perjantai 22. helmikuuta 2013

Hevosenliha on hyvää


Naudanlihatuotteista löytyi hevosenlihaa. Ainakin kuudestatoista maasta Euroopassa, myös Suomesta. Kauhea skandaali? No ei.
Pahin juttu oli se että tuoteseloste oli virheellinen, naudanlihaa syövä ihminen söikin hevosenlihaa. Mitään muuta ongelmaa tapauksessa ei ole. Eikä tämäkään kauhean paha ongelma ole, hevosenlihahan on täysin hyvää ja syötävää, sitä on meetvurstina syöty Suomessakin jo pitkään. Virheellisesti merkityissä tuotteissa ei ollut mitään myrkyllistä, terveydelle vaarallista, allergiaa aiheuttavaa, tai mitään muutakaan haitallista ainetta.
Pirkan kebablastuista löytyi hevosta. Noh, oikea kebabliha kuuluu olla lammasta, mutta kebabina myydään suomessa lähinnä vain nautaa, ja nyt tietysti hevosta. Sama se, väärä liha kuin väärä liha.
Jos kuluttaja ei edes huomannut mitään eroa ruoan maussa, missä on ongelma?
Sitäpaitsi väärää lihaa löytyi ainoastaan einestuotteista, joihin nyt ei muutenkaan kannata luottaa. Vain laiska ja makuhermonsa pilannut ihminen syö eineksiä, noita mauttomia, pakkausmerkinnöiltään puutteellisia, säilöntäaineessa lillutettuja, pilaantumattomaksi muuttuneita, seinäneristeeksi kelpaavia, ruoaksikin kehuttuja tuotteita. Oma on ongelmansa, jos noista saa vatsanväänteitä tai pahan mielen.

Hevosenliha on hyvää ja syötävää. Sitä käytettiin naudanlihan korvikkeena, koska se on huomattavasti halvempaa. Sitä ei yleisesti laiteta ruokaan, sillä Suomessa ei kasvateta hevosia teollisesti ruoan raaka-aineeksi. Selvä homma, missä ongelma?
Ongelma on lähinnä ihmisten mielissä. Siinä että hevonen koetaan suloiseksi eläimeksi, jota ei saa syödä. Tämä on ajatusharha, joka on syntynyt nuorten tyttöjen suosimasta ratsastusharrastuksesta, eihän omaa lemmikkiäkään syödä (miksei voisi, koirankin liha on syötävää?).
Ratsastus harrastuksenakin on kokenut rappion, sillä ennen oikeiden miesten miehekkäästä ja tarpeellisesta työstä on tullut pikkutyttöjen leikkiharrastus. On kiva harjata heppoja ja vähän ratsastella niiden selässä. Väärin! Hevonen on työjuhta, ihmisen kesyttämä kotieläin, jota käytetään auraamiseen, kärryjen ja reen vetämiseen, kuormajuhtana, karjan paimentamiseen ja matkustamiseen paikasta toiseen. Myös sotaratsuna, jos vielä vanhat kunnian päivät sodan kentille palaisivat, eli ei.
On moraalisesti kieroutunutta kieltäytyä syömästä hevosta, vaikka syökin muuta lihaa. Miksi hevonen olisi eläinlajina jotenkin naudan tai sian yläpuolella? Eivätkö ne kaikki ole samanarvoisia?

Tottahan on että ihmiset ovat puolueellisia, itsekkäitä ja välinpitämättömiä. Söpöt eläimet kiinnostavat eniten, ja herättävät eniten positiivisiä mielleyhtymiä, kun taas rumat ja vastenmieliset eläimet eivät kiinnosta ihmisiä, tai aiheuttavat suorastaan puistatuksia. Jos tyhmä ihminen saisi päättää, maailmassa olisi vain söpöjä eläimiä, mikä tarkoittaa koiria, kissoja, marsuja, kaneja, hevosia, ynnä muita palleroisia ja karvaisia nisäkkäitä, sekä joitakin kauniita lintuja. Mielellään vain pentuja. Kaikki matelijat, sammakkoeläimet, kalat ja selkärangattomat eläimet, joita on huomattavasti enemmän kuin niitä karvaisia otuksia, saisivat kuolla sukupuuttoon. Totta kai maailman ekosysteemi romahtaisi tämän seurauksena ja elämä maapallolla loppuisi, mutta tyhmä ihminen ei näe nenäänsä pidemmälle eikä ymmärrä. Ei edes halua ymmärtää. Rumia eläimiä hän ei halua nähdä, jolloin niitä ei tarvitse olla olemassakaan.

Lähes kaikkia eläimiä voi myös syödä. Ainoastaan kaikkein myrkyllisimmät kannattaa jättää lautasen ulkopuolelle, kuten tappavan myrkyllinen velhokala tai sinirengastursas. Tosin myös osaa erittäin myrkyllisistä eläimistä syödään maailman eri kolkissa. Japanissa pallokala on suurta herkkua, ja on kokin kunnia-asia valmistaa se niin ettei se myrkytä ruokailijaa. Olisihan se ikävää mainosta ravintolallekin. Brasilian viidakoissa taas syödään tarantella-hämähäkkejä, grillattuna ja myrkkyhampaat postettuna. Hyönteisiä olisi terveellistä ja ekoligistakin syödä, myös Suomessa, mutta ihmiset kammoavat niitä, eikä hyönteissyönnistä tule tänne tapaa vielä ainakaan vuosikymmeniin, jos koskaan. Mutta hevosta nyt ainakin voisi syödä, niin kuin montaa muutakin nisäkästä.

Toinen asia mikä tuli esille Ylen A-studio: Talk:issa, oli ruoan alkuperämaa. Tuoteseloste joka sanoo että tuote on valmistettu Suomessa, tarkoittaa vain sitä mitä se sanoo. Se ei kerro mistä liha tai muut aineet ovat peräisin. Ne voivat olla ympäri maailmaa, ja ne on vain koottu yhteen Suomessa, eli tuote on valmistettu ruoaksi täällä. Lihan alkuperämaa kertoo missä eläin on kasvanut. Aika selkeä homma, vaikka siitäkin yritetään kauheaa ongelmaa tehdä.
Esimerkiksi Pirkan jauhelihapitsa on valmistettu Suomessa, mutta jauhelihan on tuottanut kaksi Alankomaalaista yritystä, joiden naudanliha tulee Brasilialaisilta kasvattajilta. Toimittaja kysyy, minkä maalainen pitsa oikein on?
Mitä väliä?!?
Oikeasti mitä väliä sillä on mistä maasta raaka-aineet tulevat tai missä tuote on valmistettu? Kauhean ksenofobista jättää ostamasta ruokaa, jonka jokin osa on valmistettu, tai tuotettu ulkomailla. Jos vain Suomalainen kelpaa, siis sataprosenttisesti kotimainen ruoka, joka on valmistettu Suomessa, suomalaisista raaka-aineista suomalaisella työvoimalla, ovat vaihtoehdot aika vähissä.
Välillä tuntuu että jotkut ihmiset haluavat tahallaan tehdä elämänsä mahdollisimman hankalaksi tutkimalla tuntikausia ruokien tuoteselosteita kaupassa. Ehkä tällainen "valistunut kuluttaja" saa toiminnastaan jonkinlaisen paremmuudentunteen, sillä hän "välittää", toisin kuin muut välinpitämättömät ja moraaliltaan huonommat kuluttajat, nuo teollisuuden orjat, joita hän syvästi halveksii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti