Mielenosoituksen nimi oli "Meillä on unelma", tietenkin plagioitu suoraan Martin Luther King Junior:in tunnetusta "I have a dream"-puheesta, koska muutakaan nimeä eivät ilmeisesti keksineet. Mielenosoitukseen ilmoitti Facebookissa osallistuvansa yli 28 000 ihmistä, joista sitten lopulta paikalle Helsingin keskustaan vaivautui ainoastaan 10 000 - 15 000, arviot heittelevät hieman. Tätä määrää pidettiin valtavan suurena, ja media kovaan ääneen uutisoi tapauksesta. Tarkastellaanpa kuitenkin hieman tarkemmin, mistä tämä väkimäärä johtuu.
Ensinnäkin tilaisuudessa esiintyi monia suomalaisia eturivin (vasemmistolaisia) musiikkiartisteja, joiden vetovoimaa voitaneen pitää paljon suurempana kuin itse aatetta, jota mukamas kaikki olivat tukemassa.
Jos nyt oletamme että kymmenen tai viisikintoistatuhatta ihmistä kerääntyneenä mielenosoitukseen olisi paljon, vaikka eihän se ole Suomen 5 484 907:stä asukkaasta kuin surkeat 0,27%, eli alle kolme promillea, hahmottaa asian paremmin perspektiivissään, kun vertaa sitä muihin massatapahtumiin, joita vuosien varrella on ollut.
- AC/DC:n Suomen keikalla oli 50 000 katsojaa
- Homojen välistä avioliittoa Suomessa vastustaa kansalaisaloitteella lähes 70 000 ihmistä (eikä se ole vielä edes päättynyt)
- Perussuomalaisia äänesti viime vaaleissa 530 000 suomalaista
- Suomen kuvalehden teettämän tutkimuksen mukaan 700 000 suomalaista on rasisteja
- Mielenosoituksessa homoliittoja vastaan Pariisissa oli jopa 800 000 - 1 000 000 ihmistä!
- Ku Klux Klan:illa oli jäseniä parhaina aikoinaan (1924–1925) jopa 6 000 000!
Viisitoistatuhatta ei siis ole hääppöinenkään määrä, koska Facebookilla tavoittaa niin monia ihmisiä todella helposti. Joka tapauksessa, jos nyt tiedotusvälineiden kaltaisesti uskottelemme valheellisesti itsellemme että tuo mielenosoitus oli kooltaan ihan valtava, voimme seuraavaksi pohtia syitä, miksi paikalla oli senkin verran ihmisiä, kuin nyt oli.
Kuten todettua, viraaliviestinä levinneen (kirjaimellisesti, viesti levisi kuin virus yhteiskuntaan) kutsun sai virtuaaliseen postilaatikkoonsa jopa yli 28 000 ihmistä. Heistä vähintäänkin puolet päätti jättää tulematta mielenosoitukseen, koska ei luultavasti kokenut asiaa tärkeäksi. Monet aivan varmasti ovat myös tällaista monikulttuurisuusaatetta vastaan, mutta yhteisön painostuksen alaisena eivät kehtaa sitä sanoa. Seuraukset voisivat olla heille itselleen katastrofaaliset, karttamisesta puolison ja työpaikan menetykseen, jopa pahempaankin. Jaksamista siis kaikille teille hiljaisille, jotka olette pakotetut ympäristön taholta olemaan sanomatta oikeaa mielipidettänne, ja jopa kertomaan valkoisen valheen sellaisen tarvitessanne. Kaikki kunnioitus niille jotka taas uskaltavat nousta enemmistön tyranniaa vastaan, ja sanoa mitä mieltä oikeasti tästäkin asiasta ovat, ja puolustaa puolustamisen arvoisia arvoja.
Miksi rasismin vastustaminen on nykyään niin suosittua nuorison keskuudessa?
Perimmäinen syy, miksi paikalle vaivautui senkin verran ihmisiä kuin nyt vaivautui, on seuraava: rasismia on äärimmäisen helppo vastustaa. Se on todella helppo kohde kerätä irtopisteitä, "hyvää karmaa" (jos joku sellaiseen hömppään uskoo), sekä arvostusta poliittisesti latautuneen vasemmistolaisen kaveripiirin ja muunkin nykynuorison keskuudessa. Totuushan on että vanhuksia ei paikalle tullut käytännössä yhtään. Se, että vanhukset eivät osaisi käyttää nettiä, ei riitä siihen pelkäksi syyksi, vaan suurempana tekijänä on sukupolvien välinen kuilu ajatusmaailmassa.
