eivät vegaaneja. Heitä on vielä paljon vähemmän.

Toisaalta samaan aikaan lihankulutus kasvoi hieman.

Eli tällä kasvissyönti- ja vegaanihumputuksella ei ole edes mitään merkitystä! Tekevät vain oman elämänsä kurjemmaksi.

"Olin 11 vuotta syömättä juustoa..."

Kamalaa! En voi sanoin kuvailla sitä kärsimystä mitä olisi elämä ilman juustoa!

"...mutta nyt erilaisia vegaanisia juustoja on valtavasti."

Ei ole. Vegaanista tuotetta ei saa kutsua juustoksi. Jo ne juustot, jotka ovat vähärasvaisia, maistuvat pahalta, saati sitten rasvattomat kumijuustot. Voin vain kuvitella minkälaista hirvittävää pyyhekumia se "vegaanijuusto" mahtaa olla.

"Ihan hiljattain sain Joensuussa elämäni parhaan vegaanisen ja gluteenittoman pitsan."

No, jos et kerran paremmasta tiedä. Oikeassa pitsassa on kyllä aina oikeaa juustoa, sekä sitä gluteenia. Gluteenittomat tuotteen ovat kovia ja pahoja, olen niitä joutunut maistamaan useamman kerran.

Monet uusista vegaanituotteista tulevat ulkomailta. Se ei haittaa Kauppilaa.

No eipä tietenkään, kun ei haittaa edes oman ideologian kanssa ristiriidassa oleva faktatietokaan. Kannattaisi kuitenkin suosia suomalaista ruoantuotantoa.

"Kuitenkin 98% tuontisoijasta käytetään eläinten rehuksi, vaikka se kelpaisi suoraan ihmisravinnoksi."

Ei kelpaa minulle, soija on pahaa.

"Toimimme tavalla, jonka uskomme olevan oikea."

Paino sanalla uskomme!

perjantai 25. syyskuuta 2015

Miksi hyviä oikeistonaisia on niin vaikea löytää?

En puhu nyt itsestäni tässä tekstissä, sillä minulla ovat asiat erittäin hyvin tämän asian tiimoilta. Olen jo löytänyt itselleni naisen elämänkumppaniksi, jonka kanssa olen hyvin onnellinen. Eli tämä teksti ei ole katkeran poikamiehen vuodatusta, niin kuin joku voisi kuvitella, jollen asiaa heti kättelyssä selventäisi.

Minulla on kuitenkin syvä huoli muiden miesten, jotka ovat sinkkuja, tulevaisuudesta. Heitä on paljon, itse asiassa kaikki miespuoliset ystäväni ja kaverini ovat sinkkuja, ihan jokainen. Kukaan ei ole parisuhteessa, ja vain yksi on ollut pidempiaikaisessa sellaisessa, jonka olisi tullut kestää, muttei kestänytkään. Eron tekijä oli tietenkin nainen, kuten yhdeksässä tapauksessa kymmenestä.

Kysymys ei nyt ole siitä etteikö naisia olisi tarpeeksi. Naisia kuitenkin on olemassa, vaikkakaan ei täysin riittävää määrää. On ongelma että Suomessa naisia on ikäluokassa 15-30 yli kaksikymmentätuhatta vähemmän kuin miehiä (monissa muissa maissa, esimerkiksi Aasiassa tilanne on vielä paljon pahempi). Mutta nyt en puhu siitä ongelmasta. Puhun vielä perustavanlaatuisemmasta asiasta, eli nuorten naisten suuntautumisesta poliittisella kentällä.

Tämä kirjoitus ei myöskään liity minun ystäväpiiriini, koska monilla siihen kuuluvista henkilöistä on itsestäni poikkeava maailmankatsomus ja arvopohja. Olen siis huolissani niistä minulle tuntemattomista itseni kanssa hieman samansuuntaisen arvomaailman omistavista nuorista miehistä, joille ei löydy naista. Heitä on ilmiselvästi paljon, mikä on Internetin keskusteluista käynyt selväksi.

Nuoria miehiä kiinnostavat vain nuoret naiset, joten jätämme suosiolla vanhat naiset pois laskuista. Arvomaailma, jota näiltä naisilta haetaan, tulisi olla konservatiivinen ja oikeistolainen. Taaskin on selvennettävä että konservatiivinen ei tarkoita mitään metsäpirtin jäärää joka ei suostu puhumaan kellekään ja syö vain pettuleipää ja juo pirtua, vaan sellaista ihmistä, jonka mielestä oikeasti on olemassa konservoinnin eli säilyttämisen arvoisia asioita. Esimerkiksi meidän yhteiskunnassamme, saati sitten entisissä kulttuureissa olleita käytäntöjä ja perinteitä. Oikeistolainen taas ei missään nimessä tarkoita äärioikeistolaista, ei skiniä eikä uusnatsia, eikä mitään sinne päin. Tarkoittaapa vain sellaista henkilöä, joka arvostaa ihmisten palkitsemista heidän omien kykyjensä mukaan, niin että enemmän töitä tekevä saa työstään myös enemmän palkkaa kuin laiskuri.

Tämänsuuntainen on se arvomaailma, joka nyt on haussa, kutsuttakoon sitä nyt vaikka sitten oikeistolaisuudeksi, koska oikeistolais-konservatismi on hieman pitkä sanaliitto.

Ongelmaksi tässä muodostuu se, että tällaisia perinteisiä arvoja omistavia naisia ei käytännössä ole olemassa. Heitä on ainakin äärimmäisen hankala löytää, ja mikäli löytyy, he eivät ole niin sanottuja "hyviä naisia".

Nyt täytyy vielä selventää mitä tarkoitan "hyvällä naisella", ja mitä "huonolla naisella". Hyvä nainen on sellainen, jonka jokainen mies haluaa elämänkumppanikseen. Nainen, joka on mieleltään terve ja järkkymätön, ei millään tavoin hullu, tyhmä eikä mielisairas. Yllättävän moni ihminen nykyään on jollain tavalla epävakaa, on masennusta, itsetuhoisuutta, syömishäiriöitä, ahdistuneisuushäiriöitä (tuntuu olevan joka toisella) jne. Hyvällä naisella on vain positiivisia ominaisuuksia, kuten kiltteys, lempeys, kuuliaisuus, kunnioitus, kohteliaisuus ja rakastavuus.

