keskiviikko 22. elokuuta 2012

Sukupuolineutraali äidinkieli

Feministit haluavat tehdä suomen kielestä sukupuolineutraalin. Tämä on väärin. Turhaa. Ja kaikenlisäksi erittäin typerää.
Feminismi-sana itsekin sisältää vain naiseen (lat. femina) viittaavan sanan, joten feminismi tarkoittaa naisasialiikettä, ei tasa-arvoliikettä, kuten joskus kuulee väitettävän. Tasa-arvoliikkeen nimen tulisi olla antropismi (kreikk. antropos = ihminen).
Feministit yrittävät nyt muuttaa lukemattomia suomen kielen sanoja, jotka ovat jo pitkään olleet hyvässä käytössä, sukupuolineutraaleiksi. Karsea sana tuo sukupuolineutraali, niin poliittisesti korrekti ettei vaan kukaan voi suuttua. Ihmiset ovat niin herkkänahkaisia nykyään.
Wikipediassa on pitkä lista sanoista, jotka sisältävät yleensä miehisen liitteen, useimmiten päätteen -mies, ja vaihtoehtoiset uudissanat niitten tilalle. Useimmiten nuo uudet sanat ovat vallan typeriä, ja vanhoilla pärjättäisiin vallan mainiosti.
Mitä feminstit luulevat sanojen muuntamisen muuttavan? Että yhtäkkiä naisvaltaisille aloille hakeutuisi paljon miehiä ja miesvaltaisille aloille paljon naisia? Ja miksi niin pitäisi tapahtua? Jotkin työtehtävät kun vain sopivat paremmin miehille ja jotkin taas naisille. Kaikissa erikoisraskaissa töissä fyysiseltä kunnoltaan yleisesti vahvemmat miehet pärjäävät naisia paremmin, kuten sotilaina, palomiehinä, poliiseina ja vartijoina. Tätä tosiseikkaa eivät feministit voi kiistää. Pitäisikö kaikilla aloilla olla sukupuolikiintiöt, jotta tasan yhtä monta naista ja miestä olisi joka ikisessä tämän maan työpaikassa. Presidenttejäkin pitäisi varmaan valita sitten kaksi. Yleensä naisehdokkaita kun sinne on yhdestä kahteen hakemassa, olisi vähän helpompi naispoliitikon siihenkin pestiin päästä.

Muutamia sukupuolineutraalin kielenkäytön Wikipedia-sivulle kirjoitettuja sanamuunnoksia:
asiamies > asioija (typerä nimi)
esi-isät > esivanhemmat (pidempi, eikö voi puhua esi-isistä ja esiäideistä?)
esimies > lähijohtaja (typerä nimi)
ihmisten veljeys > ihmisperhe, yhteenkuuluvuus (kun ei se ole sama asia, Vapaus, ihmisperheen yhteenkuuluvuus ja tasa-arvo!)
jokamiehenoikeus > jokaisenoikeus (typerä)
lautamies > maallikotuomari, oikeusistuja (liian pitkiä, typeriä)
lääninherra > lääninjohtaja (johtaja on paljon modernimi termi kuin (läänin)herra, joka vaatii arvoisensa vanhan historiallisen tittelin)
luottamusmies > luottamushenkilö (eikö miehen sanaan voi enää luottaa?)
miestyövuosi > henkilötyövuosi (typerä, pidempi)
myyntimies > kauppaedustaja (typerä, ei kerro mitään)
palomies > pelastaja (minkä pelastaja? Eivätkö palomiehet enää sammutakaan tulta?)
poliisimies > poliisi (poliisi kun on sanana monikko, joka tarkoittaa koko poliisilaitosta)
putkimies > LVI-asentaja (vanhukset eivät enää tiedä mikä se on)
rintamamies > sotaveteraani (montako naista taisteli talvi- ja jatkosodissa? Asun muuten rintamamiestalossa, eikun sotaveteraanitalossa, hieman eri merkitys!?!)
selvitysmies > selvittäjä (minkä? Tästä puuttuu jokin määre)
sotilaslakimies > oikeusupseeri (ei ymmärrä samaksi sanaksi)
sähkömies > sähköasentaja (typerä)
talonmies > talonhoitaja (typerä, eläviä olentoja hoidetaan)
valtionpäämies > valtionjohtaja (ei tunnu yhtä arvokkaalta, kun pää-liite häviää)
varamies > varajäsen (entä jos ei ole minkään jäsen?)
virkamies > viranhaltija (suippokorva)
äitiysloma, isyysloma > vanhempainloma, vanhempainrahakuukausi (tosi typeriä, eikö nainen saa sanoa olevansa äitiyslomalla ja mies isyyslomalla?)

Nämä ovat toinen toistaan typerämpiä viritelmiä, jotka eivät toivon mukaan koskaan vakiinnu suomen kieleen. Lisäksi lähes joka ikinen oli vain miehen poistamista nimikkeistä. Entäs naisnimikkeet? Äidinkieli etunenässä! Vanhempainkieli? Idioottimaista!

