Pelit eivät ole kehittäviä

Provokatiivinen otsikko kaikille pelien ystäville. Itsekin kuulun pelaajiin, joku voisi joskus sanoa että jopa liikaa pelaaviin. Kyse on siis videopeleistä, noista elektronisista ajantuhlareista.
En koe kuitenkaan olevani riippuvainen pelaamisesta, koska voin lopettaa koska vain haluan, en vain halua... ähää, menitte lankaan! En ole pelannut nyt pariin viikkoon, joka nyt ei ole aika eikä mikään olla pelaamatta tai tekemättä mitään muutakaan, toissakesänä taas en pelannut lainkaan moneen kuukauteen, mikä sai itsenikin jos ei huolestumaan, niin hieman allapäin mielelle, sillä mietin, olinko tullut liian vanhaksi videopeleille. Mutta ei se nyt varmaan niinkään ole, ei vain tehnyt mieli pelata kesäkuumalla, kun oli muutakin tärkeämpää vuodenaikasidonnaista tekemistä. Mitähän se mahtoi olla, mietin, kun en ehtinyt käydä kertaakaan uimassakaan...? Tai sitten ei ollut tullut mitään hyviä pelejä aikoihin, ja kaikki vanhat hyvät oli pelattu jo läpi liian monta kertaa.

Joka tapauksessa, sitten itse aiheeseen. Monesti on ennen sanottu että pelit ovat ajanhukkaa, ja aikaahan ne tunnetusti vievät enemmän tai vähemmän tuhottomasti. Nukkumattomia öitä, itselläni ei ole, mutta monella muulla nörtillä on. Huonoa oppimismenestystä, en kuulu myöskään näihin joiden elämää pelaaminen todella haittaisi. Ihmissuhteiden puutetta, no siihen on muitakin syitä... oikeastaan pelaaminen on vain ratkaisu aikatyhjiöön joka syntyy ihmissuhteiden puutteesta.

Pelaamisen on sanottu olevan turhaa, ja jopa lapsille ja nuorille haitallista puuhaa. Kuten kaikkea uutta, myös pelaamista on vanhemmisto ensin jyrkästi ja nykyään hieman lieventyneellä otteella vastustanut. Uuden ja tuntemattoman, itselle oudon ajanvietteen parissa tuntitolkulla lumoutuneena viihtyvä lapsi voi olla vanhemmalle järkyttävää seurattavaa.

Nyttemmin kuitenkin, viimeksi tänään luin lehdestä, ovat nuorisotyöntekijät ja muut aktiivit alkaneet ajaa pelien asiaa, ainakin puhdistaa niihin kohdistuvia harhaluuloja ja tukea niiden asemaa yhtenä nuorten harrastuksena muiden joukossa. Esimerkkeinä muista mainittiin jääkiekko ja jalkapallo.
Pelejähän nekin ovat, mutta hieman toista kaliiperia ehkäpä.

Lehdessä sanoivat että yrittävät saada ihmiset ymmärtämään että pelaaminen ei ole ajanviettoa, vaan harrastus joillekin, nykyään jo aika useille lapsille ja nuorille. Mutta mitä, eikö harrastus nimenomaan ole ajanviettoa? Voi kuuluuko oikean harrastuksen olla jotenkin kehittävää? Eikö pelkkä ajanviete voi olla harrastus? Kummallista puhetta nuorisotyöntekijöiltä.
Sitten koittivat vakuuttaa että pelaaminenkin voi olla, tai siis on, kehittävää puuhaa.

No ei se kyllä ole.

Myönnetään, pienissä määrin pelaaminen voi olla joillekin kehittävää, mutta yleensä hyvin marginaalisilla alueilla. Kehitys on kovin kapea-alaista ja suppeaa, suuriltaosin hyödytöntä.

Hyödyllisintä on ehkä englanninkielen oppiminen, sillä lähes kaikki pelit ovat englanninkielisiä. Mutta oppiihan sitä englantia nykyään muutenkin joka lapsi, kun TV ja elokuvat eivät ole dubattuja, englantia kuulee jakuvasti koko ajan joka puolella, ja sitten on vielä se internet. Oman englanninkielen taitoni kehityksessä pelit eivät ihan mahdottoman suurta osaa näytelleet, vaikka varmaan niistäkin hyötyä oli. Pelien sanasto on usein aika marginaalista, jollei sitten pelaa sitä parasta genreä, roolipelejä. Muutoin onhan se ihan kiva kun lapsi oppii ensimmäisenä vieraasta kielestä sanoja kuten "enemy", "fire", "kill", "headshot" yms... Ja jos joku sanoo että parempaa sanastoa oppii puhumalla muiden ihmispelaajien kanssa netin moninpeleissä, niin eipä kyllä opi, huonompaa ainoastaan, vai mitä vastaa N00bz_killah98? PWND U N00B LOLZ!!!!1!
Tuohan ei englantia ole enää laisinkaan.

Pelien kehutaan kehittävän sosiaalisia taitoja. Kuten mitä, muiden pelaajien listimistä? Moninpeleissä muiden haukkumista? Aloittelijoiden kiusaamista? Sovinistista ja rasistista läpänheittoa kaveriporukassa? Ala-arvoista kielenkäyttöä? No, näitä kyllä yhdessä pelaaminen kehittää. Pelaaminen suuressa porukassa netissä opettaa vääränlaisia kanssakäymistaitoja, joissa heikompiosaisia sorretaan surutta, muita kiusataan jatkuvasti ja teoille vain naureskellaan. Nimimerkin takaa nimettömänä ja kasvottomana voi tehdä mitä tahansa, eikä jää edes kiinni. Sitä se opettaa, huonoa käytöstä.

Pelit opettavat kuulemma myös hienomotoriikkaa. No niinhän ne varmaankin tekevät, mutta terveen ihmisen hienomotoriikka kehittyy siinä nelivuotiaana ja pelien tehtäväksi jää lähinnä pääosumien tähtäyksen hiominen äärimmilleen. Jos vesastaan haluaa mestaritarkk'ampujan, siis virtuaalimaailmassa, oikeat aseethan ovat ihan eri juttu, niin siitä vaan Battlefieldia pelaamaan. Pelien hienomotoriikkakoulutus on yhtä tyhjän kanssa, siellä ei oikeassa maailmassa tee yhtään mitään. Vai kirjoitatko työnhakuilmoitukseen ja CV:hen että olet hionut taitosi äärimmilleen Team Fortress 2:ssa ja nyt osut viholisia päähän joka kerta? Kovin rajatut työmahdollisuuden tuo tuntuu avaavan.

Fyysisiä taitoja pelit eivät kehitä ollenkaan. Oikean käden etusormilihas voi PC-pelaajilla hieman vahvistua ankaran Diablo-klikkailun seurauksena, mutta useimmiten vain sormenpäistä kuluu nahka pois ja ranteeseen tulee jännetupin tulehdus. Konsolipelaajilla peukalohin tulee rakkoja padin tattien hakkaamisesta. Sitten on se Wii-heilutuskapulalaite, jota pelikonsolina kai myydään. Sitä yritetään aina lehdissä mainostaa terveellisenä tapana pelata. Suomen puolustusvoimillekin sitä on hankittu useita kappaleita, jotta alokkaat voivat vapaa-ajallaan pelata jotakin "terveellistä".
Noh, ongelmahan on siinä, että kukaan vakavastiotettaja "oikea" pelaaja ei pelaa Wiin lapsellisia yltiökasuaaleja urheiluleikkipelejä. Wii Sports tosin on maailman myydyin videopeli, lasketaan kymmenissä miljoonissa, mutta se johtuu siitä että tuo tekele ympättiin mukaan Wii-konsolin myyntipakettiin, niin että kaikki sen ostaneet saivat sen mukanaan, halusivat eli eivät. Wii Sportsia ja muita vastaavia "pelejä" eivät pelaa ketkään muut kuin ne ihmiset jotka eivät yleensä kuluta aikaansa pelaten. Ei-pelaajien kasuaaliviihteeksi niistä ehkä on, ja jotkin kunto-ohjelmien jutut saattavat ollakin ihan oikeita lihaksia kehittäviä, punnerrukset ja muut, mutta niiden tekijät tekisivät niitä muutenkin, nyt se on heille vain ehkä vähän hauskempaa. Tosipelaajat, hikiset nörtit kammioissaan linnoittautuneina itserakennetun PC-tornin viereen tai läskiplösöt sipsit rinnuksilla ja padi kädessä sohvanpohjalla eivät tuollaisiin liikuntalaitteisiin koske pitkällä tikullakaan. Niissähän joutuu tekemään jotain, muutakin kuin liikuttamaan sormia.
Enkä heitä siitä syytä, omastakin mielestäni Wii-kapulalla huitominen on pelleilyä, urheiluliikkeiden tekeminen ei kuulu pelaamiseen, kaikki Wiin pelit ovat lapsellisia kasuaalipelejä joita en viitsi pelata, ja pelaamisen kuuluu tapahtua mahdollisimman vähin fyysisin ponnistuksin.
Oikea pelaaminen ei kehitä mitään muuta kuin istumalihaksia, ja nekin kipeytyvät kun tarpeeksi kauan paikallaan möllöttää. Pitkään pelaaminen, jota kaikki pelaajat tekevät, aiheuttaa selkä- ja niskakipuja, jumiutuneita niveliä, päänsärkyä, lihaskipuja, yleistä kankeutta, silmäsärkyä, väliaikaista näön heikentymistä, pinnallista silmäverenvuotoa, jännetupintulehduksia ja mitä vielä. Älkää siis väittäkö että pelaaminen olisi mitenkään fyysisesti hyväksi.