Huono nainen on tietenkin hyvän naisen vastakohta. Niitäkin on. Huono nainen on täynnä negatiivisia ominaisuuksia, kuten ilkeys, välinpitämättömyys, uppiniskaisuus, muiden (etenkin miesten) halveksunta, huonot käytöstavat ja henkinen kylmyys. Huono nainen voi olla myös epävakaa luonne, arvaamaton, äkkipikainen, mieleltään liian ailahtelevainen jne.

Tietenkään juuri kukaan (vaikka niitäkin ihmisiä varmasti on) ei ole täynnä vain yhtä luonnetyyppiä, eikä ole saanut siunauksekseen tai kirouksekseen pelkästään hyviä tai huonoja ominaisuuksia. Ja onpa vielä patologisia valehtelijoita ja narsisteja jotka huijaavat ihmiset uskomaan heidän olevan hyviä, vaikka he ovatkin pahoista pahimpia ihmisiä.

Miksi sitten oikeistolaisnaisia ei tahdo löytyä? Koska kaikki naiset ovat vasemmistolaisia. Mistä tämä sitten johtuu, mikä siinä vasemmistolaisuudessa naisia niin paljon kiehtoo? Olen listannut joukon asioita, jotka saattavat tähän asiaan vaikuttaa, mutta näitten lisäksi voi olla muitakin syitä, ja tietenkin jonkin yksittäisen naisen syyt saattavat olla täysin uniikit ja näistä poikkeavat.


Miksi kaikki järkevät nuoret naiset ovat vasemmistolaisia?

 

1. Vasemmistolaisuus on totta kai köyhien aate. Kommunismi lupasi ryöstää rikkaiden varat ja jakaa ne tasaisesti kaikille. Kaikki nykyään tiedämme että päättäjien omiin taskuihinhan ne rahat menivät, mutta nykyiset vasemmistolaisaatteet kauppaavat kuitenkin samaa valetta eri nimillä. Monet nuoret naiset ovat nykyään opiskelijoita, koska naisista useampi opiskelee kuin miehistä. Miehet menevät aiemmin töihin ja miestyönantajat (joita on suurin osa työnantajista) palkkaavat mieluummin miehiä kuin naisia, koska miehiin luotetaan enemmän eivätkä he voi jäädä äitiyslomalle. Tämä on toki seksismiä, mutta emme puutu nyt tässä kirjoituksessa siihen. Koska naiset ovat useammin opiskelijoita, ja suurin osa opiskelijoista on köyhiä, naiset saattavat olla alttiimpia vasemmiston houkutuspuheille, joissa luvataan nostaa opintotukia ja paljon muutakin epärealistista.

2. Vasemmistolaiset ovat brändänneet itsensä niin että heidän katsotaan aina olevan se eniten heikkojen puolella oleva aate. Muiden puolueiden epäitsekkäät teot, ja vasemmiston itsekkäät eivät ilmeisesti ole ehtineet vielä vaikuttaa tähän mielikuvaan. Syvään se on saatu propagandalla juurrutettuakin. Joka tapauksessa naiset ovat miehiä selvästi solidaarisempia ja empaattisempia. Senpä takia naiset usein hoiva-alalle hakeutuvatkin, mikä useimpia miehiä ei voisi vähempää kiinnostaa. Myös mummot ovat niitä, jotka heittävät osan vähäisistä eläkerahoistaan kerjäläisen vielä lämpimään Starbucks-kuppiin, eivät suinkaan papat. Naisia siis ehkä kiinnostaa vasemmiston auttamistyö, koska heillä on myös hoivavietti, joka ei ole miehille yleinen ominaisuus.

3. Naiset ovat miehiä heikompia niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tämä ei tarkoita että naiset olisivat miehiä huonompia, ei missään nimessä, mutta joudun varmaankin taas selventämään, kun lukijat eivät tajua. Fyysinen suorituskyky nyt miehellä peittoaa naisen helposti, siitä ei liene epäilystä (yleisellä tasolla, yksilötasolla löytyy aina poikkeuksia, tosin kukaan nainen ei ole yhtä nopea kuin nopein mies, eikä kukaan yhtä vahva kuin vahvin mies). Henkisellä tasolla taas tarkoitan sitä miesten järkähtämättömyyttä joka useimmilta naisilta puuttuu lähes tyystin. Kaikki pienoismalliarmeijoiden rakentelijat ja postimerkkien keräilijät ovat aina olleet miehiä. Samoin kaikki pikkutarkkaa näperrystä ja päiväkausien yksinäistä puuhastelua vaativien ammattien mestarit, kuten vaikka kellosepät ja tiettyjen hankalimpien tieteenalojen tutkijat. Miehillä on myös se niin kutsuttu "sisu", tuo alunperin pahansisuisuutta kuvannut ominaisuus, joka ei aina ole positiivinen juttu. Se voi ilmetä periksiantamattomuutena esteiden edessä, joista voi selvitä vain periksiantamattomuudella, mutta se voi myös olla jääräpäistä päänsä seinään lyömistä, silloin kun sen harmaan kiven läpi ei pääse, eikä edes kannata yrittää mennä. Naiset kyllästyvät nopeammin itseään toistaviin aktiviteetteihin ja pitävät niitä tylsinä, eivätkä he ole yhtä jääräpäisiä kuin miehet (onneksi sentään!). Naisia saattaakin vasemmistolaisuudessa vetää puoleensa se, että he tietävät jollain kenties tiedostamattomalla tasolla kuuluvansa itse niihin heikompiin, joita vasemmistolaiset sanovat puolustavansa. Näin he hakevat turvaa tältä aatteelta.

4. Suurin syy lienee kuitenkin että vasemmistolaisuus on muotia nykynuorten keskuudessa. Myös isompi osa nuorista miehistä on vasemmistolaisia kuin oikeistolaisia, vaikka oikeistolaisten miesten osuus onkin huomattavasti oikeistolaisten naisten osuutta suurempi. Kaikkia kohtaan esiintyy hirveää painostusta kavereiden taholta olla vasemmistolainen, jollei teoiltaan niin ainakin ajatuksiltaan. Tämä yhdistettyna naisen helpompaan manipuloitavuuteen (se "jääräpäisyyden" puute) voisi aiheuttaa suuremman osan naisista liittymisen aatteen kannattajiksi ainakin henkisellä tasolla.

