Tänä vuonna Linnan juhlat järjestettiin Tampereella, koska Presidentinlinna oli ikävä kyllä remontissa. Pitopaikaksi valittiin Tampere-talo, joka on Pohjoismaiden suurin kongressikeskus.
Kongressikeskus!
Kuulostaako Linnan juhlille sopivalta paikalta? No ei kuulosta. Eikä myöskään näyttänyt siltä! Rakennus oli modernin arkkitehtuurin laimea taidonnnäyte, valkoista, terästä, suoria kulmia, lasia. Ei muuta. Ei koristeita, ei mitään perinteistä, ei mitään kaunista. Talo oli ankea, tylsä ja mitäänsanomaton. Se ei ollut arvokkaan näköinen, kolhot isot hallit ilman väriä ja krumeluureja eivät vain yksinkertaisesti sovi maan arvokkaimman juhlan pitopaikaksi.
Parempi vaihtoehto Linnan juhlien päämajaksi olisi ollut Turun linna, jota myös ehdotettiin. Mutta jostain syystä ei kelvannut. Turun linnan yhtenä Suomen vanhimmista rakennuksista olisi ollut mitä oivallisin vaihtoehto käytöstä väliaikaisesti poistuneelle Presidentinlinnalle. Turun linnassa historia olisi ympäröinyt juhlavieraita aivan eri tavalla kuin Tampere-talossa, jonka kaltaisia mauttomia laatikoita mahtuu kolmetoista tusinaan.
Turun linnasta sanottiin että se ei olisi tarpeeksi tilava. No, vaikka näin olisikin, mitä en usko, olisi siitä selvinnyt jättämällä kutsumatta ison kasan turhia vieraita, joita saimme tänäkin vuonna "ihastella" (Duudsonit, Jukka-poika ym.). Tampere-talokin "Pohjoismaiden suurimpana kongressikeskuksena" oli liian pieni, jotta vieraat olisivat mahtuneet tanssimaan.
Ei nimittäin riittänyt että Linnan juhlat siirrettiin pois arvokkaasta Presidentinlinnasta johonkin ala-arvoiseen tönöön Tampereelle, sen lisäksi vieraat eivät päässeet tanssimaan, mikä on ollut koko juhlien toinen päätapahtuma tasavallan presidentin kättelyn ohella! Ei muka mahtunut tanssimaan, kattia kanssa sanon minä. Miten muka pienemmässä Presidentinlinnassa on aina mahtunut tanssimaan? Vieraita ei kuitenkaan ollut sen enempää kuin edellisinäkään vuosina.
Häväistys ei vielä päättynyt tähän. Linnan juhlien pukukoodi oli pistetty myös kerralla kokonaan uusiksi. Maan arvostetuimman tilaisuuden pukimina ovat aina olleet frakit ja iltapuvut, vaan tällä kertaa asuina olivat vain mustat puvut, naisilla lyhyemmät hameet ja jopa housupuvut!
Presidenttikin oli pukeutunut mustaan pukuun, ja vain yhteen kunniamerkkiin, edellisvuoden kolmen mitalin ja presidentillisten vitjojen sijasta.
Kyllä voi hienoimmankin tilaisuuden laimentaa, ei voi muuta sanoa. Surullista.
Tämän lisäksi kuuluisaa Linnan boolia ei ollut saatavilla, mutta syy siihen on ymmärrettävä, Linnan keittiö ei tietenkään halunnut paljastaa salaista reseptiään tamperelaisille.
Kaiken kaikkiaan nämä eivät olleet Linnan juhlat, vaan Talojuhlat Tampereella. Niitä nyt vain sattui isännöimään tasavallan presidentti vaimoineen.
Ja taas kerran saimme kauhistella sitä etikettivirheiden suunnatonta määrää, jota juhliin kutsuttu rahvas meille esitteli. Näitten kuuluisi olla valtakunnan kerman juhlat, mutta silti tänä vuonna oli kutsuttu oikein ennätysmäärä tavallisia pulliaisia, jotka eivät olleet tehneet mitään merkittävää ansaitakseen tulla kutsutuiksi. Esimerkiksi eläkeläispariskunta, joka keräsi roskia Tampere-talon ympäriltä ja muualta kaupungista. Hip hei hurraa, maailmanparantajat! Annetaanko mitaleita vielä?
Kyseinen mies ei ollut pitänyt pukua yllään rippikoulusta päästyään, sitten kuusikymmentäluvun.