Tässäpä lista sanoista, jotka myös voisi muuttaa typerämmiksi sukupuolineutraalin kielen tekosyyllä:
äidinkieli > vanhempainkieli
isänmaa > vanhempainmaa
nainen > ihminen
mies > ihminen
vaimo > puoliso
mies > puoliso
mennä naimisiin > mennä henkilöisiin
äiti > vanhempi
isä > vanhempi
sisarus > sisarus/veljemys?!?
sisko >?
veli >?
tytär > jälkeläinen
poika > jälkeläinen
tyttö > lapsi
poika > lapsi
äidinmaidossa opittu > vanhempainmaidossa...
rakastajatar > rakastajahekilö
rakastaja > rakastajahenkilö
neitsyys > henkilyys
maaherra > maahenkilö
linnanherra > linnanhenkilö
talonpoika > talonlapsi
renki > maatalousapuhenkilö
piika > maatalousapuhenkilö
ovimies > ovihenkilö
tiedemies > tiedehenkilö
lumimies > lumihenkilö
supermies > superhenkilö
esimies > esihenkilö
ulosottomies > ulosottohenkilö
perämies > perähenkilö
nimismies > nimishenkilö
pappismies > pappishenkilö
jalkamies > jalkahenkilö
ratsumies > ratsuhenkilö
jousimies > jousihenkilö
miekkamies > miekkahenkilö
keihäsmies > keihäshenkilö
laivapoika > laivalapsi
lentoemäntä > lentohenkilö
sisäkkö > sisähenkilö
kotirouva > kotihenkilö
parkkipirkko > parkkipirkka
lappuliisa > lappuliiso
ovimikko > ovimikka
tiskijukka > tiskijakka
kokonainen > kokohenkilöinen
kokonaisvaltainen > kokohenkilöisvaltainen
Suomi-neito > Suomi-henkilö
missi > kauneuskandidaatti (äh, kauneus viittaa naiseen!)
kauneus > ulkonäöllinen miellyttävyys
komeus > ulkonäöllinen miellyttävyys
joten: missi > ulkonäöllinen miellyttävyyskandidaatti
punainen > R: 255 G: 0 B: 0

Miettikääpäs näitä!

Toivon että suomen kieleen, äidinkieleeni, tulee vielä joskus erilliset persoonapronominit kuvastamaan mies- ja naistekijää, hän miehestä ja hen naisesta, sivistyneen maailman malliin.
Toivon myös että joitakin vanhoja naisten virkanimikkeitä otetaan takaisin käyttöön, kuten papitar "naispapin" sijasta. Typerää korvata vanha ja hyvä -tar -liite sanan lopussa nais-etuliitteellä, joka tarkoittaa täysin samaa asia, mutta on yhden kirjaimen pidempi. Ja kuulostaahan se nyt vain paljon hienommalta, tyyliin papitar, kuningatar, lääninherratar.

Kukaan ei ole oikeasti uskovainen

Kukaan täysjärkinen ihminen ei oikeasti voi olla syvällä sisimmässään rehellisesti uskovainen, eli uskoa kaikkea uskonnon sanomaa täytenä totena. Tämä ei koske hulluja ihmisiä, jotka saattavat uskoa aivan mihin tahansa ja vaikka hypätä katolta uskoessaan tosissaan osaavansa lentää.
Uskovaista ihmistä on lapsesta asti kasvatettu (=aivopesty) uskontoon ja uskovaiseksi. Vanhempien (uskovaisten), koululaitoksen (uskonnonopetuksen pitäisi olla nykyään tunnustuksetonta, mutta läheskään aina se ei sitä ole) ja rippikoulun (koska kaveritkin menee) painostus tekee lapsesta uskonnollisen henkilön. Hän ei saa aikaa ja tilaa ajatella omilla aivoillaan, häneen istutetaan valheellisia "totuuksia" ja hänet pakotetaan käyttäytymään tietyllä tavalla ja tiettyjen normien sitomana. Näin lapsesta kasvaa uskovainen aikuinen joka jatkaa samaa vahingollista tietä omien lastensa kasvatuksessa.
Kuitenkin normaali ihminen tietää sisimmässään ettei uskonto nyt aivan totta olekaan, uskovainen on vain liian tottunut siihen luopuakseen siitä. Kristinusko, niin kuin niin monet muutkin uskonnot, lupaa kuolemanhälkeisen elämän kaikille uskovaisille. Kuoltuaan pääsee "taivaaseen", joka on kaikin puolin parempi paikka kuin maailma, jossa elämme, siellä ihminen elää ikuisesti ja ikuisen onnellisena. Miksi siis kukaan viitsisi elää hetkeäkään maan päällä, jos ikuinen onni odottaa? No, kirkkohan on tietenkin kieltänyt itsemurhan, sillä verukkeella, ettei itsemurhaaja pääse taivaaseen, sen takia että kirkko pystyisi riistämään ihmisiltä rahaa läpi heidän elämänsä, mitä pitempään se jatkuu, sen parempi kirkolle. Noh, jos ihmiselle annetaan työ, jota hän inhoaa, mutta hänet on pakotettu siihen, ja hän pääsee vapaaksi työstään jos työkalu menee rikki, niin lähes jokainen ihminen rikkoisi työkalun "vahingossa" ja pienen valeen avulla pääsisi pälkähästä. Jos ihminen oikeasti uskoisi taivaaseen ja kuolemanjälkeiseen elämään, eivätkö kadut olisi täynnä "vahingossa" auton alle jääneitä uskovaisia, rotkot täynnä "vahingossa" reunan yli livenneitä, ja pistorasiain edustat "vahingossa" niitä kuparilangoilla tökkineitä hihhuleita?
Ei kukaan oikeasti syvällä sisimmässään usko taivaaseen tai kuolemanjälkeiseen elämään, vaikka kuinka toivoisivatkin sellaisia todeksi. Joillekin se voi olla lohtua tuova ajatus, kun läheinen kuolee tai oma kuolema lähestyy, mutta kyllä he tietävät ettei se ole totta, vaikka päättäisivät vakaastikin olla toista mieltä.

