Perusteita olla uskomatta jumalaan: 2. Maailmankaikkeuden olemassaolo ei todista jumalasta

Toinen kohta "Miksiuskon"-nettisuvuston "perusteista" jumalauskolle, ja sen kumoaminen.
2. Maailmankaikkeudella on alku. Siksi sillä on oltava syy ajan, tilan ja aineen ulkopuolella.

Sekä tiede että logiikka osoittavat, että maailmankaikkeudella - ajalla, tilalla ja aineella - on ollut alkupiste.

Ennen alkupistettä ei ollut luonnollista maailmaa tai luonnonlakeja - ei tilaa, ei aikaa, ei energiaa - jotka olisivat voineet aiheuttaa sen. (Ei edes voi käyttää ilmaisua "ennen", koska aika alkoi vasta alkupisteestä.)

Se, että ylipäätänsä mitään on olemassa, edellyttää Jumalan olemassaolon.

Maailmankaikkeus ei ole voinut syntyä olemattomuudesta ilman syytä.

Sen vuoksi jokin ajaton tekijä luonnon ulkopuolelta on
saanut aikaan maailmankaikkeuden synnyn.

Tämä tekijä voi olla vain Jumala.

 Nykyinen maailmankaikkeus syntyi 13,7 miljardia vuotta sitten alkuräjähdykseksi kutsutussa tapahtumassa. Mutta se ei tarkoita sitä että materiaa olisi syntynyt tyhjästä, vaan kaikki maailmankaikkeuden aine oli jo olemassa, se vain oli tiivistyneenä singulariteettiin, joka laajeni silmänräpäyksessä valtavan laajaksi, ja jatkaa edelleen laajentumistaan. Se on alkuräjähdys. Mutta mitä luultavimmin se oli samalla edellisen maailmankaikkeuden loppuräjähdys, jollainen tulee tapahtumaan myös tälle maailmankaikkeudelle, sitten kun pimeä energia saa universumin kasvamisen kääntymään kutistumiseksi ja kaikki aine lopulta on puristunut takaisin singulariteettiin. Tällainen alku/loppuräjähdysten ja niiden välissä olevien universumien ketju on voinut jatkua ikuisesti. Edellisistä maailmankaikkeuksista ei ikävä kyllä voida koskaan saada mitattavaa dataa, sillä aika itse alkoi alkuräjähdyksessä, ja vaikka avaruuden suurten välimatkojen takia menneisyyten voidaan nähdä, niin itse ajan alkupisteen taakse ei voida nähdä. Mitään sen takaista havaittavaa ei enää ole olemassa.
Sitten seuraa tökeröintä perustelua koko sivustolla:

Maailmankaikkeus on selitettävä. Jumalaa ei tarvitse selitää, koska hän on itseolevainen.

1. Jumala on alkusyy. Määritelmä itsessään sisältää sen, että Jumala on syy ja seuraus-ketjun alku, jonka on loogisesti oltava jossain. Jumaluus on riittävä selitys itselleen.

2. Jumala ei ole yksi vaikutus muiden joukossa. Jumala on maailmankaikkeuden ulkopuolella. Hän ei ole yksi syy tai vaikutus muiden joukossa, vaan hän on itse luonut syiden ja saurausten ketjun.

3. Jumala on aineeton henki eikä tarvitse fysikaalista syytä. Jumalan olemukseen kuuluu se, etää hän on olemassa ajattomasti. Jumalan olemus on hänen olemassaolonsa. Kaiken muun olemus on niiden ominaisuuksissa. Kaikki paitsi Jumala tarvitsee syyn.

TÄYTTÄ ROSKAA!!!!!!!!!!
Jumaluus ei todellakaan ole riittävä selitys yhtään millekään! Tuo oli jumalan kosmologinen todistus, joka on oikeasti argumentaatiovirhe! Jumala ei voi olla maailmankaikkeuden ulkopuolella, sillä maailmankaikkeuden ulkopuolista tilaa ei ole olemassa. Kaikki mitä on, on maailmankaikkeus. Jos jotain on kaukana, se kuuluu maailmankaikkeuteen. Jos jotain on vielä kauempana, sekin kuuluu maailmankaikkeuteen. Universumin ulkopuolella ei ole mitään, koska ulkopuolta ei ole olemassa. Siispä kuvitellun jumalan olisi pakko olla universumin sisäpuolella, jolloin häneen vaikuttaisivat luonnonlait, niin kuin kaikkeen maailmankaikkeudessa. Luonnonlait eivät salli ikuisesti elävää, kaikkivaltiasta olentoa. Aineettomia henkiä ei ole olemassa. Samalla perusteella uskot varmaan keijukaisiinkin. Kaikki tarvitsee fysikaalisen syyn. Se mikä ei tarvitse, sitä ei ole. Minkään olemus ei voi olla sen olemassaolo. Jumalakin tarvitsisi syyn olla olemassa, jos se olisi olemassa. Koska mitään syytä jumalan olemassaololle ei ole, koska mitään paikkaa jumalalle ei ole, ei ole mitään syytä uskoa siihen.