Helsingin Sanomissa oli varta vasten etikettineuvoja ohjeistanut miehiä, että solmion tulee mustan puvun kanssa tämän tason tilaisuudessa olla helmenharmaa. Vaan mitä näimmekään, toki useimmilla kravatti oli tämän värinen, mutta huomattavan moni oli myös viisveisannut etiketistä, ja kietaissut kaulaansa ties minkä värisen, jopa kuviollisen kravatin. Monen miehen kravatti oli saman värinen kuin hänen vaimonsa puku. Naisia taas ohjeistettiin jopa selvin kuvaohjein että juhlapuvun hameenhelma ei saanut ulottua maahan asti, vaan sen tuli jäädä nilkan yläpuolelle. Pidempi helma olisi vaatinut mieheltä frakin käyttöä. Kuitenkin jopa suurin osa naisista tuli juhliin pitkässä, maata viistävässä iltapuvussa, joka joillakin oli ehkä aikaisempien Linnan juhlien peruja, ja joillain muilla ainut kallis iltapuku, eivätkä rahat riittäneet uuden hankkimiseen. Sääli.
Sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta ei ollut kammannut tukkaansa, vaan näytti petolinnun peräpäältä. Häpeäisit! Se ei näytä boheemilta taiteilijalta, se näyttää rumalta alkoholistipummilta.
Samoin matkadokumentaristi Ville Haapasalo oli ottanut tavaramerkiksi muodostuneen piponsa (jota hän epäilemättä aina käyttää vain peittääkseen orastavan pälvikaljunsa) pois vasta astuttuaan kättelyjonoon, sillä sen verran rasvaiselta ja hikiseltä hänen hiuskuontalonsa näytti. Juhlien jatkoilla hänellä oli taas pipo päässään sisätiloissa. Tällaista ei soisi tapahtuvat missään, saati sitten näin korkea-arvoisessa tapahtumassa.
Kaikkein pöyristyttävintä koko itsenäisyyspäivässä oli kuitenkin "Linnan" juhlien varjotapahtuma, joka jääköön nimeämättä, koska en kunnioita sitä tippaakaan. Joka vuosi on myös Helsingissä ollut varjotapahtuma, eli mielenosoitus, johon pääkaupungin pummit ja hylkiöt kerääntyvät huutamaan iskulauseita kuuroille korville siitä kuinka he ovat kateellisia koska heitä ei kutsuttu mukaan juhliin juomaan päänsä täyteen boolia ja vokottelemaan kauniita naisia. Tänä vuonna "mielenosoitus" kuitenkin äityi mellakaksi, jossa kaadettiin poliisin pystyttämiä mellakka-aitoja, käytiin poliisin kimppuun jääkiekkomailoin, hajotettiin liikehuoneistojen ikkunoita ympäri kaupunkia, uhattiin juhlavieraiden turvallisuutta Tampere-talolla ja jatkopaikassa Tammer-hotellilla, räjäyteltiin savupommeja, heiteltiin poliisia elotulitteilla ja jopa pahoinpideltiin yksi poliisihevonen.
Pahoinpitelitte hevosen, koska teidän mielestänne eliitin ei kuulu saada juhlia saavutuksiaan! Oletteko pahemman kerran päästänne vialla! Turha kysyäkään, tottakai olette, te mitättömät turhakkeet.
Näitten ali-ihmisten mielenlaatu on sen verran jälkeenjäänyt ettei sinne mahdu kuin yksi ajatus kerrallaan, ja nyt joku riivatun köyhälistön agitaattori oli saanut noihin huligaanien paksuihin kalloihin taottua idean lähteä mellakoimaan, idean että heillä, yhteiskunnan tuilla elävillä työttömillä sosiaalipummeilla, olisi jokin ihmeen oikeus häiritä kunniallisten menestyneiden kansalaisten itsenäisyyspäivän viettoa. Viheliäisempää roskasakkia saa taas hakea, eikä hevin löydä. Rikkoa nyt kauppojen ikkunoita ja hyökätä poliisin kimppuun, joka on kaikkien yhteistä rauhaa turvaamassa, kertakaikkiaan älytöntä! Nua raggarit halusivat vain tapella, rikkoa paikkoja ja aiheuttaa yleistä sekasortoa ja pahennusta. Siinä he kyllä onnistuivat, ja siitä heitä tulisi kyllä rangaista, lain kovimman kirjaimen mukaan. "Linnaan" heidätkin, pitkälle kakulle.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille, jotka sen ovat ansainneet!
Nimittäin nämä rikolliset mellakoitsijat ja pahoinpitelijät sitä eivät ole.