Unet eivät ole totta

Hälyttävän moni ihminen tuntuu uskovan uniensa olevan totta, niiden kertovan jotakin oikeasta elämästä. Ihmiset luulevat näkevänä enneunia, ja saattavat toivoa tai pelätä unien käyvän toteen. Totuushan on että unet eivät kerro mitään oikeita tapahtumia, eivät menneitä eivätkä tulevia. Unet ovat aivojen luomia päättömiä kuvitelmia, joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden tapahtumien kanssa, koska unitilassa tietoisuus ei säätele aivojen prosesseja samalla tavalla kuin valveilla ollessa. Uniin uskovat ihmiset ovat höyrähtäneitä yleensä kaikenlaiseen muuhunkin huuhaauskoon, kuten uskontoon, horoskooppeihin, ennustuksiin ja kohtaloon. Mitkään näistä eivät tietenkään ole totta.
Uniin uskominen on haitallista, jos siitä seuraa turhaa pelkäämistä, ihmisten, asioiden, tilanteiden tai paikkojen välttelyä, ylenmääräistä varovaisuutta tai turhaa toivoa.
Vielä suurempi osa ihmisistä uskoo, että vaikka uni ei olisikaan totta, tai "enneuni", se sisältää jonkinlaisen tärkeän piilomerkityksen. Tämäkin on täyttä fuulaa vailla minkäänlaista todellisuuspohjaa. Unilla ei ole yksinkertaisesti mittän merkitystä.
Miksi ihmisen aivot käsittelisivät tärkeitä asioita unitilassa ja aamulla niitä ei muistaisi enää kunnolla, jos ollenkaan?
Miksi ajattelun tulokset pitäisi piilottaa symbolismin ja piilomerkitysten taakse, jotka vain asiaan kouluttautuneet, ja kirjoillaan rahaa nyhtävät, unien tulkitsijat pystyisivät tulkitsemaan?
Unien tulkitseminen on täysin turhaa puuhaa, mitä merkitsee jos kuolet unessasi? Ei mitään! Tulet kuolemaan elämässäsi joka tapauksessa, mutta todennäköisesti et lähitulevaisuudessa, eikä sillä missään tapauksessa ole mitään tekemistä kyseisen unen kanssa!

Esimerkki elävästä elämästä:
Ihminen, oikeustoimikelpoisuudeltaan kyseenalainen henkilö, miespuolinen nuoruuttaan ikuisesti jatkava neljännellä kymmenellään oleva vastuuntunnoton hippi, joka kutsuu minua kaverikseen, kertoi nähneensä enneunen. Unessa hän oli World Trade Center-rakennuksessa New Yorkissa, mutta samalla yhteydessä Al-Qaida-johtaja Osama bin Ladeniin ja suunnitteli sekä toteutti syyskuun yhdennentoista päivän iskut tämän kanssa. Unessa hän kuoli kun lentokoneet törmäsivät taloihin. Tämän unen hän kertoi nähneensä vuonna 2001 vain vähän ennen kuin iskut oikeasti tapahtuivat. Näin ollen hän piti sitä enneunena, joka kävi toteen, ja piti itseään osasyyllisenä tuohon hirvittävään terroritekoon. Taisi uneen liittyä myös ruumiistairtautumiskokemus.
Tällaista puppua voi kehitellä ainoastaan häiriintynyt mieli, huumeiden vaikutuksen alaisena olevat aivot, joita on jo pitkään myrkytetty kaikenlaisialla päihteillä. Kaveri ei muutenkaan ole se terävin kynä penaalissa, ei koskaan ole ollutkaan, muisti hänellä on erittäin huono, oppiminen tuottaa vaikeuksia, keskittymiskyky on vajavainen, ymmärrys maailman tilasta puutteellinen, oman kehonsa ja mielensä hoitaminen retuperällä.
Tällaiseenko pitäisi luottaa? Että hän olisi muka oikeasti nähnyt tuon unen ennen kuin isku tapahtui? Aivot tekevät niin helposti tepposia, varsinkin huonomuistisille. Jokainen voi itse miettiä, kuinka todenperäisenä pitää tuota kertomusta.

Lopettakaa hyvät ihmiset unien pitäminen totena tai enteinä, niiden tulkitseminen, ja niiden pohjalta toimiminen!

torstai 14. kesäkuuta 2012

Perusteita olla uskomatta jumalaan: 8. Usko ei todista jumalasta

Kahdeksas ja viimeinen "perustelu" jumalauskolle on argumentaatiovirhe: "asiaton auktoriteettiin vetoaminen".