Vanhat ihmiset olisivat nykynuorison mielestä täysiä rasisteja, jos uskaltaisivat sanoa oikeat mielipiteensä julki. Esimerkiksi Perussuomalaisten kannattajista iso osa on keski-ikäisiä ja vanhempia ihmisiä, nuoria on tuskin nimeksikään. Nuorison on vallannut jokin ihmeellinen vasemmistobuumi, liekö johtuen siitä että muotivirtaukset, joihin tämäkin kuuluu, toistavat itseään muutamien vuosikymmenten välein. Nyt on kai sitten taas se aika kun tällainen anarkistinen ja kommunistinenkin toiminta on suosittua, viimeksi näin oli 60-70 -luvuilla, kun hippiaate koki lyhyen elinkaarensa alusta loppuun. Kuten hipit, myös tämä nykyinen äärivasemmistolainen aatemaailma on tuhoon tuomittu jo syntyessään, sillä se ei perustu millekään kestävälle pohjalle. Se on vain ja ainoastaan nuorison kapinaa vanhempiensa luoman yhteiskunnan arovja vastaan. Jokainen sukupolvi luo tavallaan yhteiskunnan uudelleen itselleen sopivaksi, olemme ohittaneet jo sodan kokeneiden sukupolven, ns. suurten ikäluokkien luoman jälleenrakennusyhteiskunnan, ja elämme nyt keski-ikäisten ihmisten luoman markkinayhteiskunnan viimeisiä hetkiä, niin surullista kuin se onkin.
Uusi sukupolvi nimittäin ei tiedä mitä tekee. Se on yleinen ongelma nuorille ihmisille. Jos ei tiedä mitä haluaisi tehdä työkseen, tai ylipäänsä mihin käyttää elämänsä, miten voi olla muka kelvollinen suunnittelemaan koko yhteiskunnan ja valtion tulevaisuutta. Myöskin liiallinen omaan napaan tuijottaminen ja egoismi vaivaa nuoria aikuisia tänä päivänä, sillä he eivät ota huomioon tulevaisuuden Suomea rakentaessaan muuta kuin itsensä ja omat kumppaninsa. Tuleva sukupolvi, heidän omat lapsensa, jätetään täysin huomiotta. Tämä on ennenkuulumaton surku ja häpeä. Edelliset sukupolvet rakensivat parempaa maailmaa nimenomaan jälkipolvilleen, turvatakseen elämän itsensä jatkumisen ja onnellisuuden lisääntymisen. Nykyiset "kapinalliset" ovat vain ahneita omaneduntavoittelijoita, joiden pyrkimykset riistävät tulevilta sukupolvilta niiden tarvitseman avun ja tuen, pilaten hiljalleen koko Suomen valtion. Ei ihme jos tulevaisuuden nuoret (ja monet jo nyt!) tahtovat muuttaa pysyvästi ulkomaille. Tosin monessa muussakin länsimaassa tilanne on jo melkein yhtä paha, tai ainakin menossa samaan suuntaan (joissain jopa pahempi, hyvänä esimerkkinä rakas länsinaapurimme Ruotsi, jonka nuoret sukupolvet kylvävät oman kansakuntansa tuhoa lepsulla maahanmuuttopolitiikallaan ja muulla vastenmielisellä äärivasemmistolaisuudellaan).
Miksi rasismia sitten on niin helppo vastustaa?
Syy on selvä; "vastustaessaan rasismia" yksilön ei tarvitse itse tehdä yhtikäs mitään. On naurettavan helppoa olla tekemättä mitään. Ja ei, torille tuleminen ei ole mitään tekemistä. Niin kuin ei varsinkaan ole Facebookissa tykkääminen, tai muuallakaan netissä klikkailu tai pintapuolinen kommentointi. Olihan se varmaan osallistujien mielestä "kiva kansanjuhla" "suvaitsevaisuuden" puolesta, jonne raahattiin vastustuskyvyttömät tenavat olkapäillä keikkuen, jotta paikalle saataisiin mahdollisimman paljon "mielenosoittajia". Ei se ollut mikään mielenosoitus, se oli joukko kuplassa asuvia ihmisiä kokoontuneena yht'aikaa torille. Se ei ollut poliittista vaikuttamista. Se ei vaikuta mihinkään, ei politiikkaan eikä varsinkaan ihmisten asenteisiin. Se pikemminkin radikalisoi joitakin ryhmiä (esim. uusnatseja, joiden puolella en ole, mutta joiden ideologiassa ei ole pelkästään huonoja piirteitä).