Oikeastaan on ihan turha yrittää uskotella yleisölle että pelaaminen olisi jotenkin kehittävää puuhaa, ajanvietettä se on, toisille harrastus, toisille pakkomielle, hyvin harvoille ammatti. Kaikki siitä tykkäävät enemmän tai vähemmän ja pelaamisen suosio kasvaa koko ajan. Pelaamisen ei tarvitse olla kehittävää, annetaan sen olla "vain" ajanvietettä. Sellaisenaan se voi tarjota virkistäviä pakohetkiä arjen rutiineista, mielenkiintoisia tarinoita, joihin voi itse eläytyä mukaan, tai sitten asefetisististä voimafantasiaa esipuberteettisille pojille, jotka pelaavat vähäpukeisia naishahmoja kamera kolmannessa persoonassa. Mutta joka tapauksessa: pelaaminen on ajanvietettä, ajanvietteen ei tarvitse olla kehittävää, riittää että se on hauskaa!

Vihaan piratismia

Piratismi. Vanhoina hyvinä aikoina se tarkoitti vielä merirosvousta, enemmän tai vähemmän kunniakasta raskasta merityötä.  Nykymerirosvouskin on kyllä laimea versio entisaikojen menosta.
Piratismi tarkoittaa kuitenkiin nykyään hikisten nörttien yksin kellareissaan suorittamaa röyhkeää, hävytöntä ja itsekästä rosvousta, joka halventaa taiteentekijöiden ihmisarvoa, ja nauraa räkäisesti päälle.

Nykypäivän piraatti valehtelee kannattavansa ihmisoikeuksia, samalla polkiessaan niitä. Hän mukamas kunnioittaa taiteen tekijöitä, vaikka todellisuudessa hän vähät välittää kenestäkään muusta kuin omasta itsestään, minulle kaikki heti nyt, ja ilmaiseksi!
Piraatti ei halua maksaa mistään, mitä hän kuluttaa. Piraatti lataa musiikin, elokuvat, tv-sarjat ja pelit netistä, PirateBaysta, eikä maksa niistä mitään. Toiminta on laitonta ja moraalisesti erittäin väärin. Nuo itsekkäät, omahyväiset, kaksinaamaiset varkaat ovat liian laiskoja tehdäkseen töitä ja liian moraalittomia maksaakseen kulutushyödykkeistään, joista he saavat suurta nautintoa.
Jos vähänkin älliä päässä olisi, voisi kenties mieleen edes joskus pilkahtaa sellainenkin ajatus, että voisipa jopa maksaa, jos kohdalle sattuu itseä erityisesti miellyttävä elokuva, levy tai peli. Mutta ei, kaiken kun saa helposti ladattua netistä ilmaiseksi ja kiinnijäämisen riski on pieni, samoin rangaistukset mitättömät, ei piraatti vaivaudu ajattelemaan taiteen tekijöitä laisinkaan.
Jos kukaan noista viheliäisistä, hikisistä nörttirosvoista olisi edes kerran elämässään tuottanut itse jotain katsomisen tai kuuntelemisen arvoista, voisi hän ehkä käsittää miltä tuntuu, jos on pannut paljon aikaa, vaivaa ja rahaa johonkin projektiin, ja sitten kun rehellisesti yrittää sillä leipänsä tienata, jääkin puille paljaille ja joutuu konkurssiin, koska ryökälepiraatit ovat ryöstäneet työn hedelmät netistä.

Koska nuo kyvyttömät työtävieroksuvat lurjukset eivät kykene mitään taitoa vaativaa sisältöä itse tuottamaan, he eivät ymmärrä että joku haluaa ihan oikeasti korvauksen tekemästään työstä. Elokuvien, musiikin ja pelien tekijöille noiden tuotteiden valmistaminen on ammatti, josta toivoo heidän saavan leipänsä.

Piraatit käyttävät usein moraalisina puolusteinaan absurdeja väittämiä, joista ohessa esimerkkejä:

"Olen kuitenkin eri mieltä tämän ilmiön vaikutuksista, ainakin musiikin lataamisen osalta. Vaikka artistit menettävätkin internetissä tapahtuvan musiikin lataamisen johdosta paljon levytuloja, voi kuluttaja tätä kautta tutustua helposti ja nopeasti uusiin artisteihin, ja mahdollisesti jopa tämän jälkeen lähteä kauppaan ostamaan aitoa levyä. Se tunne, kun ostaa aidon levyn ja pitelee sen hienoja kansia kädessään, on kuitenkin aivan toista luokkaa kuin netistä ladatun kappaleen kuuntelu."

 - Piratismin puolesta

Tottakai oikean levyn pitely käsissä on paljon hienompi kokemus kuin piratoitu nettilataus, mutta suurin osa piraateista ei tule koskaan ostamaan lataamiaan levyjä kaupasta, eikä maksamaan niistä yhtään mitään. Perusteeksi ei kelpaa että "lataan kaiken ja kuuntelen koneella, ja hyvät levyt ostan myös itse", sillä vaikket levystä pitaisikään, jos hankit sen kuunneltavaksesi, on artisti ansainnut siitä korvauksen. Aivan sama vaikket pitäisi siitä ja heittäisit koko levyn roskiin kuuntelun jälkeen.

"Fakta on, että yhtyeet saavat suurimman osan tuloistaan keikoiltaan. Tähänkin nettipiratismi auttaa, sillä jos ei olisi kyseistä yhtyettä koskaan kuullut, ei varmasti läheskään yhtä helposti lähtisi heidän keikkaansa katsomaan. Näin yhtye saa tuloja, vaikkei kyseinen henkilö heidän levyjään olisikaan ostanut."

 - Piratismin puolesta

Yhtyeet saisivat levymyynnistä huomattavasti enemmän tuloja, jolleivat piraatit varastaisi heidän levyjään netistä! Ei tarvitse varastaa yhtyeen koko tuotantoa tietääkseen haluaako mennä sen keikalle. Yhtyeillä on usein Youtubessa katsottavana musiikkivideoita heidän omilla laillisilla profiileillaan, joten niistä voi tarkastella uusia yhtyeitä laillisesti. Onko myös unohtunut sellainen paikka kuin kirjasto, josta saa laillisesti ilmaiseksi musiikkia kuunneltavakseen.

Myöskin jos tykkää jo jostain yhtyeestä, ja käy keikoilla, ei ole mitään syytä enää warettaa heidän musiikkiaan sillä perusteella että tutkii yhtyeen tuotantoa, josko vaikka pitäisi siitä.