8. Henkilökohtaiset todistukset Jumalan toiminnasta kautta historian

Sadat miljoonat ihmiset voivat todistaa henkilökohtaisesti siitä, mitä usko Jeesukseen on vaikuttanut heidän elämässään.
Ihmisten elämässä on tapahtunut muutoksia, parantumisia ja asioita, joille ei löydy luonnollista selitystä. Heidän elämässään tapahtuu juuri sitä, mitä uskovalle pitääkin Raamatun mukaan tapahtua.

Tieteessä ei ole (tai ei ainakaan pitäisi olla) auktoriteetteja, vaan pelkästään asiantuntijoita. Auktoriteetteihin vetoaminen on silti hyvin yleistä. Tällaisessa vetoamisessa voidaan erottaa neljä eri tyyppiä:
Vetoamalla arvostettuun henkilöön.
Vastustetaan asiaa vetoamalla epämiellyttävään henkilöön.
Nimettömiin auktoriteetteihin vetoaminen.
Vetoaminen yleiseen mielipiteeseen.

Tässä on kyseessä tietenkin neljäs kohta:
Vetoaminen yleiseen mielipiteeseen tai suuriin väkimääriin ei todista yhtään mitään. Tunnettu sanonta seitsemästä miljardista kärpäsestä on hyvä pitää mielessä.
”Kaikissa kulttuureissa kerrotaan tarinoita yliluonnollisista ilmiöistä. Se todistaa, että yliluonnollisia ilmiöitä on olemassa.”

Satojen miljoonien ihmisten henkilökohtaiseen uskoon perustuvat todistukset eivät ole yhdenkään tieteellisen havainnon veroisia. Koska yhtään tieteellistä havaintoa ei jumalasta ole tehty, mikään ei todista jumalan olemasaoloa.

Ja jos uskoontulokertomukset ovat tämänkaltaista roskaa, ei niillä ole minkäänlaista arvoa:

Löysin sisäisen rauhan
Syynä uskoontuloon epätoivo. Uskovaisen miehellä vankilatuomio.

Jeesus vapautti kahleista ja muutti elämän
Syynä uskoontuloon epätoivo. Uskovaisella alkoholi- ja huumeongelma.

"Mä olin ihan loppu elämään ja kaikki oli koluttu läpi, mä olin lopulta menettäny kaiken."
Syynä uskoontuloon epätoivo. Uskovaisella alkoholi- ja huumeongelma.

"Kuunnellessani mieheni tuomaa hengellistä musiikkia löysin vihdoin rauhan ja sain kokea uskoontulon. Se on upeinta mitä minulle on koskaan tapahtunut."
Syynä uskoontuloon musiikin aiheuttama stressin poistuminen.

Elämä tänä päivänä on ihanaa kun voi turvata Jumalaan ja rukoilla päivittäin.
Syynä uskoontuloon elämän tarkoituksen hukkuminen.

Uskoontuloni oli yliluonnollinen kokemus ja ajattelin ennen, että tällaisia asioita tapahtuu ainoastaan elokuvissa.
Syynä uskoontuloon uninäyt.

"Annoin elämäni Jeesukselle. Syntitaakka putosi ja tuntui kuin sisälläni olisi vuotanut raikas vuoristopuro."
Syynä uskoontuloon velvollisuuden välttäminen. Uskovaisella alkoholiongelma.

Tajusin, että olin elämässäni kokeillut kaikkea muuta, paitsi uskoa...
Syynä uskoontuloon epätoivo. Uskovaisella alkoholi- ja huumeongelma.

Jumala herätti lapsena kuolleista.
Syynä uskoontuloon lapsena koettu lähellä kuolemaa-kokemus, joka tuntui ihmeeltä.

Uskoontulo hengellisessä suurtapahtumassa
Syynä uskoontuloon massan painostus.

Ymmärsin, että minulta puuttui uudestisyntyminen
Syynä uskoontuloon lapsellinen toive uudestisyntymisestä.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Perusteita olla uskomatta jumalaan: 7. Jeesus ei todista jumalasta

Seitsemäs "perustelu" jumalan puolesta keskittyy Jeesuksen persoonaan. Jeesus oli mahdollisesti historiallinen hahmo, tosin hänet mainitaan vain Raamatussa ja juutalaisen historioitsijan Josephuksen teksteissä. Jos hän on ollut olemassa, hän on ollut ihminen, ei mitään muuta.

7. Jeesuksen persoona

Jeesus oli joko mielisairas, huijari tai se, joka hän sanoi olevansa, eli ihmiseksi tullut Jumala. Ainoa historiallisesti ja loogisesti kestävä johtopäätös hänen persoonastaan on se, että Jumala on olemassa, ja Jeesus oli ihmiseksi tullut Jumala.

Logiikka on tästä niin kaukana kuin voi olla! Uskontohyypiöt eivät tajua logiikasta mitään, heillä ei ole mitään käsitystä siitä mitä voidaan pitää todisteena jostain ja miten päädytään loogiseen johtopäätökseen. Seuraavaksi poikkeuksellisesti koko teksti Uuden Testamentin "totuudellisuudesta", sillä on yhtä pitkää argumentaatiovirhettä koko viesti!