Eräs vanha ihminen kommentoi netissä (!) että jos nuoret puhkuisivat samanlaista intoa esimerkiksi vanhusten ja muiden suomalaisten vähäosaisten puolesta, niin hommat hoituisivat täällä paljon paremmin. Mutta ei, siinähän joutuisi tekemään jotain. Ja mikä vielä pahempaa, syy olisi oman itsen. Nythän nimittäin on niin että kaikki itseään "rasismin vastustajiksi" kutsuvat ovat olevinaan syyttömiä kaikkeen maailman pahaan. On erityisen helppoa vaatia muutosta kansakunnan asenteissa, kun syy on aina jonkun muun.
Syyllisyyden tunne onkin toinen suuri syy, mikä ajaa ihmiset triviaalien asioiden, kuten rasismin, jota Suomessa ei juurikaan esiinny (jotkin maahanmuuttajat, sekä suomalaiset ovat sitä kohdanneet, mutteivät todellakaan kaikki kummastakaan ihmisryhmästä), puolustajiksi yli kaiken muun. Jos ihmiset oikeasti järjestäisivät marsseja ja mielenosoituksia vanhusten paremman hoidon puolesta, he joutuisivat pakostikin myöntämään että he ovat osasyyllisiä tähän ahdinkoon. Nythän rasismin vastustajat katsovat itse olevansa täysin puhtaita pulmusia, ja osoittavat vain syyttävällä sormellaan muita ihmisiä, niitä "pahoja ja inhottavia rasisteja", joiden vikaa tämä kaikki, ja mielellään kaikki muutkin maailman ongelmat, mukamas ovat.
Se joka on syytön, heittäköön ensimmäisen kiven. Jos tämä opetus olisi liberaalienkin muistissa, niin taitaisivat jäädä tällaiset mielenosoitukset hieman vähemmälle. Ainakin kielenkäyttö asian tiimoilta olisi asiallisempaa, mitä nyt ei ole tapahtunut (eikä koskaan, kun nykyajan vasemmiston retoriikasta puhutaan). Perussuomalaisten lehden päätoimittaja astui mielenilmaustapahtuman lavalle, kutsuttuna tietenkin, ja pahoitteli puoluetoverinsa Immosen aiheuttamaa mielipahaa ja suuttumusta. Koko juttuhan perustui tahalliseen väärinymmärrykseen, liioitteluun, ja vihanlietsontaan, eikä Immosen viestissä oikeasti ollut mitään uutta eikä erikoista, varsinkaan ei mitään pahaa tai laitonta. Äärivasemmisto oli vain odottanut tilaisuutta kuola valuen rakkikoiran suupielistään, jotta pääsisi iskemään likaiset hampaansa Perussuomalaisten nilkkoihin. En kannata yleensä Perussuomalaisia, mutta heillä on joitain järkeviäkin asioita ajettavanaan, ja tällä kertaa he olivat oikeassa. Perussuomalaisten lehden päätoimittaja ei saanut buuauksilta suunvuoroa, ei senkään jälkeen kun Ali Jahangiri, maahanmuuttaja, vasemmistolainen koomikko naama punaisena huutaen ja kiroillen käski "kansaa" pitämään leipäluukkunsa ummessa. Päätoimittaja kertoi että hän inhoaa rasismia, se on hänen mielestään vastenmielistä. Hän sanoi heti perään että: "Nyt te odotatte että tähän tulee mutta. Ei tule."
Kuinka tällaista puhetta voi vastustaa? Ei mitenkään, mutta silti nuo vastenmieliset ja luultavasti huumeissa olleet idiootit siellä katsomon puolella eivät osanneet olla hiljaa vaan huusivat törkeyksiään jatkuvasti, ja buuasivat Perussuomalaisten lehden päätoimittajan pois lavalta. Olisitte edes kuunnelleet Ali Jahagirin sanoja, hän kun oli vastapuolen ainut järkevä edustaja. Hän sanoi että aina huudellaan vuoropuhelun perään, ja nyt kun sitä viimein on tarjolla, huudetaan puhuja ulos lavalta. Ei näin typerykset!
Kohdistakaa nyt hyvät ihmiset intohimonne ja jaksamisenne johonkin oikeasti hyödylliseen asiaan kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vaan ei, siinäkin kun joutuisi itse tekemään jotain, ja luopumaan monista asioista. Tekemättä oleminen on vain niin paljon helpompaa, voi sitten valheellisen hyvällä omalla haukkua muita, jotka ovat tehneet väärin, koska vikahan löytyy aina jostain muusta kuin omasta itsestä. Valtiosta, yhteiskunnasta, laeista, kansanedustajista, hallituksesta, virkavallasta, byrokratiasta, koululaitoksesta, vanhemmista, naapureista, ylipäänsä muista ihmisistä. Kyllä nämä jutut on jo kuultu, lopettakaa se muiden haukkuminen ja muuttukaa itse! Ei se ole niin helppoa, kuten tulette huomaamaan.