"Piratismi ei ole varastamista. Se on kulttuuriteosten kopioimista ja kopioiden jakamista kansalaisten kesken. Jonkun esineen tai asian varastaminen tarkoittaa sitä, että kyseisen esineen haltija menettää esineen varkaalle, josta tulee sen uusi haltija. Kopioinnissa alkuperäiskappale säilyy koskemattomana haltijallaan; kopioija vain valmistaa siitä itselleen kopion. Päinvastoin kuin varkaudessa, jossa esine tyypillisesti anastetaan haltijaltaan salaa, piraattikopioinnissa teoksia toisilleen jakavat kansalaiset paitsi sallivat niiden kopioinnin, ovat siitä myös tietoisia ja usein jopa mielissään."

 -Piratismi pähkinänkuoressa

Niin väärin kuin vain voi olla. Piratismi on ehdottomasti varastamista. Aineettoman kopion varastaminen on yhtä lailla varastamista kuin esineen varastaminen, sillä tekijä on nähnyt vaivaa alkuperäisen tuotteen tekemiseen, hän omistaa kaikki kopiot teoksesta, niin materiaaliset kuin immateriaalisetkin, ja hänelle kuuluu korvaus kaikista ihmisten hankkimista kopioista. Piratismia ei voida perustella sillä että aineettomista kopioista ei tarvitsisi maksaa, koska silloinhan kuka tahansa saisi varastaa mitä tahansa ja miten paljon tahansa, eikä koko elämässään tarvitsisi uhrata lanttiakaan rahaa artistien tukemiseen, joiden tuotannosta päivittäin nauttii. Sairasta, jos tuollaista pitää moraalinaan. Digitaalisen kopion tuottaminen ei vaadi juuri mitään, mutta alkuperäisen tuotteen tekeminen kyllä. Ei voi mitenkään olla luvalista kopioida digitaalisia kopioita ilmaiseksi, kuka sitten ostaisi maksullisen version? Taiteilija jäisi rahatta. Kuka määrittäisi montako kopiota pitää ostaa ennen kuin saa alkaa ladata niitä ilmaiseksi? Kuka saa maksaa, ja kuka varastaa? Ei todellakaan toimi!

Immateriaalisista palveluista ja elämyksistä kuuluu korvaus niiden tekijöille. 

Jos haluat katsoa elokuvan, mene teatteriin, osta DVD (kenties alennusmyynnistä), vuokraa se, lainaa kirjastosta tai katso televisiosta. Nykyään saa myös pilvipalveluista ja streamauksella katsottua elokuvia pilkkahinnalla, suoraan omaan telkkariin. Ei ole kallista, jopa ilmaista, ja elokuvantekijät saavat ansaitsemansa korvaukset.

Jos haluat kuunnella musiikkia, osta levy kaupasta, osta levy nettikaupasta, osta yksittäiseiä kappaleita nettikaupasta, lainaa levy kirjastosta tai katso ja kuuntele kappaleita ja musiikkivideoita Youtubesta tekijöiden omilta kanavilta. Spotifysta saa nykyään kuunneltua lukemattomat määrät musiikkia maksutta. Ei ole kallista, jopa ilmaista, ja musiikintekijät saavat ansaitsemansa korvaukset.

Joskus kritisoidaan sitä että onnistunut artisti saa poskettomasti tuloja. Tottakai hän onnistuneena artistina ansaitseekin saada poskettomia tuloja! Unohtakaa kateutenne te toivottomat piraatit, jos itse olet lahjaton nolla, ei se oikeuta varastamaan hyvin menestyneeltäkään artistilta yhtään mitään.

Piraatit käyttävät usein sananvapautta perustelunaan, mutta he käyttävät sitä väärin. Sananvapaus tarkoittaa sitä että on vapaus sanoa oma mielipiteensä ilman sensuuria, mutta se ei todellakaan tarkoita että saisi varastaa ja jakaa kopioita jonkun toisen tekemästä tuotteesta. Jos haluat antaa koko elämäntyösi ilmaiseksi jakoon nettiin, siitä vaan, kukaan ei esta. Tulet kyllä katumaan runsaasti. Mutta toisten ihmisten tuotoksien jakaminen ja lataaminen netistä on niin väärin kuin voi olla, se on rikollista ja tulee aina olemaan.

Ei ole olemassa mitään syytä varastaa mitään internetistä (tai mistään muualtakaan). Piraattien perustelut ovat kertakaikkiaan kestämättömiä.

Hauska loppukaneetti: kaksi (todella säälittävän näköistä nörttiä) piraattipuolueesta kirjoitti kirjan piratismin puolesta tekijänoikeuksia vastaan, ja sitten kun joku laittoi sen ilmaiseksi jakoon nettiin, tyypit ottivat herneen nenään, ja yrittivät estää sen jakamisen. Hah! Mitä kaksinaismoralistisia ahneita sikoja!

Kaikki piraatit tulisi hirttää vanhaan kunnon merirosvotyyliin ja laittaa ruumiit riippumaan rautakehikoista toreille, kunnes mädäntyvät.

Vihaan Steamia

Steam on nettipalvelu, jonka avulla voi pelata tietokonepelejä. Siis täysin turha kapistus, sillä tietokonepelejä on aina voinut pelata ilman nettipalveluitakin. Ja paremmin.
Vihaan Steamia, koska minut on pakotettu käyttämään sitä, mistä en pidä ollenkaan. Steamista ei ole mitään hyötyä minulle, ainoastaan haittaa.

Olen pakotettu käyttämään Steamia, koska muuten en voisi pelata maailman parasta peliä Skyrimia ollenkaan. En voi olla pelaamatta Skyrimia, vaikka kaikia muita nykypelejä voisinkin olla pelaamatta.

Skyrim vaatii Steamin toimiakseen. Jouduin siis lataamaan netistä ja asentamaan tuon ohjelman. Vihaan minkään lataamista netistä. Se vie aikaa, ja on turhaa.
Steam on pakko olla kytköksissä nettiin, kun pelejä asentaa sinne. En halua olla riippuvainen netistä, koska normaali tilanne on että netti petti. Netti ei koskaan toimi tarpeeksi nopeasti ja luotettavasti silloin kun sitä eniten tarvitsee. Vihaan internetiä. Olen kuitenkin pakotettu sitäkin käyttämään päivittäin.
Pelien ei kuitenkaan pitäisi olla kytköksissä nettiin missään vaiheessa. Ennen näin olikin, silloin kuin sysisurkea proto-internet ei toiminut vielä ollenkaan. Siis "vanhoina hyvinä aikoina".
Steam on pakko olla päällä kun pelejä pelaa, ja mieluiten online-tilassa. Yksinpelejä voi pelata myös Steamin ollessa offline-tilassa, jolloin siitä ei ole mitään hyötyä. Herää kysymys mitä varten Steam on olemassa yksinpelejä varten? Online-tilassa eli netissä ollessaan Steam kerää tilastoja peleistä ynnäa kaikenlaista muuta täysin turhaa. Onhan se ihan kiva tetää miten kauan on elämäänsä tuhlannut jonkin pelin parissa, mutta yleensä sen näkee pelin omista tilastoistakin. Sitä paitsi peliajan tilastoiminen aiheuttaa vain addiktiota, kun haluaa saada tietyn tuntimäärän täyteen, ja kun pelaa enemmän, tulee aina uusia haamurajoja vastaan.
Pelejä pelatessa Steam kerää myös saavutuksia, jotka eivät ole pelin sisäisiä, vaan Steamissa olevia, eli turhia. Niillä ei ole mitään merkitystä itse peliin. Voi ainoastaan vertailla kuinka monta prosenttia maailman muista Steamissa pelejään pelaavista nörteistä on saanut samat saavutuksen kuin itse pelaaja. Tämä vain pahentaa peliriippuvuutta.

Vihaan Steamia, koska:

1.
En halua ostaa pelejäni netistä, en mitään, enkä koskaan ikinä milloinkaan. En halua myöskään ladata niitä ilmaiseksi tai laittomasti netistä. Haluan kaikki pelini DVD-rom levyillä, hienoissa koteloissa, kaikkien latauskelvottomien fyysisten objektien kanssa, joita on mukava ihailla pelikokoelmassani. Haluan asetella pelien koteloita somaan järjestykseen hyllyssäni ja esitellä kokoelmaa vieraille. Tätä ei voi tehdä ladattujen pelien kanssa, eikä kukaan edes erota ostettuja ja piratoituja pelejä, jos ne on ladattu. Vihaan piratismia.

2.
En halua pelata muiden ihmisten kanssa. Minulle muiden ihmisten kanssa pelaaminen tarkoittaa että ollaan kaikkien pelaajien kanssa samassa huoneessa, jossa on jotain järkeä. Se toimii niin Afrikan tähden, Dungeons & Dragonsin kuin videopelienkin kanssa. Lapsena pelasin kahden pikkuveljeni kanssa vuorotellen tietokonepelejä, jolloin muut istuivat vierellä katselemassa. Se oli hauskaa. Netissä pelaaminen ei ole hauskaa. En halua vastata kirjallisesti kavereiden kommentteihin Steamissa, varsinkaan kesken pelin. En halua pelata moninpelejä, koska niissä voi hävitä muille ihmisille ja ylipäänsä joutuu sietämään muita ihmisiä pelaajina, mikä käy hermoille. Yksikin pelin loren ulkopuolinen kommentti pilaa koko immersion ja pelikerta on pilalla. Pelit kuuluu pelata yksin, PC-tietokoneella, pimeän huoneen nurkassa ovi lukossa, ilman nettiyhteyttä.

3.
Haluan lainata pelejä. En halua myydä pelejä, mikä on peliyhtiöille yhtä paha asia kuin pelien piratointi, koska silloin uusi pelaaja ei maksa pelistä mitään. Sitä vartenhan koko Steamkin on kehitetty. Steam pelejä ei voi lainata, mikä on idioottimaista. Nyt joudun ostamaan Skyrimin ja veljeni joutuvat ostamaan Skyrimin kaikki erikseen. 180 euroa! Sairasta rahastusta. Vaikka haluankin tukea Bethesda Softworksia, eli Skyrimin tekijätiimiä, ei ole kiva että kaikki perheenjäsenet joutuvat ostamaan saman pelin jokainen erikseen, vaikka pelaavat samassa talossa. Ennen pystyi pelejä vaihtelemaan mielin määrin. Nyt Steam peliä voi pelata vain sillä Steam-tilillä, johon se on ensimmäisenä asennettu. Jotta voisin pelata Civilization V:ttä, joudun pelaamaan pikkuveljeni tilillä, jolloin saavutuksetkin tulevat hänelle, eikä enää tiedä kuinka kauan kumpikin on peliä erikseen pelannut. Hän taas joutuu pelaamaan Trine 2:ta minun tililläni. Turhaa ostaa samoja pelejä montaa kertaa.

4.
Steam päivittää pelejä automaattisesti. Vihaan sitä. Jos haluan päivittää pelini, teen sen kyllä itse. Jos haluan pelata pelin alkuperäistä vanillaversiota ja kukaties nauttia pelin glitcheistä ja porsaanrei'istä, haluan todellakin tehdä niin ilman että kukaan estää minua tekemästä niin.

5.
Steam on täynnä mainoksia. Kukaan ei pidä mainoksista. En halua minkäänlaisia mainoksia elämääni, niitä tulee joka tuutista jo valmiiksi aivan liikaa. Jos uusi peli ilmestyy, jonka kenties haluaisin ostaa, saan siitä tiedon veljiltäni, kavereiltani, Pelit-lehdestä tai muualta internetistä, Steamin ei tarvitse sitä minulle mainostaa. Steamin mainokset eivät tule vaikuttamaan ostopäätöksiini nyt eikä tulevaisuudessa millään tavoin. En koskaan tee heräteostoksia. Jos jokin peli on halpa, mutta se ei kiinnosta minua, en osta sitä koska se on halpa. Jos jokin peli on kallis ja se kiinnostaa minua, ostan sen koska se kiinnostaa minua, aivan sama minkä hintainen se on.

Steamin puolesta on esitetty väitteitä, kuten:

Pelien lataaminen on nopeampaa kuin kaupasta ostaminen. Eikä ole. Juoksen pelikauppaan ja takaisin ennen kuin olen ladannut pelin Steamista. Sitä paitsi joka kerta peliä pelatessa pitää ensin käynnistää Steam (latautuminen täydellä nettiyhteydellä kestää 25 sekuntia) ja sitten itse peli. Peli pitää myös ladata jostain syystä, mikä kestää taas lisää aikaa.
Pelien lataaminen on turvallisempaa kuin levyiltä pelaaminen. Eikä ole. Argumenttina ladattujen pelien puolesta on käytetty sellaista että pelien levyt voivat mennä rikki. Minä en ole ikinä rikkonut yhtä ainutta peli-, musiikki- tai elokuvalevyä elämässäni, enkä tule koskaan rikkomaankaan. Täytyy olla hutiloiva tunari, jolla on kaksi vasenta isovarvasta keskellä känsäistä kämmentä, jos rikkoo pelien levyjä. Sitä varten niissä on kotelot, etteivät ne mene rikki. Pelaamisen jälkeen peli laitetaan takaisin koteloon. Sitten taas tiedostot voivat kadota jäljettömiin helpostikin. En ole eläissäni kadottanut mitään fyysistä objektia niin ettei sitä olisi enää koskaan löytynyt, mutta korvaamattomia digitaalisia tiedostoja on hävinnyt peruuttamattomasti vähintään useiden gigatavujen verran.
Pelien pelaaminen pilvestä on kätevämpää kuin levyltä. Eikä ole. Levyltä pelaaminen on kätevämpää, sillä kaikissa paikoissa ei netti toimi ollenkaan, tai kunnolla. Peli voi pätkiä, mikäli sitä pystyy ylipäänsä pelaamaan. Meidän mökillämme ei ole internet yhteyttä, eikä sitä sinne koskaan tule, joten siellä ei voi plata Steam-pelejä. Mutta normaaleja pelejä pystyy. Omistan kannettavan tietokoneen, jota on tarkoituskin kuljetella paikasta toiseen, ja läheskään kaikkialla ei ole mahdollista pelata pelejä netissä.
Pelien ostaminen netistä on halvempaa kuin kaupasta. Eikä ole. Teitä huijataan! Et voi myydä peliä eteenpäin koskaan. Et voi lainata kavereilta pelejä. Jokainen pelaaja joutuu ostamaan jokaisen pelin erikseen. Sitä paitsi kaupoissakin on alennusmyyntejä, kolme kahden hinnalla-tarjouksia ja käytettyjä pelejä pilkkahintaan. Levyllä myytäviä käytettyjä Steam-pelejä ei voi pelata, koska ne on aktivoitu vain yhdelle Steam-tilille. Jos pelaaja haluaa eroon kaupasta ostamastaan Steam-pelistä, kukaan muu ei voi pelata sitä, jolloin peli muuttuu saman tien arvottomaksi jätteeksi. Jos pelaaja haluaa eroon Steamistä lataamastaan pelistä, tiedoston voi hävittää ja hän jää "ainoastaan" nollille.
Pelejä voi pelata yhteisössä. Ei kiinnosta. En halua muita pelaajia pilaamaan pelejäni, enkä pelaa moninpelejä ollenkaan. Eikä yhteisöistä mitään hyötyä ole muutenkaan. Anoastaan turhaa harmia.

___________________________

Lienen oleva pakotettu ostamaan ja lataamaan Skyrimin lisäosan Dawnguardin lähitulevaisuudessa netistä, sillä sitä ei myydä ollenkaan levyllä. Olen yrittänyt etsiä joka paikasta, eikä siitä vain ole tehty levyversiota. Tämä on hälyttävä kehitys, joka johtaa synkässä tulevaisuudessa lopulta siihen että pelejä ei julkaista levyillä enää ollenkaan. Tätä kehitystä en missää nimessä haluaisi tukea, mutta olen jo viivytellyt Dawnguardin ostamista useamman kuukauden. Jos ei äkkiä ilmaannu rahaa, jolla voisin matkustaa Amerikkaan Bethesdan päämajaan ja pyytää heitä valmistamaan yhden kappaleen Dawnguardia levylle tallennettuna, joutunen alentumaan ostamaan sen Steamista.