Uudessa Testamentissa on neljän eri kirjoittajan kuvaukset Jeesuksen elämästä.
Kertojat itse määrittelevät kerrontansa historiallisten tapahtumien ja silminnäkijätodistusten taltioinniksi.
Kertoja voi sanoa että hänen kertomansa on totta, mutta se ei varmista että hän puhuu totta.
Tämäntyyppisellä kertovalla fiktiolla ei ollut mitään yhtymäkohtia sen ajan olemassaoleviin kirjallisuuslajeihin.
Sen ajan olemassaoleviin kirjallisuudenlajeihin todellakin kuului historiallisten tapahtumien ja silminnäkijätodistusten taltiointi.

Seurakunta on historiallinen fakta. On selvää, etteivät kristityt suhtautuneet evankeliumeihin viihdekirjallisuutena.
Vaikka kuinka tahansa suuri ihmisryhmä pitäisi tekstiä totena, se ei takaa sen totuudenmukaisuutta.

Historiallinen romaani tai romanssi?
Onko evankeliumit kirjoitettu tietoisesti "historiallisena romanssina" tai "historiallisena romaanina" - kertomakirjallisuutena, joka ehkä perustuu todelliselle henkilölle, mutta ei välttämättä - ja jota siksi ei pidä ottaa todellisena historiana tai elämänkertana?
Historiallinen fiktio on myöhäisempi kirjallisuuden suunta, jota esiintyy vasta myöhään Uuden Testamentin kirjoittamisen jälkeen.
Ja ennen jotakin tiettyä vuotta ihminen ei ole osannut käyttää mielikuvitustaan kirjoittamisessa?

Lähin antiikin kirjallisuuden tyylisuunta, historiallinen romanssi, käsitteli aivan muita aiheita ja eroaa selvästi Uudesta Testamentista.
Antiikin kirjallisuudesta löytyy erittäin vähän proosamuotoista, pitempää kertomakirjallisuutta ei-kuninkaallisesta tai ei-myyttisestä henkilöstä, joka jollain tavalla olisi voinut vaikuttaa evankeliumeihin. Kirjallisuudesta löytyy hallitsijoita, jumalia tai seikkailuja käsittelevää runoutta.
"Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas". Ehkäpä kirjoittajat pitivät häntä tärkeänä henkilönä?
Antiikin muu kirjallisuus ei vaikuta Uuden Testamentin "oikeellisuuteen".

Kreikkalais-roomalaisessa kirjallisuudessa ihmeidentekjiäaihe on erittäin harvinainen eikä sillä ole mitään yhtymäkohtia Uuteen Testamenttiin. Yli 300 vuoteen ennen UT:ta ei esiintynyt tällaista aihetta. Vasta Jeesuksen ja evankeliumeiden jälkeen aihetta alkoi esiintyä - selvästi juuri evankeliumeiden vaikutuksesta - eli roomalainen kertomakirjallisuus on saanut vaikutteita evankeliumeista, ei päinvastaoin.
Myös muut fiktiivisen kirjallisuuden lajit ennen ja jälkeen keisari Neron ovat kaukana evankeliumin kertomuksista.
Tekstin aihe ei tee siitä totta. Tekstin omaperäisyys ei tee siitä totta.

Evankeliumin kirjoittajilla ei ollut mitään
aikansa kirjallisuuslajia mallina kertomuksilleen.
Ja tämäkö oli paras mitä keksitte todisteeksi siitä että Uusi Testamentti olisi totta? Säälittävä yritys! Se että evankeliumin kirjoittajilla ei ollut mitään aikansa kirjallisuuslajia mallina kertomuksilleen ei millään tavalla todista niiden oikeellisuuden puolesta. Logiikasta ei ole tässä tekstissä tietoakaan!

Seuraavaksi todistellaan miksi Uusi Testamentti ei voi olla legendaa.

Tekstit, jotka on kirjoitettu näin pian Jeesuksen toiminnan jälkeen, eivät voi olla legendoja.
Myytti ei saa jalansijaa, kun aikalaiset ja silminnäkijät ovat vielä elossa ja paikalla.
Tässä käsitellään vain sitä ettei Uusi Testamentti ole legendaa, eli sukupolvien kuluessa muuttuvaa ja paisuvaa tarinaa. Tässä ei käsitellä mitenkään sitä, että Uusi Testamentti voisi olla minkäänlaista fiktiota. Vaikka todistellaan että Uusi Testamentti ei ole legendaa, se ei tarkoita ettei se olisi fiktiota. Olemattoman huono hämäykseen pyrkivä puolustus!

Koko viesti pyrkii todistamaan että Jeesus on historiallinen henkilö ja Uusi Testamentti on historiallinen dokumentti, mutta mikään ei todista sen puolesta että Jeesuksen ihmeteot olisivat totta. Kukaan ei voi nousta kuolleista, Jeesuskin oli vain ihminen. Luultavasti ensimmäisiä lumelääkkeiden hyödyntäjiä tosin.

Toteutuneet Vanhan testamentin ennustukset vahvistavat väitteen jumaluudesta
Todennäköisyys sille, että edes osa n. 300:sta Vanhan testamentin Messias-ennustuksesta olisi voinut sattumalta toteutua Jeesuksen kohdalla, on niin olematon, ettei koko maailmankaikkeus riitä sen havainnollistamiseen. Suurin osa ennustuksista on sellaisia, ettei niihin voinut vaikuttaa itse.

Vanhan Testamentin "ennustukset" ovat epämääräisiä, suurinta osaa niistä ei voi edes pitää ennustuksina, sillä ennustusten täytyisi olla tarkkoja kuvauksia tulevista tapahtumista. Uuden Testamentin kirjoittajat, jotka pitivät Jeesusta messiaana, kirjoittivat Jeesuksesta juuri niin kuin Vanhassa Testamentissa ennustettiin, jotta Jeesusta pidettäisiin messiaana. Juutalaiset, jotka kirjoittivat Vanhan testamentin, joiden pyhä kirja se on, eivät edes itse pitäneet Jeesusta messiaana, eivätkä pidä vieläkään.



Perusteita olla uskomatta jumalaan: 6. Raamattu ei todista jumalasta

Kuudes "peruste" jumalan olemassaolon puolesta keskittyy todistelemaan että Raamattu olisi jumalallinen eikä ihmisen kirjoittama.

6. Raamatussa on ominaisuuksia, jotka ylittävät inhimilliset mahdollisuudet perusteita:
Rakenteellinen ominaisuus: Numerokoodi
Raamatun läpi kulkee monimutkainen, monitasoinen ja johdonmukainen matemaattinen koodi, jonka tuottaminen inhimillisin keinoin olisi ollut mahdotonta.

Ivan Panin, yksi aikansa tunnetuimmista matemaatikoista, löysi heprean ja kreikan kirjainten numeroarvoille rekentuvan koodiston, jolla koko Raamatun tekstit on "sinetöity" niin, ettei yhtäkään kirjainta voi muuttaa rikkomatta sitä. Tämä koodi sisältyy koko Raamattuun - jolla on ollut n. 40 kirjoittajaa 1400-1800 vuoden aikana.

Mistään muusta olemassaolevasta tekstistä ei ole löydetty vastaavaa ominaisuutta. Paninin esittämää koodia ei ole pystytty kiistämään

Tämä tarkoittaa, että: Niinkuin sanaston sanojen määrä on seitsemällä jaollinen, niin on myös sen kirjainten määrä seitsemällä jaollinen. Niinkuin sanojen määrän tekijöiden summa on seitsemällä jaollinen, niin on myös niiden kirjainten määrän tekijöiden summa seitsemällä jaollinen. Ja niinkuin sanojen määrä on jaettu vokaalisanoihin ja konsonanttisanoihin seitsemällä, niin on niiden kirjaimet jaettu vokaaleihin ja konsonantteihin seitsemällä.

Huh huh. Johan on Ivan Panin jaksanut numeroita pyöritellä! Numeroissa on niin helppo huijata. Raamatussa on niin paljon juttuja, että niistä saa revittyä ihan mitä tahansa esille. Kirjainten numeroarvot voi valita mieleisekseen ja laskea yhteen miten huvittaa ja käyttää niitä miten tahansa. Raamatusta on myös versioita kaikilla kielillä, ja eri käännöksissä on eroja. Tässä on ilmeisesti käytetty kreikan kielistä versiota, joka on aritmomantikoille (numerologeille) tyypillistä, koska kreikan kirjaimilla on lukuarvot. Tyypillisesti lasketaan pedon lukua (666) jonkin henkilön nimestä, joka on käännetty kreikkalaiselle kirjaimistolle. Tämän saa halutessaan aikaan aivan kenen nimellä tahansa. Ivan Panin piti laskelmiaan todisteena siitä että Raamattu on jumalan sanaa, eikä ihmisten mielikuvitusta. Tuollaisella matemaattisella laskulla ei ole minkäänlaista todistuspohjaa jumalan olemassaolon puolesta eikä se voi mitenkään kiistää ihmisen kirjoittaneen Raamattua.
Raamattua kirjoittivat todella monet henkilöt todella pitkän ajan kuluessa, suurin osa historiallisista tapahtumista on kirjattu muistiin jälkeenpäin ja osa on täysin mielikuvituksen tuotetta. Kauan Uudenkin Testamentin tapahtumien jälkeen koko kirja koottiin ja ihmisten päätöksellä siitä jätettiin pois osa evankeliumeista mitä oli kirjoitettu. Nämäkö jäljelle jääneet olivat jumalan sanaa, ja poisjätetyt eivät? Ivan Palin olisi varmasti laskenut samat itselleen positiiviset tulokset vaikka Raamatussa olisivat olleet mukana nuo poisjätetyt evankeliumit.

Raamatun jakeista n. neljäsosa on ennustavia. Sen n. 2500 ennustuksesta 2000 on jo toteutunut. Loput 500 viittaavat tulevaan.
Jos yhden ennustuksen toteutumisen todennäköisyydesksi arvioidaan yksi 10:stä, kaikkien näiden profetioiden sattumanvaraisen toteutumisen todennäköisyys olisi 1 luvusta, jossa on 2000 nollaa.