 * * *

Vasemmistolainen trendi, joka nykynuoria vaivaa, on suorastaan vastenmielinen. Siihen mennään mukaan kaverien painostuksen lisäksi syistä, jotka eivät ole relevantteja tai mitenkään järkeviä. Monista on vain kiva kapinoida vanhempiensa sukupolven arvomaailmaa vastaan, aivan kuin kapinointi sinänsä olisi jokin itseisarvo. Sillä ei oikeasti saavuteta mitään muuta kuin katkeruutta puolin ja toisin. Näitten kapinoitsijoiden vanhemmat sitä paitsi ovat moraalisesti oikeassa ja lapset väärässä. Lapsi ja nuori tarvitsee kasvatusta, koulutusta, selvät rajat sille mitä saa tehdä ja mitä ei. Jos kasvatus on lepsu, tulee lapsesta usein työtön, kouluttamaton, alkoholisti, tupakoitsija, narkomaani, masentunut, sairasteleva, surkea ihmisraunio. Ja lähes aina vasemmistolainen sellainen.

Nuoret ovat massasieluja, jotka eivät ajattele omilla aivoillaan, vaikka moni saattaa nimenomaan kuvitella niin tekevänsä. Mitään järkeviä perusteluja heidän aatteilleen ja toimilleen ei yleensä ole löydettävissä, kun on vaan niin kiva vastustaa kaikkea, vaikkei mistään edes mitään ymmärtäisi. Politiikasta kaikkein vähiten. Kannattaa kuunnella vanhempia, koska heillä on enemmän elämänkokemusta, he ovat sitä paitsi olleet nuoria ja tietävät miten tyhmiä nuoret yleensä ovat, kun taas nuori ei tiedä olevansa tyhmä, eikä tiedä miltä tuntuu olla vanhempi.

Oikeistolaisten naisten puute voi muodostua vakavaksikin ongelmaksi, jos asenteen eivät muutu. Kahden ihmisen, joitten ajatusmaailma on täysin erilainen, on hyvin vaikea muodostaa kestävää parisuhdetta keskenään, koska törmäyskurssille joudutaan milloin mistäkin. Pienestäkin asiasta, joka voi toisesta tuntua täysin mitättömältä, voi syntyä ilmiriita, kun toinen onkin asian intohimoinen puolustaja tai vastustaja. Kaikkien kannalta olisi parasta että molemmilla parisuhteen osapuolilla, sekä miehellä että naisella, vaikka ovatkin sukupuoltensa edustajina aina erilaisia, olisi yhteinen arvomaailma ja maailmankatsomus. Ja toivottavasti oikeistolainen sellainen, se ainoa oikea.


P.S.
Jos jollekin ei vielä selvinnyt, mitä oikeistolaisuus tarkoitaa, selvennän sen vielä tässä:

Pysyviä moraalisia arvoja täytyy olla, muuten kulttuuri rappeutuu ja kuolee pois.
Vanhoja arvokkaita perinteitä pitää kunnioittaa, koska ihmiset tukeutuvat niihin.
Mitään ei kannata muuttaa, ellei se ole pahasti rikki ja sitä ei voi muuten korjata.
Status quo on paras olotila, koska silloin vallitsee yhteiskuntarauha.
Ihmisiä ei saa tasapäistää liikaa, vaan annetaan kaikkien kukoistaa yksilöinä.
• Tasa-arvon ei tule olla lopputuloksen vaan mahdollisuuksien tasa-arvo.
Syrjintää varallisuuden perusteella (esimerkiksi progressiivinen verotus) ei saa sallia.
Valtion toimien supistaminen yövartijavaltion tilaan, kukin huolehtikoon etupäässä itsestään.
Jokainen on oman onnensa seppä, ja jokaiselle maksettakoon kykyjensä mukaan.
• Jokaisella on velvollisuus sivistää itseään, eikä ole oikeutta päästää itseään rappiolle.
Suomalaisen ja laajemmin länsimaisen sekä valkoisen kulttuurin on säilytettävä itsemääräämisoikeutensa sekä nykyinen valta-asemansa maailman kulttuurien ja globalisaation paineesta huolimatta, koska muuten me olemme tuhon omat.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Leijonanmetsästys – miksi mies ei enää saa olla mies?

Leijonaa mä metsästän. 
Tahdon saada suuren.

Amerikkalainen hammaslääkäri, jonka nimeä en viitsi mainita, sillä hän on joutunut jo ajojahdin ja vainon kohteeksi, on ampunut metsästysmatkallaan kuuluisan Zimbabwelaisen leijonan, joka oli nimetty Ceciliksi.

Cecil oli luonnonpuistossa asunut vanha mustaharjainen leijona (urosleijonan harja tummuu sen vanhetessa), joka oli laumansa johtaja. Hammaslääkäri oli maksanut yhteensä 55 000 dollaria kahdelle matkaoppaalle/salametsästäjälle, jotka olivat kuolleen eläimen ruhon avulla houkutelleet Cecil-leijonan ulos luonnonpuistosta, jolloin hammaslääkäri oli ampunut eläimen.

Ampuminen tapahtui jousella ja nuolella, mutta leijona ei kuollut yhteen osumaan. Sitä seurattiin seuraavien neljänkymmenen tunnin ajan, ja kiinni saatua se ammuttiin kiväärillä kuoliaaksi. Leijonan metsästys tapahtui teoriassa luonnonpuiston ulkopuolella, jolloin se oli laillinen kaato, mutta käytännössä salametsästäjät olivat sen houkutelleet ulos suojelualueelta tappamista varten.

Netti räjähti taas sellaiseen raivoon ettei moista ole nähty vähään aikaan. Protesteja järjestettiin jopa ihan oikeassa elämässä, mihin peruslaiska nettiaktivisti ei viitsi useinkaan tulla, hammaslääkäri vaimoineen joutui painumaan maan alle, ja sulkemaan klinikkansa toistaiseksi. Heidän talollaan ja hänen klinikallaan parveili vihaisia ihmisiä, jotka jättivät paikalle herjausviestejä sekä tappouhkauksia. Näitä kuultiin ja nähtiin netissä vielä paljon enemmän. Hammaslääkärin nettisivut myös sabotoitiin, samoin kuin hänen tähtiarvionsa (yhdestä viiteen) eräällä hammaslääkärien vertailusivustolla.

Kertakaikkisen typerää toimintaa. Jolla ei sitä paitsi ole mitään merkitystä. Afrikassa elää nykyään noin 30 000 leijonaa. Leijona (Panthera leo) on uhanalainen laji, muttei läheskään siinä määrin kuin esimerkiksi tiikeri (Panthera tigris), joita on jäljellä enää vain noin 3200 yksilöä. Leijonia saa lain mukaan metsästää tietyillä alueilla, jos luvat ovat kunnossa. Käytännössä tätä on hankala, joskus miltei mahdoton, valvoa, minkä tämäkin tapaus taas osoitti. Kuitenkin tässä haukutaan nyt väärää puuta, ja aivan mahdottoman liian suurella magnitudilla.

Todellisia syyllisiä ovat itä-aasialainen lumelääketeollisuus, afrikkalaiset salametsästäjät sekä salakuljettajat. Rikollisia organisaatioita kaikki. Palataan niihin kuitenkin hieman myöhemmin.

Yksittäinen ihminen, tämä hammaslääkäri, joka ampui hieman kyseenalaisia keinoja käyttäen Cecil-leijonan, teki väärin. Siitä olemme lähes kaikki varmasti samaa mieltä. Cecil oli kuuluisa eläin ainakin Zimbabwessa, mikä teki siitä erityisen arvokkaan. Muita arvokkuuden nostajia olivat sen urossukupuoli, korkea ikä, asema laumansa johtajana, suuri koko, sekä muutenkin vaikuttava ulkonäkö. Se oli kertakaikkiaan majestettinen ilmestys, joka ansaitsi tittelinsä aläinkunnan kuninkaana. En mitenkään tahdo olla villieläinten ja uhanalaisten eläinten tappamisen puolella tällä kirjoituksellani, tulkoon se ainakin selväksi. Cecilin elämä oli itsessäänkin arvokas, joten sen riistäminen ilman mitään erityisempää syytä oli väärin.

Kuitenkin Ceciliä ei tuntenut juuri kukaan niistä ihmisistä, jotka nettiraivoa alkoivat ulos syytää. Kukaan ei olisi tiennyt elääkö vai kuoleeko tuo eläin, eikä kukaan olisi välittänyt. Joka tapauksessa Cecil oli jo siinä iässä että se oli luultavasti jälkeläisensä tehnyt. Mitään perustavanlaatuista haittaa ekosysteemille tai edes leijonalaumalle ei eläimen kuolemasta tapahtunut.

Ihmisten on näköjään nykyään erittäin vaikea käsittää, miksi tällaista tapahtuu. Minäpä kerron miksi.
Noh, nykyaikana länsimainen ihminen ei joudu enää metsästämään omaa ruokaansa, vaan sen saa valmiina supermarketin hyllyiltä. Ihminen ei joudu rakentamaan omaa taloaan, koska niitä saa tilattua valmiina elementteinä, ja mikä vielä helpompaa, voi muuttaa jo valmiiseen asuntoon, kenties kerrostaloon, jossa on keskuslämmitys. Ei tarvitse sitten hakata halkoja kesällä ja lämmittää niillä pirttiä talvella. Vaatteet ja kaiken muunkin kulutustavaran voi ostaa tavarataloista tai mikä vielä helpompaa, tilata suoraan netistä kotiovelle. Toimituskulut ja palautuksetkin ovat nykyään Zalandossa ilmaiset. Nälkää, kylmyyttä eikä muutakaan puutetta tarvitse ihmisen enää koskaan nähdä. Suomalainen ei ole kuollut nälkään sitten 1800-luvun. Jokaisella on nykyään tietokone sekä kännykkä, monella vielä joku tabletinkuvatus, joka on sentään täysi turhake. Viihdettä tulee joka tuutista ja sitä voi passiivisesti seurata 24/7, kunnes kuolee pois.

Kaikki on yksinkertaisesti tehty liian helpoksi, niin ettei elämässä ole enää minkäänlaista haastetta. Ihminen ei saa enää onnistumisen kokemuksia, eikä varsinkaan kokea seikkailuita, kun kaikki on modernisoitu, automatisoitu, sähköistetty ja tylsistetty. Eksistentiaalinen ahdistus valtaa alaa niin nuorten kuin vanhempienkin mielissä, koska mitään järkevää sisältöä elämälle ei enää keksitä. Youtube-julkisuus ei ole sitä, ainakaan jos ja kun kaikki suomalaiset vloggarit ovat vain valittavia teinejä, jotka kertovat tyhjänpäiväisyyksiä omasta elämästään, jossa ei kerta kaikkiaan tapahdu mitään.

Vielä kaikkein karuimmin on modernisoinnin kirves iskenyt perinteisesti miehisinä pidettyihin harrastuksiin ja ammatteihin. Mies ei nimittäin enää saa olla mies tässä länsimaisessa yhteiskunnassa. Eikä poika saa olla poika. Miehiset harrasteet on pakolla ja tarkoituksella yritetty tunkea mahdollisimman ahtaalle ja kokonaan pyyhkiä pois ihmisten mielistä, sillä eihän nyt feministeille sovi että mies toteuttaa miehisiä tarpeitaan. Aina ovat miehet vonganneet naisia, ja kehuskelleet valtauksillaan toisilleen. Nyt se on yhtäkkiä mätipussimaista toimintaa. Naiset eivät ymmärrä sitä miksi mies, joka valloittaa monta naista on paljon suurempi sankari kuin nainen, joka valloittaa monta miestä. Koska sperma on halpaa, ja munasolut kalliita, kertoo meille evoluutiopsykologia. Tämän takia naisen on edullisempaa hankkia vain yksi kumppani, kun taas miehen geenien jatkumisen kannalta on paras jos tämä parittelee mahdollisimman monen naaran kanssa. Siksi naisella on valta valita parisuhteessa, koska halukkaita miehiä on aina tarjolla, miehen taas täytyy taistella muitten miesten kanssa siitä kuka saa kenkäkin naisen.

No, tämä oli vain yksi pienenpieni esimerkki, näitä on nimittäin iso liuta muitakin. Sotia ei enää ole. Kuulostaa varmaan hurjalta kun sanon että sodat ovat miesten harrastuksia, mutta niin se on aina ollut. Naiset eivät halua sotia, miehillä sotiminen taas on verissä. Koska sotia ei enää täällä ole, lähtevät maahanmuuttajat (joilla on machokulttuuri, eli heitä ei ole femininisoitu vielä) Syyrian sotimaan. Suomalainen juo itsensä humalaan ja menee nakkikioskin jonoon haastamaan riitaa tappelun toivossa. Jotain tästä kertoo niin jalkapallohuliganismi, jääkiekko-otteluiden säännönmukainen tappelus kuin myös sellaisten uusien urheilulajien kuin Ultimate Fighting Championship-ilmestyminen. Ennen oli gladiaattoritaisteluita, sitten typerä kristinusko kielsi ne muka moraalittomina, vaikka useimmat kristityt nauttivat kisojen katselusta. Sitten niistä kehittyivät härkätaistelut, nuo Ernest Hemingwayn, miehisen miehen esikuvan, suosikkiharrasteisiin lukeutuvat taistot joissa mies ottaa mittaa eläimestä. Nyt naiset ovat kieltämässä härkätaistelutkin, koska eläinten suojelu ja jotain blaablaablaa...

Metsästys on perinteisesti aina ollut miesten alaa. Kivikauden metsästäjä-keräilijäkulttuureista lähtien on nainen aina ollut nuotion äärellä juoruamassa, laittamassa ruokaa ja hoitamassa penskoja, kun taas miehet ovat olleet keskenään metsällä, juron puhumattomina (jottei saaliseläin kuulisi) keihäs tai jousi kädessään valmiina iskemään tai ampumaan. Nykyään metsästys tapahtuu usein ruutiasein, koska se on helmpompaa, mutta silti metsästyksen vetovoima ei ole kokonaan kadonnut. Eläinaktivistit, joista suurin osa on naisia, joista suurin osa on myös feministejä, vastustavat metsästystä kiihkeästi, riippumatta siitä tapahtuuko se ruoanhankintaan, eläinten ylisuuren kannan harventamiseen (hirvet, citykanit yms.) vai trofeenkeräilyyn.

Trofee, eli metsästysmuisto, on seinällä vaikuttava ilmestys. Vaikka vastustankin uhanalaisten lajien salametsästystä, en voi kuin ihailla täytettyjä eläimiä, niiden taljoja, päitä ja sarvia. Mielestäni ne ovat todella vaikuttavia ja vanhan hyvän ajan tyylikkyyttä uhkuvia sisustuselementtejä, joihin liittyy vieläpä hienoja tarinoita ja muistoja.

Trofeemetsästys on miehinen laji. Toki sitä muutama nainenkin on harrastanut, mutta se on erittäin maskuliininen harrastus, josta kaikki tosimiehet nauttisivat, jos pääsisivät kokeilemaan. Nyt ajojahdin kohteeksi joutunutta hammaslääkäriä syyllistetään hänen omista haluistaan miehenä, ja koko juttu pyrkii ilmiselvästi (eläinaktivistien ja muiden feministien johdatuksella) kokonaan metsästyksen kieltämiseen lailla. Kaiken metsästyksen. Feministit näkevät tämän maskuliinisen harrastuksen vaarantavan heidän oman agendansa, eli miehien feminiinistämisen. Koska feministien mielestä kaikki maskuliiniset ja miehiset tavat, halut, himot ja harrastukset ovat pahasta, on ne tuhottava tai laimennettava sille tasolle että ne vastaavat heidän feminiinisiä ja naisellisia ihanteitaan. Jos tämä toteutuisi, olisi miehisyyden loppu lähellä, sillä miehiltä kiellettäisiin yksi toisensa perään (niin kuin moni asia onkin jo keilletty) kaikki heidän rakastamansa asiat. Kaikki jotka saavat heidät tuntemaan olonsa oikeasti miehiksi.

Voitteko kuvitella (ilmeisesti ette) kuinka suuria tunteita ja ajatuksia tuon nimeltämainitsemattoman hammaslääkärin päässä on täytynyt liikkua hänen metsästäessään suurta urosleijonaa Afrikan savannilla. Hän sentään ampui sen jousella ja nuolella! Siinä on sitten miehinen mies. Ei tuollainen mies tuntisi itseään yhtään miksikään eikä hän kestäisi elämäänsä, jos joutuisi olemaan vain tylsä hammaslääkäri yhdeksästä viiten viitenä päivänä viikossa, ja sitten iltaisin katsoisi vain jotain saippuasarjaa televisiosta. Ei sellainen ole oikeaa elämää! Ei sellainen ole varsinkaan miehen elämää. Mies kaipaa välillä luontoon ja seikkailuun, hän kaipaa adrenaliinia vereensä (monetkaan urheilulajit eivät voi sitä jännitystä tarjota, mitä oikeaan seikkailuun kuuluu). Mies tuntee oikeasti elävänsä kun toinen eliö kuolee! Elämän ja kuoleman kamppailu, ah, ei mikään ole sen suurempaa tässä maailmassa.

Onko olemassa yhtään naisten harrastusta mikä olisi kielletty tai mitä yritettäisiin kieltää? Ei taida olla. Ruoanlaitto, kodinhoito, lasten hoito, sisustaminen, virkkaus, vaatteiden shoppailu, kukka-asetelmien sommittelu, puutarhanhoito yms. Ei niistä ole vaaraa kellekään, eikä niitä siis olla kieltämässäkään. Miesten harrastukset, kuten taisteleminen, tappeleminen, metsästäminen, trofeiden keräily, härkätaistelut, urheilukalastus yms. yritetään kaikki kieltää ja tilalle tuoda jotakin femininisoivaa. Miesten elinvoimaa, viriliteettiä (latinan vir = mies) yritetään kaikin keinoin kahlita. Me, miehet, tulemme taistelemaan sitä vastaan viimeiseen asti. Teillä, feministeillä, ei ole mitään oikeutta tulla sanomaan mitä me miehet saamme harrastaa ja mitä emme. Eivätkä ne pelottavan aggressiiviset harrastukset, kuten tappeleminen ja metsästäminen, oikeasti tee pahaa miehille itselleen eikä ulkopuolisille (no, jokunen eläin joskus ehkä kuolee), päin vastoin. Jos mies ei saa toteuttaa maskuliinisia unelmiaan, väkivaltafantasioista puhumattakaan, hänen tukahdutettu persoonallisuutensa ja miehisyytensä kasvaa kieroon, mistä voi seurata hirveitä. Näistä femininisoiduista miehistä, jotka elävät naisvaltaisen henkisen yhteiskunnan tossun alla tulee niitä koulusurmaajia, massamurhaajia, sarjaraiskaajia ja muita sekopäitä, joita te naisetkin kaikkein eniten pelkäätte. Antakaa miesten siis harrastaa omia juttujaan aivan rauhassa, ei teidän tarvitsekaan ymmärtää (eivät miehetkään ymmärrä teidän juoruilukerhojanne ja zumbaamista), kunhan hyväksytte tosiasian. Miehet ja naiset ovat aina olleet erilaisia ja tulevat aina olemaankin. Miesten naisistamisen tulee loppua!

 * * *

Jatka lukemista tällä artikkelilla, jossa paneudun filosofisemmin siihen, mikä antaa arvon minkäkin eliölajin elämälle, ja miksi kaikkien elämä ei ole saman arvoista.

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Olli Immonen on isänmaallinen mies, ei rasisti

Perussuomalaisten (puolue, jota en ihan hirveästi arvosta, koska siellä on monia typeryksiä ja alhaison edustajia, kuten nyt vaikka umpiluupää Teuvo Hakkarainen, sekä hihhuli Timo Soini) kansanedustaja Olli Immonen, joka on kunnostautunut jo aiemmin esiintymällä muiden puolueensa jäsenien yläpuolella terävämmän älykkyytensä sekä kielensä avulla kirjoitti taannoin henkilökohtaiselle, joskin julkiselle Facebook-seinälleen seuraavan viestin:
"I'm dreaming of a strong, brave nation that will defeat this nightmare called multiculturalism. This ugly bubble that our enemies live in, will soon enough burst into a million little pieces. Our lives are entwined in a very harsh times. These are the days, that will forever leave a mark on our nations future. I have strong belief in my fellow fighters. We will fight until the end for our homeland and one true Finnish nation. The victory will be ours."
Ja sama suomeksi, jos joku ei mukamas osaa englantia:
"Unelmoin vahvasta, rohkeasta kansasta, joka voittaa tämän multikulttuurisuudeksi kutsutun painajaisen. Tämä ruma kupla, jossa vihollisemme elävät, tulee pian poksahtamaan miljoonaksi pieneksi palaseksi. Elämämme ovat kietoutuneet todella ankariin aikoihin. Nämä ovat ne päivät jotka ikuisiksi ajoiksi jättävät merkkinsä kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on luja usko kanssataistelijoihini. Me tulemme taistelemaan loppuun asti kotimaamme ja yhden oikean suomalaisen kansakunnan puolesta. Voitto on oleva meidän."
Ja nettihän repesi ilmiliekkeihin. Suvaitsevaisto ei voinut suvaita tätäkään kirjoitusta. On se kumma miten tietyt asiat vaikuttavat niin suuresti "suvaitsevaisen" nuoren pääkaupunkilaisen vihervasemmiston klišeisiin edustajiin. Tietyt puolueet, henkilöt, aatemaailmat, ajatukset, teot, kirjoitukset, jopa pelkät sanat tuntuvat herättävän näissä ihmisissä niin suurta vastenmielisyyttä ja vihaa, että ne pitäisi heidän mielestään lailla kieltää, sensuroida, teloittaa ja lakaista maton alle.

Analysoidaanpa nyt hieman tuota Immosen kirjoitusta. Mikä siinä nyt sitten oli niin pahaa tiettyjen ihmisryhmien mielestä, jotka pitävät itseään muita parempina?
"Unelmoin vahvasta, rohkeasta kansasta..." selvä, niin minäkin, sehän on hyvä juttu, vahvuus ja rohkeus.
"...joka voittaa tämän multikulttuurisuudeksi kutsutun painajaisen", kyllä multikulttuurisuutta voi ja saa nimittää täysin oikeuksin painajaiseksi jos siltä tuntuu. Monesta suomalaisesta siltä tuntuu.
"Tämä ruma kupla, jossa vihollisemme elävät..." kyllä suvaitsevaisto elää kuplassa, jonka toiminta on usein aikamoisen rumaa.
"...tulee pian poksahtamaan miljoonaksi pieneksi palaseksi", luultavasti tulee, joskaan en usko että se tapahtuu aivan pian.
"Elämämme ovat kietoutuneet todella ankariin aikoihin", niin ovatkin, aivan totta
"Nämä ovat ne päivät jotka ikuisiksi ajoiksi jättävät merkkinsä kansakuntamme tulevaisuuteen", no, eivät nyt ehkä ihan nämä päivät kirjaimellisesti, mutta vertauskuvallisesti "nämä päivät", kyllä.
"Minulla on luja usko kanssataistelijoihini", se on hyvä, ja näin pitää ollakin.
"Me tulemme taistelemaan loppuun asti...", oikean asian puolesta pitääkin taistella loppuun asti.
"...kotimaamme...", ehdottomasti kotimaamme puolesta.
"...ja yhden oikean suomalaisen kansakunnan puolesta", kuin myös suomalaisen kansakunnan puolesta.
"Voitto on oleva meidän", toivon todellakin näin.

Mitäs tässä oli väärää nyt sitten? En todellakaan ymmärrä. Kyseessä ei ole vihapuhe eikä kunnianloukkaus, ei kiihotus kansanryhmää, uskontokuntaa tai mitään muutakaan ihmisjoukkoa/tyyppiä/yksilöä vastaan. Kirjoitus oli täysin laillinen, täysin asiallinen, täysin selvästi kirjoitettu, asia oli esitetty pääpiirteittäin niin että hieman tyhmemmänkin se pitäisi ymmärtää. Ilmeisesti "hieman tyhmempi" on liian antelias termi kuvaamaan suvakkien saappaanarvoista massasielua, joka omassa eltaantuneen harmaassa liemessään muhien kehittelee salaliittoteorioita uutta maailmanjärjestystä halajavista uusnatsien seuroista, joita ei oikeasti ole olemassa.

Tämä kirjoitus oli isänmaallinen ja nationalistinenkin, muttei mitenkään natsistinen, fasistinen, uusnatsistinen tai muuten tuomittava. Tälle kirjoitukselle on moraalinen ja eettinen oikeutus, ja myöskin tilaus tässä yhteiskuntamme nykytilassa, jossa suoraselkäiset totuuden äänenkannattajat tuntuvat hukkuvan palturinpuhujien kasvottoman massan jalkoihin.

***

Jospa seuraavaksi tarkastelisimmekin hieman sitä sanallista kermaa, jota Immosen päivitys kirvoitti lukijoidensa kielenkannattimilta. Tuo verbaalinen kura kun oli sen verran härskiintynyttä että suvakkien kannattaisi naulata sanaiset ruumisarkkunsa pysyvästi umpeen.

Listaankin nyt siis kommenttiosion "parhaimmistoa" (kommentoijien nimien kanssa tietenkin, sillä ihmisten on vastattava omista julkisista sanomisistaan), sekä omat vastaukseni näihin kaikkiin:


Markus Juva: "Was it Breivik who said it originally, Olli just added the "Finns"?"
Ei ollut Breivik, kyllä tällainen ajattelu on ollut vallalla jo vuosisatoja. Kannattaisi opiskella historiaa.
Heikki Kolehmainen: "Miten tämä pateettinen nationalismi eroaa islamistien uskonnollisesti homogeenisen valtion kaipuusta? Kun ihminen on henkisesti oikein pieni pelkuri, hän mielellään piiloutuu "suurten" aatteiden taakse."
Et ole ensinnäkään ymmärtänyt sanan pateettinen merkitystä. Toiseksi, väkivaltaista sharia-lakia havittelevat islamistit eroavat monilla merkittävillä tavoilla kansallisvaltiota kannattavista eurooppalaisista. Sosiaalihistorian ja psykologian kurssit lienevät sinulle paikallaan. Kolmanneksi, pelkuri ei ole se joka sanoo mitä oikeasti ajattelee, mitä kannattaa ja mihin uskoo, vaan se joka menee lauman mukana, eli kannattaa yleistä mielipidettä vain koska se on juuri kyseenomaisella hetkellä poliittisesti korrekti. Myöskin suuren ympäriltä voit ottaa lainausmerkit pois.
Tommi Hautala: "Aikamoista ripulia." 
Ei, kyllä tämä oli tietokoneen välityksellä tehtyä kirjoitusta. Ripuli on vetistä ulostetta.
Maaret Launis: "Onko tämä parodia vai sodanjulistus?"
Sodanjulistus. Luuletko tosiaan että näin vakavista aiheista pilaillaan? Sota ei tässä tosin tarkoita sitä mitä yksinkertainen ihminen voisi ensiksi luulla.
Valter Tuoni: "Hahhahhah, voi tätä peppukivun määrää!"
Sinullako? Kannattaa sijoittaa ergonomisempaan istuinalustaan, tai sitten lopettaa homobaareissa käyminen.
Antti Impinen: "Voisitko vielä ystävällisesti määritellä, keitä ovat nämä viholliset, joista puhut ja minkälainen taistelu mielessäsi siintää?"
Vihollisia ovat monikulttuurisuutta väkisin tuputtavat ja sen etua agitoivat vihervasemmistohippikommariruohonsyöjäsuvakit, eli kaikki jotka kannattavat vihreitä, vasemmistoliittoa, kommunismia, globalisaatiota, maahanmuuttoa yms. Taistelu on vertauskuvallinen ilmaus poliittiselle vaikuttamiselle, ei käytännnönläheisempi väkivaltainen lähestymistapa, jota tyhmempi mieli heti ensimmäisenä otaksuu.
Jarno Vikeväkorva: "Natsipaskaripulipäivitys"
Tämä päivitys ei liittynyt mitenkään natseihin, joita ei enää ole olemassa.
Pasi Karvonen: "Punaniska... paskaa... tampio... humalainen... retard..."
Punaniska viittaa yleensä Yhdysvaltain etelävaltoiden itsenäistä historiaa ihailevien miesten auringossa palaneisiin niskoihin, Suomen vastaavia tulisi kutsua ennemminkin junteiksi. Retard, vähä-älyinen, jota et osannut suomentaa, on kehitysvammaisia loukkaava nimitys.
Michael Hallick: "...Biggest moron in Finland"
Moron, eli suomeksi debiili on lääketieteellinen (joidenkin mielestä vanhentunut) nimitys kehitysvammaisille, joita kirjoituksellasi loukkaat.
Mark Adam Harold: "Were you bullied a lot in school?" & "Huge racist" & "Hitler's playbook"
Miten koulukiusaaminen liittyy mihinkään? Sinä loukkaat kaikkia koulukiusatuiksi tulleita.
Janne Flinkkilä: "Birkenaun laiturilta suoraan uuniin"
Kumma miten näitten itseään "suvaitsevaisiksi" kutsuvien ihmisraunioiden puheesta löytyy paljon enemmän suoraa natsimateriaalia, kuin Immoselta konsanaan.
Kalle Kamppinen: "Rassu"
Olet ilmeisesti sekoittanut sanat raasu, ja ressu, keskenään. Rassu nimittäin ei tarkoita mitään.
Joose Berglund: "Tän Ollin vois heivaa Breivikin kaa samaan koppiin ja heittää avaimen pois. Sais pojat pitää natsikivaa keskenään..."
Tosin kumpikaan heistä ei ole natsi.
Katrina Brenner: "Mätämuna"
Ainoat mätämunat, joita tässä keskustelussa on heitetty, tulevat teidän solvaajien suunnalta.
Jenni Papinniemi: "Siis todella rasistinen mielipide. Terveisin SUOMALAINEN monikultturisen perheen äiti."
Sinä saatat olla suomalainen, mutta miehesi ja lapsesi eivät. Miehesi on ulkomaalainen (tarkkaa kansallisuutta on tämän viestin perusteella mahdoton sanoa, mutta hän tietää sen itse), lapsesi puoliksi ulkomaalaisia. Yleensä monikulttuurista perhenimitystä käyttävät ihmiset viittaavat interrasiaaliseen, eli rotujenväliseen avioliittoon, minkä seurauksena syntyneiden sekarotuisten jälkeläisten nimityksenä voidaan käyttää esimerkiksi mulattia (jos, ja luultavasti kun kyseessä on kaukasidin ja negridin jälkeläinen).
Robert Ellmén: "Näin urpoa tekstiä saa harvoin lukea!"
Sinä ilmeisesti et lue paljoa. Kannattaisi, se avartaa mieltä kun lukee vähän mitä mieltä muut ihmiset ovat sen oman pienen kuplan ulkopuolella.
Patrik Lindberg: "Että Immonen voi olla pateettinen ja naivi"
Jo toinen nettiuhoaja, joka ei ymmärrä pateettisen merkitystä suomen kielessä. Englannin sana pathetic toki tarkoittaa säälittävää, mutta sillä ei ole mitään tekemistä suomen pateettisen kanssa, joka tarkoittaa paatoksellista, mahtipontista ja korkealentoista. Merkityksessään sana pateettinen on kehu, ei haukku. Taisi pilkka osua omaan nilkkaan taas kerran.
Eki Monni: "Idiootti"
Tämä on myöskin kehitysvammaisia halventava termi, ainakin teidän suvakkien mielestä. Kuitenkin sitä käytätte.
Hannu Soini: "Hohhoijaa mikä taulapää."
Lyön vaikka vetoa että tämä perussuomalaisten puheenjohtajan sukunimikaima ei tiedä, mistä on peräisi hänen käyttämänsä nimitys taulapää. Se tietenkin tulee siitä kun metsämiehet entisaikoina pitivät tuluksilla tulentekoon tarvittavaa taulakäävän palasta korvassaan suojassa kosteudelta, ja joka samalla toimi tahattomana korvatulppana.
Niina Jii: "Aivopierujen ilotulitusta."
Ilotulitushan on iloinen asia, eikä pierujakaan ole syytä hävetä.
Maryam Mirza: "Tässä on paska. Tässä paska karkaa kädestä"
Kannattaa jarkaa mamujen kielikurssilla käymistä, sillä lauserakenteesi ei vielä vastaa hyväksyttyä suomen kieltä, ja tällöin myös viestin sisältö, mikäli sitä alunperin oli lainkaan, ei välity lukijalle.
Ari Käde Kähärä: "Olli, olisiko aika vetää vaikka ranteesi auki, kun ihmisyys ja humaanius noin ahdistaa!"
Kuinka inhimillistä ja humaania on suomalaisten verovaroilla kustannettu järjestelmällisen ihmiskaupan tukeminen, rikollisorganisaatioiden, sotilasjunttien, diktaattorien, kapinallisten ja vallankumousarmeijoiden rahoittaminen, sekä kehitysmaiden köyhdyttäminen, sisällissotien lietsominen, naisen aseman alentaminen, ja oikeusvaltion periaatteita häpäisevien aatteiden tukeminen, kysynpähän vain?
Mia Shoshana: "Uskomatonta paskaa jauhaa kansanedustaja."
Ulkomaalainen nainen jauhaa ihan sitä samaa. Paitsi itse asiaa on vähemmän.
Ronnie Himmelroos: "Aika lailla samanlaisia ajatuksia kuin breivikillä. Häpeä ja eroa eduskunnasta"
Olen varma että sinunkin mielipiteistäsi voidaan tehdä yhteenvetoja esimerkiksi Stalinin ajatuksiin, tai lähes mihin tahansa muuhun. Se, että jotakin aatetta tai ajatusta on kannattanut vaikka maailman pahin ihminen, ei itsessään tee aatteesta tai ajatuksesta pahaa. Tämä olisi teidän yksinkertaistenkin ihmisten tärkeä ymmärtää.
Fatima Anttonen: "Täällä haisee vahva tragikoominen, viinanhuuruinen patrioottisuus, idiotismi ja islamfoobisuudella kuorrutettu muukalaiskammo. Sad."
Kirjoitit islamofobisuuden väärin. Ja englannin sanan sad olisi tässä voinut suomentaa surulliseksi. Mutta annettakoon tämän kerran anteeksi islamilaiselle naiselle, joka on mennut suomalaisen miehen kanssa naimisiin saadakseen paremman elintason itselleen ja tulevalle jälkikasvulleen.
Julia Manninen: "Anteeksi mutta kuka helvetti sut on päästänyt eduskuntaan? Itse asiassa en edes pyydä anteeksi. Mene ja syö kiveksesi! Kiitos."
Äänestäjät tietenkin, senkin höpsö! Vai eivätkö sinulle ole jo tulleet edustuksellisen demokratian toimintaperiaatteet selviksi? Anteeksipyyntö kyllä oli paikallaan.
Harri Mäkinen: "Olet vaarallinen ja vastuuton. Häpeän puolestasi. On täysin säädytöntä että olet kansanedustaja. Aikuistu ja miehisty."
En usko ettö Immonen on vaarallinen yhtään millään tavalla, hänhän pyrkii vain puolustamaan isänmaatamme. Sen lisäksi hän on erittäin vastuullinen henkilö, toisin kuin luulet. Demokratiasta edelleen; kansa saa tässä järjestelmässä juuri sellaiset päättäjät kuin haluaa ja ansaitsee. Että jos ei eduskunta miellytä, muuta vaikka Pohjois-Koreaan, siellä kun sellaista ei ole.
Kari Vartiainen: "Immonen olet antanut typeryydelle uudet kasvot. Se on hyvä asia."
Immonen-nimen jälkeen virkkeeseesi kuuluisi pilkku. Mielipiteesi kanssa en ole samaa mieltä.
Melina Piha: "Tämä hirvittävä julistus täyttää varmaankin rikoksen tunnusmerkit!Kuinka tällainen henkilö, jonka mielipiteet tihkuvat rasismia, voi edustaa meitä?"
Ei todellakaan täytä, vaikka te suvakit siitä poliisitutkinnan onnistuitte masinoimaan. Immosen kirjoituksessa ei loukata kertakaikkiaan yhtään ihmisryhmää. Miten se voisi täyttää yhdenkään rikoksen tunnusmerkit? Vielä pahempi kuin se, että tuhlaatte viranomaisten kallisarvoista aikaa (jonka he voisivat käyttää maahanmuuttajen rikosten ennaltaehkäisyyn), on teidän ajatuksenne mielipiteen diktatuurista, jossa kaikki teidän kanssanne eri mieltä olevat saisivat vähintäänkin elinkautisen vankeustuomion. Tuollaisessa hirviöyhteiskunnassa kukaan ei tahtoisi elää. Miettikääpä nyt vähän!