Ihmiset haluavat kumppaniltaan samankaltaisuutta. On väärin ja vale väittää että vastakohdat täydentävät toisiaan. Näin ei ole.
Upouuden tutkimuksen mukaan aviopuolisot ovat myös geneettisesti lähellä toisiaan. Tämä ei ole yllättävää, sillä vaikka evoluution mekanismit suojelevatkin meitä sekaantumasta lähisukulaiseen sukurutsan pelossa, aivomme kuitenkin luontaisesti hakevat sopivimmaksi kumppaniksi mahdollisimman samankaltaista ihmistä. Ihannekumppanihan jokaiselle olisi hänen itsensä klooni, joka olisi vain eri sukupuolta, tällööin ajatuksenjuoksu olisi samanlaista, ymmärrys toisesta suurempaa, mielipiteet luultavasti samanlaiset, samoin kiinnostuksen kohteet ja kaikki luonteenpiirteet. Täydellinen pari, koska jokainenhan nyt itseään rakastaa. Mutta koska ihminen on yksineuvoinen eläin, tarvitsemme vastakkaista sukupuolta lisääntyäksemme, jä tällöin on tärkeää löytää juuri se oikea kumppani.
Tässä meitä auttavat kaikki aistimme, näemme heti ensimmäisenä toisen ihmisen ulkokuoren ja päätämme jo sekunnin murto-osassa, olemmeko hänestä ollenkaan kiinnostuneita. Ääni paljastaa myös ihmisestä paljon, sekä hajut ja maut (ensisuudelman yhteydessä) kertovat meille alitajuisesti onko kumppani sopiva. Hajun perusteella tunnistamme muun muassa vastapuolen immuniteetin laadun, jos se on hyvä, meitä miellyttää hänen ominaishajunsa, jos se ei toimi kunnolla, haju ei miellytä meitä (tämän takia hajuvedet ovat paha, koska ne hämäävät mahdollisia kumppaniehdokkaita luulemaan meidän olevan immuniteeteiltamme parempia kuin ehkä olemmekaan. Myös ekstensiivistä meikkausta, plastiikkakirurgiaa ja kuvien manipulointia tulisi samoin syin välttää).
Koska suurin osa ensivaikutelmasta perustuu fyysisiin avuihin, eli ulkonäköön, ääneen, ominaistuoksuun yms. ja nämä ovat kaikki geenien määrittelemiä ominaisuuksia, ei ole ihme että genetiikka määrää parinvalinnassa niin paljon. Yksilö rakastuu helpoimmin sellaiseen toiseen yksilöön, jonka geenit ovat lähellä häntä itseään, koska juuri ne samankaltaiset geenit tekevät hänestä niin samanlaisen, kun kaksi ihmistä muistuttaa toisiaan kovin paljon, eivät he yleensä voi olla tykkäämättä toisistaan.
Annan myös esimerkin omasta elämästäni: minulla on tuore parisuhde, ja olen intohimoisen rakastunut naiseen, joka on kuin kaksoisolentoni, mutta vain vastakkaista sukupuolta. Tämä on minulle täydellisen unelman inkarnaatio, sillä olen aina halunnut kumppanin, joka on mahdollisimman samankaltainen kuin minä. Myös tyttöystäväni mielestä olemme kovin samankaltaisia monissa asioissa, ja hänkin rakastaa minua todella paljon, varmasti juuri tästä syystä.
Olen mielestäni vihdoin löytänyt täydellisen kumppanin itselleni, ja tahdon tehdä hänestä tulevien lasteni äidin ja ikuisen elämänkumppanini. Uskon että hän haluaa samaa.
Paljon aikaa hänen löytämisensä kestikin, sillä olen perin omalaatuinen yksilö, enkä voi sietää itseäni alempana olevia ihmisiä. Kaikkein eniten inhoan typeryyttä, ja koska olen huomattavasti normaalia ihmistä älykkäämpi, on tasavertaisen kumppanin löytäminen ollut vaikeaa. Onneksi evoluution mekanismit ovat kuitenkin olleet apuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti