Miksi miehet sotivat, mutta naiset eivät? Miksi naisia ei haluttu ennen päästää armeijoihin ja nykyäänkin heitä katsotaan hieman epäillen, jos he sinne tahtovat mennä? Miksi miehillä on asevelvollisuus, mutta naisilla ei? Nämä ovat kysymyksiä, jotka pulpahtavat aina aika ajoin esiin, kun uudet sukupolvet niitä miettivät, varsinkin ne, joille asepalvelus on ajankohtainen.
Evoluutiobiologia kertoo meille miksi asiat ovat niin kuin ne nyt ovat.
Mies ja nainen ovat kaksi erillistä olentoa. Totta kai, molemmat ovat Homo sapiens -nimisen ihmislajin edustajia, ja kummatkin arvokkaita. Mutta yhtäläisiä ja samanlaisia he eivät ole. He eivät myöskään ole yhtä arvokkaita. Mutta älkää toki feministit vielä vetäkö hernettä nenäänne, sillä oikeasti mies on se, jonka henki ja elämä häviää arvokkudessa naiselle. Nyt voitte hymyillä omahyväisen tyytyväistä virnettänne siellä ruutujenne takana kaikki sosiaalioikeuden soturit.
Mies on korvattavissa helposti. Naisen korvaaminen on paljon vaikeampaa. Tämä johtuu seksuaalisesta luonnonvalinnasta ja sukupuolisesta lisääntymisestä. Näin on muillakin eläinlajeilla. Lähes kaikilla suvullisesti lisääntyvillä eläinlajeilla urokset ovat naaraita aggressiivisempia. Se on sääntö, ei poikkeus. Näin on myös ihmisellä.
Faktahan on että sperma on halpaa, ja munasolut kalliita. Tähän lauseeseen voi tiivistää koko asian. Koska mies pystyy teoriassa elämänsä aikana hedelmöittämään tuhansia naisia, mutta nainen saamaan enimmillään vain kolmisenkymmentä lasta (jos selviää kaikista synnytyksistä edes hengissä), on naisen panos yhteisön hyväksi suurempi. Naisia tarvitaan enemmän kuin miehiä. Jos muinainen heimo menetti puolet miehistään, sillä ei ollut suurtakaan merkitystä, sillä jäljelle jääneet miehet kykenivät (ja varmasti mielellään myös halusivat) siittää heimon naisten kanssa uuden sukupolven, niin että lapsia syntyi aivan yhtä paljon, kuin jos puolet heimon miehistä ei olisi kuollutkaan. Sen sijaan jos puolet heimon naisista menehtyi, sitä oli paljon hankalampi korvata. Se tiesi heti sitä että seuraava sukupolvikin puolittui. Naisia olisi täytynyt ryöstää lisää jostakin. Ja usein näin tapahtuikin.
Ihmisten ammatit, ja ennen kuin toimia edes nimitettiin ammateiksi, tehtävät ovat aina jakaantuneet tukupuolten kesken miesten ja naisten hommiin. Tämäkin on geeneihin kirjoitettu. Naisella on luonnostaan suurempi hoivavietti, ei pelkästään omiaan, vaan myös muitten lapsia kohtaan. Miehellä taas ilmenee paljon suurempaa aggressiivisuutta, josta on hyötyä heimoa puolustettaessa ja ruokaa metsästettäessä. Nainen itse asiassa saa jopa hormonipiikin imettäessään lasta. Jotkut naiset jäävät jopa koukkuun tällaisiin piikkeihin. Mies, vaikka kuinka rakastaisi omaa lastaan ja ruokkisi häntä tuttipullosta, ei tällaista hormoniannosta voi milloinkaan siitä saada. Senkin takia lastenhoito on luontaisest aina ollut naisten vastuulla, koska naiset ovat siitä tykänneet, ja miehet eivät niin siitä ole välittäneet. Miehille taas on kuulunut kaikki raskas työ, asumusten rakentamisesta ja metsästämisestä sotimiseen.
Tämä on luonnollinen olotila ja sitä vastaan on turha tapella. Monet itseään suvaitsevaisiksi kutsuvat sukupuolineutraaliutta ajavat hipit sitä yrittävät, mutta turhaan. Israelissa tehdyn kokeen mukaan, jossa sekä tyttöjä että poikia kohdeltiin aivan syntymästä saakka täysin samalla tavalla ja annettiin myöhemmin valita vapaasti ammattinsa, miehet ja naiset hakeutuivat tasan tarkkaan niille omille aihealueilleen ammatinvalinnassa. Tämä ilmiö oli kyseisessä testissä jopa voimakkaampi kuin normaalissa elämässä muuten. Luultavasti sen takia että jotkut nykyään tuputtavat sukupuoliroolien vanhentuneisuutta (mitä ne eivät ole), mikä saa jotkut hämillään olevat nuoret valitsemaan alan, jota he eivät luontaisesti olisi valinneetkaan. Tätä aiheuttavat myös sukupuolikiintitöt työ- ja opiskelupaikoissa. Olenkin vakaasti sitä mieltä että sukupuolikiintiöt ovat (yleensä naisia kohtaan) positiivista syrjintää (ja siis miehiä kohtaan haitallista), eikä sellaista pitäisi enää harjoittaa.
Perinteisistä sukupuolirooleista ei ole mitään haittaa, koska lapset normaalistikin suuntautuvat sillä lailla. Ei siinä opetus tai esimerkki paljon paina, kun se on koodattu jo perimäämme. Naisilla on suurempi hoivavietti kuin miehillä, ja miehillä suurempi voittamisen halu. Tuo yksinkertainen fakta, että siittiöt ovat halvempia kuin munasolut, selittää aivan kaiken yhteiskunnan jakautumisesta miesten ja naisten juttuihin ja sukupuolten eroista.
Miehet ovat aina sotineet keskenään. Naisia ei ole juuri koskaan päästetty siihen touhuun mukaan, koska ei siinä olisi mitään järkeä. Taistelemalla miehet ovat nimenomaan puolustaneet heimonsa, kaupunkinsa ja valtakuntansa naisväkeä. Jos naiset laitettaisiin etulinjaan puolustamaan itseään, olisi se varsin nurinkurista. Sodassa kuolee väistämättä ihmisiä, sen kaikki ovat aina tienneet. Miehissä on ollut aina varaa karsia, ja sota on itseasiassa jalostanut ihmistä, koska sairaimmat, tyhmimmät, huonokuntoisimmat ja muuten epäkelvot miehet ovat kuolleet ensin ja runsaslukuisimpina. Parhaimmat geenit ovat näin päässeet jatkamaan sukuaan. Sota onkin vain ihmisen keksimä keino nopeuttaa luonnonvalintaa, ja sinällään täysin luonnollinen asia. Kyllähän eläimetkin taistelevat keskenään jatkuvasti, simpanssit osaavat käydä jopa sotaa (järjestelmällisiä hyökkäyksiä toisia simpanssiheimoja vastaan, jopa teroitetuista kepeistä tehtyjä keihäitä käyttäen, pelkästään siitä syystä että eivät pidä muukalaisista lähellään).
Naiset jotka tahtovat armeijaan, sotivat ennen kaikkea omaa yhteisöään vastaan. Jos nainen kuolee sodassa, on sama kuin hän ei olisi onnistunut puolustamaan yhtä naista kotona. Miesten tehtävä on puolustaa naisia sodan tantereilla, niin kuin muuallakin. Miehet on sitä paitsi aina ollut helppo innostumaan sotimisesta sanomalla että se on miehistä toimintaa. Niin kuin se totta vie onkin.
Naisen paikka on kotona synnyttämässä perillisiä miehelleen ja hoitamassa lapsia. Näin se karusti sanottuna menee. Ei siinä auta itku markkinoilla. Kannattaisi naisten mieluummin olla onnellisiä siitä että ovat syntyneet naisiksi, sillä heitä ei pakoteta uhraamaan henkeään maansa (toisen sukupuolen) puolesta, niin kuin miesten kuuluu tehdä. Ei siinä, en valita, vaikka olenkin jyrkästi yleistä asevelvollisuutta vastaan (ja palkka-armeijan puolella), en missään nimessä haluaisi että naisten olisi pakko mennä miesten lailla sotavoimiin, mieluummin naisten täyskielto siellä saisi yhä olla voimassa.
Muistakaa siis että kun joku nainen valittaa miksi hän muka ei olisi sovelias armeijaan,
kyse ei ole siitä, etteivätkö naiset osaisi ampua, kyse on siitä että miehet eivät osaa synnyttää.
Tässä, niin kuin kaikissa muissakin asioissa, asioiden luonnollinen muuttumaton olotila on paras.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti