Sukupuolineutraali äidinkieli

Feministit haluavat tehdä suomen kielestä sukupuolineutraalin. Tämä on väärin. Turhaa. Ja kaikenlisäksi erittäin typerää.
Feminismi-sana itsekin sisältää vain naiseen (lat. femina) viittaavan sanan, joten feminismi tarkoittaa naisasialiikettä, ei tasa-arvoliikettä, kuten joskus kuulee väitettävän. Tasa-arvoliikkeen nimen tulisi olla antropismi (kreikk. antropos = ihminen).
Feministit yrittävät nyt muuttaa lukemattomia suomen kielen sanoja, jotka ovat jo pitkään olleet hyvässä käytössä, sukupuolineutraaleiksi. Karsea sana tuo sukupuolineutraali, niin poliittisesti korrekti ettei vaan kukaan voi suuttua. Ihmiset ovat niin herkkänahkaisia nykyään.
Wikipediassa on pitkä lista sanoista, jotka sisältävät yleensä miehisen liitteen, useimmiten päätteen -mies, ja vaihtoehtoiset uudissanat niitten tilalle. Useimmiten nuo uudet sanat ovat vallan typeriä, ja vanhoilla pärjättäisiin vallan mainiosti.
Mitä feminstit luulevat sanojen muuntamisen muuttavan? Että yhtäkkiä naisvaltaisille aloille hakeutuisi paljon miehiä ja miesvaltaisille aloille paljon naisia? Ja miksi niin pitäisi tapahtua? Jotkin työtehtävät kun vain sopivat paremmin miehille ja jotkin taas naisille. Kaikissa erikoisraskaissa töissä fyysiseltä kunnoltaan yleisesti vahvemmat miehet pärjäävät naisia paremmin, kuten sotilaina, palomiehinä, poliiseina ja vartijoina. Tätä tosiseikkaa eivät feministit voi kiistää. Pitäisikö kaikilla aloilla olla sukupuolikiintiöt, jotta tasan yhtä monta naista ja miestä olisi joka ikisessä tämän maan työpaikassa. Presidenttejäkin pitäisi varmaan valita sitten kaksi. Yleensä naisehdokkaita kun sinne on yhdestä kahteen hakemassa, olisi vähän helpompi naispoliitikon siihenkin pestiin päästä.

Muutamia sukupuolineutraalin kielenkäytön Wikipedia-sivulle kirjoitettuja sanamuunnoksia:
asiamies > asioija (typerä nimi)
esi-isät > esivanhemmat (pidempi, eikö voi puhua esi-isistä ja esiäideistä?)
esimies > lähijohtaja (typerä nimi)
ihmisten veljeys > ihmisperhe, yhteenkuuluvuus (kun ei se ole sama asia, Vapaus, ihmisperheen yhteenkuuluvuus ja tasa-arvo!)
jokamiehenoikeus > jokaisenoikeus (typerä)
lautamies > maallikotuomari, oikeusistuja (liian pitkiä, typeriä)
lääninherra > lääninjohtaja (johtaja on paljon modernimi termi kuin (läänin)herra, joka vaatii arvoisensa vanhan historiallisen tittelin)
luottamusmies > luottamushenkilö (eikö miehen sanaan voi enää luottaa?)
miestyövuosi > henkilötyövuosi (typerä, pidempi)
myyntimies > kauppaedustaja (typerä, ei kerro mitään)
palomies > pelastaja (minkä pelastaja? Eivätkö palomiehet enää sammutakaan tulta?)
poliisimies > poliisi (poliisi kun on sanana monikko, joka tarkoittaa koko poliisilaitosta)
putkimies > LVI-asentaja (vanhukset eivät enää tiedä mikä se on)
rintamamies > sotaveteraani (montako naista taisteli talvi- ja jatkosodissa? Asun muuten rintamamiestalossa, eikun sotaveteraanitalossa, hieman eri merkitys!?!)
selvitysmies > selvittäjä (minkä? Tästä puuttuu jokin määre)
sotilaslakimies > oikeusupseeri (ei ymmärrä samaksi sanaksi)
sähkömies > sähköasentaja (typerä)
talonmies > talonhoitaja (typerä, eläviä olentoja hoidetaan)
valtionpäämies > valtionjohtaja (ei tunnu yhtä arvokkaalta, kun pää-liite häviää)
varamies > varajäsen (entä jos ei ole minkään jäsen?)
virkamies > viranhaltija (suippokorva)
äitiysloma, isyysloma > vanhempainloma, vanhempainrahakuukausi (tosi typeriä, eikö nainen saa sanoa olevansa äitiyslomalla ja mies isyyslomalla?)

Nämä ovat toinen toistaan typerämpiä viritelmiä, jotka eivät toivon mukaan koskaan vakiinnu suomen kieleen. Lisäksi lähes joka ikinen oli vain miehen poistamista nimikkeistä. Entäs naisnimikkeet? Äidinkieli etunenässä! Vanhempainkieli? Idioottimaista!

Tässäpä lista sanoista, jotka myös voisi muuttaa typerämmiksi sukupuolineutraalin kielen tekosyyllä:
äidinkieli > vanhempainkieli
isänmaa > vanhempainmaa
nainen > ihminen
mies > ihminen
vaimo > puoliso
mies > puoliso
mennä naimisiin > mennä henkilöisiin
äiti > vanhempi
isä > vanhempi
sisarus > sisarus/veljemys?!?
sisko >?
veli >?
tytär > jälkeläinen
poika > jälkeläinen
tyttö > lapsi
poika > lapsi
äidinmaidossa opittu > vanhempainmaidossa...
rakastajatar > rakastajahekilö
rakastaja > rakastajahenkilö
neitsyys > henkilyys
maaherra > maahenkilö
linnanherra > linnanhenkilö
talonpoika > talonlapsi
renki > maatalousapuhenkilö
piika > maatalousapuhenkilö
ovimies > ovihenkilö
tiedemies > tiedehenkilö
lumimies > lumihenkilö
supermies > superhenkilö
esimies > esihenkilö
ulosottomies > ulosottohenkilö
perämies > perähenkilö
nimismies > nimishenkilö
pappismies > pappishenkilö
jalkamies > jalkahenkilö
ratsumies > ratsuhenkilö
jousimies > jousihenkilö
miekkamies > miekkahenkilö
keihäsmies > keihäshenkilö
laivapoika > laivalapsi
lentoemäntä > lentohenkilö
sisäkkö > sisähenkilö
kotirouva > kotihenkilö
parkkipirkko > parkkipirkka
lappuliisa > lappuliiso
ovimikko > ovimikka
tiskijukka > tiskijakka
kokonainen > kokohenkilöinen
kokonaisvaltainen > kokohenkilöisvaltainen
Suomi-neito > Suomi-henkilö
missi > kauneuskandidaatti (äh, kauneus viittaa naiseen!)
kauneus > ulkonäöllinen miellyttävyys
komeus > ulkonäöllinen miellyttävyys
joten: missi > ulkonäöllinen miellyttävyyskandidaatti
punainen > R: 255 G: 0 B: 0

Miettikääpäs näitä!

Toivon että suomen kieleen, äidinkieleeni, tulee vielä joskus erilliset persoonapronominit kuvastamaan mies- ja naistekijää, hän miehestä ja hen naisesta, sivistyneen maailman malliin.
Toivon myös että joitakin vanhoja naisten virkanimikkeitä otetaan takaisin käyttöön, kuten papitar "naispapin" sijasta. Typerää korvata vanha ja hyvä -tar -liite sanan lopussa nais-etuliitteellä, joka tarkoittaa täysin samaa asia, mutta on yhden kirjaimen pidempi. Ja kuulostaahan se nyt vain paljon hienommalta, tyyliin papitar, kuningatar, lääninherratar.