Englannin lausumisesta

Suomalaiset lausuvat englantia todella huonosti. Suomalaiset lausuvat myös kaikkia muita maailman kieliä, paitsi suomea, huonosti. Ja jotkut kyllä lausuvat suomeakin huonosti.
Joka tapauksessa asia on hieman häpeällinen, ja keskityn tässä nyt englannin kieleen, sillä esim. ranska on suomalaiselle vielä moninkerroin hankalammin lausuttava kieli, saati sitten vaikka kiina.
Suomalaisista on maine metsässä elelevänä jurona puhumattomana junttikansana. Maine on itse hankittu, joten siitä on mahdollista päästä myös itse eroon. Varsinkin vanhemman polven suomalaiset eivät osaa puhua ulkomaiden kieliä juuri ollenkaan, mutta nuortenkin kielitaidossa on petrattavaa. Tässä keskityn vain lausumiseen, kielioppi ja sanasto on eri asia. Vaikka suomalainen osaisikin nykypäivänä puhua englantia kohtalaisen sujuvasti, niin että kommunikointi englanninkielisten ja muidenkin, englantia vieraana kielenä puhuvien, kanssa luonnistuisi ongelmitta, paljastaa suomalaisen jäykkä englanninlausumistapa hänet armotta peräpohjolan kankeakieliseksi kasvatiksi.

Ongelma on suomen kielessä, joka ei ole mitään sukua englannille, eikä millekään muullekaan suurelle kielelle jota maailmassa puhutaan (unkaria lukuunottamatta, joka kuitenkin on eronnut uralilaisesta kantakielestä niin kauan sitten, että lausumistapa on täysin erilainen), joten suomalainen ei saa apua oman kielensä lausumisesta juuri mihinkään muuhun kieleen. Enimmäkseen suomalaisesta lausumistavasta on vain haittaa muita kieliä puhuttaessa.
Suomen kieli on foneettisesti yksinkertainen, vain kahdeksasta vokaalista ja kolmestatoista konsonantista koostuva kieli. Konsonanttien ja vokaalien samanmääräisyys, puhe-elinten jäntevää käyttöä vaativien äänteiden välttäminen, sananalkuisten, ja -loppuisten konsonanttiryhmien puuttuminen ja vokaalisointu, eli -harmonia, tekevät suomen kielestä foneettisesti helpon kielen. Sitä on siis erittäin helppo lausua, sillä kaikki kirjaimet lausutaan samassa äänneasussa missä tahansa tapauksessa. Tämän takia suomen kieltä äidinkielenään puhuvien on vaikea oppia lausumaan muita kieliä oikeaoppisesti. Olemme päässeet vähällä, joten oppi tulee tarpeeseen.

Seuraavassa lista joistakin sanoista, jotka suomalaiset usein lausuvat väärin englannin kielessä. Olen itse kerännyt tämän listan korkeakouluopettajieni suista kuulemistani lausumisista, joista joidenkin kohdalla todella täytyi pysähtyä hetkeksi miettimään, mitähän sanaa arvon opettaja mahtoi tarkoittaa.
Ensin englannin kielen sana kuten se oikein kirjoitetaan, sitten oikea lausumistapa ja viimeisenä väärä lausumistapa, jota olen kuullut käytettävän. En käytä foneettisia merkkejä tässä listassa, koska niitä ei pysty näppäimistöllä kovin helposti kirjoittamaan, ja joka tapauksessa lukija ymmärtää paremmin aakkosin kirjoitettua lausumisohjetta.
Huom. "r"-kirjain lausutaan englannissa aina pehmeänä, mutta sitä ei pysty ilmaisemaan kirjoitetussa tekstissä. "Z" tarkoittaa tässä pehmeää s-äännettä, kuin mehiläisen surina. Ja "th"-äänne sulautuu yhdeksi pehmeäksi kirjaimeksi.

Creature, kriitshö, ei krieitshö
Materials, mätierials, ei mäteerials
Precise, prisais, ei presiis
Area, eeria, ei aria
Attach, ätätch, ei ättäk
Forward, foowood, ei forvard
Work, wöök, ei vork
New, njyy, ei nyy
York, jook, ei jork
Accept, äksept, ei asept
Pirate, pairöt, ei piraat
Other, athö, ei ätör
Above, äbav, ei abou
Show, shou, ei sou
Anchor, änkhor, ei antsor
Overlay, ouvölei, ei ouverlai
Composition, kompozishön, ei komposisson
Mouse, maus, ei mous
These, thiis, ei tiis
Currently, kharentli, ei kurrentli
Character, kharakter, ei tsarakter
Away, öwei, ei avei
Darker, daakö, ei darker
Easy, iizi, ei iisi
Sure, shuo, ei syor
Very, veri, ei weary
This, this ei tis
Be, bii ei pii
Zero, zirou, ei tsirou
Lose, luuz, ei luus
Status, steitas, ei status
Enable, eneibl, ei ineibl
Position, pozishön, ei posissön
Questions, kveshtsöns, ei kestöns
Combining, kombaining, ei kombeining
Accelerating, äkselereiting, ei akkelereiting

Pahin oli sana attach, liittää, jonka opettajani lausui kuin sanan attack, hyökkäys!

Hankalimpia äänteitä tuntuvat suomalaisille olevan englannin kielen konsonantit. B on b, eikä p. C on joko k tai s, riippuen tilanteesta, mutta sen ollessa k, se usein lausutaan kuin kh. Th on erityisen haasteellinen, sillä se tulee lausua useammalla eri tavalla eri sanoissa. Yleensä se on pehmeä konsonanttiyhdistelmä, kuten sanassa this, mutta joskus kova konsonanttiyhdistelmä, kuten sanassa thief. Joka tapauksessa se lausutaan aina kuin yhtenä kirjaimena. Yksöis-v lausutaan aina kovana, kun taas kaksois-w aina pehmeänä, kuin u-kirjaimen lausuisi sanan keskellä. R-kirjain, kuten sanottua, on aina pehmeä englannissa. S lausutaan usein pehmeänä, suhisevana sanassa sure, ja taas "mehiläispörisevänä" sanassa easy.

Jos suomalaiset oppisivat ääntämään englannin konsonantit oikein, oltaisiin jo paljon paremmalla pohjalla. Se vaatii vain harjoitusta, mutta kuka tahansa siihen pystyy. Itse olen oppinut englannin kielen lähes kokonaan internetissä keskustelemalla, koska koulun englannintunnit olivat aina niin puuduttavia, etten jaksanut niihin tuhlata kovin paljon mielenkiintoani. Lausumisen olen oppinut katsomalla paljon elokuvia, mikäs sen hauskempaa opiskelua!

Oppimisen iloa teille kaikille, ja filmi pyörimään.