Perusteita olla uskomatta jumalaan: 5. Tietoisuus ei todista jumalasta

Viides jumalan perustelu keskittyy keksityn sielun olemukseen.
5. Tietoisuus ja persoonallisuus todistavat Jumalasta

Aineella ei voi olla tietoisuutta

Materia voi olla kovaa, sillä voi olla tilavuus, muoto, tiiviys, kemiallisia ym. ominaisuuksia.
Tietoisuus ei ole aineelle tyypillinen ominaisuus.

Esimerkkejä tietoisuudesta: tuntemukset, asenteet, tahto

Tietoisuutta ja henkisiä ominaisuuksia on vaikea määritellä, koska tiede ei pysty mittaamaan niitä. Niistä on kuitenkin helppo antaa esimerkkejä:

- Tuntemukset ja aistimukset: värit, äänet, tuoksut, kivut ym. tietoisen minän kokemukset. Ne ovat eri asia kuin niiden aiheuttaja aineellisessa maailmassa, ja niiden olemassaolo edellyttää tietoisen kokijan.

- Asenteet - erilaiset tietoisuudentilat - toiveet, pelot, ajatukset

- Tahto: tietoisen minän tekemiä valintoja

Aivoilla on fysikaalisia ominaisuuksia. Hermojärjestelmän tapahtumat voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, ja ulkopuolinen voi havaita ja mitata ne.

Mielellä (sielulla) on henkisiä, aineettomia ominaisuuksia. Vain ihminen itse tietää, mitä ajattelee, kokee ja tuntee.

Aineella itsellään ei ole tietoisuutta, mutta tietoisuuskin muodostuu aineesta. Kuten ei yksittäinen atomikaan ole elävä, monet atomit muodostavat kuitenkin eläviä soluja. Sähkökemialliset prosessit mahdollistavat tietoisuuden materiasta muodostuneissa aivoissa.
Tietoisuuden esimerkeistä:
Tuntemukset ja aistimukset. Värit muodostuvat valosta, jota ihminen aistii silmillään ja aivoillaan, äänet muodostuvat ääniaalloista, joita ihminen aistii korvillaan ja aivoillaan, tuoksut muodostuvat hajumolekyyleistä, joita ihminen aistii nenällään ja aivoillaan, kivut aiheutuvat hermopäätteiden ärsytyksesta ympäri kehoa, ja viestit kulkeutuvat aivoihin. Aivot säätelevät aivan kaikkea.
Nämä tuntemukset syntyvät aineellisessa maailmassa, eikä niissä ole mitään yliluonnollista. Niiden olemassaolo ei edellytä tietoista kokijaa. Tietoisuus tarkoittaa että yksilö tiedostaa oman itsensä ja olemassaolonsa. Ne eläimet, jotka eivät tiedosta itseään, voivat kuitenkin vallan hyvin tuntea nämä samat aistimukset kuin ihminenkin: värit, äänet, tuoksut, kivut ym.
Asenteet, kuten pelot, eivät myöskään ole tiedostavalle eläimelle yksinomaisia, vaan tiedostamatonkin eläin voi kokea esimerkiksi pelkoa, nälkää, väsymystä, pakokauhua, saaliinhimoa ym.

Jännä juttu on muuten se, että tiede pystyy jo alustavasti havaitsemaan erilaisia hermoimpulsseja ihmisen aivoissa, kun hän ajattelee erilaisia asioita, ja tuntemuksia pystytään sen perusteella paikallistamaan. Tulevaisuudessa pystytään havainnoimaan vielä paremmin ihmisen aivotoimintaa ja jopa päättelemään mitä hän kulloinkin ajattelee. Kaikki aivotoiminta on sähkökemiallisia prosesseja, joten se siitä jumalallisesta sielusta.