Mentalisti Noora Karma Arto Nybergin ohjelmassa oli huijari!

Anteeksi tuo otsikko, kaikki mentalistithan ovat "huijareita", samoin kuin muutkin taikurit ja silmänkääntäjät. Ehkä ilkeästi sanottu viihdealan ammattilaisista, joiden työnkuvaan kuuluu uskottavien illuusioiden luominen.

Hyvin osasi Noora Karma (mikä sukunimi, mahtaako olla taiteilijanimi?) asiansa, eli illuusioiden luomisen, koska sekä ohjelman isäntään Arto Nybergiin, toiseen vieraaseen Juha Tapioon, että kaikkiin katsojiin juttu upposi täysillä. Arto oli kuin puulla päähän lyöty kun Noora esitti hänelle peräti kaksi mentalismitemppuaan, "ajatustenlukua".

Minä tiesin jo etukäteen että juttu ei voi olla todellinen, koska satun tietämään että mentalismi on silmänlumetta, joskin taidokasta sellaista, ja osasin kiinnittää huomiota asioihin joita taikuri teki tempun aikana. Tai tarkemmin sanottuna sanoihin, joita taikuri käytti johdatellessaan henkilön, jonka "ajatuksia luetaan", valitsemaan taikurin ennalta suunnittelemat sanat. Tämä tapahtui itse tempun aikana, joten mitään ennakkovalmisteluja ei mentalistin tavinnut sopia yleisön kanssa, ja kaikki tapahtui huomaamattomasti eikä kohde itsekään havainnut petosta.
Luettavana oleva henkilö ei oikeasti itse valitse sanoja, joita mentalisti pyytää häntä ajattelemaan, niin uskomattomalta tai pelottavalta kuin se voikin kuulostaa, vaan taikuri istuttaa ajatuksen niistä koehenkilön mieleen.
Tämä oli yksinkertaista todeta seuraamalla Noora Karman puhetta tempun aikana. Mentalisti puhuu aina paljon, ja käyttää runsaasti toistoa, saaden koehenkilön ajattelemaan haluamallaan tavalla.

Noora oli pyytänyt Artoa tuomaan kolme lehteä studioon. Nämä olivat Suomen Kuvalehtiä. Tämän mentalisti tiesi jo ennalta. Hän oli myös valinnut sellaisen sivun jossa olisi mahdollisimman vähän tekstiä arvattavaksi, eli tässä tapauksessa mainossivun, jossa oli vain yksi sana. Sivunumero, jonka Noora oli valinnut ennalta, oli 38. Tämän takia lehtiä oli juuri kolme, ja hän muutamaan kertaan sen mainitsi ääneen. Sen lisäksi hän pyysi Juha Tapiota avustamaan ja valitsemaan minkä tahansa sivunumeron lehdestä, jonka Arto oli nostanut pöydältä. Mutta ennen valintaa Noora otti yhden lehden ja katsoi montako sivua siinä oli.
Hän sanoi Juha Tapiolle: "Valitse joku sivunumero. Näissä lehdissä on suunnilleen ... semmonen kahekskyt jotain sivua. Eli joku sivu alle kahdeksankymmenen."
Näin helposti Noora manipuloi Juha Tapion ajattelemaan numeroita kolme ja kahdeksan, minkä seurauksena tämä "valitsi" numeron 38. Tiesin itsekin minkä sivunumeron Juha tulisi valitsemaan ennen kuin tämä ehti sitä ääneen sanoa.
Seuraavien hetkien aikana Noora pyysi Artoa ajattelemaan sivulla olevia asioita ja esitti lukevansa Arton ajatuksia (tunnelman nostatusta, pakollinen osa taikatemppuja, tai muuten "magia" katoaa, jos vastauksen kertoo heti suoraan). Samalla mentalisti kirjoitti sanan paperille.
Sitten hän pyysi Artoa näyttämään sivun itselleen ja kameralle. Sivulla oli kuva, jossa seinällä oli valotaulumainos, jossa oli sana "pearl". Ja kas, Noora oli kirjoittanut sanan "pearl" paperille. Hän muisti mikä sana olisi kunkin kolmen lehden sivulla 38.

Ihan hyvä temppu, mutta seuraava oli vielä vaikuttavampi.

Toisessa tempussa, joka tehtiin koska "ihmiset voi olla vähän skeptisiä, ja niin pitääkin olla, se on ihan hyvä juttu", Noora Karma arvasi sanan, jonka Arto Nyberg keksi itse tempun aikana, ja tuo sana ilmestyi vielä päivän lehteen painettuun yleisönosastokirjoitukseen. Eli mentalisti ikään kuin tiesi Arton keksimän sanan jo edellisenä paivänä. Ja itse asiassa niinhän hän tiesikin! Koska jälleen mentalisti valitsi tuon sanan itse ja puheellaan manipuloi koehenkilön valitsemaan juuri sen saman sanan.
Noora sanoi: "Arto, ajattele jotain sanaa, älä sano sitä sanaa, mieti jotain sanaa, ajattele jotain sanaa mielessäsi, joku sana, joku sana, onks sulla joku sana mielessäsi, joku suomalainen sana mikä on suomalaisessa sanakirjassa."
Huomasin jo tämän puheen aikana että Noora syöttää Artolle huomattavan paljon "s"-kirjainta, mikä sai Arto ajattelemaan sanoja, joissa on paljon s-kirjaimia. Ja missä sanassa olisikaan enemmän ässiä kuin sisiliskossa. Joten mentalistin taitavasti johdattelemana koehenkilö "valitsi" sanan "sisilisko", ja sen jälkeen mentalisti näytti päivän sanomalehden, johon hän oli lähettänyt isänpäiväonnittelut ja kertoi Arton valitsevan sanan "sisilisko".

Tämän tempun onnistuttua Arto Nyberg oli aivan hämmentynyt ja haltioissaan Noora Karman mentalistinkyvistä, samoin kuin ohjelman katsojat. Ja olihan se hieno temppu. Vietävän helposti voi osaava ihminen toisten mieliä manipuloida. Ei voi kuin ihailla helpolta vaikuttavaa suoritusta.

Paljastin nämä temput en suinkaan sen takia, että haluaisin haukkua Noora Karmaa huijariksi, hänhän on taitava esiintyjä ja viihdetaiteilija, kaikki kunnia siitä, vaan koska ohjelman jälkeen internetin keskustelupalstat täyttyivät enemmän tai vähemmän tuohtuneista kommentoijista, jotka huusivat "huijaria", "noitaa" ja muita kuvottavia asioita, kuin keskiajalla eläisimme. Kiihkouskovaiset olivat jo kaivamassa noitarovioitaan esille. Sairasta menoa. Kyyniset ateistit taas väittivät kivenkovaan tietävänsä että teknologian avulla oli nuo temput tehty. Halpana huijauksena, niin että verhon takaa vakoillut avustaja kuiskasi sanat Nooran salaiseen korvakuulokkeeseen.
Onneksi asianlaita ei kuitenkaan ollut tuollainen halpahintainen huijaus, vaan taitavasti ihmismielen oikkuja hyväksikäyttävä illuusioesitys.
Jo ennen mitään temppuja Noora Karma kertoi, että mentalismi perustuu illuusioon.

Vähän ehkä itseänikin harmittaa oman ylivertaisen tarkkaavaisuuteni ja salamannopean päättelykykyni tuoma viisaus, jolla pystyn päättelemään taikatempun tekotavan, jo kun sitä ollaan vielä suorittamassa (hyvä esimerkki on taikatemppujen paljastus-ohjelmasarja, Magic's Biggest Secrets Finally Revealed, jonka jokaisen tempun tekotavan keksin jo ennen kuin sitä oli saatu päätökseen). Kyyninen ja epäilevä asenne kaikkeen "yliluonnolliseen" ja selittämättömään vie pois sen lapsenomaisen ilon ja hämmästyksen tunteen, jonka taikatemput joskus vuosia sitten vielä minussakin herättivät (lapsena myös harrastin vähän taikatemppujen tekemistä, tyyliin kupit ja pallot sekä yksinkertaiset korttitemput). Haluaisin kokea tuon nautinnon vielä uudestaan, mutta pelkään että ihmeisiin uskova sisäinen lapseni on jo kasvanut liian vanhaksi ja oppineeksi, eikä hämmästykselle enää riitä sijaa.

Mistä pääsemmekin post-modernin ihmisen eksistentiaaliseen ahdistukseen olemassaolon turhuudesta...