Aijaijaijaijai! Todennäköisyyksissä vasta helppoa onkin huijata! Tämä on tuttua ennustajille ja heidän tukijoilleen. Raamatun ennustukset joutavat samaan romukoppaan Nostradamuksen kanssa. Kukaan ei osaa ennustaa, koska ennustaminen on yksinkertaisesti mahdotonta: aika liikkuu vain yhteen suuntaan, eteenpäin, eikä tulevaisuudesta voi palata menneeseen. Siis myöskään minkäänlainen informaatio ei voi kulkea ajassa taaksepäin, mikä tekee ennustamisesta mahdotonta. Tapana onkin tehdä ennustuksista niin leväperäisiä että ne voi myöhemmin tulkita ennustaneen aivan mitä tahansa. Sen lisäksi kaikki täysin pieleen menneet ennustukset unohdetaan armotta. Lisäksi on mahdollista että myöhempien aikojen ihmiset ovat tarkoituksellisesti toteuttaneet vanhoja pyhinä pitämiään ennustuksia.

Esimerkkejä Raamatun ennustuksista (vain kymmenen, missä ovat loput 1990 "toteutunutta"?)

1. Noin 500 eKr. profeetta Daniel ennusti, että Israelin Messias aloittaisi toimintansa 483 vuotta Jerusalemin jälleenrakentamismääräyksen jälkeen (Daniel 9:25-26). Hän ennusti myös, että Messias surmattaisiin ennen Jerusalemin toista tuhoa.
Jeesuksen todellista syntymä- ja kuolinaikaa ei tiedetä tarkasti.
2. Noin 700 eKr profeetta Miika ennusti, että Messias syntyy Beetlehemin kylässä. (Miika 5:2). - Beetlehem oli Jeesuksen syntymäkaupunki.
Nykytiedon mukaan Jeesus syntyi oikeasti Nasaretissa. "Jeesus Nasaretilainen".
3. 400-luvulla eKr Sakarias ennusti, että Messias kavallettaisiin orjan hinnasta - 30 kappaleesta hopeaa, ja että rahalla ostettaisiin hautausmaa Jerusalemin köyhille muukalaisille (Sakarja 11:12-13).
Jeesuksen aikaan orjan hinta oli 500-6000 denaaria (roomalainen hopearaha). 
4. 400 vuotta ennen kuin ristiinnaulitsemista alettiin käyttää, sekä kuningas Daavid että profeetta Sakarias ennustivat, että Messias surmattaisiin sillä tavalla. Lisäksi he ennustivat, että hänen ruumiinsa lävistettäisiin eikä hänen luitansa rikotttaisi, vastoin yleistä ristiinnaulitsemisen käytäntöä, Psalmi 22 and 34:20, Sakarja 12:10.
Ristiinnaulitseminen oli käytössä oikeasti jo muinaisessa Egyptissä.
5. Jesaja ennusti, että Kyyros-niminen valloittaja tuhoaisi voittamattomalta vaikuttavan Babylonin ja alistaisi valtaansa Egyptin ja suurimman osan tunnettua maailmaa. Tämä sama mies vapauttaisi juutalaiset karkoitetut alueellaan ilman maksua tai lunnaita (Jes. 44:28; 45:1; 45:13). Jesaja ennusti tämän 150 vuotta ennen Kyyroksen syntymää ja 180 vuotta ennen kuin tämä toteutti kaikki ennustuksessa mainitut asiat - ja 80 vuotta ennen kuin juutalaiset karkotettiin.
Toiveajattelua juutalaisten poispääsystä Babylonista ja toive vapauttajan valloittavan myös vanhan vihollisen Egyptin. Kyyros teki tämän, mutta valloitusretket olivat hyvin yleisiä muinaisena aikana. Lisäksi kaikkien Raamatun tekstien (varsinkin Vanhan Testamentin) todenperäisyys on vähintäänkin kyseenalainen.
6. Suurta Babylonia suojasi paitsi vallihauta, myös kaksinkertainen 330 jalkaa korkea muuri, jonka kumpikin osa oli 90 jalkaa paksu. Kuitenkin kaksi Raamatun profeettaa ennustivat sen valloituksen. Kaupunkia ei jälleenrakennettaisi, kulkijat välttäisivät sen raunioita eikä sen kiviä käytettäisi rakennusaineiksi. (Jesaja 13:17-22, Jeremia 51:26, 43). Kuuluisa linnoituskaupunki tuhoutui tällä tavalla.
330 jalkaa on 100 metriä! Järkyttävää liioittelua, koskaan ei ihminen ole rakentanut sata metriä korkeaa muuria, vaikka Babylonin muurit olivatkin yksi alkuperäisestä antiikin seitsemästä ihmeestä. Babylon tuhottiin eikä sitä jälleenrakennettu, mutta tämä on tapahtunut niin monelle muinaiselle kaupungille, ettei ennustuksen toteutumisen todennäköisyys ole kovinkaan kummoinen.
7. Jeremia ennusti n. 2600 vuotta sitten Jerusalemin yhdeksän esikaupungin sijainnin ja rakentamisen. Tämä tapahtuisi niihin aikoihin, kun Israelin valtakunta syntyisi uudestaan.
Annettu paikka Jerusalemin esikaupungeille itse kaupungin ympärillä ei vaadi kummoisia ennustajanlahjoja. Jeremia myös ennusti ettei kaupunkia enää koskaan tuhottaisi, vaan onpahan Jerusalem valloitettu ja sen asukkaat teurastettu monesti historian aikana.
8. Mooses, Jesaja ja Jeremia ennustivat, että juutalainen kansakunta voitettaisiin kahdesti ja ihmiset vietäisiin pakkosiirtolaisuuteen - ensin Babyloniaan 70 vuodeksi ja sen jälkeen neljännen suuren valtakunnan aikana (Rooma). Mooses ennusti, että toinen valloittaja veisi juutalaisia vankeina Egyptiin laivoilla, myisi tai antaisi heitä orjiksi ympäri maailmaa.
Kaikki vihasivat juutalaisia, ikävä sanoa, ei ollut hankala ennustaa. Eivät sentään holokaustia ennustaneet.
9. Jeremia ja Hesekiel ennustivat, että huolimatta vesivaroistaan ja maansa hedelmällisyydestä, Edomin maa (vastaa osittain nykyistä Jordaniaa) tulisi autioksi joutomaaksi. (Jeremia 49:15-20; Hesekiel 25:12-14).
Nykyään maa onkin aavikoitunut, mutta siinä kesti tuhansia vuosia. Siinä ajassa ehtivät vesivarannot kuivua, jos niistä ei huolehdita.
10. Joosua ennusti, että yksi mies jälleenrakentaisi Jerikon ja että tämän miehen vanhin poika kuolisi rakentamisen alkaessa ja nuorin sen päättyessä. (Joosua 6:26).
Täyttä puppua, yksi mies ei rakenna kaupunkia. Raamatun kertomus on sepitettä.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Perusteita olla uskomatta jumalaan: 5. Tietoisuus ei todista jumalasta

Viides jumalan perustelu keskittyy keksityn sielun olemukseen.
5. Tietoisuus ja persoonallisuus todistavat Jumalasta


Aineella ei voi olla tietoisuutta
Materia voi olla kovaa, sillä voi olla tilavuus, muoto, tiiviys, kemiallisia ym. ominaisuuksia.
Tietoisuus ei ole aineelle tyypillinen ominaisuus.

Esimerkkejä tietoisuudesta: tuntemukset, asenteet, tahto
Tietoisuutta ja henkisiä ominaisuuksia on vaikea määritellä, koska tiede ei pysty mittaamaan niitä. Niistä on kuitenkin helppo antaa esimerkkejä:
- Tuntemukset ja aistimukset: värit, äänet, tuoksut, kivut ym. tietoisen minän kokemukset. Ne ovat eri asia kuin niiden aiheuttaja aineellisessa maailmassa, ja niiden olemassaolo edellyttää tietoisen kokijan.
- Asenteet - erilaiset tietoisuudentilat - toiveet, pelot, ajatukset
- Tahto: tietoisen minän tekemiä valintoja

Aivoilla on fysikaalisia ominaisuuksia. Hermojärjestelmän tapahtumat voidaan määritellä yksityiskohtaisesti, ja ulkopuolinen voi havaita ja mitata ne.

Mielellä (sielulla) on henkisiä, aineettomia ominaisuuksia. Vain ihminen itse tietää, mitä ajattelee, kokee ja tuntee.

Aineella itsellään ei ole tietoisuutta, mutta tietoisuuskin muodostuu aineesta. Kuten ei yksittäinen atomikaan ole elävä, monet atomit muodostavat kuitenkin eläviä soluja. Sähkökemialliset prosessit mahdollistavat tietoisuuden materiasta muodostuneissa aivoissa.
Tietoisuuden esimerkeistä:
Tuntemukset ja aistimukset. Värit muodostuvat valosta, jota ihminen aistii silmillään ja aivoillaan, äänet muodostuvat ääniaalloista, joita ihminen aistii korvillaan ja aivoillaan, tuoksut muodostuvat hajumolekyyleistä, joita ihminen aistii nenällään ja aivoillaan, kivut aiheutuvat hermopäätteiden ärsytyksesta ympäri kehoa, ja viestit kulkeutuvat aivoihin. Aivot säätelevät aivan kaikkea.
Nämä tuntemukset syntyvät aineellisessa maailmassa, eikä niissä ole mitään yliluonnollista. Niiden olemassaolo ei edellytä tietoista kokijaa. Tietoisuus tarkoittaa että yksilö tiedostaa oman itsensä ja olemassaolonsa. Ne eläimet, jotka eivät tiedosta itseään, voivat kuitenkin vallan hyvin tuntea nämä samat aistimukset kuin ihminenkin: värit, äänet, tuoksut, kivut ym.
Asenteet, kuten pelot, eivät myöskään ole tiedostavalle eläimelle yksinomaisia, vaan tiedostamatonkin eläin voi kokea esimerkiksi pelkoa, nälkää, väsymystä, pakokauhua, saaliinhimoa ym.

Jännä juttu on muuten se, että tiede pystyy jo alustavasti havaitsemaan erilaisia hermoimpulsseja ihmisen aivoissa, kun hän ajattelee erilaisia asioita, ja tuntemuksia pystytään sen perusteella paikallistamaan. Tulevaisuudessa pystytään havainnoimaan vielä paremmin ihmisen aivotoimintaa ja jopa päättelemään mitä hän kulloinkin ajattelee. Kaikki aivotoiminta on sähkökemiallisia prosesseja, joten se siitä jumalallisesta sielusta.